PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lampan kauppiassuku Uudellamaalla

Antti Voipio
16.10.22, 13:41
Helsingin Kauppatorin vieressä olevan ”Lampan talon” rakennutti kauppias (myöhemmin raatimies) Johan (Johannes) Lampa s. 14.11.1781 k.11.7.1833 Helsingissä. Johanneksen isänä pidetään (suurella todennäköisyydellä) kauppias Claes Lampaa. Johannes on syntyessään merkitty ”oächta” eli avioton. Äiti Brita Åberg on merkitty piikana Claes Lampan talouteen, mutta he menivät myöhemmin naimisiin ja saivat pari muutakin lasta. Claes Lampan perheen rippikirjassa 1795-1805 on merkitty ”son Johannes”.
Claes Lampa s. 27.8.1732 (rippikirjan mukaan) k. 3.3.1796 sai ulko- ja kotimaankauppiaan oikeudet Helsingissä 1768. Hänen vanhempi veljensä Carl Lampa s. 1729 (rippikirjan mukaan) k. 1796 (haud. 2.7.). Carl sai kauppiaanoikeudet 1760 ja hänet on merkitty rihkamakauppiaaksi.

Kauppiasveljesten isäksi on sukutarinoiden pohjalta löytynyt kauppias Carl Lampa 1696-1737. Isä Carl on saanut kauppiaanoikeudet Tammisaaressa marraskuussa 1722. Hän siirtyi myöhemmin asumaan Snappertunan Langansbölen rustholliin. Carl meni naimisiin 1724 Gretha (Margaretha) Behmin kanssa.
Gretha Behmin vanhemmat olivat tullimies Johan Hansson Behm (k.n. 1705) ja Maria Grönvall (1699-1757). Johan Behm oli aiemmin toiminut mm. Tammisaaren pormestarina ja kruununvoutina. Maria Grönvall oli kruununvouti Johan Wallmanin leski ja oli perinyt tämän omaisuuden. Omaisuuteen kuului mm. Langansbölen rustholli, jonka Carl Lampa osti 1724 (Ekenäs historia II) ja jonne perhe muutti Tammisaaresta.
Carl Lampalle on Tammisaaren syntyneissä merkitty yksi poika, Johannes 15.10.1727 ja Snappertunassa yksi poika, Petter 10.1.1735. Lampan perheessä oli lisäksi ainakin pojat Daniel, Carl ja Claes. Jostakin syystä heidän syntymämerkintöjään en löydä. Snappertunan syntyneiden merkinnät alkavat 1730. Olisivatko kirkonkirjat hävinneet vai olisiko Carlin perhe ollut välillä muualla?
Antti Voipio
16.10.22, 13:42
Snappertunan rippikirjassa 1723-1738, jakso 58, sivu 49: Langansböhle
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5948391320&aineistoId=1177011252
on Carl Lampan ja Gretha Behmin kohdalla Carl Lampan nimi yliviivattu kuolleeksi 1737, yläpuolelle merkitty Grethan uusi puoliso Henrich Forsman.
Rippikirjan keskivaiheilla on merkittynä Lampan pojat: ”son Daniel 1725, do Johannes 1727, do Carl 1729, do Claes. Johannes-poika löytyy myös Tammisaaren syntyneiden luettelosta 1727, mikä todistaa että luettelossa ovat tosiaan Lampan pojat. Petter on joko kuollut tai ollut liian nuori vielä merkittäväksi. Rippikirjan päätevuodeksi on merkitty 1738, mutta siinä on selvästi myös myöhäisempiä merkintöjä. Poikien kohdalla on pitkät kristinopin ja lukutaidon ruksirivit, vaikka merkityistä nuorin Claes on syntynyt vasta 1732.

Langansbölen rusthollista on Snappertuna Fornminnesföreningenin verkkosivuilla perusteellinen selvitys:
https://snappertunafornminnesforening.fi/husbondelangder/horsback/langansbole/
Siinä mainitaan, että Carl Lampan jälkeen ”avvittringen av Lampas barn, vilken förrättades 24/4 1738.” Silloin on Lampan lasten pesän ositus suoritettu. Löytyvätkö tämän toimituksen dokumentit digitoituna jostakin? Minua kiinnostaa erityisesti ketkä lapset siinä vielä mainitaan eli oli silloin hengissä.
Antti Voipio
16.10.22, 13:43
Tammisaaren Carl Lampa on ilmeisesti Ruotsin tunnetun Lampa-suvun jälkeläinen. Ainakin hänet on Viktor Örnberg merkinnyt kirjassaan ”Svenska Ättartal 1894” Tukholmalaisen oluenpanijamestari Daniel Lampan 8. lapseksi. Isoisän nimi on Per, koulumestari Sundsvallissa, ja isoisoisän nimi Daniel Lampa, säämiskäntekijä Härnösandissa ja kotoisin Königsbergistä Itä-Preussista. (Huomaa suvussa periytyvät nimet!) Viktor Örnbergin kokoelmissa Ruotsin Riksarkivetissa on myös vastaava käsikirjoitus.

”Svenska Ättartal 1894” löytyy digitoituna ainakin täältä (tarvitsee kirjautumisen) kuvat 326-330, s. 308-312:
https://www.familysearch.org/library/books/viewer/155011/?offset=0#page=324&viewer=picture&o=download&n=0&q=
Örnbergin käsikirjoitus löytyy: Ruotsin Riksakivet, Örnbergska samlingen:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/V0000027_00266

Noinkin vanhojen tutkimusten kohdalla pitäisi tietysti jostakin varmistaa, ettei niitä ole myöhemmissä selvityksissä korjattu.

Carl Lampa saapui erittäin todennäköisesti Tukholmasta Tammisaareen syksyllä 1722. Tammisaari oli isonvihan kahdeksanvuotisen miehityksen jälkeen rappeutunut kaupunki. Uusille yrittäjille oli tilaa. Vuonna 1722 Tukholmassa kuolleen Maria Grönvallin nimi löytyy suomalaisten pakolaisten luetteloista. Alaikäinen tytär Gretha Behm on varmasti ollut myös siellä äitinsä mukana. Grethalla oli varmasti vielä jonkinlainen oikeus Langansbölen rustholliin, jonka Carl Lampa osti. Samoihin aikoihin Carlin kanssa hyväksytään Tammisaaren kauppiaaksi 1723 Johan Ruuth, jonka vaimo on Christina Lampa, aivan ilmeisesti Carlin nuorempi sisar, joka myös löytyy Örnbergin selvityksistä. Örnbergin selvityksistä löytyy myös Tukholmaan jäänyt Carlin toinen sisar Sara, jonka puoliso on Johan Ruuthin Andreas-veli. Ruuth on vanha Tammisaarelainen porvarisuku.