Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Joko todellakin ratkaistu?
Tuolta Genistä luen (harvoin) vankkoja ratkaisuja vanhoistakin ratkaisemattomista ongelmista. Hyvä niin, jos on ratkaistu. Onko nyt todellakin varmaa, että kaukainen esiäitini Caisa Mattsdr.(Sotka) Aatsinki, Kallunki on 3.7.1703 Sotkamossa syntynyt sotilaan tytär? äitinsä suvultaan Piskuinen. Jos näin niin hyvä, ylpeä olen . Perehdyttyäni liiteaineistoon en kuitenkaan täysin vakuuttunut?
Vielä vähemmän Helena Nilsdr. Gillströmistä Olof Mattsson Halosen s. 9.4.1779 vaimona. Gillström...Bartet Kåndå...Kartetkånelå ym. vaikeata. Viittaukset rippikirjoihin mielestäni ristiriitaisia. Syntymä Elinillä Rovaniemellä 4.4.1785, kuitenkin Kemijärvellä pelkkä 1780? Oli miten oli, äiti kuka tahansa, syntyi tytär Walborg 7.12.1806.Hänelle ja Matts Thomasson Kantolalle (Tenno) tytär Maria Walborg 7.4.1841.Hän on äitini kautta vankka oksani Kuolajärvelle täältä Tornionjokilaaksosta. Maria eli aviottoman lapsensa kanssa kovan elämän.Hän oli selviytyjä.:)
Ehkä kaipaisin vastuuta. Puhutaan kuitenkin ihmisten esivanhemmista. Kaiken maailman "besserwisserit"kilpailevat tietämyksellään. Ok, jos antaumuksella ja rehellisesti sen tekevät. Suunnittelin teitä 35 vuotta päätyökseni (Kaikki muu aika porotöissä. En ole lasteni kanssa nähnyt mitään jukujukumaata, kaduttaa) ja toimistoni oli lähemmäs 2 vuotta Sallan keskustassa. En silloin oikein tiedostanut olevani esi-isieni mailla. Kirkko näkyi ikkunasta ja kun lumet 40 pakkasella tippuivat katolta sanoin pojille, että huomena menhän töihin, lauhtuu. Tennontie oli kivenheiton päässä.Silloin mietin pääni puhki miten en turmelis Kaunisharjua uudella hienolla tielläni. Parhaani yritin, jäljet ikävä kyllä näkyvät. Mitäkö yritän sanoa, en juuri mithän. Arvostakkaa juuriana, niinko meilä päin sanothan.
Tuolta Genistä luen (harvoin) vankkoja ratkaisuja vanhoistakin ratkaisemattomista ongelmista. Hyvä niin, jos on.
Tuota mietin itsekin juuri nyt kahden geniprofiilin kohdalla. Noissa profiileissa ei ole lähteitä, joiden mukaan esivanhempaan on päädytty, enkä oikein ole vakuuttunut asiasta. Ei kai tuo ohjelma pelkän nimen ja syntymäajan perusteella ehdota äidiksi ihmistä aivan toiselta paikkakunnalta?
Olisi hienoa, jos olisi auki kirjoitettuna kuinka lopputulokseen on haasteellisessa tapauksessa päädytty (kuten joissakin, erinomaisissa profiileissa onkin).
Tuolta Genistä luen (harvoin) vankkoja ratkaisuja vanhoistakin ratkaisemattomista ongelmista. Hyvä niin, jos on ratkaistu. Onko nyt todellakin varmaa, että kaukainen esiäitini Caisa Mattsdr.(Sotka) Aatsinki, Kallunki on 3.7.1703 Sotkamossa syntynyt sotilaan tytär? äitinsä suvultaan Piskuinen. Jos näin niin hyvä, ylpeä olen . Perehdyttyäni liiteaineistoon en kuitenkaan täysin vakuuttunut?
Caisan isän Matin kotipaikaksi on merkitty Sotkamo Kaisan sisaren Marian kastetiedoissa.
Kemijärvellä suojasi itärajaa Suuren Pohjansodan ja Isovihan aikana käsittääkseni Lauri Kärkisuddin johtama sissiosasto, jonka jäsen Matti saattoi olla. Kaisan syntymätietoa ei löydy Kemijärveltä, joten hän lienee syntynyt muualla, kenties Sotkamossa.
Olen omissa epävirallisissa tutkimuksissani tai hutkimuksissani sovitellut Matin alkuperäiseksi sukunimeksi Piskunen, Sotka vakiintui Kemijärvellä. Vaimon Anna Jaakontyttären kotitaloksi olen hahmotellut Sotkamon Älänteellä (nykyistä Rautavaaraa) olevaa siltavouti Jaakko Malinin (Malinen?) mökkiä.
Tuolta Genistä luen (harvoin) vankkoja ratkaisuja vanhoistakin ratkaisemattomista ongelmista. Hyvä niin, jos on ratkaistu. Onko nyt todellakin varmaa, että kaukainen esiäitini Caisa Mattsdr.(Sotka) Aatsinki, Kallunki on 3.7.1703 Sotkamossa syntynyt sotilaan tytär? äitinsä suvultaan Piskuinen. Jos näin niin hyvä, ylpeä olen . Perehdyttyäni liiteaineistoon en kuitenkaan täysin vakuuttunut?
Henkilökohtaisesti olen tämän kyseisen asian moneen kertaan tarkistanut ja samaan on päätynyt moni muukin kokenut sukututkija. Ja kyllä, Caisa Matintytär oli sotilas Matti Hannunpoika Sotkan ja Anna Jaakontytär Piskusen tytär. Tämäkin alunperin virheellinen tieto on lähtöisin Koiviston arkistosta. Moni muukin kyseisen arkiston virheellinen tieto on levinnyt ympäri maailmaa. Näitä maailmalle levinneitä Koiviston arkiston virheellisiä tietoja on nyttemmin saatu korjattua Geniin. Toki Genissä varmaankin vielä korjattavaa on Itä-Lapin sukujen osalta.
Uskothan. Tätähän kaipasin. Kiitos.
Markku Pelttari
10.01.22, 13:54
Sotka-Piskuinen tapauksen osalta olen samaa mieltä Mikan ja Juhan kanssa.
Tuo Olli Matinpoika Halosen puolison juttu onkin sitten hankalampi. Rovaniemellä menevät avioon v. 1784 soldat Nils Olofsson Gelström (?) ja Maria Hansdotter Hannula. Nils kulkee Rovaniemen kirjoissa myös nimillä Gilström ja Gillström. Oikeasti hän sotilasasiakirjojen mukaan on Nils Olofsson Kindström, joka Christian Kindströmin tilalle värvätään Pohjanmaan jalkaväkirykmentin ruotuun 138 (Takku, Muurola, Rovaniemi). Nils on sotilastietojen mukaan syntyisin Torniosta (tarkoittaa Alatorniota) ja syntynyt n. 1760 tai 1761. Nilsin kotipaikaksi mainitaan Rantamaa, joka on Könölän kylän uudistila. Nilsin äiti Anna Nilsdotter on leskeksi jäätyään mennyt uusiin naimisiin ja muuttanut lapsineen Ruottalasta Könölään. Nils muuttaa Kemiin, värväytyy sotilaaksi ja muuttaa edelleen Rovaniemelle.
Nils ja Maria saavat kolme lasta, Pehr s. 9.12.1783, Olli Halosen puolisoksi epäilty Elin s. 4.4.1785 ja Olof s. 24.8.1786. Nils kuolee Rovaniemellä 4.10.1792. Leski Maria muuttaa isänsä Hannu Niilonpoika Hannulan huusholliin Tervolan Runkaukseen ja sieltä edelleen piiaksi Kemiin. Maria saa siellä neljä aviotonta lasta, isänä ilmeisesti sotilas Abraham Hurtig, jonka kanssa Maria sittemmin avioituu. Perhe muuttaa Kemistä muutamaksi vuodeksi Runkauksen Hannulaan ja taas takaisin Kemiin. Maria Hannuntytär Hannula kuolee Kemin Liedakkalassa 15.4.1829.
Olennainen kysymys on, missä ovat Nilsin ja Marian kolme lasta. En ole löytänyt heistä selvää merkkiä missään Nilsin rippikirjaan merkityn kuoleman jälkeen, eivät seuraa äitiään. Äiti-Maria ei ainakaan Kemijärvellä näytä asustaneen koskaan. Eli näillä näytöillä on vaikea uskoa Elin Nilsdotter Kindströmiä (Hannulaa) Olli Matinpoika Halosen puolisoksi ottaen huomioon vielä tuon syntymäajoissa olevan viiden vuoden eron.
Omaan tiedostooni Olli Matinp. Halosen vaimoksi olen merkinnyt Helena Niilont. Kortelahden s. 13.04.1775 Sodankylä. Varsinkin Kemijärven rippikirjoissa syntymäajat ovat luvattoman paljon väärin. Kemijärven vihittyjenluettelossa Helenan sukunimeksi on merkitty KårtetKånelå. Mahdollista on, että Kånelå sana on saamea ja suomeksi Lahti tms. Helena Niilontytär oli metsäsaamelaista sukua ja siitä tulisi tuo KortetKånelå nimi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5528290
Tällä sivulla Helena Kortelahti Kemijärvellä ennen avioitumistaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527091
Helena Sodankylän rippikirjassa vielä 1802.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5842039
Helenan syntymäaika, hiukan epäselvä mutta toisen nimen päälle on kirjoitettu Helena.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5843223
Sodankylän rippikirjoissa Helena on merkitty Malin nimellä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5855290
Helenan vanhemmat olivat Niilo Martinp. Tepsa Orajärvi s.1745 ja Valpuri Henrikint. Torvinen s. 1750. Vihittyjen luettelossa Valpuri on virheellisesti merkitty Marketaksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5843256
Mikäli katsotte, että tässä on Olli Halosen oikea vaimo, niin tiedot Genissä saa korjata.
Kitisessähän on Askan kylän alapuolella Konelo ja Konelon saari. Konelon sanotaan tarkoittavan joen lahtea, jokimukkaa. Sellaiselta ko. paikka näyttääkin. Löydetty (Tunturisusi) jostakin saamen sanakin "koadnil", jota Sammallahti ei ainakaan ole kirjannut?
Tuo sanan puuttuminen nykyisestä pohjoissaamen sanakirjasta ei ole ihme. Orajärven oman pojan Olaus Sirman 1655-1719 Keminsaamen kielessä sana "konelo" varmaankin jossakin muodossa oli. Tämän Karessuvannossa pappina toimineen "Orajärven pojan" kielestähän saa käsityksen hänen taltioimistaan Keminsaamelaisista runoista. Kulnasatz vaatimeni ja Morsiusjoiku. Näissä lemmenrunoissa nimenomaan Morsiusjoikussa ylistetään Orajärven kauneutta, Oarre jawre. Tutkijoiden mukaan silloinen Keminlapin kieli ei kuitenkaan eronnut esim. Karessuannossa puhutusta kielestä juurikaan. Saarnasi siellä luultavasti ilman mitään käytyä kielikurssia.:)
Tuo kysymys Kaisa Aatsingista saa puolestani olla. Kuitenkin joku epäilys jää? Melkein selvältähän se näyttää, mutta kuitenkin. Kulttuurierot ovat tuon ajan avioliitoissa määrittävin asia.Tässä avioliitossa on hypätty parin rajan yli. Kaisa lesken uusi avioliitto Pehr Nousun kanssa osoittaa mielestäni halua pysyä kulttuurissa? Olen tottunut luottamaan keskustelun auktoriteetteihin ja luotan vieläkin. Toivosin kuitekki, että asiaa ei kivhen hakattas.:)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.