PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Eurajoen ja Rauman Haukkaa 1600-luvun alkupuolella


virpinissila
18.01.22, 17:16
Aina Lähteenoja on esittänyt raumalaisia Haukka-sukuja Rauman Kaupungin historian ensimmäisessä osassa liitteessä 1. https://digi.kirjastot.fi/collections/show/229 Hän arvelee A suvun olevan lähtöisin Laitilan pitäjän Haukan kylästä, joskin lisää Eurajoen Kainun Haukankin huomioonotettavaksi. Taulussa lähtöhenkilöksi otettu Thomas. Hänelle on merkitty poika Anders Thomaksenpoika, jolle puolestaan lapsia Henrik, Thomas, Simon ja Bertil Andersinpojat sekä Anna Andersintytär epävarmana. Kiinnostuin tästä lähinnä siksi, että Annan puolisoksi esitettiin pormestari, Eurajoen nimismies, Tottin vouti ym. Jöran Hansinpoika, joka oli aviossa Lavilan lesken kanssa (Genos 1/2018: 14).
Ajoituksista katsoen ainakin Simon näyttää eri sukupolveen kuuluvalta.

Ainakaan kaikki Lähteenojan esittämät eivät ole peräisin Laitilasta. Vuonna 1635 toi Eurajoen Kainun Haukan silloinen isäntä Sigfrid Bertilinpoika käräjille vuonna 1617 tehdyn jaon, tekijä pyydettynä Jöran Hansinpoika (ei siis ole talon vävy). Kyse oli Sigfridin isän sisarusten osuuksista. Käräjäpöytäkirjasta selviää, että isän Bertil Andersinpojan veljiä olivat raumalainen porvari Henrik Andersinpoika sekä raumalainen Bertil Andersinpoika (i Ra… eli Raumalta) sekä sisaret Walborg Andersintytär ja Elin Andersintytär, joka oli naitu Huhdan kylään ja jolla oli tytär Margeta Larsintytär. KA Eurajoen käräjät 11.-12.12.1635: 67v-68 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846646 Haukalla näyttää olleen kaksi Bertil Andersinpoikaa.

Haukan edellinen isäntä oli siis Sigfrid Bertilinpojan isä Bertil Andersinpoika, 1606-1621, kymmenysluettelotiedoista katsottuna, KA Eurajoen SAY 1600-1619: 48 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345075 ja 1620-34: 34 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322449

Viiden sisaruksen isä oli puolestaan Anders Thomaksenpoika, Haukan pitkäaikainen isäntä (1554- 1605, Suvanto, Eurajoki, sivut 1853-1854 http://www.narc.fi/suvanto/ ja SAY/kymmenysluettelo). Kainussa oli Suvannon mukaan 1540-1552 Thomas Haucka, kai isä.

Sigfrid Bertilinpojan vaimo oli Irjanteen Laurilan tytär Margeta Thomaksentytär ja vaimon sisar puolestaan oli Koivuniemen Jasun emäntä. Sigfrid ja Laurilan Jöran Bertiinpoika käräjöivät muutamaan otteeseen perinnöistä Laurilasta, mutta tässä Ulla Koskisen käännös vuoden 1636 käräjäpöytäkirjasta, KA Eurajoen käräjät 24.-25.11.1636: 160. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846774
"Oikeuden eteen istuville käräjille astuivat Irjanteen Jöran Bertilinpoika [Laurila] ja Koivuniemen Matts Jönsinpoika [Jasu] ja tekivät ystävällisen sopimuksen Kainun Sigfrid Haukan kanssa koskien perintöä, joka mainitulla Jöranilla oli perittävänään isänsä sisaren jälkeen ja mainitulla Mattsilla vaimonsa sisaren Malin Mattsintyttären [pitäisi olla Thomaksentyttären] jälkeen. Sovittiin niin, että Jöran antoi Sigfrid Haukalle kyseisen perintöoikeuden omalta osaltaan korvauksena siitä perinnöstä, joka Sigfrid Haukan piti periä mainitulta Jöranilta vaimonsa Margeta Thomaksentyttären puolesta. Korvauksena mainitun Margetan perinnöstä Irjanteelta Jöran antoi Sigfrid Haukalle yhden lehmän, yhden vuohen, kaksi lammasta ja 3 markkaa rahaa. Lisäksi mainittu Koivuniemen Matts Jönsinpoika vahvisti, että hän oli saanut kokonaan osuutensa vaimonsa sisaren Malin Thomaksentyttären jälkeen sekä irtaimen että kiinteän puolesta Kainun Sigfrid Haukalta. Tämän myötä he tekivät kättä puristaen ystävällisen sopimuksen mainitun Sigfrid Haukan kanssa, että heillä eikä heidän perillisillään ole valtaa vaatia Sigfrid Haukalta mitään, eikä myöskään vaimo Margetan perillisillä ole vaadittavaa mainitulta Jöranilta tai hänen perillisiltään mitään Irjanteen perinnöstä.” Jasun emäntä oli SAY:n mukaan Brita [Thomaksentytär]. KA Lapin SAY 1634-35: 55 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=389582

Varmaan tuli taas virheitä. Korjauksia muilta tai itseltä…

Virpi Nissilä