Kartanoiden torpista ja piiritaloista

[Sami Lehtonen]

Kysyin tätä jo postituslistalta, mutta siirretään se nyt tänne.

Veroluetteloihin ja siis SAY:oon liittyen. Janakkalan Sauvalan kylän talot lienevät enempi vähempi jatkaneet läänitettyinä kartanon alaisina torppina; mm. Hyvälammi ja Kanervisto ovat ensimmäisessä
Janakkalan rippikirjassa - sen sijaan veroluetteloissa niitä ei mainita. Toisin kuin esimerkiksi Janakkalan Hakoisissa, jonka piiritalot olivat veroluetteloissa ja sitä kautta näkyvät myös SAY:ssa. Mistä moinen ero johtuu? Piiritalon lampuoti tuskin poikkesi suuresti rälssin torpparista. Molemmat ainakin olivat tarvittaessa heittopusseja, jos läänityksen haltija/omistaja päätti saneerata alkutuotannon liiketoimintaansa. Hakoinen on vanha allodialisäteri kun taas Sauvala oli läänitetty Norrköpingin ehdoilla.

- Sami Lehtonen

[Seija Randell]

Tämä ei ole vastaus, mutta ehkä jonkinlaisen vinkin voi antaa. Torppareitten ja lampuotien ero on kyllä se, että torppari viljeli osatilaa ja lampuoti kokonaista tilaa. Luulen, että henkikirjan ero tulee tästä.
Tuota eroa voi selventää se myöhäisempi asia, että jos vuokraviljelijä-lampuoti halusi, kykeni tai sai lunastaa tilansa, siitä riitti kauppakirjan teko ja lainhuudatus, mutta torpan lunastukseen tarvittiin myös maanmittari.
-Seija Rannikko-Iltanen

[Sami Lehtonen]

Juu, niinhän se on, että torppa on tilan osa ja piiritalo on siis kokonainen tila. Lähinnä kysymys olikin siinä, miksi joissakin läänityksissä kylän alkuperäiset talot pysyivät kartanon piiritaloina ja miksi joissakin läänityksissä taas talot sulautuivat kartanoon ja ilmeisesti jatkoivat torppina.

Maksoiko piiritalon lampuoti joitakin veroja kruunulle, koska oli tarpeellista merkitä piiritalot veroluetteloihin? Rälssin torppiahan niistä ei siis löydy, joten ne lienevät maksaneet/tehneet torpankontrahdin mukaiset summat/taksvärkit kartanolle, eikä muita maksuja.

Oliko henkiveron kohdalla merkitystä sillä, oliko kartanon piiritalon lampuoti, vai rälssin torppari?

- Sami Lehtonen