Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Korvausanomus Lapin sodan menetyksistä?
Hei,
Lapin sodan alkuvaiheessa Saksalaisten tykkituli tuhosi Tornion edustalla olevan Kuusiluodon sahan yhdyskunnan. Asukkaat onneksi pääsivät kahden hinaajan vetämillä proomuilla turvaan Ruotsin puolelle. Kivijalkaan paloivat myös isäni perheen ja hänen isovanhempiensa asunnot. Pakolaisina Ruotsissa olivat lähes vuoden ennen paluuta Suomeen kun isoisän työpaikka varmistui.
Karjalan evakot tekivät luovutetulle alueelle jääneestä/tuhoutuneesta omaisuudesta seikkaperäsen korvausanomuksen valtion painamalle lomakesarjalle. Niissä on hyvin yksityiskohtaiset tiedot perheestä ja omaisuudesta kertoen hyvinkin tarkkaan elämästä siellä.
Entä lapin sodan evakot ja omisuuden menetykset. Tehtiinkö lapissa vastaavasti korvausanomukset. Jos tehtiin niin mistä niitä voi kysellä?
Kyseleepi Juha
Itseänikin kiinnostaa sama asia. Joskus kauan sitten etsin niitä Oulun maakunta-arkistosta, mutta siellä taisi olla viranomaisten tekemiä kyläkohtaisia tuhoilmoituksia kootusti. Niistä ei muistaakseni irronnut mitään itseäni kiinnostavaa tarkempaa tietoa, koskapa itselläni ei ole mitään dokumenttia jäänyt jäljelle.
Olikohan se niin, että Mikkelin toimipisteestä saattoi tiedustella jotain tähän liittyvää. Tästähän taisi olla puhetta tälläkin foorumilla vuosia sitten. Asia on jäänyt itsellänikin roikkumaan, mutta jospa joku osaisi neuvoa paremmin.
Jouk:rolleyes:
jukkaukkola
23.03.22, 21:38
Hei,
Lapin sodan alkuvaiheessa Saksalaisten tykkituli tuhosi Tornion edustalla olevan Kuusiluodon sahan yhdyskunnan. Asukkaat onneksi pääsivät kahden hinaajan vetämillä proomuilla turvaan Ruotsin puolelle. Kivijalkaan paloivat myös isäni perheen ja hänen isovanhempiensa asunnot. Pakolaisina Ruotsissa olivat lähes vuoden ennen paluuta Suomeen kun isoisän työpaikka varmistui.
Karjalan evakot tekivät luovutetulle alueelle jääneestä/tuhoutuneesta omaisuudesta seikkaperäsen korvausanomuksen valtion painamalle lomakesarjalle. Niissä on hyvin yksityiskohtaiset tiedot perheestä ja omaisuudesta kertoen hyvinkin tarkkaan elämästä siellä.
Entä lapin sodan evakot ja omisuuden menetykset. Tehtiinkö lapissa vastaavasti korvausanomukset. Jos tehtiin niin mistä niitä voi kysellä?
Kyseleepi Juha
Kansallis-arkistosta voisi kysellä,löytyykö :Sotavahinkoyhdistyksen arkisto ja toinen :Aineiston tiedot - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia (https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1004846926)
ja onko arkistojen hakemukset ja päätökset ;paikkakunnittain ,vaiko hakijan nimen ja ajan mukaan järjestyksessä,vaiko kaikki yhdessä .
Kyseessähän on ns "Lapin sota",sotatilaahan ei kumpikaan osapuoli toisilleen julistanut,vaan kyseessä oli Neuvostoliiton vaatima nopeutettu operaatio ,jonka 3 Ak komentaja Hjalmar Siilasvuo toteutti,miehistö oli pääasiassa Pohjois-Suomesta ,onneksi paikalliset asukkaat evakuoitiin ennen offenssiiviä ,(eivätä olleet ihmiskilpinä ,kuten tällä hetkellä tuolla Z-sotatantereella) joka oli Tornion jälkeen lähinnä takaa-ajoa Saksalaisia seuraten Norjan rajalle,jotta Neuvostoliiton vaatimus täyttyisi.
Hei,
Arkistolaitoksella on kysely Lapin sotakorvausanomuksista menossa. Hyvä palvelu mutta ruuhkien vuoksi saan vastauksen varmaan vasta viikkojen kuluttua. Siksi ajattelin kysellä myös täällä.
Parasta tietoa Kuusiluodosta olen saanut Elinkeinoelämän arkistosta Mikkelistä. Kuusiluodon Rosenlevin sahan arkisto on siellä. Löytyy mm työntekijöiden tuntikortit ja minulle varsinainen löytö oli Hinaaja Atzalean lokikirja. Isäni oli siellä 1944 töissä ja vetämässä proomuja Ruotsin puolelle.
Jos hallittu evakuointi oli tavoitteena niin kovasti oli myöhässä paikallisten asukkaiden evakuointi ennen offensiiviä kun se alkoi tykkitulen alla ja pikaisesti sai mukaan vain sen mitä jaksoi helposti kantaa. Isoisäni jäi tykkitulen alle saareen pelastamaan veneeseensä mahdollisimman paljon kolmen perheen tavaroista.
No, kysely on menossa myös arkistolaitoksella. Saanen sen sieltä aikanaan.
tv: Juha
jukkaukkola
25.03.22, 21:25
Hei,
Arkistolaitoksella on kysely Lapin sotakorvausanomuksista menossa. Hyvä palvelu mutta ruuhkien vuoksi saan vastauksen varmaan vasta viikkojen kuluttua. Siksi ajattelin kysellä myös täällä.
Parasta tietoa Kuusiluodosta olen saanut Elinkeinoelämän arkistosta Mikkelistä. Kuusiluodon Rosenlevin sahan arkisto on siellä. Löytyy mm työntekijöiden tuntikortit ja minulle varsinainen löytö oli Hinaaja Atzalean lokikirja. Isäni oli siellä 1944 töissä ja vetämässä proomuja Ruotsin puolelle.
Jos hallittu evakuointi oli tavoitteena niin kovasti oli myöhässä paikallisten asukkaiden evakuointi ennen offensiiviä kun se alkoi tykkitulen alla ja pikaisesti sai mukaan vain sen mitä jaksoi helposti kantaa. Isoisäni jäi tykkitulen alle saareen pelastamaan veneeseensä mahdollisimman paljon kolmen perheen tavaroista.
No, kysely on menossa myös arkistolaitoksella. Saanen sen sieltä aikanaan.
tv: Juha
Moro.
Kansallisarkiston palvelussa ei minullakaan ole moittimista ,aikansa se vie ,mutta tieto on paikkansa pitävää .
Mitä tulee tuohon Kuusiluodon evakuointiin ,niin myöhäseen se jäi ,kun suurin osa Kuusiluodon asukkaista evakuoitiin vasta 1.10.1944 ,kun III AK teki maihinnousun Tornioon ,alunperinhän tarkoitus oli vallata Kemi mereltä päin .
Isäni ja hänen veljensä ohittivat Kuusiluodon 3.10.1944 laivassa ,kohteena Röyttä ,selvisivät hengissä talvisodan ja jatkosodan ja myös tämän Lapin sodan ,monenlaista kokeneena ,sanoivat että tämä Tornio oli pahin paikka koko sota-aikana kun ei ollut raskasta tykistöä apuna tuhoamaan vihollista ,ainoastaan raskaita kranaatinheittimiä käytössä.
Tuossa Seura-lehden linkki Kuusiluotoon :
Tornion Kuusiluodon tuho 1944 - Seura.fi (https://seura.fi/ilmiot/historia/tornion-kuusiluodon-tuho-1944/)
Kansallisarkiston astiasta voi etsiä seuraavilla hakusanoilla:
Valtiokonttorin korvausasiaintoimiston arkisto.
Jouko
Hei,
Lapin sodan alkuvaiheessa Saksalaisten tykkituli tuhosi Tornion edustalla olevan Kuusiluodon sahan yhdyskunnan. Asukkaat onneksi pääsivät kahden hinaajan vetämillä proomuilla turvaan Ruotsin puolelle. Kivijalkaan paloivat myös isäni perheen ja hänen isovanhempiensa asunnot. Pakolaisina Ruotsissa olivat lähes vuoden ennen paluuta Suomeen kun isoisän työpaikka varmistui.
Karjalan evakot tekivät luovutetulle alueelle jääneestä/tuhoutuneesta omaisuudesta seikkaperäsen korvausanomuksen valtion painamalle lomakesarjalle. Niissä on hyvin yksityiskohtaiset tiedot perheestä ja omaisuudesta kertoen hyvinkin tarkkaan elämästä siellä.
Entä lapin sodan evakot ja omisuuden menetykset. Tehtiinkö lapissa vastaavasti korvausanomukset. Jos tehtiin niin mistä niitä voi kysellä?
Kyseleepi Juha
Ei tainneet lappilaiset saada korvauksia tuhotusta omaisuudestaan tai jos saivat niin korvaussummat oli paljon pienemmät kuin karjalaisilla.
jukkaukkola
26.03.22, 20:18
Ei tainneet lappilaiset saada korvauksia tuhotusta omaisuudestaan tai jos saivat niin korvaussummat oli paljon pienemmät kuin karjalaisilla.
Kyllä ovat lappilaisetkin saanet korvaukset ainakin tuon linkin perusteella :Sääskilahti, Nina: Lapin sodan tuhot Yläkemijoella | ylakemijoenhistoria (https://ylakemijoenhistoria.wordpress.com/nina-saaskilahti-lapin-sodan-tuhot-ylakemijoella/#_ftn1)
Korvaus summathan ei varmaankaan kovin suuret olleet rakennusten ja irtaimiston suhteen ainakaan maaseudulla asuville,
(rakennusten ikä ja kunto).
Luovutetun Karjalan asukkaitten saama korvaus summa on tietenkin ns,suurempi koska menettivät myös maa-omaisuutensa iäksi valtiolle ,jonka tankeissa oli kauan punainen tähti,nykyään noissa näkyy olevan isoja Z- kirjaimia joka puolella ,helpompihan noihin onkin osua ainakin tuon suhteen ,kuin pieneen tähteen tornissa .
Jos JuhaEs joskus saa kaipaamansa tiedot Kansallisarkistosta ,niin voidaan verrata summia ,minulla on täydelliset korvaus-asiakirjat vaimoni isän kotitilasta Salmin Karjalasta Tuleman kylästä ,tila sijaitsi Laatokan rannalla Lunkulan saaressa ,rakennuksista ja irtaimistosta korvaus oli n,40% pienempi mitä hakija oli ilmoittanut menetetyksi ja vielä tuli 10% lisävähennys virheellisten ilmoitettujen tietojen takia .
jukkaukkola
26.03.22, 21:46
Hei,
Lapin sodan alkuvaiheessa Saksalaisten tykkituli tuhosi Tornion edustalla olevan Kuusiluodon sahan yhdyskunnan. Asukkaat onneksi pääsivät kahden hinaajan vetämillä proomuilla turvaan Ruotsin puolelle. Kivijalkaan paloivat myös isäni perheen ja hänen isovanhempiensa asunnot. Pakolaisina Ruotsissa olivat lähes vuoden ennen paluuta Suomeen kun isoisän työpaikka varmistui.
Karjalan evakot tekivät luovutetulle alueelle jääneestä/tuhoutuneesta omaisuudesta seikkaperäsen korvausanomuksen valtion painamalle lomakesarjalle. Niissä on hyvin yksityiskohtaiset tiedot perheestä ja omaisuudesta kertoen hyvinkin tarkkaan elämästä siellä.
Entä lapin sodan evakot ja omisuuden menetykset. Tehtiinkö lapissa vastaavasti korvausanomukset. Jos tehtiin niin mistä niitä voi kysellä?
Kyseleepi Juha
Tuossapa Juhalle kartta ,niin voit merkata sukusi asunnot Kuusiluodon saareen .
Kartan lähetys ei nyt onnistunut ,voit löytää paikan tuolta:Paikkatietoikkuna (https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeks i×eries=1950&noSavedState=true&showIntro=false&lang=fi)
Hei, Jukka Ukkolalle joka kirjoitti että,,
Jos JuhaEs joskus saa kaipaamansa tiedot Kansallisarkistosta ,niin voidaan verrata summia ,minulla on täydelliset korvaus-asiakirjat vaimoni isän kotitilasta Salmin Karjalasta Tuleman kylästä ,tila sijaitsi Laatokan rannalla Lunkulan saaressa ,rakennuksista ja irtaimistosta korvaus oli n,40% pienempi mitä hakija oli ilmoittanut menetetyksi ja vielä tuli 10% lisävähennys virheellisten ilmoitettujen tietojen takia .
Tämä hauska yhteensattuma koska vaimoni äidin kotitila oli Salmin Karjalassa Miinalan kylässä. Siitä tehtiin kysely kansallisarkistoon ja tästäpä heräsi kysymys että mitenkähän lapin sodassa nuo korvaukset. Salmissa Tulemajoki laskee Laatokkaan Tuleman taajaman kohdalla. Siitä tietä hieman Lunkulan saarelle päin on Miinalan kylä.
Kuusiluodon sahan työläiset asuivat sahan asunnoissa vuokralla. Korvattavaksi tulisi lähinnä irtaimisto. Jos se taas on anomuksessa tarkkaan kuvattu niin kyllähän siitä aika hyvän kuvan saa miten siellä on elelty.
Vielä Kuusiluodon asuinpaikoista. Kuusiluodosta on postikortti jossa taloja kahta puolta katua rannasta sahalle päin. Kadulla 4 pojan ryhmä joista kolme on isäni ja kaksi veljeä. Ovat jotakuinkin kadun oikealla puolella olleen kotitalon kohdilla. Isän äidin vanhemmat asuivat samalla puolen parin talon päässä. Vasemmalla puolella nojaa rappusten kaiteeseen isän isän äiti. Koetin saada kuvaa liitteeksi mutta kokorajoitukset tulivat vastaan.
tv: JuhaES
Hei taas
Sain kansallisarkistosta postia. Ensin tuli vastaus luovutesta karjalasta josta dokumentit Salmin Miinalan kylästä ja perään myös puhelu jossa tarkennettiin Lapin sodan korvausanomuksia. Pari päivää puhelun jälkeen tuli myös kaivatut dokumentit Tornion Kuusiluodosta.
Isoisä Einari Saaren anomusnippu kaikkiaan 17 sivua. Sisälsi arvioimislautakunnan pohdintoja ja lopullisen päätöksen korvaussummasta. Noin puolivälistä alkoi mielenkiintoisempi osuus josta alkoi virkakielellä Lomake D Valtiovaraiministeriölle henkilökohtaisen omaisuuden ja muun irtaimen omaisuuden ilmoittamista varten eli normipuheella luettelo menetetystä omaisuudesta. Einarin selkeällä käsialalla sarakkeissa 1 = kpl, 2 = Tavaran nimi, 3 = Menetetty irtaimisto, 4 = Pelastettu irtaimisto.
Korvaussumma kaikkineen n 32000 mk joka tilastokeskuksen valuutanarvomuuntimella teki nykyrahaa n 6000€. Ei sillä kovasti kuuden hengen taloudelle uutta kotia perustettu.
Isän papoista Kaaperi sai 23000mk ja Aukusti 48000mk. Puuseppä Aukustilla oli eniten omaisuutta mutta myös todella tarkasti luetteloitu jopa ruokatarvikkeita myöden. Paremmalla paperilla sai selvästikin paremman korvauksen.
Paljon pohdittavaa tuli. Isän kotona oli paljon tauluja ja Aukustilla taas viulu. Perämeren saaressa asuvilla potkukelkkoja ja suksia riitti mutta polkupyörää ei tietysti kenelläkään. Einarilla soutuvene jolla tulen alta sai vähän tavaroita turvaan kaikista kolmesta taloudesta. Puusepän työkaluista tuli myös hyvä kuvaus.
Kannattaa kysellä. Sivuja paljon ja satasen pintaan koko nippu mutta sehän menee nykyään jo yhdessä tankkauksessa.
tv: JuhaES
"Korvaussumma kaikkineen n 32000 mk joka tilastokeskuksen valuutanarvomuuntimella teki nykyrahaa n 6000€. Ei sillä kovasti kuuden hengen taloudelle uutta kotia perustettu."
Älkää nyt kuitenkaan langetko tuollaiseen nykyrahatulkintaan, koska se ei kuvasta omaisuuden todellista reaaliarvoa. Muuntokertoimet ja elinkustannusindeksit lasketaan keskimääräishinnoitteluperiaatteella painottaen tärkeimpiä hyödykkeitä ja siten ne ovat vain keskiarvoja yleisestä hintakehityksestä. Yksittäiselle tuotteelle tarkastelu ei sovi. Oikeampi tapa olisi verrata esim. sota-ajan rakennuksen arvoa sen ajan tavanomaiseen kuukausituloon. Se antaa paremman käsityksen siitä, oliko korvaussumma sopiva suhteessa sen ajan yleiseen arvokäsitykseen. 6000 € nykyrahassa kuvastaa pikemminkin elintason voimakasta nousua vuosikymmenien aikana kuin rakennuksen reaaliarvoa.
Tällaista virhetulkintaa harrastavat näköjään nykyajan juristitkin vanhoja kauppakirjoja tulkittaessa ja arvioidessa jonkin maatilkun nykyarvoa.
Itse kerran tarkastelin erään viulun nykyarvoa ja ihmettelin sen "arvottomuutta". Mutta kun sitä vertasi sen ajan tulotasoon, niin sai heti paljon konkreettisemman käsityksen todellisesta arvosta.
Jouk:)
Hei
Kommenttina Joukolle.
Seuraavassa lainausmerkeissä oma lauseeni "Kuusiluodon sahan työläiset asuivat sahan asunnoissa vuokralla. Korvattavaksi tulisi lähinnä irtaimisto." Sota-ajan kiinteistön arvoon ei tässä tapauksessa voi verrata koska heillä ei sellaista ollut. Vinkkinä siitä oli myös korvaussumma 32000 mk verrattuna vaimon isoisän Karjalan Salmin tilan 410 000mk:aan. Kyseessä n 60ha tila ja korvaussumma ilman asuinrakennusta ja irtaimistoa.
Kuusiluodossa Einarin erittelyssä oli yli 80 riviä + monta kpl/rivi, joista koko korvaussumma muodostui. Yksittäiseen tuotteeseen vertailua ei siis tehty. Kun vertaa korvaussummaa Einarin palkkaan 1938 niin korvattava summa on aika hyvin suhteessa rahan arvoon 1945. Elinkeinoelämän arkistossa on Kuusiluodon sahan arkisto. Sieltä löytyy myös isoisän tuntikortit palkkoineen.
Siispä päädyn puolestani ajatukseen, että tähän tarkoitukseen sopi hyvin Tilastokeskuksen tilastotieteen ammattilaisten tekemä muunnin.
Viulusta vielä sen verran, että viulu korvattiin koko pyydetystä arvosta. Kovin korkealle viulun omistaja ei sitä noteerannut kun arvioi hinnaksi noin viikon palkan. Tässä verrattu puuseppä Aukustin palkkakortin tietoa viulun korvaussummaan. Soittotaidosta ei ole tietoa mutta puuseppänä hän varmasti ymmärsi puutyön arvon.
tv: Juha
Kuten totesin, muuntoindeksit ovat keskimääräistyksiä ja voivat näin toimia ihan hyvin suuressa hyödykemittakaavassa, ei välttämättä yksittäisten esineiden kohdalla.
Tästä voisi mainita esimerkkinä, kuinka eräs juristi oli arvioinut 1970-luvulla arvostetun maatilkun nykyarvoksi 6000 €, kun taas omien arvioideni mukaan todellinen käypä arvo on 1000-1500 €. Tähän vaikuttaa yksinkertaisesti se, että kantohinnat eivät ole seuranneet yleistä hintakehitystä. Mitään muuta erityistä tonttiarvoa kohteessa ei ole.
Jouk:rolleyes:
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.