Rättijärvi

[Eija Elmgrén]

Minulla on kysymyksiä joihin kiitollisuudella otan vastaan vinkkejä:

1. Henkilö syntyi Rättijärven kylässä, joka kuului Viipurin maalaisseurakuntaan. Mutta mihin pitäjään tämä kylä kuului vuonna 1903?

2. Mikä houkutti ihmisiä muuttamaan Karjalan/Viipurin alueelle siinä 1900-luvun vaihteessa? Työmahdollisuudetko, esim. Saimaan kanavalla? Maa- ja metsätalous? Ammattina monella henkilöllä oli työmies.

2. Eräs perhe muutti -vasta- vuonna 1949 Viipurista Suomeen. Oliko tämä tavallista vai miksi vasta silloin?

[tkukkonen]

1. Rättijärvi oli luettu 1900-luvun alussa henkikirjassa Nuijamaan kylään. Tieto on mm seuraavassa polussa: http://digihakemisto.appspot.com/
Arkistot > Viipurin läänin henkikirjat > Henkikirjat > Henkikirja 1904-1904 (Vi:269) (Digitaaliarkisto)

Tarkenne on kirjoitettu hakemistoon näin: Wiipurin pitäjä; Nuijamaa Rättijärvi
Henkikirjan sivuilla 206, 208 ja 209 on jonkin verran työläisiä ja läksiäimiä (=itsellisiä).

2. Rättijärvellä oli mm C G Cloubergin tulitikkutehdas kanavan varrella tai tuntumassa ja Hackman & Kumpp omistama rustholli. Eräänä aiempana vuonna seurakunta oli pannut tehtaan väen yhteen ryhmään rippikirjassa, mutta sitten työväki hajautettiin tilattomiin, joissa etsimäsi henkilö voi esiintyä. Arvelen, että tämä kanavan varrella sijainnut tehdas houkutti savolaisia. Heille paikka oli ehkä ennestään tuttukin. Saimaan vesistön perukoilta asti tehtiin kanavan kautta puutavaran rahtausta, jossa tarvittiin kausityöntekijöitä. He olivat usein savolaisia. Niissä töissä kotikunta ei tietenkään vielä muuttunut.

[Mauri K]

1. Nuijamaasta tuli itsenäinen seurakunta 1903

2. mm .kanavan sulkuja uusittiin 1895-1903 sekä Viipuri oli kasvava kaupunki , asukkaita noin 40000 vuonna 1900 kilpaillen Turun ja Tampereen kanssa kakkostilasta joka se myöhemmin olikin.

Suomi kuului 1900 Venäjään ja Pietarin kasvu työllisti myös karjalan kannaksella , 1900 Saimaan kanavasta mm vietiin miljoona kuutiota halkoja Pietariin.

3.Luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1949 ja henkilöt siirtyivät uusiin seurakuntiin, Viipurista muutettiin viimeistään kesäkuussa 1944

[Eija Elmgrén]

Kiitos nopeista ja opettavaisista vastauksista. Muutamia jatkokysymyksiä vielä esittäisin:

1. Löysin henkilöt, joita olin etsinyt eli tällä sivulla:

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=212&kuid=73688890&amnimeke=Viipurin+l%C3%A4%C3%A4nin+henkikirjat&sarnimi=Henkikirjat&aynimi=Henkikirja+1904-1904+%28Vi%3A269%29&ay=1738403&sartun=220835.KA&atun=273155.KA&ay2=422894

Työmies Johan Oksman ja hänen vaimonsa Loviisa.
Mutta mitä merkitsevät ne muut merkinnät heidän kohdallaan, esim. mar 87, 3-2, 60 L. Hjalo?
Kuuluiko perheeseen/perhekuntaan siis 5 miestä ja 2 naista (ainakin heillä oli v.1903 syntynyt tyttölapsi)? Henkiraha oli kai eräänlainen vero?

3. Oliko siis niin, että perhe muutti viimeistään -44 Suomeen, vaikka heidän rekisteripaperinsa muuttivat vasta -49?

[tkukkonen]

3. Oliko siis niin, että perhe muutti viimeistään -44 Suomeen, vaikka heidän rekisteripaperinsa muuttivat vasta -49?

Henkilöt ja paperit olivat fyysisesti evakossa 1944 alkaen. Luovutettujen alueiden järjestelyt veivät aikansa. Muutto Viipurista 1949 tarkoitti tässä ilmeisesti henkikirjan ja seurakunnan kirjausten päivitystä uuden sijoituspaikan mukaisiksi kaiken byrokratian ratkettua.

Vuosien 1944 ja 1949 välillä todellinen paikkakunta ja tapahtuman kirjaamisen paikkaunta tai srk eivät aina olleet keskenään loogisessa yhteydessä. Esimerkiksi joku kuoli Savitaipaleella evakkomatkalla, ja saatiin erikoislupa tuoda hänet sukuhautaan Lappeenrantaan, kun henkilö oli kirjoilla Viipurin maalaiskunnassa. Kuolinpaikaksi voi tulla jokin näistä kolmesta sen mukaan miten asian tulkitsee, ja mitä lähtöaineistoa on käytössä.

Kun lukee kirjaa Siirtokarjalaisten tie vuodelta 1970, niin siellä ilmenee, että moni perhe oli viidellä-kuudella paikkakunnalla ennen lopullista asettumista uudistilalleen. Silti he olivat tuona aikana evakkoseurakuntansa jäseniä.

[tkukkonen]

Työmies Johan Oksman ja hänen vaimonsa Loviisa.
Mutta mitä merkitsevät ne muut merkinnät heidän kohdallaan, esim. mar 87, 3-2, 60 L. Hjalo?
Kuuluiko perheeseen/perhekuntaan siis 5 miestä ja 2 naista (ainakin heillä oli v.1903 syntynyt tyttölapsi)? Henkiraha oli kai eräänlainen vero?
Hjalmar on jakautunut kahdelle riville, tavuviiva näyttää o:lta.
60 ja 87 ovat syntymävuosia 1860 ja 1887. L 3 -2 tarkoittaa "Lapsia 3 poikaa ja 2 tyttöä". Heistä ei mennyt henkirahaa, joka oli tuloista riippumatonta.

Nuijamaan seurakunta, joka perustettiin Senaatin päätöksellä vuonna 1903, aloitti rippikirjat vuonna 1906. Henkikirjoissa siirto vei muutamia vuosia pidempään, kun kyliä siirrettiin ainakin kolmelta taholta uuteen maalaiskuntaan. Sen vuoksi Rättijärven tapauksessa kannattaa jatkaa Viipurin maalaiskunnan henkikirjojen seurantaa Rannan kihlakunnassa, kunnes Nuijamaa alkaa esiintyä siellä kuntana.

[Mauri K]

Hei
Digihakemistosta pääsee Viipurin maaseurakunnan sivuille josta lastenkirjasta löytyy 1906 sen hetkinen perhe syntymäaikoineen, joku vois laittaa suoran linkin kun minulla ei taivu .

[Eija Elmgrén]

Kiitos MauriK sekä tkukkonen tiedoista!

tkukkonen, löysin sivun itse. Kiitos!

Eija

[Eija Elmgrén]

Kiitos MauriK sekä tkukkonen tiedoista!

MauriK, löysin sivun itse. Kiitos!

Eija

[Eija Elmgrén]

Korjattu viesti...