Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Laivalla Ruotsiin 1951
Mitkä laivat / varustamot kuljettivat matkustajia Ruotsiin ja takaisin 1951?
M/S Skandia aloitti liikennöinnin 1961. Mutta miten sitä ennen?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bore_(varustamo)
Rettig (Bore) on harjoittanut merenkulkua runsaat sata vuotta, alun perin Ångfartygs Ab Bore perustettiin 1897 Turussa harjoittamaan ympärivuotista matkustajalaivaliikennettä Turun ja Tukholman välillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Effoa
Yhtiön alkuperäinen nimi oli Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA), vuodesta 1937 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö - Finska Ångfartygs Aktiebolaget (SHO).
Säännöllinen liikenne Turusta Tukholmaan alkoi vuonna 1904 yhteistyössä turkulaisen Bore-varustamon kanssa. Ruotsalainen Svea-varustamo liittyi yhteistyöhön vuonna 1918.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stockholms_Rederi_Svea
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun Suomi oli itsenäistynyt, aloitti yhtiö kahden suomalaisen varustamon, Finska Ångfartygs AB:n (FÅA) ja Ångfartygs AB Boren, kanssa Tukholman ja Turun välisen liikenteen. Tästä yhteistyöstä syntyi sitten aikanaan Silja Line.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_Line
Ensimmäisenä aluksena yhtiölle hankittiin matkustajalaiva Heimdall, joka sai nimen S/S Silja vuonna 1957. Samana vuonna hankittiin rahtilaiva S/S Warjo, joka kuljetti vain rahtia. Myöhempiä rahtialuksia olivat muun muassa M/S Holmia ja M/S Silvia. Yhtiön ensimmäinen moottorialus ja samalla ensimmäinen yhtiölle rakennettu alus oli M/S Sunnanhav, joka liikennöi kesän 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Aallotar
Uudempi S/S Aallotar oli liikenteessä 1952–1973, Aallotar oli yksi kolmesta vuonna 1952 valmistuneesta niin sanotusta olympialaivasta, jotka suomalaiset varustamot olivat tilanneet Helsingin olympialaisia varten. Sen sisaraluksia olivat S/S Birger Jarl ja S/S Bore III.
https://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Bore_I
Laiva rakennettiin 1898 A/S Helsingørs Jernskibs- & Maskinbyggerietin telakalla Helsingørissä Tanskassa.
Bore upposi seuraavana päivänä 27 metrin syvyyteen ja se julistettiin menetetyksi sekä poistettiin laivarekisteristä. Laiva saatiin kuitenkin nostettua keväällä 1901 ja Bore-varustamo osti sen takaisin heinäkuussa.
Grifillä syttyi 13. huhtikuuta 1918 spriikeittimen aiheuttama tulipalo aluksen ollessa Hangon länsisatamassa. Tulipaloa sammuttanut Saksan laivaston osasto upotti aluksen laituripaikalleen saadakseen palon sammumaan. Uponnut hylky nostettiin syyskuussa 1918 ja myytiin turkulaiselle Ab Crichtonille. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö teki joulukuussa 1920 Crichtonin telakan kanssa sopimuksen hylyn kunnostamisesta ja se otettiin käyttöön kunnostettuna S/S Hebe nimellä 4. elokuuta 1921. Hebe jatkoi liikennettä vanhalla Tukholman reitillään.
Alus palasi liikenteeseen 14. helmikuuta 1927 jälleen Turku – Maarianhamina – Tukholma reitille.
Bore I ajoi taas karille 6. huhtikuuta 1950 Storgrundetissa Herrön edustalla ja alus upposi niin, että kansi jäi juuri ja juuri veden pinnan yläpuolelle. Alus nostettiin ja vietiin korjattavaksi telakalla. Tässä yhteydessä se sai myös uuden komentosillan ja kahvilatilat. Korjausten jälkeen laiva palasi entiselle reitilleen. Vuonna 1953 se siirretiin Maarianhaminan ja Tukholman väliseen kesäliikenteeseen, kun uusi S/S Bore III valmistui ja tuli Turku – Tukholma linjalle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Bore_III
Bore III oli kesät Helsinki–Tukholma-linjalla ja talvet Turku–Tukholma-linjalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Birger_Jarl
Birger Jarl ei kuitenkaan ehtinyt varsinaiseen olympialiikenteeseen, vaan se aloitti liikennöinnin kesäisin Helsingin ja Tukholman sekä talvisin Turun ja Tukholman välillä. Alus oli linjoilla lukuun ottamatta muutamaa karilleajoa ja chartermatkaa.
Poimintana -47 Ruotsi liikenteeseen hankittu neljäs Bore II:
https://aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1208
Aulanko Vesa
05.06.22, 09:38
Merenkurkusta pääsi myös laivalla yli Ruotsiin
lainaus sivulta https://www.kvarken.org/fi/historia/
Pohjanlahdella ja Merenkurkussa aloitettiin höyrylaivaliikenne 1830-luvulla. Liikenne on vuosien mittaan muodostunut säännöllisemmäksi. Ensimmäinen autolautta aloitti liikennöinnin vuonna 1958, ja liikenne on ollut ympärivuotista vuodesta 1972 lähtien.
Merenkurkusta pääsi myös laivalla yli Ruotsiin
lainaus sivulta https://www.kvarken.org/fi/historia/
Pohjanlahdella ja Merenkurkussa aloitettiin höyrylaivaliikenne 1830-luvulla. Liikenne on vuosien mittaan muodostunut säännöllisemmäksi. Ensimmäinen autolautta aloitti liikennöinnin vuonna 1958, ja liikenne on ollut ympärivuotista vuodesta 1972 lähtien.
Tässä edellä mainittu Pörtö / Turisten: https://aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/877
Kiitos vastauksista.
Äitini on matkustanut Tukholmaan marraskuussa 1951. Yritän selvittää, millä laivalla hän on matkustanut.
Silloinhan tarvittiin myös passia. Onkohan matkustajia rekisteröity jotenkin?
Poimintana -47 Ruotsi liikenteeseen hankittu neljäs Bore II:
https://aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1208
https://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Bore_II
S/S Bore II oli suomalainen matkustajahöyrylaiva, joka tuhoutui tulipalossa ja upposi toukokuussa 1915 Helsingin Eteläsatamassa. S/S Bore II oli rakennettu vuonna 1900 AS Helsingörs Jernskibs & Maskinbyggerin telakalla Tanskan Helsingörissä. Laivan hylky nostettiin kesäkuussa 1915 ja siirrettiin Hietalahden telakalle. Helmikuussa 1916 hylky pakkomyytiin Venäjän valtiolle joka korjautti sen Jastreb-nimiseksi kuljetusalukseksi. Tämä alus oli sitten Pietarissa kunnes se siirrettiin 1923 Mustalle merelle Mustan- ja Asovanmeren laivayhtiölle, ja laivan uudeksi nimeksi tuli 16. Oktjabrja. Vuonna 1930 laiva siirrettiin Pohjoiselle Jäämerelle, jossa se pian upposi mutta nostettiin ylös ja kunnostettiin 1931. Vuodesta 1939 alkaen laiva kuului miinanlaskijana Neuvostoliiton pohjoisen laivaston Vienanmeren sotalaivastoon ja sen nimenä oli N:o 49. Laiva upposi 1941 saksalaisten pommituksessa mutta se nostettiin taas ylös ja kunnostettiin. Laiva toimi vuodesta 1944 alkaen pelastuspalvelun esikuntalaivana entisellä Jastreb-nimellä. Viimeksi se toimi atomijäänmurtaja Leninin apualuksena vuodesta 1960. Laiva romutettiin Murmanskissa 1963.
Toinen Bore II otettiin käyttöön 1928. Vuonna 1884 valmistunut laiva oli entiseltä nimeltään Halland ja myöhemmin sen nimenä oli Aura II. Se ehti palvella myös Hans von Rettigin yksityisenä Seagull-nimisenä huvipurtena vuosina 1930–1936. Laiva upposi tammikuussa 1940 Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä peräkannella tapahtuneen räjähdyksen jälkeen.
Kolmas Bore II rakennettiin Crichton-Vulcanin telakalla Turussa 1938, ja se oli tarkoitettu pitämättä jääneiden vuoden 1940 Helsingin olympialaisten matkustajaliikenteeseen. Laivan pituus oli 77 metriä ja leveys 12 metriä. Laivassa oli matkustajapaikat 96 matkustajalle I luokassa, 40 matkustajalle II luokassa ja 48 matkustajalle III luokassa. Tässä laivassa oli myös ensimmäisenä Suomessa henkilöhissi, ja laiva käytti polttoaineena hiilen asemesta öljyä. Laiva päätyi 1944 sotakorvauksena Neuvostoliittoon, ja sen nimeksi tuli Petrodvoretz. Laiva romutettiin Murmanskissa 1973.
Neljäs Bore II oli käytössä 1947–1965. Se oli entinen tanskalainen vuonna 1906 valmistunut Dronning Maud. Laiva romutettiin Helsingissä 1967.
Viides Bore II oli entinen S/S Aallotar ja se oli liikenteessä 1971–1973. Tämä laiva paloi marraskuussa 1973 ollessaan laiturissa Aurajoen varrella.
http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/nordstjernan/laiva.html
Nordstjernan
-rakennettu 1871 Motala Warf, Norrköping, Ruotsi, - omistaja Westernorrlands Ångfartygsbolag, Sundsvall
-1946 korjausten jälkeen Turku - Tukholma linjalle ja 1949 Hki-Tku-Sto linjalla. 1952 olympialaivana Helsinki - Tukholma linjalla. 1953-55 kesäisin myös risteilyjä Tukholmasta Maarianhaminaan.
http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/oihonna_2/laiva.html
Oihonna (2)
-valmistui toukokuussa 1898 telakalta Gourley Brothers & Co, Dundee, Skotlanti,
- omistaja FÅA, hinta 668000 FIM -1949 korjausten, mm. komentosilta katettiin osittain, jälkeen Turku - Tukholma linjalla 1949-53
http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/ragne/laiva.html
Ragne
-1914 Svea tilasi Oskarshamn Varv:lta Ruotsissa, mutta vesillelasku vasta helmikuussa 1919, nimeksi Svithiod, - toimitettu seuraavassa vuodenvaihteessa, nimeksi vaihdettiin Ragne
-1949-63 enimmäkseen Tukholma - Sundsvall - Vaasa linjalla -kuitenkin 1951 Turku - Tukholma linjalla, jolloin syyskuussa ajoi karille Ledsundissa
Koska kysely koskee marraskuuta, on laiva saattanut olla joko kesävuorojen tai talvivuorojen mukainen laiva. (Talvikautena saatettiin laivoja telakoida huollon vuoksi.) Siksi seuraavassa luettelossa on kesällä muuallekin kuin Ruotsiin liikennöineitä laivoja.
Suomesta 1951 ulkomaille kulkeneita matkustajalaivoja:
FÅA:
Arcturus Hki - Antwerpen
Oihonna Turku - Tukholma
Ariadne Hki - Kööpenhamina
Wellamo Turku - Tukh. ja Hki - Tukh.
BORE AB:
Bore II Hki - Tukholma
SILJA-rederi/ Ruotsi
Ragni, Regina ja Rigel Tukholma - Turku
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.