PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuolleeksijulistamiskirja


Martta Niilontytär
31.05.22, 09:55
Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa on asiakirja 1872-1967 AP TU I Jga:1, joka sisältää yli 500 hengen kuolleeksijulistamisen. 1.1.1956 julistetaan kuolleeksi nuori nainen, jonka lähtökotikunnassa on merkintä muutosta Tampereelle 1873. Tampereen sisäänmuuttaneista häntä ei kuitenkaan löydy.
Jotta hän on päätynyt Tampereen kirjoihin, niin herää kysymys, että pääsikö hän koskaan Tampereelle, vai katosiko hän matkalla. Tietääkö kukaan, kontrolloitiinko lähtöpaikoista sitä, pääsivätkö ihmiset perille. Tämän tytön kohdalla joku on ainakin tiennyt hänen tulevan Tampereelle, kun on tänne päätynyt kuolleeksijulistetuksi.

Kaikki mahdollinen lisätieto olisi arvokasta. Kiitos
Eliina

Juha
31.05.22, 10:24
Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan tuomioistuimen päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena. Päätös sisältää päivämäärän, jolloin henkilön katsotaan kuolleen. Ennen kuin kuolleeksi julistamisesta säädettiin vuonna 1901 lailla, perustui kuolleeksi julistaminen vuoden 1734 lain naima- ja perintökaariin myöhempine muutoksineen. Vuoden 1734 lain naimakaaren 13. luvussa säädettiin, että yli kuusi vuotta kadoksissa olleen miehen puoliso saattoi saada luvan uuteen avioliittoon. Lain perintökaaren 15. luvussa puolestaan määrättiin, että vainajan kadoksissa ollut perillinen menetti oikeuden perintöön oltuaan poissa 20 vuotta.

Kuolleeksi julistamisesta annetussa laissa (15/1901) säädettiin odotusajasta ja muista edellytyksistä, joilla kadonnut henkilö voitiin julistaa kuolleeksi. Lakia muutettiin useita kertoja, kunnes vuoden 2005 laki kuolleeksi julistamisesta (127/2005) kumosi vanhan lain.

Kuolleeksi julistamista koskevan asian käsitteli se kihlakunnanoikeus tai raastuvanoikeus (nykyisin käräjäoikeus), jonka tuomiopiirissä kadonneella henkilöllä oli viimeksi ollut kotikunta. Jos henkilöllä ei ollut kotikuntaa Suomessa, hakemukset käsitteli Helsingin raastuvanoikeus (nykyisin Helsingin käräjäoikeus). Kuolleeksi julistamisasiat löytyvät tuomioistuinten varsinaisasiain pöytäkirjoista, kunnes ne siirtyivät hakemusasioihin.