Sama sukunimi: omaa sukua <> avionimi

[Lahtinen]

Tämä on jo saivartelua, mutta oletteko koskaan pohtineet tilannetta, jossa kaksi saman nimistä henkilöä ovat menneet avioliittoon?
Siis jos Matti Virtanen ja Maija Virtanen menivät avioliittoon (ennen nykylainsäädäntöä), ottiko Maija miehensä sukunimen? Entä jos hän olisi halunnut ottaa ns. kaksoisnimen, olisiko hän ollut Maija Virtanen-Virtanen?

Vähän vakavammin ottaen, sukututkimusohjelmissa on usein kaksi "lokeroa" sukunimille: (oma) sukunimi ja avionimi. Jos samannimiset henkilöt ovat menneet avioliittoon, oletteko merkinneet vaimon kohdalla saman nimen ko. lokeroihin?

[Juha]

Riippuu täysin siitä, mitä asiakirjat meille kertovat. Ainoastaan vuosina 1930-1986 vaimon oli pakko ottaa miehensä nimi.

Sitä ennen hän yleensä säilytti tyttönimensä



Juha

[Jouni Kaleva]

Onko yhtään esimerkkiä, jossa olisi käytössä Maija Virtanen-Virtanen?

[Lahtinen]

Eipä sellaista esimerkkiä ole. Kunhan jahkailin, että olisiko joku joskus sellaista yhdistelmänimeä halunnut. ;)

Juhan mainitseman pakkolain ao. säännös oli Avioliittolain 32.1 § (234/1929): "Vaimo saa avioliittoon mennessään miehensä sukunimen; käyttäköön kuitenkin, jos hän tahtoo ja ennen vihkimistä siitä vihkijälle ilmoittaa, sitä nimeä, mikä hänellä oli naimattomana ollessaan, ja miehensä nimeä niin yhdistettyinä, että hänen nimensä käy miehen nimen edellä."
Ko. vihkijä oli varmaankin useimmiten seurakunnan pappi. Itsekin muistan 1980-luvulta, että pappi kysyi ennen vihkimistä (tulevalta) vaimolta, haluaako hän miehen nimen vai yhdistelmänimen.
Onkohan kirkolla ja muilla väestörekisteriviranomaisilla ollut aikanaan ohjeita "erikoistilanteita" varten: sama sukunimi jne.

[PäiviKL]

Minullapa on esimerkki:
Eräs Hilda tapasi erään Aarnen ja kas kummaa molemilla oli sama sukunimi Rantanen.

Yksi yhteinen sukunimi riitti!


T. PäiviKL

[Tapani Kovalaine]

Tuli 1987 uusi laki ja morsian sai valita ottaako miehensä nimen.
Tapahtui noin vuonna 1989, että morsian Turunen vaati kirjallisesti rekisteriin merkintää omaa sukua nimestä (Turunen) ja aviopuolisolta saadusta sukunimestä (Turunen). Asian käsittely siirtyi Nimilautakunnalle, joka antoi kirjallisen päätöksen:

Morsian Turunen on avioituessaan Turusen kanssa menettänyt mahdollisuuden ottaa käyttöönsä aviomiehen sukunimen. Hänen sukunimensä ei siten ole avioitumisen yhteydessä muuttunut. Rekisteriin ei voida kirjata hänelle kahta Turunen -sukunimeä sillä hän on koko ajan ollut Turunen.

Asia ei päätynyt Korkeimpiin oikeuksiin... Nimilautakunnan arkistosta on löydettävissä edellä kertomani päätös. Turunen-Turunen yhdistenimen vaihtoehto ei tullut esille asiaa käsiteltäessä, sillä morsian ei sellaista nimeä itselleen halunnut.

Linkki Toivo ya Toivo, Anbomaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Andimba_Toivo_ya_Toivo
Herman Toivo ya Toivo vieraili pääministeri Kalevi Sorsan kutsumana Suomessa kesäkuun alussa 1984.

[Lahtinen]

"Morsian Turunen"-tapaus on sellainen, johon hain vastausta. Nimilautakunta siis tyrmäsi ko. vaatimuksen ja samanniminen ei voi ottaa puolison nimeä.
Sen sijaan yhdistelmänimitapausta "Virtanen-Virtanen" ei liene koskaan ratkaistu nimilautakunnassa.

[Tapani Kovalaine]

Morsian Turusella oli hyvät perustelut hakemukseensa. Hän kokee joutuneensa aivan eriarvoiseen asemaan toisten samana vuonna vihittyjen morsianten kanssa, sillä hän ei voi henkilötietoja koskevissa asiakirjoissa saada näkyviin omaa sukuaan -nimeä eli siis tyttönimeään. Näin ollen ihmiset eivät pysty hänen papereistaan näkemään, että hän on siirtynyt aviosäätyyn. Perustelu osoittaa, että sulhanen on ollut hänelle hyvin mieluinen ja hän olisi tahtonut sen vuoksi saada miehensä sukunimen. Typerät laintulkinnat estivät häneltä moisen ilon. :)

Vuosina 1930-1985 tilanne oli toisenlainen. Silloin avioituminen saman sukunimen omaavan miehen kanssa sai aikaan, että vaimon sukunimet olivat muotoa Turunen, o.s. Turunen.