PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Missä Abraham Harberg työskenteli 1793-1800?

MaaritK
20.04.22, 10:07
Perniön Haarlan mailla sijainneessa sotilastorpassa asui Harberg-nimeä käyttänyt perhe. V. 1776 syntynyt Abraham Erkinpoika pääsi Melkkilän (Mälkkilän) kartanon palvelukseen jo poikasena. Perniön rippikirjan 1789-97 s 466 mukaan Abraham lähti kartanosta Lemuun v. 1792.



Seuraavan kerran hänen vaiheitaan voi seurata Hämeenlinnassa 1800-luvun alussa, missä hän oli maaherran palvelijana. Tuolloin hän oli jo aviossa Johanna Löflingin (s. Turussa n. 1780) kanssa. HisKi ei löydä vihkitietoa.



Olisiko joku Lemun ja lähistön sukututkimusta tehnyt sattunut huomaamaan Abraham Harbergin nimen? Hän on mahdollisesti ollut palveluksessa jossain kartanossa tai puustellissa.


MaaritK
RiittaV
20.04.22, 23:28
On Snappertunassa jossain vaiheessa 1790-luvulla. On niin heikkolaatuinen kuva, että muuttosarakkeesta ei tahdo saada muuta selvää kuin vuosiluvun 97.

Snappertunan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1796-1802, jakso 100, sivu 341: Raseborg; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5947081201&aineistoId=1177069116 / Viitattu 21.4.2022


SSHY:llä on samasta kuvasta hiukan parempi versio:

Snappertuna rippikirja 1796-1802 (MKO20-26) Sivu 341 Raseborgs Öfverste Säte ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23891&pnum=99 / Viitattu 21.04.2022


Tämä Lempäälässä asuminen noin 1808 alkaen lienee ennestään tuttu:


Lempäälän seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1805-1814, jakso 103, sivu 94: Hollo krono länsman; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5811824596&aineistoId=1833668148 / Viitattu 21.4.2022
MaaritK
22.04.22, 09:15
Kiitokset tarkkaavaisuudesta! Muuttomerkinnät ovat hädin tuskin luettavissa, mutta yksi merkinnöistä on mahdollisesti Thus eli Tavastehus. Toinenkin merkintä vaikuttaisi alkavan T-kirjaimella (olisiko paikka, josta saapunut?).


Harberg oli Raaseporissa kapteeni Johan Wenzel Rotkirchin palvelijana. Rotkirch ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra Johan Henrik Munck olivat langokset. Puolisot olivat Fleming-sisarukset Askaisten Lempisaaresta. Tämä selittänee, miten Harberg päätyi maaherran palvelukseen.


Nyt pitäisi vielä selvittää, missä Harberg työskenteli Perniöstä lähtönsä jälkeen noin 1793-96. Hämeenlinnan jälkeinen aika kruununnimismiehenä Lempäälässä on tiedossa. - Eräät sukulaiseni ovat Harbergin jälkeläisiä, siksi näitä yritän tutkia.


MaaritK
MaaritK
22.04.22, 11:47
Lisätietoa Abrahamin vaiheista. Snappertunan rippikirjan merkintä Abrahamin edellisestä asuinpaikasta saattaisi olla Tövsala eli Taivassalo. Katsoin Taivassalon rippikirjaa 1792-97 ja siitä muutamien sellaisten tilojen tietoja, joissa on tuolloin ollut aatelisia asukkaita. Vehaksen (Vehasen?) Isontalon (Wehax Storgård) kohdalla (SSHY, kuva 260, ei sivunumeroita) tärppäsi, Abraham on merkitty sinne palvelijaksi ja ripilläkäyneeksi vuosina 1792-94. Lähtö 1794, ei merkintää minne.



Vehax Storgård oli Henkivartiorykmentin Vehmaan komppanian kapteenin virkatalo. Sitä asutti tuolloin Karl Fr. Rehbinder, joka oli Kaarlo Wirilanderin laatiman virkatalonhaltijain luettelon perusteella virkavapaalla 1791 lähtien.


Koska kuitenkin Snappertunan merkinnän perusteella näyttää siltä, että Abraham Harberg oli tullut Taivassalosta noin 1797, hän on voinut olla toisten palveluksessa siellä Vehaksen jälkeen. Olisiko nimi sattunut jonkun Taivassalon-tuntijan silmään?


MaaritK