Soopit ja Steuchiukset [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Soopit ja Steuchiukset

mika68

20.01.22, 21:06

Kemijärven kappalaisen Esaias Fellmanin vaimon, ruotsalaissyntyisen Susanna Elingiuksen juurista. Susanna tuli Esaiaksen vaimoksi Kemijärvelle vuonna 1700.
Susannalla näyttää olevan yhteys Ruotsin keskiajan mahtavimpiin sukuihin Soopeihin, jotka käsittääkseni olivat alunperin kuninkaan aseenkantajia (ritareita).
Susannan isänäiti oli Susanna Steuch, jonka 1.serkku oli Uppsalan arkkipiispaksi kohonnut Mattias Steuchius. Susanna Steuchin isänäiti oli Nyköpingiläisen porvarin Nils Jönssonin tytär Maria.
Marian äiti ja Nils Jönssonin vaimo oli Brita, jonka isä Bengt kuului tanskalaislähtöiseen Skytte-sukuun. Britan äiti oli Anna Andersdotter, joka oli Nyköpingin pormestarin Anders Perssonin tytär.
Ja nyt tullaan aiheeseen eli Steuchiusten yhteys Soopeihin. Annan äidinäiti oli Brita Eriksdotter Soop, kuninkaan aseenkantajan Erik Knutsson Soopin tytär.

Tiedot Susanna Steuchiin asti löytyvät mm. Helsingin Yliopiston matrikkelista, siitä taaksepäin geni.comista. Haluaisin tietysti uskoa, että geni.comiin on laitettu oikeita tietoja. Jos ne pitävät paikkansa, niin Kemijärven kappalaisen vaimo oli kyllä käsittämättömän hienoa ruotsalaista sukua.

mika68

20.01.22, 21:27

Uppsalan arkkipiispa 1714-30 Mattias Steuchius. Kemijärven kappalaisen vaimon isoäidin 1.serkku. https://www.svenskakyrkan.se/bilder/Steuchius%20Mattias%20Petri.jpg?doprocessing=1&w=800

mika68

20.01.22, 21:28

Limingan vapaaherra 1653-78 Gustav Soop af Limingo. Gustafilla oli paljon muitakin läänityksiä, suurin osa Ruotsin puolella, jonkin verran Suomenkin puolella. https://api.europeana.eu/thumbnail/v2/url.json?size=w400&type=IMAGE&uri=http%3A%2F%2Fnationalmuseumse.iiifhosting.com% 2Fiiif%2F990e49f9f9a38d336d6419af128aea87a1478111b 797cec0c47e3203b68edf39%2Ffull%2Ffull%2F0%2Fdefaul t.jpg

mika68

20.01.22, 22:42

Steuchius-suku kuului kuningas Erik Pommerilaisen aikana aatelistoon.
Mattias Steuchilla oli läheiset välit kuninkaaseen. Hänen isästään Petrus Steuchiuksesta tuli kuningatar Kristiinan hovipappi. Perhe asui kuningattaren hovin lähellä Mattiaksen varhaislapsuudessa. Isä Petrus nimitettiin Härnösandin superindententiksi vuonna 1647 ja perhe muutti Säbråhon Norrlantiin.
Mattias vihittiin papiksi 1672. Mattias oli kuningas Kaarle XI:n kruunajaisissa.
Kuningas Kaarle XI vieraili Mattiaksen luona Säbråssa Norrlannin kiertueellaan vuonna 1693. Kuningas nimitti Mattiaksen Lundin piispaksi Torniossa samalla reissulla. Mattias ei meinanut tulla toimeen tanskalaisten kanssa, joilla oli erilaiset tavat. Hän oli kuitenkin Lundin piispana 20 vuotta, jonka jälkeen kuningas Kaarle XII nimitti hänet Upsalan arkkipiispaksi.

mika68

21.01.22, 07:44

Tässä vielä Kemijärven kappalaisen vaimon Susanna Elingiuksen Steuch-haaraa.

Isä Christian Elingius (1651 Tornio- 1717 Jukkasjärvi Ruotsi).Luulajan koulumestari 1673. Luulajan maaseurak. komministeri 1679. Jukkasjärven kirkkoherra 1691. Kuollut Jukkasjärvellä 1717. Venäläiset surmasivat 1717. Vanhemmat: Georg Elingius (1623 Södermanland - 1677 Härnösand) ja Susanna Steuch (1623 Turku - Härnösand).
Äiti Sofia Wannaea (1650 Turku - 1717 Jukkasjärvi). Vanhemmat: Oriveden kirkkoherra Johannes Wannaeus (1610 - 1678 Orivesi) ja Sofia Fiting (n.1610 Sääskmäki - 1690 Orivesi).

Susanna Steuch (1623 Turku - Härnösand). Isä Christian Steuchius (1595 Speteby Lerbo Södermanland - 1665 Turku). Äiti Carin Thomasdotter.

Christian Steuchius (1595 Speteby Lerbo Södermanland - 1665 Turku). Katselmuskirjuri Porin jalkaväkirykmentissä, Turun lääninkirjuri. Isä Erik Stök-Steuchius (1560 Speteby Lerbo Södermanland - 1646 Lerbo Södermanland) ja äiti Maria Nilsdotter (1577 Nyköping - 1605).

Erik Stök-Steuchius (1560 Speteby Lerbo Södermanland - 1646 Lerbo Södermanland). Kapteeni. Haavoittui Liivinmaalla. Oppundan kihlakunnan vouti Södermanlandissa. Sai kuninkaalta ikuisen verovapauden (aatelisuus) 1629 Lerbon kunnan Spetebyn kotiinsa. Isä Petrus Erici Stök-Steuchius (Noin 1500 - 1560 Björkvik) ja äiti Brita.

Petrus Erici Stök-Steuchius (Noin 1500 - 1560 Björkvik). Linköpingin kaniikki. Myöhemmin Björkvikin kirkkoherrana. Petruksen esi-isät olivat kuningas Erik Pommerilaisen (1396-1439) aseenkantajia, jotka käsittääkseni olivat ritareita. Myös Stöökit eli Steuchit kuuluivat keskiajan Ruotsin mahtisukuihin.

mika68

21.01.22, 08:20

Erik Stök-Steuchius (noin 1560 - 1646) on suvun vanhin tunnettu kantaisä. Hänen isästään on epävarmuutta. Voi olla, että hänen ja Björkvikin kirkkoherran Petrus Stökin välissä on yksi sukupolvi.

mika68

21.01.22, 10:50

Kuningas nimitti Mattiaksen Lundin piispaksi Torniossa samalla reissulla. Mattias ei meinanut tulla toimeen tanskalaisten kanssa, joilla oli erilaiset tavat. Hän oli kuitenkin Lundin piispana 20 vuotta, jonka jälkeen kuningas Kaarle XII nimitti hänet Upsalan arkkipiispaksi.

Mattias yritti Lundin piispana juurruttaa ruotsalaista hallintokulttuuria entiseen itä-Tanskaan. Hän joutui pian törmäyskurssille entisten tanskalaisten kanssa. Sama kulttuuriero näkynee nykypäivänäkin ruotsalaisten ja leppoisten ja rentojen kaljaa kittaavien tanskalaisten välillä.

JHissa

21.01.22, 11:23

mika68

21.01.22, 11:36

mika68

21.01.22, 13:27

Sofia Wannaean kuolinaika 1717 taitaa olla väärin, sillä hän näkyy kirkkoherran leskenä poikansa ja tämän vaimon kanssa vielä 1719
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001813_00042
ja seuraavassa 1720 onkin sitten edesmenneen kirkkoherran poika Erich Elingius vaimoineen (Margareta Fellenia)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001814_00250

Genissä yhdessä sukupuussa Sofian kuolinvuodeksi onkin merkitty 1721 ja syntymäpaikka Turku kyseenalaistettu. Ehdotellaan Orivetta, jossa kirkkoherra Wanaeuksen muutkjn lapset syntyivät.
Laittamani henkilölistauksen muutkin syntymäajat ovat noin aikoja ja syntymäpaikatkaan eivät välttämättä pidä paikkaansa, mutta henkilöt, heidän sukunimensä ja miesten ammatit lienevät oikein?

mika68

21.01.22, 14:29

Genissä yhdessä sukupuussa Sofian kuolinvuodeksi onkin merkitty 1721 ja syntymäpaikka Turku kyseenalaistettu. Ehdotellaan Orivetta, jossa kirkkoherra Wanaeuksen muutkjn lapset syntyivät.
Laittamani henkilölistauksen muutkin syntymäajat ovat noin aikoja ja syntymäpaikatkaan eivät välttämättä pidä paikkaansa, mutta henkilöt, heidän sukunimensä ja miesten ammatit lienevät oikein?

Samoin kuolinajat ovat noin aikoja

mika68

23.01.22, 06:36

Itä-Lapin asutushistoria kytkeytyy mielenkiintoisesti suurvalta-ajan Ruotsin pyrkimyksiin tiivistää valtaansa pohjoisessa Suomessa ja muillakin uusilla valtakuntaan liitetyillä alueilla, kuten Käkisalmen läänissä, jota käsiteltiin voittomaana, ei kiinteänä osana valtakuntaa.
Saamelaiset olivat saaneet elää rauhassa lapinkylissään vuoteen 1673, jolloin uudisasukkaille annettiin oikeus asettua niihin. Kruunu halusi päästä käsiksi ennenkaikkea Lapin luonnonvaroihin, samalla myös liittää alueet tiiviimmin valtakuntaan. Viranomaiset suunnittelivat suurta uudisasukkaiden asuttamista sekä Ruotsin että Suomen Lappeihin. Suunniteltiin jopa protestanttisten itävaltalaisten asuttamista sinne. Lopulta kruunun tarjoukseen verovapaudesta ja vapaudesta sotaväenotosta tarttuivat Suomen puolella lähinnä savolaiset. Tarjous koski yhtälailla ruotsalaisia talonpoikia.

Iiläislähtöisen Esaias Fellmanin nimittäminen ensin Inarin kappalaiseksi 1648 ja sitten Kemijärven kappalaiseksi 1663 liittyy Kemin Lapin liittämiseen tiiviimmin Ruotsin valtakuntaan. Kemijärvestä tehtiin itä-Lapin uudisasutuksen keskus, josta käsin uudisasukkaat levittäytyivät itään Kuolajärvelle ja pohjoiseen Sompioon ja Kemikylään. Esaias Fellman ja työparinsa varsinaissuomalaislähtöisen Kemin kirkkoherran poika, Inarin kappalainen 1668 ja Kuusamon kirkkoherra vuodesta 1673 Gabriel Tuderus kastoivat pakanalliset Kemin Lapin saamelaiset luterilaisuuteen.
Esaiaksen poika Esaias, oli pari vuotta kappalaisena Inarissa 1696-1698, jonka jälkeen hänet nimitettiin isänsä jälkeen Kemijärven kappalaiseksi vuonna 1698. Pappius oli tuohon aikaan monissa seurakunnissa periytyvää, ja syntyi paikallisia pappisdynastioita. Esaias siis avioitui Jukkasjärven kirkkoherran Christian Elingiuksen tyttären Susannan kanssa noin vuonna 1700. Christian toimi pappina Ruotsin Lapin saamelaisten keskuudessa. Sekä Esaias että Susanna osasivat melko varmasti saamea. Susannan Steuch-haaraa muutti siis Ruotsin vallankeskuksesta Norrlantiin Härnösandiin. Susannan isoäiti oli siis Uppsalan arkkipiispa Mattias Steuchiuksen serkku. Mattiaksen isä Petrus toimi Härnösandin superintendenttinä, ja hän toimi saamelaistenkin parissa, ja hänen tiedetään osanneen saamea.

Näin sukuhistoria nivoutuu mielenkiintoisella tavalla Ruotsin suurvalta-ajan historiaan ja pyrkimyksiin.
Uskonto oli merkittävässä roolissa. Suurvalta-ajan Ruotsi oli suvaitsematon luterilainen valtio. Toisuskoisia, pakanallisia saamelaisia ja kreikkalaiskatolisia karjalaisia, käännytettiin enemmän tai vähemmän väkivalloin luterilaisuuteen. Suurin osa karjalaisista pakeni Venäjälle, myös osa saamelaisista pakeni sinne. Suurin osa metsäsaamelaisista jäi kuitenkin paikoilleen ja muuttui suomalaisiksi talonpojiksi 1700-luvun kuluessa.
Merkittävä vuosi oli 1753, jolloin Strömsdalin sopimuksella Ruotsi ja Tanska-Norja sopivat valtakuntiensa rajan Saamenmaalla. Tornion Lappiin kuulunut Kautokeino liitettiin Norjaan. Rajasta tuli uuden saamelaisuuden raja. Norjan puolelle jääneet tunturisaamelaiset jäivät edustamaan sitä "oikeaa" saamelaisuutta, ja Suomen puolelle jääneet metsäsaamelaiset sulautuivat suomalaisiin. Venäjän suljettua Ruotsin ja Tanska-Norjan vastaisen rajansa 1800-luvun alkupuolella, Norjan tunturisaamelaisia muutti Suomen Lappiin, mm. Sodankylän pohjoisosaan, tuoden suurporonhoidon sinne.

mika68

23.01.22, 07:20

Kruunu halusi päästä käsiksi ennenkaikkea Lapin luonnonvaroihin, samalla myös liittää alueet tiiviimmin valtakuntaan.

Ruotsin Lappiin, myös Tornion Lappiin, perustettiiinkin kaivoksia, joihin tuli kaivosmiehiä mm. Belgiasta (valloonit). Jostain syystä nykyisen Suomen puolelle ja Kemin Lappiin ei perustettu kaivoksia. Nykyinen Kiirunan kaupunki rautamalmikaivoksineen on entistä Jukkasjärveä. Jukkasjärven ensimmäinen kaivos perustettiin jo 1600-luvun alkupuolella ja sen ensimmäiset asukkaat olivat kaivosmiehiä. Christian Elingius tuli Jukkasjärven kirkkoherraksi siis 1691.
Kaivosten perustaminen liittyi kruunun uskoon metallien arvoon. Elettiin merkantilismin aikaa.

mika68

23.01.22, 09:53

Christian Elingiuksen isä Georg Elingius oli kotoisin Södermanlandista. Hänet nimitettiin Tornion koulumestariksi 1651 ja Härnösandin tuomiokapitulin notaariksi 1654 ja lukion matematiikan lehtoriksi 1655.
Christian itse oli Luulajan koulumestari vuodesta 1673 ja Luulajan maaseurakunnan komministeri vuodesta 1679 ennen nimittämistään Jukkasjärven papiksi 1691. Christianin vaimo oli siis suomalaissyntyinen (suomenruotsalainen) Sofia Wanaea, Oriveden kirkkoherran tytär.

Suomen kenraalikuvernöörinä 1637-40 ja 1648-54 toiminut Pietari Brahe kehitti Suomea. Hän perusti lukuisia kaupunkeja, joista osa, kuten Kuopio, tosin kuihtui nopeasti. Hänen aikanaan perustettiin mm. Fiskarsin kaivos Etelä-Suomessa.