Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kotter / Kotterus
Yritän ottaa selvää Kotter-suvusta 1600-luvulla. Tämä liittyy jälleen isälinjani tutkimukseen, mutta tästä saattaa olla hyötyä muillekin. Astrenius-ketjussa on käsitelty Kiskon (Karjalohja, Suomusjärvi, Kiikala tms.) Kotterus-sukua, mutta yritän tässä selvittää sitä laajemmin. Tunnetuin Kotter on Suomusjärven kappalainen Nicolaus Matthiae Kotterus (K 1701), mutta hänen juurensa ovat epävarmat.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1321
Turussa on mainintoja Kottereista. Innoituksena tämän suvun tutkimiseen on yhteydet omaan isälinjaani (Turun Pyttyihin) ja tämä mielenkiintoinen löytö:
TRO 1624 30/10
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5932649208&aineistoId=2329048247
Matz Knutssons hustro Fömia(?) be:d klagade öfwer Thomas Kåtter (Kåttar?) derföre at han henne utan någre ursak slagit hafwar en blånatt på armen och tu munslagh hafft henne under sigh, och henne tracht—tt, dett hennes wittne Karin Månsdotter bekände. Till detta han icke neka kunde. Hwarföre och efter 9. Cap:ll i Såramåla med willia, för blånatt sak -12 dlr och sedan för hwar pusth effter 12. Cap:ll Såramåla medh willia -6 dlr. Och henne för sin sweda och wärk förlijke.
Thomas Kåtter oli pahoinpidellyt lokakuussa 1624 Matts Knutssonin vaimoa, jonka nimestä en oikein saa selvää. Todistajana oli Karin Månsdotter. Kuka tämä Thomas on? Taas yksi vaihtoehto Thomas Pytyksi ennenkuin hänet mainitaan ensi kerran Turun Pytty-porvarina 1630-luvun alussa. Turun Kottarin talohan tunnetaan siitä, kun Halikon kappalainen Johannes Jacobi (K noin 1643) vaati saada haltuunsa hänen isänperintönään omistamansa, erään sukulaisen asuntona ollut Kåttaren talo Linnankadun varrella. Hänen veljensä oli herra Martinus Jacobi, mutta en ole varma, missä tämä oli pappina.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1180
Johannes Jacobi (K noin 1643)
Johan Jakobsson
Ilmeisesti turkulainen porvarispoika.
Halikon kappalainen 1631.
Turun raastuvanoikeudessa käsiteltiin 22.6. ja 23.7.1633 Johannes Jacobin vaatimusta saada haltuunsa hänen isänperintönään omistamansa, erään sukulaisen asuntona ollut Kåttaren talo Linnankadun varrella.
Johannes Jacobi otti 1635 viljeltäväkseen erään pitkään autiona olleen maatilan Halikon Yttelän kylästä ja sai siihen kärsimänsä palovahingon takia verovapauden kreivi Per Brahen kirjeellä 21.8.1639. Johannes Jacobilla oli pitäjänmiesten kanssa useita maanomistusasioita koskevia riitoja, joita selviteltiin käräjillä. Vuonna 1639 hänen mainittiin omistavan maata Sauvossa.
K Halikko noin 1643.
P Margareta Jakobsdotter, mainitaan 1643.
Tässä on suurin piirtein kaikki tuohon tapaukseen liittyvä:
TRO 1633 3/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5932641594&aineistoId=2329059787
Jören Glasmester
Her Johan Jacobi
Kom för Rätta Jöran Madzson Glaasmestare och leeth nu Gottare Gården på slotz gatun, andra sinne för sin bewijslig och wis geld, då framstegh her Johannes Jacobi Capelan i Hallickå, och in supplicando i Rätteninlade, det Godttare gården med all rätt hörer honom till, och ähr hans rätte fäderna allenast Gottare hustru medh sin man för frändskap skull der inne boot hafwer, och eij större rätt der till hafwer, det och Gottare enckian med sin egen munher för Rätten bekende. Huilkedh nu blef opskutit, till des her Johannes detta med witnom bewijser.
TRO 1633 22/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5932641582&aineistoId=2329059787
On Gottare gård
Her Johannes Caplan i Hallickå kom för Rätte, och klageligen tilkenna gaf, huruledes som Gottare Gården på Slotz gatun, som medh hans fädernes arf och egendom uthf S: Augustijnus Schreddare lagligen kiöpt war, der uthi alt ifrå deras barndom S: Hendrich Kottare, med sin hustro |: som war deras slecht :| boodt hafwer, och nu för sin egen Geld, skall Kåttare enckian samma gårdh bref, pantsatt hafwe, och jämwäll samma gårdh alleredo twenne gånger på Rådhuset laglige opliusa låtit. Derföre förmeente her Johannes, att gården icke för hennes anskylt geldtredie gången icke må opliust blifwa. Meden hon med S: man ingen annan Rätt till gården hafwer, än(?) att dom waar förskylld skap undt der uthi koo. Detta ännu blif opskutit till bettre beskedh framleggias kan.
TRO 1633 19/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5932641486&aineistoId=2329059787
Her Johannes Jacobi om Kåttare gårdh
Cappelani Hallickå sochn kärde yttermeera till S: Hendrich Kåttars enckia, om sin Gårdh på slotz gatun den medh hans fädernes arf skall kiöpt wara, som nu enckian för sinegen gelld bortselia wille. Oanseet |: som hon och sielf her för Rätten bekende :| hon slett(?) intet medh samma gårdh hafwer att betalla, uthan för be:d Dns: Johannes medh sin broder. Nu medan her Johannes sporde af henne effter samma gårdh brefuen, swarade hon, att hon ingalunda, gårdzbrefwen panttsat hafwer, uthan Madz Karfuatasku hafwer kommit till henne,och begörat at öfwersee hennes S: mans effterlefde schrifter och saker, huilcke hon uthi sin enfalligheet för honom, uthi en ask framburit hafwer. Då hafwer Madz bortnappatsamma gårdz bref henne owettroligen i pant för den gelld hon honom skyldigh waar. Det och Madz sielf |: sedan hon gårdz brefet saknade :| förhenne bekendt hafwer, sigh den tagit hafua.
TRO 1633 13/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5932641501&aineistoId=2329059787
Dom på Kåttare gården
Rättens endtlige sentens och dom, af mellanher Johannes Jacobi opå sin och sin broders her Marthinus Jacobi wegna, klagande på den ena sijdan. Madz Karfuatasku, och Hendrich Kåtters enckie på den andra swarande: om Kåttare gården på slotz gatun belegen. Afsagt på Åbo Rådhus den 23 Julij Anno 1633.
Her Johannes Jacobij och hans broder her Marthinus Jacobi, erkennes effter dee skääll och witne schrifter, som här i Rätten inlagde äro, för Rätte äganden och erfwuinger till Kåttare gården på slotz gatun emedan den är kiöpt medh deras Rätte fädernes arf, som her för Rätten bewijst ähr, derföre den och gårdz brefuet her medh, för Rätten restitueras; och Madz Karfua Tasku öfwergifues her medh en underskrifuin geldz längd, på S: Hendrich Kåttars wegne, der af att sökia sin betalningh, så wijdt den reeker, och sedan sökie det öfrige hoos Hendrich Kåttars enckia, eller hennes ägendom der hon den kan finna.
Geldzboken som Madz Karfuatasku tildömdes och håndficks, haller 34 dlr.
Tiivistettynä: Herra Johanneksen suku oli ostanut talon Augustinus-räätäliltä. Nimenomaan Henrik Kottarin vaimo (nyt leski) oli Johanneksen sukua. Vaimo oli saanut asua miehensä kanssa talossa lapsuudesta asti. Henrik oli velkaa Matts Karvataskulle, joka yritti näin myydä Kottarin taloa ja saada velkarahat siitä. Oliko vaimo vai Henrik alun perin Kottari-sukua, minkä mukaan talo sai nimensä? Eli oliko Johannes Jacobi Kottari-sukua? Entä Thomas Kottari?
Selailin Turun manttaaleita, ja todellakin Aninkaisten korttelin listan alkupäässä mainitaan usein Henrik Kotter (Hindrich Kottur / Kotturi / Kååtere/ Kååtar) noin vuodesta 1614 lähtien. Tätä aiempina vuosina samalla kohtaa mainitaan Augustinus Skreddare. Tomas Kotter mainitaan samalla kohtaa listaa pari kertaa. Noin vuonna 1614 hänen kohdallaan on maininta "afdragen ifrån staden". Samana vuonna on myös Anders Kååtera.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6225277287&aineistoId=1585521187
Jatkan huomenna aamulla...
Veli Pekka Toropainen: Turun porvariston keskinäiset verkostot vuosina 1549-1660
Lähde: KA 235c (mf ES 498)
14.5.1606 Lyypekkiin Bertill Thomassonin laivalla Henrik Kätter
Tuossa saattaa olla eri talon, Ketaran talon, porvari. Menevät helposti sekaisin.
Kottarin ja Pytyn yhteyksistä:
Turun porvarin Thomas Pytyn (k. 1659) yksi pojista oli Erik Thomasson Pytty. Tämän Erikin toinen vaimo vuodesta 1669 oli Brita Lambertsdotter. Pian Erik oli pitkiä aikoja poissa vaimonsa luota Ruotsissa ja jopa ratsumiehenä Saksassa. Brita oli ajautunut miehensä pitkällisessä poissaolossa heikkouteen ja tullut Kiskon Laperlasta kotoisin olleen nuoren räätälin rengin Jöran Bertilssonin makaamaksi. Vaimot Valborg Thomasdotter ja Valborg Jakobsdotter Dufva todistivat miehen syntyneen poikalapsen isäksi. Kiskon Jöran Bertilsson toimi myöhemmin räätälinä Räävelissä (Tallinnassa) ja kuolikin siellä. Hänen siskonsa oli Suomusjärven kappalaisen Nicolaus Kotteruksen vaimo Elisabet Bertilsdotter Gran. Elisabetin isä oli Kiskon ja Suomusjärven aiempi kappalainen Bartholomaeus Sigfridi (K 1679).
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/200
Thomas Pytyllä oli myös kaksi Johan-poikaa. Toisen Johanin poika oli Henrik Johansson Pytty (s. n. 1677, k. 1727). Ylioppilaana Henrik käytti nimeä Lindroot. Kiskon ja Kiikalan käräjillä toukokuun viidentenä päivänä 1701 kirkkoherra Kristoffer Roos toi esille ylioppilas Henrik Lindrootin ja Kiskon kirkkoväärtin Zachris Jöranssonin todistuksen, jonka mukaan maaliskuussa edesmenneen kappalaisen Nils Kotterin (Nicolaus Kotterus) hautajaisissa Kettulan Klemet Jöransson oli puhutellut epäkunnioittavasti kirkkoherraa. Henrik oli siis läsnä noin 24-vuotiaana ylioppilaana hyvin iäkkään Nicolaus Kotteruksen hautajaisissa Kiskossa.
Thomas Pytyn loimaalaisen vaimon Margareta Pytyn (k. 1665) veljestä (yleisesti oletetusti) lähtenyt Urnovius-pappissuku vaikutti myöhemmin Kiskossa. Vuodesta 1740 Johan Johansson Urnovius asui samassa kappalaisen talossa kuin aiemmin Bertil Sigfridsson Graan ja Nils Mattsson Kotterus.
Kokeilen liittää tähän asiaa selittävän kaavion.
https://docs.google.com/presentation/d/1LGA1-CGV7t_QsUpEoYZFCu5LXVNlOFvkMaxSlByNQc4/edit?usp=sharing
SAY Karjalohja, Sammatti, Kiikala, Kottari
1540-1559
https://digihakemisto.net/item/3607370324/6229873432/36
1560-1579
https://digihakemisto.net/item/3607371630/6229818685/39
1580-1599
https://digihakemisto.net/item/3607372993/6229805072/36
1600-1619
https://digihakemisto.net/item/3607374299/5737587282/35
1620-1639
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737603862&aineistoId=3607375548
1634-1653
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737631912&aineistoId=3607376719
1654-1673
https://digihakemisto.net/item/3607378112/6229812959/39
1674-1693
https://digihakemisto.net/item/3607379502/6229816466/39
1694-1713
https://digihakemisto.net/item/3607380910/6229816011/39
Tässä on monta suurin piirtein saman sukupolven avainhenkilöä, joiden sukuperästä ei ole täyttä varmuutta. Olivatko veljekset Johannes Jacobi ja Martinus Jacobi Kotter-sukua? Missä Martinus Jacobi ylipäätään oli pappina? Paimenmuisto näyttää pari kolme mahdollista vaihtoehtoa, joista ehkä sopivin olisi tämä:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1449
Lignipaeus, Martinus Jacobi (1589–1670)
Mårten Jakobsson
S Loimaa 1589. V Loimaan Puujalkalan talollinen Jaakko / Jakob) N.N. ja N.N.
Vihittiin papiksi Turussa 1619. Lempäälän kappalainen 1625, kirkkoherra 1650.
Otti 1626 viljeltäväkseen Laurilan autiotilan Vaihmalasta ja viljeli sitä kymmenkunta vuotta ja hankki 1635 omistukseensa Lempoisten Halkolan ratsutilan.
K Lempäälä 1670.
P Lisbet(h)a Mattsdotter, emännöi leskenä Lempoisten Halkolaa vuoteen 1679.
Julkaistu 19.1.2011.
Nicolaus Matthiae Kotteruksesta on erikoinen tieto, että olisi kuollut 98-vuotiaana. Se vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, sillä hän oli ylioppilaana vielä 1661.
Suomusjärvi, haudatut 1701:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7992&pnum=5
En saa selvää hänen kuoliniästään, joka siinä mahdollisesti mainitaan.
Jotain nopeita poimintoja SAY:stä Kiskon Kiikalan Kottarista:
Utbysman Jöns Mattsson (Pulkka?) 1601 ?
Erich Jönsson 1625 ?
Erich Hansson (Pulkka) ainakin 1650-luvulla
Sitä ennen Thomas Jönsson (mainitaan jo 1563)
Jöns Nilsson, Jöns Mattson, Matts Jönsson, “Kald Rock”, Jöns Arvidsson, Jöns Kotther (1553)
1600-luvun loppupuolelta Pulkassa Jacob Bertilsson Margreta-vaimonsa kanssa.
1634 gl. skreddare Mats Larss. med h.
Yksi yhteinen nimittäjä Kiskon ja Turun Kottarien välillä näyttää olevan räätälin ammatti. Se on myös sopiva yhteys Loimaan Pyttyihin, jotka olivat nahkureita. On erittäin hyödyllistä naittaa talon tytär turkulaiseen räätälisukuun. Tämä kaikki on toki vielä spekulaatiota. Ennen kuin Aninkaisten listan alkupäässä mainitaan Henrik ja Thomas Kotter, aiempina vuosina lähellä samalla kohtaa listalla on Henrik Skreddare ja Thomas Skreddare. Ja asuihan Henrik jo lapsuudestaan asti talossa, joka ostettiin Augustinus Skreddarelta.
Nimeä Jöns/Johan/Hans tuntuu olevan aika paljon. Tällä hetkellä parin lähteen perusteella vaikuttaa siltä, että Thomas Pytyn isän nimi oli Johan. Olihan hänellä myös kaksi Johan-nimistä poikaakin.
Otin selvää nimestä Kotter tms. Luultavastihan runkona on sana kotti, joka ainakin tarkoittaa jonkinlaista koteloa, säiliötä tms.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_d0d4f130814c8f9ef8024dc7e3fb8ed7&word=kotti:1&list_id=122340
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_j-k/kottarainen
Tietysti ruotsin kielessä on "skott", joka sekin osaltaan voi tarkoittaa suurin piirtein samaa:
https://www.saob.se/artikel/?unik=S_04543-0207.72fq
Tosin yleisemmin tarkoittaa jotain asiaa, joka siirretään tai heitetään (vrt. kottikärryt = skottkärra)
Tietenkin tulee mieleen myös skotlantilaista tarkoittava skotti.
Kottarin/kotterin viereinen talo oli nimeltään Pulkka. Nämä kummatkin nimet sopivat hyvin yhteen Pytyn kanssa, jos sillä nyt mitään merkitystä on.
Pulkasta tuli mieleen, että myös Turun Aninkaisten korttelissa Kotterin lähellä oli Pulkan talo (aivan kuin Kiskossakin samassa Kiikalan kylässä). Esim. tässä (taitaa olla vuosi 1610 vaikka asiakirjan nimi onkin "250 Turun kaupungin kantoluetteloita (1623-1623)"):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5733076794&aineistoId=1583562526
Jöran Ohrapä
Madz Tari
Augustinus Skredare
Knutt Hampula
Per Bagge
Jöns Clemetsson
Erich Pulkala
Tai tässä vuodelta 1616:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5733122071&aineistoId=1585585868
Erich Pulcka
Knut Hamppulan
Henrich Sillilän
Henrich Koura
Jören Liuski
Staffan Murmestar
Thomas Kottur (ei lapsia, renkiä tai piikaa)
Madz Kåpar
Jöran Pyrri
Påwall Bonde
Philppus Ohrapää
Grels Pijmeinen
Sigfred Wäräinkorva
Erich Tilkanen
Erich Husman
Jören Iliasan
Henrich Kottur (ei lapsia, renkiä tai piikaa)
Nils Erichsson Pitke
Knutt Hiskoi
Yksi selitys Kotter-nimeen voi olla tässäkin:
https://en.wiktionary.org/wiki/K%C3%B6tter
Kötter m (strong, genitive Kötters, plural Kötter)
tenant; cotter (farmer who dwells and works on a parcel of a wealthier farmer’s land)
Kiikalassa mainitaankin (SAY) pariin otteeseen "Utbysman" eli ulkokyläläinen,
tilanomistaja, jonka omistukseen kuului peltoja myös toisen kylän alueelta.
Loimaan Raikkolan kylässä oli Kottarin talo. Raikkolan Kottarin eli Kurpan emäntää Liisa Matintytärtä syytettiin 1680-luvun lopulla noituudesta.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä muualta tätä nimeä löytyy. Maailmalla tunnetuin Kotter lienee ennustaja Christoph Kotter/ Kötter / Kotterus (1585-1647).
https://de.wikipedia.org/wiki/Christoph_Kotter
Elias Lönnrot liittyy läheisesti Kottarin taloon:
https://www.luvy.fi/wp-content/uploads/Lihavajarven_tarina_2019.pdf
"...Ali-Kottarin vaiheista on kirjoitettu paljonkin, sillä 1700-luvun lopulla talon isäntänä oli Elias Lönnrotin isoisän veli Gabriel Sylvander (alkujaan Losten). Kun Eliaksen isovanhempien talo Lohilammella tuhoutui tulipalossa, perhe muutti Ali-Kottariin ja asui siellä siihen saakka, että rakennutti uudistorpan Pyöliin..."
Turun manttaali 1651
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5917362274&aineistoId=1596202461
Aninkainen
Nills Kottare--- 2
Turun manttaali 1652
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224399663&aineistoId=1596323273
Aninkainen
Nills Kottare--- 2
Turun manttaali 1656
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919242948&aineistoId=1596735373
Aninkainen
Bm. Niels Kottare, h. Lisbeth, Inh. Karin --- 3 henkeä
Turun manttaali 1657
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919311559&aineistoId=1596882941
Aninkainen
Niels Kottar, hustru Elisabet, inhyses Walborg ryttare hustru ---3 henkeä
Turun manttaali 1658
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919516366&aineistoId=1597087671
Aninkainen
Nils Kotter, hustru Lisbet, inhyses Walborg och Maisa --- 2 + 2
Turun manttaali 1661
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919570760&aineistoId=1597848307
Aninkainen
Niels Kottare, hust. Lisbet --- 2
Ryttare enckior Walborgh och Anna --- 2
Inhyses Margreta --- 1
Turun manttaali 1663
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5936380113&aineistoId=1598143838
Aninkaisten eteläinen kortteli
Nills Kåttare hustru Lisbetta, inhyses Anna, systern Margreta, inhyses Puhjalkas enckia Lisbetta --- 2 / 3
Turun manttaali 1665
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5921311263&aineistoId=1598702104
Aninkaisten eteläinen kortteli
Niells Kottare, hustru Lisbeth --- 2
Tässä täytyy olla kyseessä Nicolaus Matthiae Kotterus. Vaimokin on Elisabet. Hieman ristiriitaiselta vain tuntuu esim. Paimenmuiston tietoihin verrattuna. Erityishuomio: "Puujalan leski Lisbetta" majoitettuna Nilsin taloon vuonna 1663. Juuri yllä arvelin, että Martinus Jacobi saattaisi olla Loimaan Puujalkalasta.
Käyn paremmalla ajalla lisää Turun manttaaleita läpi muilta vuosilta.
Tämän verran löytyi lisää:
Turun manttaali 1645
Ei Niels Kottare, mutta esim. Simon Kottare
Turun manttaali 1646
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5917291936&aineistoId=1595739525
Aninkainen
Nills Kottare --- 2
(myös Simon Kottare)
Turun manttaali 1647
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918931534&aineistoId=1595796287
Aninkainen
Nills Kottare --- 2
Turun manttaali 1650
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918940564&aineistoId=1596093986
Aninkainen
Niels Kottare --- 1 mies + 1 nainen
---
Turun manttaali 1666
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5921475717&aineistoId=1598988783
Slotz folcket (Aninkaisten eteläkortteli?)
Niels Kottare inh. Anna --- 1 + 1
Turun manttaali 1667
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5956663033&aineistoId=1599333582
Slotz folcket (Aninkaisten eteläkortteli?)
Nills Kottare --- 1
Turun manttaali 1668
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924042698&aineistoId=1599609238
Slotz folcket (Aninkaisten eteläkortteli?)
Nills Kottare, inh.Gertrudh --- 1 + 1
Turun manttaali 1669
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5925963646&aineistoId=1599951661
Aninkaisten eteläkortteli
Nils Kottare, inh:.Erich Ryttare, hust: Maria, inh: Gertrudh --- 1 + 3
Turun manttaali 1670
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923933736&aineistoId=1600359381
Slotz folcket (Aninkaisten eteläkortteli?)
i Niels Kottares gård, inh:.ryttare hust Marg:, hust: Maria, inh: Gertrud och Walborg --- 0 + 3
Tämän jälkeen ei enää mainintaa Nils Kottarista. Eli näiden mukaan hän oli Turussa noin 1646 - 1669.
Hei
Minä vuonna Brita Lambertsdotter ja räätälin renki Jöran Bertilson ovat olleet käräjillä.
Kappalaisen Bertil Granin Jöran poika oli kotona veroluettelossa vuosina 1665-1670.
Vävy Hr Nils on Elisabet puolison kanssa Suomusjärven veroluettelossa vuonna 1663.
Asuivat samassa talossa appivanhempien ja Elisabetin sisarusten kanssa.
(vuoden 1662 tietoja ei löydy digitoituna.)
Suomusjärven seurakunta syntyneiden luettelo 1697-1753
Händälä 30.5.1698/31.5. Brita
vanhemmat Thomas Nielson ja Walborg Michelsdtr
https://digihakemisto.net/item/1267489025/5885011654/2
Kasteen on toimittanut N.Kottherus
Haudattujen luettelo 1701
Laperla 17 Marti Capplan Hr Niels Kottherus under -------- ? 98 år
https://digihakemisto.net/item/1267489025/5885011262/101
Tuossa Nils Kottheruksen ikämerkinnässä voi olla ainakin 10 vuotta liikaa.
Olisiko vielä 95 vuotiaana kastanut Händälän Brita tyttären.?
Puoliso Elisabet Bertildtr Gran on haudattu Kiskossa 1710.
t. Pirkko
Hei! Tuota Brita Lambertsdotterin ja Jöran Bertilssonin tapausta käsiteltiin Turun kämnerinoikeudessa syyskuussa 1675. Avioton lapsi oli varmaankin juuri vasta syntynyt. Jutun perusteella avioton lapsi on saanut alkunsa aikaisintaan noin 1671.
Kiva, että löysit tarkemman sivun tuosta hautausmerkinnästä. Selvästi siinä lukee 98, mutta ei voi pitää paikkaansa. Nicolaus Kotterus oli ylioppilas ainakin vielä 1661. Ikämerkinnän mukaan hän olisi tuolloin ollut jo 58-vuotias ylioppilas.
On myös outoa, että Nils on merkitty Turun manttaaleihin ikään kuin tavallisena porvarina vuosien ajan, kun samalla on muiden tietojen mukaan ollut ylioppilas. Yleensä ylioppilaat asuivat vuokralla eikä heitä edes merkitty näille listoille.
t. Kim
Suur-Loimaan historia I, s. 145:
Ensimmäinen loimaalaisopiskelija kirjoittautui Turun yliopistoon heti sen toiminnan aloittamisen yhteydessä vuonna 1640. Hän oli Jakob Lignipaeus, Puujalkalan Inkin talon poika, joka myöhemmin toimi Porin triviaalikoulun opettajana ja rehtorina sekä Oriveden kirkkoherrana. [SOM I 1640-1721,14.]
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=47
sl. 1640 Jakob Lignipaeus Jacobus Bartholdi, Loimijokiensis 47. Vht: talollinen Loimaan Puujalkalassa Bertil Tomasson ja Maisa. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Bertolli Jac. Loimijok _ 3. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Jacobus Lignipæus Loimijokiensis | Pastor Orivesiensis. — Porin triviaalikoulun konrehtori 1644, rehtori 1659. Oriveden kirkkoherra 1665. † Orivedellä 1667.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1445Lignipaeus, Jacobus Bartholdi (K 1667)
Jakob Bertilsson
S Loimaa oletettavasti 1610-luvun lopulla tai 1620-luvun alussa. V Loimaan Puujalkalan talollinen Perttu Tuomaanpoika / Bertil Tomasson ja Maisa N.N.
Ylioppilas (Satacundensis, Jacobus Bertolli Loimijokiensis) Turussa syyslukukausi 1640.
Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan 31.1.1644, että Turun tuomiokapituli oli luvannut Jacobus Bartholdille Porin triviaalikoulun konrehtorin viran, johon hän astui samana vuonna; Porin triviaalikoulun rehtori 9.9.1659, astui virkaan 1660; Oriveden kirkkoherra 1665.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku marraskuu 1649, 19.6. ja kahdesti elokuu 1651, elokuu 1655, (20.6.)1656 ja 6.6.1662.
K Orivesi 1667.
P Anna Danielsdotter (Floor), S noin 1627, eli leskenä Porissa vielä 1701, PV kapteeni Daniel Hansson (Floor) ja Elin Kristoffersdotter.
Julkaistu 19.1.2011.
Enpä tiedä, miten tämä nyt mahdollisesti liittyy kuvioon, mutta pistetään pohdintaan.
Hei
Lainaus Paimenmuisto
”Turun tuomiokapitulin pöytäkirjan 26.7.1658 mukaan Kotterus (Dn Nicolaus Kåtthaerus Karislojoensis) oleskeli tuohon aikaan Karjalohjalla. Kertoi toimineensa kolmen vuoden ajan Sääksmäen kirkkoherran lasten kotiopettajana ja anoi saarnalupaa sitä kuitenkaan saamatta.”
Turun manttaaliluettelossa Nils Kottare oli jo vuodesta 1651
Suomusjärven manttaaliluettelossa on vuosina 1663-1668 Hr Niels, Elisabet hustru
1669 Coadjuct Hr Niels,Elisabet hustru ja vielä 1701 gamla kapp. Hr Nils, Elisabet hustru
Turusta löytynyt Nils Kottare näyttäisi olevan nimikaima Suomusjärven Hr Nilsille.
t. Pirkko
Hei
Turun Kämnerinoikeuden pöytäkirjassa mainittu räätälin renki ei ehkä
kuitenkaan ole kappalaisen poika.
Jöran Bertilsonin olisi pitänyt olla jo 1675 mainittu oppipoikana eikä
renkinä. Tästä Jöranista mainittiin pöytäkirjassa että on syntynyt Kiskon
Laperlassa.
Kappalainen Bertil Gran ei ole asunut Laperlassa silloin kun hänen Jöran
poikansa on syntynyt.
Vuonna 1665 on Jöran ollut ensimmäisen kerran veroluettelossa ja
viimeisen kerran 1670.
Se tieto pitää kyllä paikkansa että Jöran Bertilson oli räätälinä Tallinnassa.
Kuollut siellä jo 1677. Nicolaus Kotherus kävi käräjiä Jöranin perinnöstä.
Jöranin leski toimitti asiamiehen välityksellä vaimon hyväksi tehdyn
testamentin. Sekään ei auttanut kun käräjöintiä vieläkin jatkettiin. Asia
siirrettiin ylempää oikeusasteeseen, sen päätöksestä en tiedä. Muutamat
käräjäkirjat on vielä lukematta.
1676 Kämnerinoikeuden pöytäkirjoja ei löydy mutta Brita Lambertsdtr
saama tuomio löytyi 1676 tositekirjassa olevasta Kämnerinoikeuden
sakkoluettelosta.
t. Pirkko
Tuo Brita Lambertsdotterin juttu on tässä:
TKO 1675 30/9
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940413273&aineistoId=2330967004
Veli Pekka Toropainen on kirjoittanut siitä näin:
Turussa syntynyt Brita Lambertsdotter kertoi avioituneensa seitsemän vuotta sitten Erik Thomasson Pytyn kanssa. He olivat eläneet yhdessä 1½ vuotta ja sen jälkeen Erik oli matkustanut Tukholmaan ja pysytellyt poissa vaimonsa luota siellä ja täällä. Hän ei ollut kirjoittanut sanaakaan Britalle. Tämä oli johtunut siitä, etteivät he tulleet toimeen keskenään ja lisäksi pahojen ihmisten puheista. Brita oli matkustanut miehensä perään useita kertoja, mutta ei ollut löytänyt tätä. Mies oli pestautunut ratsumieheksi ja matkustanut Saksaan, joten Brita ei edes tiennyt, oliko tämä hengissä. Brita oli ajautunut miehensä pitkällisessä poissaolossa heikkouteen ja tullut Kiskon Lapista kotoisin olleen nuoren räätälin rengin Jöran Bertilssonin makaamaksi. Vaimot Valborg Thomasdotter ja Valborg Jakobsdotter Dufva todistivat miehen syntyneen poikalapsen isäksi. Erikin veli porvari Johan Thomasson Pytty kertoi heidän häitään juhlitun Tukholmassa syksyllä 1668. Johan kertoi samoin kuin Brita ja lisäsi, että hän oli saanut vuotta aiemmin nuoremmalta veljeltään ajuri Johan Pytyltä Tukholmasta kirjeen, jossa tämä kertoi Erikin matkustaneen Saksaan. Asia lähetettiin raastupaan.
KA z:189, TKO 30.9.1675, 251?252
Noita käräjiä Jöran Bertillssonin perinnöstä en muistaakseni ole lukenut. Lukeeko tuossa sakkoluettelossa mitään muuta olennaista kuin vain tuomio?
Itse en pistäisi ehdotonta painoarvoa sille, mitä tuomiokirjoissa kerran mainitaan, esim. tuo oppipoika vs. renki. Tietenkin ne on syytä ottaa huomioon. Toinen asia on se, että yksittäiset henkilöt saattoivat olla kirjoilla usemmassakin kuin yhdessä paikkaa. Monilla porvareilla oli tiloja kaupungin ulkopuolella. On myös tapauksia, joissa porvari on itse valittanut, kuinka häntä on verotettu maaseudulla vaikka on porvarina kaupungissa. Tämä voi selittää, miksi Nils Kotter mainittaisiin sekä Turussa että Kiskossa (Suomusjärvi, Laperla tms... nämä paikkojen nimet ovat hieman epämääräisiä) samaan aikaan. Tällä hetkellä olen kahden vaiheilla, enkä osaa sanoa sen enempää.
Löysin tällaiset:
TRO 1664 9/8
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5932856334&aineistoId=2329350285
Nic. Mathiae
Simon Matzs.
Nicolaus Matthiae supplicerade och badh för sin broder Simon Matzson en skreddare gesell som honom medh een steen kastat eller slagit hadhe, emädan dhet war schedd i dijukens mede och han, Simon badh honom om förlåtelse. Så aldenstund denne Simon hade plichtadh här i fångelse, och intet hade at böta med, blef han denne gången der med förschant, och förmant att wachta sig här effter för sådan öfwerdådigheet, så frampt hem (han?) street (straff?) underwijka will.
Räätälin kisälli Simon Mattson oli heittänyt kivellä tai lyönyt veljeään Nicolaus Matthiaeta. Koska nimi on kirjoitettu latinaksi, kyseessä lienee ylioppilas. Herraksi ei kuitenkaan nimitetä. Erikoisesti ei mainita paikkakuntaa, mikä mielestäni viittaa hieman siihen, että kyseessä olisi Turun asukas.
TKO 1661 21/5
Nicolas Matts: till Efwert Säti
Påladhes Efwert Sigfredsson Säti effter tillbuden förlijkningh at betala 18 dlr kopp. Mt: åth Stud:t Dn. Nicolas Matthiae för ett stodh innan 14 dagar — etc. ---
Tässä on nyt joku ylioppilas Nicolaus Matthiae.
Tässä nuo tuomiokapitulin pöytäkirjan otteet. Vain ensimmäinen minulla on tarkemmin:
— Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 208–209 (26.7.1658, Dn Nicolaus Kåtthærus Karisloioensis);
Dn Nicolaus Kåtthaerus Karisloioensis seger sigh hafua haft pastoris barn i Säxmäcki och informerat dem i 3 åhr, och war derass accord årligen få aff pastore 30 Dr. K. Mt.; är honom allenast ett åhr betalt; - begärar assistens aff Consistorio. - Sent. Skrifuass Rev. D:no praeposito till i Somero, at than förmanar kyrkioherden I Sexmäcki förena sig mz Dn Nicolao; huar han dät eij giör, skall han komma hijt och suara honom här i Consistorio. - Dn Nicolaus begärar veniam concionandi. - Sent. Kan nu eij skee, effter här är ingen p[rae]sul. - Begärar en sochn. - Sent. Kan eij heller skee, ty dieknarnar mista nog ändå.
Tätä minulla ei ole tarkemmin missään:
Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 529 (6.7.1661, En studiosus, Nicolaus Matthiæ Kothærus säger att han hade mist sin helsa när brander uar 1656 på Doomk. ...).
Paimenmuistossa sanotaan näin:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1321
Turun tuomiokapitulin pöytäkirjan 26.7.1658 mukaan mukaan Kotterus (Dn Nicolaus Kåtthaerus Karisloioensis) oleskeli tuohon aikaan Karjalohjalla, kertoi toimineensa kolmen vuoden ajan Sääksmäen kirkkoherran lasten kotiopettajana ja anoi saarnalupaa sitä kuitenkaan saamatta. Hän sai 6.7.1661 tuomiokapitulilta sitomattoman kappaleen Raamattua ja ylioppilasavustusta Kangasalan rovastikunnasta.
En kyllä näe mitenkään tuosta, että olisi oleskellut tuohon aikaan (1658) Karjalohjalla. Nimessä on Karisloioensis, mikä (yleensä) vain tarkoittaa sitä, että on kotoisin Karjalohjalta. Tuolla nimellä on varmaan kirjautunutkin Akatemiaan.
Näihin olen etsinyt linkit. Olen lukenut kaikki nämä kerran läpi löytämättä mitään olennaista sukujuurista, mutta tarkemmin käytynä läpi voisi jotain löytyäkin.
Kiskon ja Kiikalan käräjät 16.9.1678 f. 111v (Cappellanen wedh Laidike Dn: Nicolaus Mathæi Schotthærus);
KA mf. ES 1750 (cc 13) Kiskon käräjät 31.8.–1.9.1685 f. 249 (Ikääntyvä ja sairaalloinen kappalainen Nicolaus Matthiæ haluaa ottaa vävykseen ja apulaisekseen ylioppilas Matthias Martinin 2965. Kappalainen Nicolauksen mainitaan palvelleen Laidiken kappelissa 23 vuotta. Asia jätettiin piispan ratkaistavaksi. Koska SAY:ssa ei mainita kappalaisen apulaista 1686, on päätös ilmeisesti ollut kielteinen);
https://digihakemisto.net/item/643814624/6392939662/244
https://digihakemisto.net/item/643814624/6392940187/250
KA mf. ES 1756 (cc 28) Piikkiön ja Kaarinan käräjät 15.–16.3.1701 s. 49 (Heikkomielinen 20-vuotias talollisen poika Piikkiön Viuhkalasta Henrik Simonsson on viime syksynä lyönyt hengiltä Matts Andersson -nimisen pojan jumalanpalveluksen aikana. Henrikin isä Simon Larsson kertoo vieneensä poikansa edellisen vuoden joulun aikoihin Kiskon kappalaisen Niels Kotteruksen luokse att sökia booth, hwar efter han åter något bettre betedt sigh),
https://digihakemisto.net/item/644378758/6393317882/27
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393317882&aineistoId=644378758
Kiskon ja Kiikalan käräjät 13.–15.2.1701 s. 40 (Cappellanens Sahl. H:r Nils Cotteri Enckias hust: Lisbetha Bertillsd:rs hund bijtit ihiäl en Gustaffs [Thomasson i Lapperla] Bock),
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393317618&aineistoId=644378758
Kiskon ja Kiikalan käräjät 20.5.1701 s. 234 (Käsitellään kappalaisen Nils Cotheruksen hautajaisissa 17.3. sattunutta välikohtausta koskien lukkari Thomas Jöranssonin syyttämistä kirkonvarkaaksi. Pöytäkirja sisältää lainauksia Kettulan Klemet Jöranssonin suomenkielisistä vuodatuksista),
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393317582&aineistoId=644378758
(cc 29) Kiskon ja Kiikalan käräjät 5.6.1702 f. 93 (Cappellanens Sahl: H:r Nicolai Kotthæri Änckia hustru Elisabetha Berttilsdotter föredrog Rätten, huruledes hennes Fader fordom Cappellan H:r Barthollus Grahn för långlige tijder af ödhe uptagit Caplans hemmanet i Kisko S:n och Lapperlaby. Vertaa 3717), 10.–11.10.1702 f. 113;
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393296610&aineistoId=644402197
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393297282&aineistoId=644402197
KA mf. ES 1761 (cc 39) Kiskon ja Kiikalan käräjät 13.–14.10.1711 f. 408v (Cappellan Wällärde H:r Erich Orenius androg hurusom med hans Antecessors Cappellanens Sahl: H:r Niels Kotteri låf och tillhielp dess Swåger Ryttaren Matz Jöransson för någon tidh sedan opsatt på Cappellans tompten en liten Stugu);
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393266767&aineistoId=644762394
TKO 1661 21/5
Nicolas Matts: till Efwert Säti
Påladhes Efwert Sigfredsson Säti effter tillbuden förlijkningh at betala 18 dlr kopp. Mt: åth Stud:t Dn. Nicolas Matthiae för ett stodh innan 14 dagar — etc. ---
Tässä on nyt joku ylioppilas Nicolaus Matthiae.
Tuohon unohdin laittaa linkin. Tässä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940146779&aineistoId=2330920618
Suomen Sukututkimusseuran Sukuhaulla löysin tällaisen:
Genos 1944-1
A. R. Cederberg, Reunamuistutuksia Vilhelm Laguksen Turun yliopiston ylioppilasluetteloon
Nicolaus Matthiae. Ab.
LAGUS XIV 1653-54.
Onko mahdollisesti se Nicolaus Matthiae Kåtthaerus, joka v. 1658 mainitaan pappina tai papiston apulaisena Karjalohjalla ja v. 1679 Suomusjärvellä? Mainit. 1662 naimisissa olevana ylioppilaana ja sanotaan harjoittavan luvatonta kauppaa.
Cons. Eccl. Ab. Prot., s. 208. STRANDBERG I, s. 397.
Hei
Tositekirja 1676 Turku Kämnerinoikeuden sakkotuomiot 1676
Juni Brita Lambertsdtr för ----- ----
https://digihakemisto.net/item/1601862961/5929206931/2177
V.P.Toropainen on kirjoittanut että Kiskon Laperlasta kotoisin olleen -----
Pöytäkirjassa oli skreddaren dreng hos i staden J----? Bertilson benamd,
barn född -- Kisko socken och Laperla by.
Onko etunimi varmasti Jöran, voi olla myös Johan. Montako tositekirjaa
pitäisi katsoa että löytyisi joku isäksi sopiva Bertil Laperlasta.
Kappalainen Bertil oli vasta vuonna 1656 puolison ja kahden veroikäisen
lapsen kanssa Laperlan veroluettelossa. Asuivat sitä ennen Taipaleen kylässä.
Verotusikä oli 15/16 vuotta ja Jöran on merkitty veroluetteloon
vasta 1665. Syntynyt n. 1649 tai 1650 Taipaleen kylässä.
Kiirettä on pitänyt jos Jöran on ollut vielä renkinä Turussa 1675 ja
sitten muuttanut Tallinnaan, avioitunut ja tienannut räätälin töillä niin
paljon että on pystynyt hankkimaan kivitalon Tallinnasta. Siitä sukulaiset
on ilmeisesti käyneet käräjiä. Testamentti oli tehty vaimon hyväksi.
t. Pirkko
Kiitoksia! Sanasta sanaan en ihan erota mitä tuossa sakkotuomiossa lukee, mutta mielestäni olennaisesti niin, että on saanut 80 taalaria sakkoa huorinteosta. On maksanut siitä 10 taalaria ja sovittaa loput vankilassa.
Tuossa kämnerioikeuden jutussa taas lukee kyllä lähes varmasti Jören. Ei ainakaan Johan. Voi verrata vaikka samalla sivulla nimeen "Johan Thomasson Bytty". Tällä kirjurilla on tapana vetää r-kirjaimet sanojen lopussa ylös. Samasta syystä siinä lukee "här i staden". Eli "mz een ung skreddare dreng här i staden Jören Bertilsson benemd, barnfödd äfwen(?) Kijsko sochn och Laperla by..." Täytyykin paremmalla ajalla lukea koko juttu tarkemmin, josko siitä vielä löytyisi jotain mielenkiintoista, mitä Toropainen ei ole maininnut.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940413273&aineistoId=2330967004
----
Kävin tässä läpi Turun tuomiokirkon tilejä (tähän mennessä 1654-1669), jos sieltä löytyisi jotain tästä Nils Kotterista. Oli jopa yllätys, että noilta vuosilta ei löydy yhtäkään mainintaa yhdestäkään Kotterista / Kottarista. Voi tietysti olla, että talossa ei vain syntynyt eikä kuollut eikä vihitty ketään tuona aikana, mutta viittaa mielestäni siihen suuntaan, että tämä Nils Kotter ei välttämättä edes kovinkaan paljon asunut tuossa Turun talossaan. Minulla on aika paljon kokemusta siitä, että kun jotain porvaria lähtee etsimään kirkontileistä, 10 vuoden ajalta on aina (tai ainakin lähes aina) löytynyt edes jotain. Tämä nyt on kuitenkin vain yksi huomio, joka ei todista vielä varmasti asiaa mihinkään suuntaan.
Hei
Turun Aninkaisissa oli jo 1646 Nils Kottare -----2 (vaimo ?)
ja 1656 Niels Kottare ja nimeltä mainittu vaimo Lisbeth
1666 Niels Kottare ilman vaimoa
Kiskon käräjillä vuonna 1685 Nicolaus Kottheruksen mainitaan asuneen
seurakunnassa 23 vuotta. Oli n.1655-1658 Sääksmäen kirkkoherran
Thomas Paltheniuksen lasten kotiopettajana.
Nicolauksen ja Elisabetin lapsista löytyy joitakin tietoja. Maria tytär on
rippikirjan merkintöjen mukaan syntynyt 1667 ja Anna tytär 1672.
Johannes Kotterus on Yo-matrikkelin tiedoissa Turun Katedraali koulun
oppilas 1.12.1691. Toinen poika on veroluettelossa vuodesta 1692.
Veroluettelossa vasta 1701 oli gamla kaplan Hr Niels,Elisabet hustru ja
vielä 1699 on Nicolaus Kottherus ollut käräjillä.
Oma arvio on että Turun Nils Kottare ja Suomusjärven kappalainen
Nicolaus Kottherus ovat kaksi eri henkilöä.
t. Pirkko
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.