Kuolajärvi

[Lahtinen]

SSS:n sivustolla (esim. Hiskin kautta) on tällainen teksti kohdasta Lisätietoja seurakunnasta, Kemijärven kohdalla:
"Alkujaan Kemiin kuulunut kappeli joka sai oman kirkkonsa 1639 ja kappalaisensa 1648. Erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1776, johon liitettiin Kuolajärven alue Kuusamosta. Kuolajärvestä (myöh. Salla) tuli Kemijärven kappeli 1826 (toteutui 1840) ja emäseurakunta 1857."

Tunteeko joku ko. alueen, ts. Kemijärven ja Kuusamon pitäjien alueiden historiaa? Huomio siis Kuolajärvessä, joka näyttäisi olleen tietyn pitäjän kylä ennenkuin siitä tuli kappeli 1826 (toteutui 1840) ja erotettiin emäseurakunnaksi 1857.
Kuuluiko Kuolajärvi ennen vuoden 1776 liittämistä Kemijärveen Kuusamoon "aikojen alusta"?
Itseäni hämää vähän, kun Kuolajärvi (Lappmarck, Cuolajerfvi by) on Kemijärven rippikirjoissa 1698 lähtien. Kuusamon rippikirjoissa Kuolajärvi sen sijaan on vain vuosina 1767-1773. Sehän on sinänsä hieno asia, että Kuolajärvi on mukana Kemijärven rippikirjoissa, koska Kuusamon rippikirjat ovat tuhoutuneet ennen vuotta 1760.

Tämä pohdinta johtuu siitä, että haluan kirjata henkilön tapahtumapaikkakunnan "oikein". Jos henkilö on esim. syntynyt 1700-1750, mikä on syntymäpitäjä, Kemijärvi vai Kuusamo?

[Markku Pelttari]

Ensin on kai todettava, että alueellinen hallinto (pitäjät), oikeudellinen hallinto (kihlakunnat) ja hengellinen hallinto (seurakunnat, kappeliseurakunnat) olivat aikoinaan eri asioita kuten nytkin. Kuolajärvi oli hallinnollisesti osa Kemin Lappia pitkälle 1700-luvun lopulle, ei minkään pitäjän osa. Kirkollisesti alue kuului 1600-luvun lopulla Kemin Lapin seurakuntaan, joka sitten aivan vuosisadan lopussa muuttui Kuusamon seurakunnaksi. Käytännössä kuolajärveläiset kuitenkin pitivät yhteyttä Kemin seurakuntaan kuuluvaan Kemijärven kappeliin. Tästä on osoituksena tietojen merkitseminen Kemijärven kirkollisiin kirjoihin. Näin olen asian hiukan oikoen ymmärtänyt ja vastauksena kysymykseesi, Kuolajärvellä 1700- 1750 syntynyt henkilö on syntynyt Kuolajärvellä, ei Kemijärvellä eikä Kuusamossa.

[tkukkonen]

Oikea tapa on ilmoittaa syntymät ja kuolemat henkikirjoituspaikkakunnan mukaan. Kaste, vihkiminen ja hautaus liittyvät seurakuntaan.

Seuraavassa on todellisia tapauksia.

Kuoli kohtaukseen nn.nn.Lappee [Pirkkalassa ollessaan rahdin ajossa].

Syntyi 17.11.1763 Jääski (Merola Alakuunu)
Lähde: Kirvun kappelisrk syntyneet & kastetut 1739-1765 (I Aa:1)

[Matti Sandqvist]

Liekö silläkin vaikutusta, että Kuusamon alueelta meni aikoinaan asuttajia Kuolajärven alueelle osan jatkaessa Turjan rannalle asti (siis vanhastaan).


Matti S

[mika68]

Ensin on kai todettava, että alueellinen hallinto (pitäjät), oikeudellinen hallinto (kihlakunnat) ja hengellinen hallinto (seurakunnat, kappeliseurakunnat) olivat aikoinaan eri asioita kuten nytkin. Kuolajärvi oli hallinnollisesti osa Kemin Lappia pitkälle 1700-luvun lopulle, ei minkään pitäjän osa. Kirkollisesti alue kuului 1600-luvun lopulla Kemin Lapin seurakuntaan, joka sitten aivan vuosisadan lopussa muuttui Kuusamon seurakunnaksi. Käytännössä kuolajärveläiset kuitenkin pitivät yhteyttä Kemin seurakuntaan kuuluvaan Kemijärven kappeliin. Tästä on osoituksena tietojen merkitseminen Kemijärven kirkollisiin kirjoihin. Näin olen asian hiukan oikoen ymmärtänyt ja vastauksena kysymykseesi, Kuolajärvellä 1700- 1750 syntynyt henkilö on syntynyt Kuolajärvellä, ei Kemijärvellä eikä Kuusamossa.

Maalliset pitäjät ja kirkolliset pitäjät erotettiin vasta 1860-luvulla.
Kuolajärvi kuului verotuksellisesti Lapinmaahan 1760-luvulle asti.
Kuolajärven asema on ollut mielenkiintoinen. Se kuului Kuusamon seurakuntaan 1770-luvulle asti, mutta rippikirjoissa se on merkitty Kemijärven rippikirjoihin Lappmark-osioon. Ennen Kuusamon seurakuntaan liittämistä 1680-luvulla se kuului Kemin Lappiin. Kemin Lapin saamelaisten käännyttämisestä kristinuskoon vastasivat Kemijärven kappalaiset Jaakko Lapodius ja Esaias Fellman. Myös Kuusamon kirkkoherra Gabriel Tuderus oli mukana pakanallisuuden hävittämisessä.

[Markku Pelttari]

Lainaanpa tähän vielä Suomenmaa-kirjasta vuodelta 1931 pätkän, joka kertoo Kuolajärven historiasta.

Kuolajärvi oli ennen vanhaan lappalaisalue, jonka kirkollisia asioita hoiti Kemijärven kappalainen v:sta 1648 aina v:een 1673, jolloin Kemin Lappiin asetettiin oma pappi. Siitä edelleenkin Kuolajärvi jäi pääasiassa Kemijärvellä asuvan papin hoitoon, jota pappia tavallaan katsottiin sekä Kemin että Kemin Lapin kirkkoherrakunnissa toimivaksi kappalaiseksi. Suomen Lapin uuden seurakuntajaon yhteydessä, jonka kuningas Fredrikin kesäkuun 26 p. 1747 antama kuninkaallinen kirje määräsi toimeenpantavaksi, piti mm. Maanselkä, Kitka ja Kuolajärvi (joiden talouksien yhteinen lukumäärä oli 158) tällöin yhdistettämän Kuusamo-nimiseksi seurakunnaksi. V. 1776 Kuolajärvi kuitenkin erotettiin Kuusamosta sekä liitettiin Kemijärven vastaperustettuun kirkkoherrakuntaan, vaikkakin se kauan aikaa luettiin kuuluvaksi "Kuusamon Lappiin" sekä sai pitää lappalaisoikeutensa. Pitkät ajat Kuolajärvi maksoi, samoinkuin useimmat Lapin pitäjät, veroa sekä Ruotsille että Venäjälle (esim v:n 1696 verotuksen mukaan Kuolajärvi maksoi Ruotsille verona 64 taalaria 10 äyriä hoperahaa sekä Venäjälle 28 taalaria 4 äyriä samaa rahaa). Tällainen veronmaksu loppui vasta v. 1809.

Kahteen maahan siis maksettiin veroja noina aikoina, kaikenlaiset ryöstöretkiporukat kulkivat alueen yli etelästä pohjoiseen, idästä länteen ja päinvastoin, kulkutaudit ja ajoittainen nälänhätä vaivasivat.

[Markku Pelttari]

Sitten hiukan konkretiaa mukaan, Kuolajärven asukkaat v. 1720 "mantalslängder"-luettelossa (aukeaman oikea alareuna, jatkuu seuraavalla sivulla). "Skattar till Sverige och Ryssland", niinpä niin. Länsmanni Olof Andersson "skattfri", ei tarvinnut maksaa veroja!

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001814_00164#?c=&m=&s=&cv=163&xywh=-1161%2C-222%2C6831%2C4479

Rippikirjoista tietenkin löytyvät perheet laajemmin.

Eli maalliset veroluettelot ja kirkolliset kirkonkirjat, siihen kun vielä lisätään tuomiokirjat, niin siinähän ne sukututkijan tärkeimmät lähteet alkavat olla.

[Lahtinen]

Kiitos erityisesti Markulle, jonka perustelut ja lähteet ovat sen verran hyviä, että taidan lopettaa jahkailun Kemijärven ja Kuusamon välillä. Ja päädyn valitsemaan Kuolajärven.