Esko
01.04.22, 15:55
Viestini tarkoitus ei ole moittia ketään, vain ja ainoastaan herättää ajatuksia / keskustelua.
Mielestäni tulen esittämää tekstissäni yleiseen keskusteluun sopivan aiheen. En pyri muuttamaan jo tapahtunutta vaikka se tuntuu turhauttavan väärälle. Astiasta valittaminen on myös turhaa. Se on tehty ja sitä ei mikään enää pois vie vaikka se olisi täysi ”susi”. Eikä tämä alusta johda siellä mihinkään muutoksiin.
Tietysti jos Sukututkimusseuran sivulla ei saa kommentoida tai kertoa mielipidettä yleisessä keskustelu kanavassa, niin mihin / minkälaiseen tiedonvälitykseen tämä kanava on tarkoitettu.
Viitaten Juhan vastaukseen Hannulle. (Astia/Digihakemisto ihmettelyjä)
Ensinnäkin suuret kiitokset Hiskin, Katihan Ja SSHY:n tietojen tallentajille ja tukijoille.
Hiskiä moititaan usein sen ”virheistä” ja tiedot pitäisi tarkistaa alkuperäisistä lähteistä. Tämä on hieman omituinen teksti. Hiskissä kuitenkin käytetään usein alkuperäisi tietoja ja tietoja ei käsittääkseni ”tulkita” vaan ne kirjataan alkuperäisessä muodossa. Tästä taas tulee Hiskiin virheitä, jota ovat pappien tai kirjurien tekemiä. Tässä tullaan siihen, että Hiskin tiedot pitää varmentaa muista saatavilla olevista lähteistä. Joten en pidä sitä Hiskin virheenä, jos lapsen vanhemmiksi syntyneihin on kirjattu isovanhemmat (kun ne on sinne niin kirjattu) ja rippikirjasta käy ilmi että kyseessä onkin pojan lapsi.
Pidän Hiskistä siitä erityisesti, että voi verrata alkuperäistä tekstiä ja Hiskiä vierekkäin ja näin löytää alkuperäisen kirjauksen hyvinkin vaikeaselkoisesta sivusta.
Katihalla ei ole mitään tekemistä Suomen sukututkimusseuran kanssa, mutta on melko tärkeä tekijä monen sukutukijan tekemisissä.
Sitten Katihaan, jonka vapaa käyttö netissä näyttää loppuneen (Lainaus kansallisarkiston sivulta).
Karjala-tietokannan Katiha Windows käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa
Kansallisarkisto on vastaanottanut Karjala-tietokannan (Katiha) Karjala-tietokantasäätiöltä. Tietokanta sisältää luovutetun Karjalan alueen kirkonkirjat 1600-luvulta alkaen.
Tietokannan tiedot, jotka ovat nuorempia kuin 100 vuotta, ovat nyt käytettävissä Kansallisarkiston kaikissa toimipaikoissa Katiha Windows -tietokantaversiossa. Tämä versio on sama kuin se, joka on ollut käytössä tähän asti vain Mikkelin toimipaikassa. Version käyttö vaatii käyttöoikeuden hakemista Kansallisarkistolta, mutta tämä järjestyy paikan päällä. Karjala-tietokantasäätiön Mikkelin toimipaikassa myöntämät käyttöoikeudet eivät enää ole voimassa.
Katiha XAMK (https://katiha.xamk.fi) pysyy toistaiseksi käytettävissä kuten tähänkin saakka. Verkkopalvelussa näkyvät Karjala-tietokannan tiedot, jotka ovat vanhempia kuin 100 vuotta.
Vielä kiitos Katihan tallentajille vaikka tulen hieman heitä myös moittimaankin.
Jos tuo Katiha jää väin käyttöön Mikkelin arkistossa, niin tunnen itseni hieman petetyksi. Olen antanut pienen rahallisen panoksen tietojen tallennukseen ja tehnyt ilmoituksia havaitsemistani virheistä ja puutteista. Olen ollut siinä uskossa että tiedot pysyvät vapaasti tutkittavina netissä.
Miksi Katiha on tärkeä sukututkijalle? Netissä löytyvät ja käytössä olevat kirkonkirjat ovat kopioita alkuperäisistä kirkonkirjoista. Laadultaan melko huonoja ja osittain täysin lukukelvottomia. Nimet peittyvät ”mustan” varjon alle, eikä niistä saa mitään selvää.
Katihan tekijöillä on täytynyt olla alkuperäiset tiedot käytössä, kun kyseisiin ”mustiin” kohtiin löytyy nimet.
Katihan ja Hiskin suurin ero on siinä. Hiskissä ei tehdä tulkintoja vaan kirjataan käytössä olevan lähteen mukaiset tiedot. Katihassa tekijät ovat tehneet omia tulkintoja sivustoilla esiintyvistä perheistä, henkilöistä ja nimistä, joten näitä joutuu tarkistamaan ”alkuperäisistä” lähteistä. Mikäli ne ovat kopioissa lukukelpoisia.
Mitä nuo Katihan tulkinnat sitten käytännössä tarkoittavat?
Esim. Valkjärven rippikirja 1810-1825 s.172 Sarkola. Päättyy tietoon Johan 1816. Seuraava s. 173 alkaa Thomas 1822 (ovat veljeksiä)
Katihan tulkinnan mukaa s.172 päättyy Mod Anna Karhu 1760, ja vastaavasti s. 173 alkaisi Anders Sihvo 1764
Käytännöllistä sukututkijan kannalta, että perhe on sijoitettu ”samalle sivulle”. Vaikka alkuperäisessä kirjassa perhe on jakaantunut kahdelle sivulle.
Esim. Valkjärvi 1750-1780 s.70 Sarkola. Teksti sivun rivi 27 Anna jälkeen on lukukelvoton. Katihassa tiedot on luettavissa riville 35 Abraham Heiskasen asti.
Erittäin kätevää sukututkijalle, nämä puhtaaksi kirjoitetut tiedot.
Yksi esimerkki vielä tulkinnasta
Muolaa 1736-1740 s.65. Rippikirjassa Olof Wanhanen ja puolisonsa Catharina Suokas. Måg Thomas Kiljuin, vaimo Brigitha.
Katihan tulkinnan mukaan. Alku sama, mutta Måg Thomas Kiljuin, vaimonsa Brigitha Olofsdotter Wanhain.
Tietysti oikea tulkinta, mutta alkuperäisessä tiedossa ei ollut patronyymia tai sukunimeä.
Sitten löytyy tulkintoja joissa seuraavalta sivulta on poimittu sukunimi edellisen sivun puolisolle (etunimi sama) ja siitä seuraa äiti, joka on hieman liian nuori synnyttämään lapsen.
Esimerkkejä ei enempää pysty laittamaan eikä ole tarvetta, kun Katiha ei ole enää käytössä. Aiemmat olivat satunnaisia otoksia tiedoista, kun niitä vielä pääsi tutkimaan.
Tietysti mainittava vielä Muolaan Katihan tiedoissa oli erittäin kätevää, kun oli tieto henkilön edellisestä ja seuraavasta sivusta. Näitä tietoja ei käsittääkseni ole ainakaan alkuvaiheessa kirjattu rippikirjoihin. Tietysti tässä on vaara väärästä tulkinnasta ja lähtee seuraamaan väärää henkilöä.
Tietysti toivon Katihan päättyvän takaisin tavallisten (harrastajien) käyttöön. Se on erittäin hyvä vaikka sisältää noita pieniä virheitä ja puutteita / tulkintoja. Noista pääsee yli kun on tarkkana.
Mitä tulee mieleen Kansallisarkiston ”uudesta” ”Astia” haku toiminnosta. Niin tulee mieleen aika, jolloin olin töissä ja joutui tappelemaan SAP nimisen ohjelman kanssa ja terveysala taistelee Apotin kanssa.
Ainakin SAP oli aikanaan kehuttu maasta taivaaseen (Apotista tieto on toisen käden tietoa), Kuitenkaan se ei taipunut siihen mitä siitä luvattiin. Tämä tieto sikisi koska luulen ”uuden” hakuohjelman kuuluva tähän samaan katekoriaan.
Ohjelma joka on rakennettu nörteille, joilla on aivan oma ajattelu tapa loogisesta ajattelusta.
Ohjelman idea näyttää oleva tiedon löytyminen alivalikon, alivalikosta, siteen kymmenestä tietueesta pitää valita taas alivalikko. Pitää osata kirjoittaa (pitää olla tieto hakureitistä) ”oikein” hakureitti ja käyttää ”*”, jos ei halua löytää tuhansia ”turhia” tiedostoja.
Pieni esimerkki haun helppoudesta. Kun ennen halusin hake Pyhäjärvi UL tietoja (lähinnä kirkonkirjoja)
Riitti kun kirjoitti Pyhäjärvi UL ja löysi haluamansa tiedon / sivustot helposti.
Nyt kun kirjoittaa hakuun Pyhäjärvi Ul, niin saa 30 sivua 10 tietuetta per sivu käsittävän tuloksen.
Jaksoin katsoa 10 ensimmäistä tietuetta ja sitten satunnaisesti sieltä täältä sivuja, mutta seurakunnan tietoja en löytänyt. Kokeilin sitten monia lisätekstejä yhdistettynä seurakunnan nimeen, mutta ilman tulosta. Tietysti haluamani tieto olisi ollut ensimmäisessä haussa sivulla 29 ja tietue 10, jota en katsonut.
Kirjoittamalla *Pyhäjärvi UL*. Saa jo 37 sivua /10 tietuetta, mutta …..
Pitäisi ilmeisesti tietää sen pää- / alivalikon nimi ja lisätä Pyhäjärvi Ul ja lisätä ”*” kohtaan, jotta haluttu tieto löytyisi.
Mutta onneksi en tarvitse kansallisarkiston hakuohjelmaa kirkonkirjojen tutkimiseen. Tosin on se kuitenkin arkistolaitoksen tietokanta, mutta järkevämpi / käyttäjäystävällisempi haku toiminto. Siinäkin on jouduttu tuohon alivalikko sotkuun, mutta se toimii siinä järkevästi.
Kyseessä on Uusittu Digihakemisto, josta ainakin minä löydän kaiken tarvitsemani lähdeaineiston sukututkimukseen.
Jottei nyt jäisi epäselvyyttä tuon arkistolaitoksen hakuohjelma
näppäryydestä, niin Digihakemiston avulla löysi oikean hakusanan tuon ennen kelvanneen ”Pyhäjärvi Ul” tilalla. Voi vain sano miksi en sitä heti keksinyt.
Sehän on tietysti ”Pyhäjärven seurakunnan (Uudenmaan lääni) arkisto” tämähän on ihan järkeen käypä ja päivänselvä asia!
En ole varma, mutta näyttäisi siltä kun menee ”Astian ” kautta tutkimaan kirjoja, niin niistä puuttuvat jo aikanaan sinne tehdyt hakemistot. Tosin ei niillä ole väli Digihakemistosta ja SSHY:n sivuilla löytyi jo aiemmin paljon paremmat sisällysluettelot, kuin mitä kansallisarkistoon oli koskaan tehty.
Toivottavasti tekstiäni ei lytätä ihan kokonaan ja se saa ymmärrystä tämän tason amatööri ”sukututkijalle” purkaukselle. Eläkkeelle jäätyä on aikaa keskittyä tutkimuksen täydentämiseen ja ennen kaikkea virheiden korjaukseen. Mikä sen helpompaa olisi kun voisi tutkia kotikoneella, eikä tarvitsisi lähteä Mikkeliin asti tutkimuksia suorittamaan.
Meinasi jäädä vielä kiittämättä SSHY:ssä tehty työtä kirjojen digitoimisesta. Olen jo päässyt osittain nauttimaa alkuperäisestä kuvamateriaalista. Hienoa työtä! Kiitoksia
Mielestäni tulen esittämää tekstissäni yleiseen keskusteluun sopivan aiheen. En pyri muuttamaan jo tapahtunutta vaikka se tuntuu turhauttavan väärälle. Astiasta valittaminen on myös turhaa. Se on tehty ja sitä ei mikään enää pois vie vaikka se olisi täysi ”susi”. Eikä tämä alusta johda siellä mihinkään muutoksiin.
Tietysti jos Sukututkimusseuran sivulla ei saa kommentoida tai kertoa mielipidettä yleisessä keskustelu kanavassa, niin mihin / minkälaiseen tiedonvälitykseen tämä kanava on tarkoitettu.
Viitaten Juhan vastaukseen Hannulle. (Astia/Digihakemisto ihmettelyjä)
Ensinnäkin suuret kiitokset Hiskin, Katihan Ja SSHY:n tietojen tallentajille ja tukijoille.
Hiskiä moititaan usein sen ”virheistä” ja tiedot pitäisi tarkistaa alkuperäisistä lähteistä. Tämä on hieman omituinen teksti. Hiskissä kuitenkin käytetään usein alkuperäisi tietoja ja tietoja ei käsittääkseni ”tulkita” vaan ne kirjataan alkuperäisessä muodossa. Tästä taas tulee Hiskiin virheitä, jota ovat pappien tai kirjurien tekemiä. Tässä tullaan siihen, että Hiskin tiedot pitää varmentaa muista saatavilla olevista lähteistä. Joten en pidä sitä Hiskin virheenä, jos lapsen vanhemmiksi syntyneihin on kirjattu isovanhemmat (kun ne on sinne niin kirjattu) ja rippikirjasta käy ilmi että kyseessä onkin pojan lapsi.
Pidän Hiskistä siitä erityisesti, että voi verrata alkuperäistä tekstiä ja Hiskiä vierekkäin ja näin löytää alkuperäisen kirjauksen hyvinkin vaikeaselkoisesta sivusta.
Katihalla ei ole mitään tekemistä Suomen sukututkimusseuran kanssa, mutta on melko tärkeä tekijä monen sukutukijan tekemisissä.
Sitten Katihaan, jonka vapaa käyttö netissä näyttää loppuneen (Lainaus kansallisarkiston sivulta).
Karjala-tietokannan Katiha Windows käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa
Kansallisarkisto on vastaanottanut Karjala-tietokannan (Katiha) Karjala-tietokantasäätiöltä. Tietokanta sisältää luovutetun Karjalan alueen kirkonkirjat 1600-luvulta alkaen.
Tietokannan tiedot, jotka ovat nuorempia kuin 100 vuotta, ovat nyt käytettävissä Kansallisarkiston kaikissa toimipaikoissa Katiha Windows -tietokantaversiossa. Tämä versio on sama kuin se, joka on ollut käytössä tähän asti vain Mikkelin toimipaikassa. Version käyttö vaatii käyttöoikeuden hakemista Kansallisarkistolta, mutta tämä järjestyy paikan päällä. Karjala-tietokantasäätiön Mikkelin toimipaikassa myöntämät käyttöoikeudet eivät enää ole voimassa.
Katiha XAMK (https://katiha.xamk.fi) pysyy toistaiseksi käytettävissä kuten tähänkin saakka. Verkkopalvelussa näkyvät Karjala-tietokannan tiedot, jotka ovat vanhempia kuin 100 vuotta.
Vielä kiitos Katihan tallentajille vaikka tulen hieman heitä myös moittimaankin.
Jos tuo Katiha jää väin käyttöön Mikkelin arkistossa, niin tunnen itseni hieman petetyksi. Olen antanut pienen rahallisen panoksen tietojen tallennukseen ja tehnyt ilmoituksia havaitsemistani virheistä ja puutteista. Olen ollut siinä uskossa että tiedot pysyvät vapaasti tutkittavina netissä.
Miksi Katiha on tärkeä sukututkijalle? Netissä löytyvät ja käytössä olevat kirkonkirjat ovat kopioita alkuperäisistä kirkonkirjoista. Laadultaan melko huonoja ja osittain täysin lukukelvottomia. Nimet peittyvät ”mustan” varjon alle, eikä niistä saa mitään selvää.
Katihan tekijöillä on täytynyt olla alkuperäiset tiedot käytössä, kun kyseisiin ”mustiin” kohtiin löytyy nimet.
Katihan ja Hiskin suurin ero on siinä. Hiskissä ei tehdä tulkintoja vaan kirjataan käytössä olevan lähteen mukaiset tiedot. Katihassa tekijät ovat tehneet omia tulkintoja sivustoilla esiintyvistä perheistä, henkilöistä ja nimistä, joten näitä joutuu tarkistamaan ”alkuperäisistä” lähteistä. Mikäli ne ovat kopioissa lukukelpoisia.
Mitä nuo Katihan tulkinnat sitten käytännössä tarkoittavat?
Esim. Valkjärven rippikirja 1810-1825 s.172 Sarkola. Päättyy tietoon Johan 1816. Seuraava s. 173 alkaa Thomas 1822 (ovat veljeksiä)
Katihan tulkinnan mukaa s.172 päättyy Mod Anna Karhu 1760, ja vastaavasti s. 173 alkaisi Anders Sihvo 1764
Käytännöllistä sukututkijan kannalta, että perhe on sijoitettu ”samalle sivulle”. Vaikka alkuperäisessä kirjassa perhe on jakaantunut kahdelle sivulle.
Esim. Valkjärvi 1750-1780 s.70 Sarkola. Teksti sivun rivi 27 Anna jälkeen on lukukelvoton. Katihassa tiedot on luettavissa riville 35 Abraham Heiskasen asti.
Erittäin kätevää sukututkijalle, nämä puhtaaksi kirjoitetut tiedot.
Yksi esimerkki vielä tulkinnasta
Muolaa 1736-1740 s.65. Rippikirjassa Olof Wanhanen ja puolisonsa Catharina Suokas. Måg Thomas Kiljuin, vaimo Brigitha.
Katihan tulkinnan mukaan. Alku sama, mutta Måg Thomas Kiljuin, vaimonsa Brigitha Olofsdotter Wanhain.
Tietysti oikea tulkinta, mutta alkuperäisessä tiedossa ei ollut patronyymia tai sukunimeä.
Sitten löytyy tulkintoja joissa seuraavalta sivulta on poimittu sukunimi edellisen sivun puolisolle (etunimi sama) ja siitä seuraa äiti, joka on hieman liian nuori synnyttämään lapsen.
Esimerkkejä ei enempää pysty laittamaan eikä ole tarvetta, kun Katiha ei ole enää käytössä. Aiemmat olivat satunnaisia otoksia tiedoista, kun niitä vielä pääsi tutkimaan.
Tietysti mainittava vielä Muolaan Katihan tiedoissa oli erittäin kätevää, kun oli tieto henkilön edellisestä ja seuraavasta sivusta. Näitä tietoja ei käsittääkseni ole ainakaan alkuvaiheessa kirjattu rippikirjoihin. Tietysti tässä on vaara väärästä tulkinnasta ja lähtee seuraamaan väärää henkilöä.
Tietysti toivon Katihan päättyvän takaisin tavallisten (harrastajien) käyttöön. Se on erittäin hyvä vaikka sisältää noita pieniä virheitä ja puutteita / tulkintoja. Noista pääsee yli kun on tarkkana.
Mitä tulee mieleen Kansallisarkiston ”uudesta” ”Astia” haku toiminnosta. Niin tulee mieleen aika, jolloin olin töissä ja joutui tappelemaan SAP nimisen ohjelman kanssa ja terveysala taistelee Apotin kanssa.
Ainakin SAP oli aikanaan kehuttu maasta taivaaseen (Apotista tieto on toisen käden tietoa), Kuitenkaan se ei taipunut siihen mitä siitä luvattiin. Tämä tieto sikisi koska luulen ”uuden” hakuohjelman kuuluva tähän samaan katekoriaan.
Ohjelma joka on rakennettu nörteille, joilla on aivan oma ajattelu tapa loogisesta ajattelusta.
Ohjelman idea näyttää oleva tiedon löytyminen alivalikon, alivalikosta, siteen kymmenestä tietueesta pitää valita taas alivalikko. Pitää osata kirjoittaa (pitää olla tieto hakureitistä) ”oikein” hakureitti ja käyttää ”*”, jos ei halua löytää tuhansia ”turhia” tiedostoja.
Pieni esimerkki haun helppoudesta. Kun ennen halusin hake Pyhäjärvi UL tietoja (lähinnä kirkonkirjoja)
Riitti kun kirjoitti Pyhäjärvi UL ja löysi haluamansa tiedon / sivustot helposti.
Nyt kun kirjoittaa hakuun Pyhäjärvi Ul, niin saa 30 sivua 10 tietuetta per sivu käsittävän tuloksen.
Jaksoin katsoa 10 ensimmäistä tietuetta ja sitten satunnaisesti sieltä täältä sivuja, mutta seurakunnan tietoja en löytänyt. Kokeilin sitten monia lisätekstejä yhdistettynä seurakunnan nimeen, mutta ilman tulosta. Tietysti haluamani tieto olisi ollut ensimmäisessä haussa sivulla 29 ja tietue 10, jota en katsonut.
Kirjoittamalla *Pyhäjärvi UL*. Saa jo 37 sivua /10 tietuetta, mutta …..
Pitäisi ilmeisesti tietää sen pää- / alivalikon nimi ja lisätä Pyhäjärvi Ul ja lisätä ”*” kohtaan, jotta haluttu tieto löytyisi.
Mutta onneksi en tarvitse kansallisarkiston hakuohjelmaa kirkonkirjojen tutkimiseen. Tosin on se kuitenkin arkistolaitoksen tietokanta, mutta järkevämpi / käyttäjäystävällisempi haku toiminto. Siinäkin on jouduttu tuohon alivalikko sotkuun, mutta se toimii siinä järkevästi.
Kyseessä on Uusittu Digihakemisto, josta ainakin minä löydän kaiken tarvitsemani lähdeaineiston sukututkimukseen.
Jottei nyt jäisi epäselvyyttä tuon arkistolaitoksen hakuohjelma
näppäryydestä, niin Digihakemiston avulla löysi oikean hakusanan tuon ennen kelvanneen ”Pyhäjärvi Ul” tilalla. Voi vain sano miksi en sitä heti keksinyt.
Sehän on tietysti ”Pyhäjärven seurakunnan (Uudenmaan lääni) arkisto” tämähän on ihan järkeen käypä ja päivänselvä asia!
En ole varma, mutta näyttäisi siltä kun menee ”Astian ” kautta tutkimaan kirjoja, niin niistä puuttuvat jo aikanaan sinne tehdyt hakemistot. Tosin ei niillä ole väli Digihakemistosta ja SSHY:n sivuilla löytyi jo aiemmin paljon paremmat sisällysluettelot, kuin mitä kansallisarkistoon oli koskaan tehty.
Toivottavasti tekstiäni ei lytätä ihan kokonaan ja se saa ymmärrystä tämän tason amatööri ”sukututkijalle” purkaukselle. Eläkkeelle jäätyä on aikaa keskittyä tutkimuksen täydentämiseen ja ennen kaikkea virheiden korjaukseen. Mikä sen helpompaa olisi kun voisi tutkia kotikoneella, eikä tarvitsisi lähteä Mikkeliin asti tutkimuksia suorittamaan.
Meinasi jäädä vielä kiittämättä SSHY:ssä tehty työtä kirjojen digitoimisesta. Olen jo päässyt osittain nauttimaa alkuperäisestä kuvamateriaalista. Hienoa työtä! Kiitoksia