Euran Sorkkisten Järsta, 1600-lukua

[virpinissila]

Järsta on satakuntalaisia tunnettuja sukuja, mutta aika suurpiirteisesti tutkittu 1600-luvun osalta. En tiedä polveutuvani suvusta, mutta esivanhempieni sisarusten puolisoita Järstalta on naitu ainakin Köylypolven Kallin ja Levanpellon Nokin sukuihin. Katselin, mitä löysin aikaisemmista sukuselvityksistä ja omista vanhoista merkinnöistäni. Yleisesti näytetään luotettavan Aarne Rauvolan selvitykseen (Rauvola Aarne 1991: Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä, sivu 111).

Vaatisi voudintilien läpikäyntiä sen selvittäminen tai varmistaminen, onko Henrik Andersinpoika Vaaniin Anders Sigfridinpojan poika, kuten Rauvola arvelee. SAY on hyvin epätarkka, siitä ei oikein voi luotettavasti tätä päätellä.

Järstan Henrik Andersinpojan vaimo Margeta oli lähtöisin Eurajoen Huhdan kylästä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846950 (KA Eurajoen käräjät 10-12.9.1638: 279). Joko hänen isänsä tai veljensä oli Sigfrid Markuksenpoika. Tuomiokirjan tekstistä en saa selvää kumpi, sopivasti läiskä päällä. Epäilen kuitenkin SAY:sta katsoen isäksi, joku Sigfrid Markuksenpoika mainitaan maakirjassa jo 1588 ja sitä ennen kymmenysluetteloissa ilman patronyymiä vuodesta 1584. Jos oikein ymmärrän vuoden 1638 tuomiokirjan, kyse oli kauan sitten tehdystä peltotilkkukaupasta, jota selviteltiin Huhdan Mikolan Matts Johaninpojan ja tämän sisaren pojan Michel Johaninpojan ja Järstan Henrik Andersinpojan kanssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322383 (KA Eurajoen SAY 1580-1599: 39). Sigfrid on tainnut olla nihtinäkin. Tämäkin sukujohto vaatisi voudintilien läpikäymistä.

Rauvola on pitänyt Henrik Andersinpojan vävyä Matts Henrikinpoikaa kaiman Eurakosken Matts Henrikinpoika Bonden (Pasan) jälkeläisenä ja toteaa nuoremman Matts Henrikinpojan käyttäneen lisänimeä Bonde (”Ponde”). Onko kukaan löytänyt tälle lähdettä? Matts Henrikinpoika Pasa mainitaan (monia vuosia aikaisemmin jo edesmenneenä) 1600-luvun alkupuolella joissakin maajutuissa käräjäpöytäkirjoissa, mutta hänestä käytetään niissä lisänimeä Pasa, ei Bonde. Bonde-nimi oli käytössä lähinnä 1500-luvulla ja liittyi ehkä talon nimeen Eurakoskella. Lisäksi Rauvola toteaa nuorempaa Mattsia sanotun henkikirjassa Järstan vävyksi. Onko kukaan löytänyt tällaista henkikirjalähdettä?

Tässä vaihtoehtoinen sukujohto.

Huomiotta näyttää jääneen se, että Henrik Andersinpojan vaimo Margeta (Sigfridintytär?) kuoli ennen vuotta 1642 ja Henrik Andersinpoika meni uuteen avioon noin 1643. Henrik häviää lähteistä vuoden 1649 jälkeen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328593 (KA Euran SAY 1634-53: 33), mutta käräjöi toisen vaimonsa Agnes Knutintyttären saatavia Kiettareelta vielä Kokemäen talvikäräjillä 1649. Myös Agnes esiintyi samoilla käräjillä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848587 (KA Kokemäen käräjät 29.-31.3.1649: 541-541v). Agneksella näyttää olleen vain poikia, koska hän puhuu poikiensa perinnöstä (f. 541v). Jotakin Agneksesta pystyy päättelemään SAY:sta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221406 (KA Kokemäen SAY 1634-53: 80/Takku ilmeisesti), mutta käräjäpöytäkirjoista selviää tarkemminkin Agneksen alkuperä Kokemäeltä.

Agnes mainitaan Kiettareella 1630 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846239 (KA Kokemäen käräjät 22.3.1630: 75). Hän oli jäänyt leskeksi noin 1635 (SAY). Perintöasioita selviteltiin käräjillä ainakin 1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847021 (KA Kokemäen käräjät 5.-6.6.1639: 351-351v). Agnes Knutintyttären vaatimuksiin oli vastaamassa Anders Jakobinpoika (Takun isäntä ja vävy). Tämän vaimo oli Agneksen miehen sisar (Maisa Erikintytär/SAY), Agneksen appi oli Erik Johaninpoika (Takun edellinen isäntä, SAY:ssa Jakobinpoika 1634, virhemerkintä). Samoilla käräjillä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847023 (: 352v) toisesta jutusta käy ilmi, että Agneksen anoppi oli Karin Erikintytär ja Agneksen isä oli Knut (Mattsinpoika) Vekara Sonnilasta. Agneksen äiti lienee Brita Larsintytär, mainittu muun muassa syytinkisopimuksessa 1637. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846917 (KA Kokemäen käräjät 13.-15.11.1637: 245v).

Kokemäen asutuksen yleisluettelosta (1634-) selviää, että Agneksen mies oli nimeltään Henrik (Erikinpoika). Hän kuoli noin 1634, mainitaan 1634 henkikirjassa, mutta vaimo mainitaan leskenä 1635.

Järstalle Agnes Knutintytär tuli siis noin 1643 ja saman aikaisesti henkikirjassa mainitaan tytär Maisa. Hän lienee Järstan tytär, koska Agnes 1649 puhui poikiensa, ei lastensa perinnöstä. Heti miehen kuoltua Järstan isännäksi tuli Matts Henrikinpoika (1650-), joka siis nai Maisan. Agnes mainitaan henkikirjassa tämän jälkeen aina äitinä vuoteen 1668 asti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330372 (KA Euran SAY 1654-73: 31). Herää kysymys, onko Järstan Matts Henrikinpoika Kiettareen Takun Henrik Erikinpojan ja Agnes Knutintyttären poika. Vaikuttaa siltä henkikirjoista katsoen (SAY), että Matts Henrikinpojan ensimmäinen vaimo Maisa Henrikintytär kuoli noin 1661 ja uusi vaimo, myöskin Maisa tuli taloon 1666. Ja koko ajan Agnesta kutsutaan äidiksi. Kuvaan ilmestyy myös veli Simon 1661, viimeisen kerran 1665 lienee siis Maisan poika ja Henrikin veli (tai velipuoli).

Vuodelta 1692 olevasta varsin pitkän käräjäpöytäkirjan mukaan Sorkkisten Matts Järstan (toinen) vaimo oli nimeltään Maria (pitäisi kai olla Margeta tai Maisa) Jöranintytär. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3733405 (KA Euran käräjät 3.-4.6.1692: 195). Muun muassa vuonna 1708 hänet mainitaan sekä leski Maria Jöranintytär Järstana että Maisa Jöranintytär Järstana samassa käräjäpöytäkirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26696069 (KA Euran käräjät 12.-13.2.1708: 89v).

Muutama havainto, joihin en laita viitteitä. Miehensä kuoltua Agnes Knutintytär esiintyi vuosina 1650-1654 käräjillä ainakin neljä kertaa (vastaten muun muassa miehensä sisaren Sofia Andersintyttären perintövaatimuksiin 1650), vaikka isännäksi oli tullut jo Matts Henrikinpoika. Isäntä lienee ollut kovin nuori, koska löysin hänet ensimmäisen kerran käräjiltä vasta 1657 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865797 (KA Euran käräjät 6.10.1657: 413v). Äiti taisi edustaa taloa käräjillä.

Mistä avioliitoista Mattsin lapset ovat syntyneet jää minulta arvioimatta. Ja jossakin taisi esiintyä sellainenkin kuin Jöran Henrikinpoika Järsta...

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Korjaus: Matts Henrikinpojan isännöidessä veljenä mainitun Simonin äiti ei ole Maisa vaan Agnes. Virheitä varmaan on enemmänkin, mutta linkithän ovat siksi, että voi tarkistaa...

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Ja vieläkin nimisekaannus. Simon siis jomman kumman Henrikin (Andersinpojan tai Erikinpojan) ja Agneksen Knutintyttären poika ja Matts Henrikinpojan veli tai velipuoli.

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Ja vieläkin nimivirhe. Henrik Andersinpojan sisar oli Cesilia Andersintytär Sorkkisista kuten SAY:ssa (1642-43) on. Laitan käräjäpöytäkirjan linkin vielä, en nimivirheen takia, vaan varmennuksekseksi. Siinä ihan selkeästi sanotaan edesmenneen Henrik Andersinpojan leskeksi Agnes (Agnis) Knutintytär (Cnuds dotter) (KA 18.-20.3.1650: 35v-36) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880905 Tosin tässä tulee taas tulkintaongelma. Sanotaanko siinä Henrikiä Cesilian äidin veljeksi? Henkikirjassa (SAY) kylläkin selvästi sisar.

Virpi Nissilä

[raimoensio]

Myös Ulvilan Suosmerelle tulee Järstän sukua (Iso-Iivarin talonhaltijaluettelosta):

995 757 1746-55 Matts Simonss Kalli k 30.8.1707 Kiukainen 28.12.1740 Eura 12.1.1755 Ulvi
995 758 Maria Andersd Järstä k 2.3.1707 Eura 20.2.1727 Eura 16.3.1740 Kiukainen
Maria Mattsd Iso-Tapola 8.3.1723 Eura 2.5.1756 Ulvila 3.4.1799 Ulvila
1756- II Matts Jacobss 1726 Koke 2.5.1756 Ulvila 31.3.1768 Ulvila


Kleemola Suosmeri Ulvila ratsutila 13/24

995 755 po Johan Mattss Kleemola 23.12.1728 Eura 11.2.1756 Merikarvia 12.3.1788 Ulvila
995 756 Anna Michelsd Rogeli 30.5.1726 Merikarvia 11.2.1756 Merikarvia 9.3.1788 Ulvila

[mernis]

Mistä avioliitoista Mattsin lapset ovat syntyneet jää minulta arvioimatta. Ja jossakin taisi esiintyä sellainenkin kuin Jöran Henrikinpoika Järsta...

Virpi Nissilä

Näyttäisi ainakin SAYn perusteella siltä, että ainoastaan Anttilan emännäksi siirtyvä vanhin tytär Carin olisi ensimmäisestä avioliitosta ja muut lapset toisesta avioliitosta.

Itse en ole Järstaa juuri aiemmin tarkastellut. Nopealla katsomisella löytyi Euran kirkontilien haudatuista Agnes Knutsdotter vuodelta 1679 ja Matts Henriksson vuodelta 1696.

Pitää perehtyä tarkemmin Virpin esittämiin ajatuksiin, kun ovat esivanhempiani juuri Carinin kautta.

[virpinissila]

Järstassa riittää tutkittavaa. Laadittuani aloitustekstin, kirjoitin vielä lisäpohdintoja, joita en sitten laittanut tänne. Laitettakoon nyt, kun ”Geni heräsi”, ilmeisesti Mervin toimesta.

Katselin hiukan SAY:a. Kiinnostavaa olisi tietää, mistä oli lähtöisin Matts Henrikinpojan toinen vaimo Maisa Jöranintytär. Hän ilmeisesti tuli emännäksi siis noin 1666. Edellinen Maisa, jonka patronyymiä en ole löytänyt, mutta näyttäisi olevan Järstan Henrik Andersinpojan tytär, häviää henkikirjasta jo 1661. Karin Mattsintyttären ja seuraavan lapsen Anders Mattsinpojan väli on henkikirjassa 16 vuotta. Tosin henkikirjassa on merkintä pojasta 1676, mutta sitten kuusi välivuotta ennen Andersin nimen ilmestymistä henkikirjaan.

Matts Henrikinpoikaa en millään usko Eurakosken Matts Henrikinpoika Bonden/Pasan pojanpojaksi huomioiden aikajänne. Mutta sukututkimus ei ole uskon asia, siksi hiukan perusteluja. Katselin vanhaa Genos-artikkelia (3/2006), jonka aineistoja olen hakenut kirjastosta mikrofilmeiltä ja ollut yhtenä kirjoitusprosessissa. Matts Bonde/Pasa oli isäntä jo 1540, jolloin maakirjat alkavat. Hän katoaa lähteistä 1591, ”ikivanhana” miehenä. Hänen poikansa Henrik Mattsinpoika mainitaan 1572, olisi oletetun Matts Henrikinpoika Järstan isä. Ja toinen poika Knuutilan Simon Mattsinpoikakin mainitaan käräjillä jo 1576. Knut Henrikinpoika, mainitaan 1587, olisi siten Järstan vuonna 1696 kuolleen isännän veli!

Artikkeli Matts Bonde/Pasasta on tehty paljon myöhemmin kuin Rauvolan teksti. Ja sekin tuli tehtyä aikoinaan silmällä pitäen Köylypolven Knuutilaa (ainakin kuusinkertainen jälkeläinen kun olen). Olisi varmaan nykymahdollisuuksin selvitetty tarkemmin muitakin haaroja. Rauvolalla ei ole lähdettä, ei tietoa, missä Matts Henrikinpoika olisi elänyt ennen Järstalle tuloa, vain epämääräinen tieto jossakin olleesta lisänimestä Ponde. Näyttää joku Genissä ottaneen Matts Pasasta tiedot ko. 2006 artikkelista ja sitten vielä lisännyt: ”… Matti Heikinpoika Bonde/ Pasa kuoli Euran Sorkkisten Pasalla 1596…” Mihin tämä perustuu? Mikähän on Sorkkisten Pasa? Tiedossani ei ole, pohdintaako Genissä perusteita tai huomioidaanko muualla esitettyjä perusteluja. Lähdetiedoista päätellen ei. Tässä suhteessa Genissä olisi kehitettävää! Vrt. esim. Genoksen artikkelien lähdemerkinnät, jos asiaa on käsitelty muuallakin kuin alkuperäislähteessä!

Mitä tulee siihen mahdollisuuteen, että Matts Henrikinpoika olisi Kiettareen Takun jälkeläinen, viittaa ehkä juuri varmimmin se, että Agnes mainitaan äitinä 18 vuotta, tosin henkikirjoissa on välivuosiakin, jolloin häntä ei näy. Ja hänellä tiedetään olleen poikia 1649 käräjäpöytäkirjan mukaan Kiettareen Takun Henrikin Erikinpojan kanssa, nimiä ei ole sieltä tiedossa. Iällisesti olisi mahdollista, koska Agnes oli naitu Kiettareelle viimeistään 1630. Sukulaisuussuhteet kyllä merkittiin henkikirjaan melko väljästi, mutta silti ihmettelen merkintää äidistä koko ajan. Ellei olisi Mattsin äiti, ei sen paremmin isäntä kuin emäntäkään olisi hänelle sukua vuoden 1666 jälkeen! Mutta kertaakaan ei mainita henkikirjassa anoppina! Olen osittain katsonut alkuperäisiä henkikirjojakin.

Isäntien iästä pohdintaa https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=41431 Ja ilmeisesti Järstalla oli pula isännästä. Ja vielä Mattsin veli Simon Järstalla… Tässä 1665 henkikirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10707179 (KA 7296: 983v), missä Matts Henrikinpoika, Matts R(yttare?), Simon veli (B), Agnis äiti.

Varman taas tuli tähän virhemerkintöjä, mutta lähdetodistelu toivottavasti selviää.

Virpi Nissilä

[mernis]

Olisikohan Anders Sigfridssonin Vaanista tulemisen taustalla tämä vuodelta 1621 oleva käräjäjuttu, jossa Nils Sigfridsson Vaanista kertoo jakaneensa perintöjä veljilleen ja sisarelleen. Mainitaan Jacob Sigfridsson Sorkkisista, Anders Sigfridsson Sorkkisista ja Sara Sigfridsdotter Raumalta.

Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1624 (I KO a:1), jakso 113, sivu 107: 29-30.11.1621 Eura ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845609 / Viitattu 12.12.2021

[virpinissila]

Tästä tuomiokirjasta Rauvolan päättely on peräisin (Sukujen juuria… s. 99, vaikka vuosiluku on väärä). Jakob Sigfridinpojan sijoittuminen Nahille on SAY:sta pääteltävissä ja siellä on selkeästi autiotilaluettelonmerkintöjäkin asiasta (1605, 1606). Tilaa oli viljellyt aikaisemmin Lavilan Henrik Urbanuksenpoika, joka oli palannut Lavilaan ja tila oli jäänyt autioksi. Näkyy tilan äyrilukukin pienentyneen tässä yhteydessä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328474

Varmaankin Anders on Järstan poika, mutta hänen esiintymisensä Sorkkisissa on SAY:ssa todella sekavaa. Tätä tarkoitin kirjoittaessani, että vaatisi voudintilien läpikäymistä. Isoissa kylissä on usein saman nimisiä henkilöitä. SAY:ssa Järstan Henrik mainitaan 1618 ja merkitty ikään kuin tila olisi muodostettu silloin, 5 äyrin tila. Samassa yhteydessä on aikaisempina vuosina tilarypäs, joka melkoisen sekava, merkintöjä muun muassa Vaaniin Nilsin perintömaasta. Hajamerkintöjä jostakin Anders Sigfridinpojasta on, muun muassa Krouvilaan on merkitty kymmenysluetteloon Anders Sigfridinpoika 1607-1611 (s. 22, 1606 joku irtomerkintä s. 21), Sunilla 1620 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328531 (Ala-Satakunnan karja- ja kylvöluettelosta, onkohan sijoitettu väärään taloon?). Krouvilassa taas on ollut joku Sigfrid isäntänä. Vähän epäilen näitä sijoitteluja.

Vaaniilaisten omistuksia ja sukua pitäisi varmaan (jonkun) perata tarkemminkin, Nilsin isän sisariakin mainitaan käräjillä (1620 syysk.). Oli kuitenkin huomattava nimismiessuku. Tiloista: muun muassa 1629 käräjillä vahvistetaan vielä Vaaniin Nils Sigfridinpojan ottaneen Sorkkisista viljelyyn seitsemän äyrin tilan, jonka (Lähteenojan) Gustaf Ivarinpoika oli jättänyt autioksi 1626 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846208 (KA Euran käräjät 24.-25.4.1629: 41v, SAY:ssa Sunila). Kaikilla veljeksillä oli tiloja Sorkkisissa ainakin jossakin vaiheessa, Andersin tila epäselvä! Suvun jälkeläisiä on siellä varmaan enemmänkin, olen joskus koonnut niitä liittyen Jakob Sigfridinpojan ja Nils Sigfridinpojan vaimojen sukuun. Ovat analysoimatta. Alkuperäisten voudintilien läpikäynti on työlästä ja hidasta, mutta esim. Lavilan sukua koskevaa artikkelia (Genos 1/2018) ei olisi voitu kirjoittaa ilman näiden tarkkaa läpikäymistä.

Virpi Nissilä

[mernis]

Selailin hieman voudintileja (digihakemistossa on jo jonkun verran hakemistoja, mikä hieman nopeuttaa selailua). Anders Sigfridsson ei niissä juuri esiinny eikä häntä näy käräjilläkään enää 1620-luvun alkuvuosien jälkeen. Henrik Järsta sen sijaan esiintyy molemmissa.

Laitan tähän sen sijaan pienen lisäyksen Nahin Jacob Sigfridssonin jälkipolviin. Jacobin tyttärellä Margaretalla ja vävyllä Clemetillä oli tytär Margareta Clemetsdotter. Erinäisisitä käräjäpöytäkirjoista ja SAYsta ilmenee, että Margaretan mies oli Erik Knutsson Säkylän Pyhäjoelta (Mäkelästä). Euran käräjät 22.-23.22.1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847045. Juttusta selviää, että Pyhäjoen Knut Mattssonin ( Mäkelä) poika Erik on ryhtynyt Sorkkisten Clemet Jacobssonin vävyksi.

Pariskunta (Erik ja Margareta) esiintyy alkuun SAYssa vuoroin Säkylässä ja vuoroin Sorkkisissa. Vuonna 1648 Erik Knutsson Pyhäjoelta hakee kuitenkin viljelyyn Mannilan Akkolaa: Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1644-1649 (I KO a:6), jakso 413, sivu 402: 10-11.4.1648 Eura ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848428 / Viitattu 14.12.2021. Myöhemmistä vaiheista ilmenee, että on juurikin Pyhäjoen Mäkelästä. SAY on Nahin osalta harhaanjohtava.

Mannilassa Erik Knutsson ja Margareta Clemetsdotter esiintyvät ahkeraan käräjillä. Erik kuolee vävynsä murhaamana huhtikuussa 1692 ja Margareta marraskuussa 1698. Pariskunnalla on ainakin kuusi tytärta ja kaksi poikaa. Tyttäristä 4 avioituu Mannilan kantataloihin (Huntu, Rekola, Rättäri ja Uotila), yksi ensi Rahvolaan ja sitten Lappiin Siirille. Muiden lasten järjet häviävät kirjoista. Pariskunnalla on Genissä tällä hetkellä yli 10.000 jälkeläistä.

[haapiot]

Muuten kumpi on oikein, Järsta vai Järstä vai molemmat? Molempia muotoja löytyy suht tasapuolisesti.

[virpinissila]

Nykymuodosta: sisareni luokalla lukiossa oli Leena Järsta, a:lla, kahdestakin vuosikertomuksesta nyt juuri tarkistettuna. Googlasin ja Kansalliskirjaston sivuilta tuli tekijänimenä Leena Järstä, sama henkilö, samoin Genistä. Ota tästä sitten selvää.

Milloinkahan nimi on ensimmäisen kerran lähteissä? Omissa muistiinmerkinnöissäni vuonna 1677 SSHY - Ala-Satakunnan tk , Tuomiopöytäkirjat, 1666-1677 - Kuva 132 (sukuhistoria.fi) (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1666-1677_ap_eura1-1a/132.htm) muodossa Järstä. En ole hakenut mitenkään systemaatisesti.

Virpi Nissilä

[mernis]

Mielestäni Järstä tulee vastaan jo ainakin 1618: Satakunnan voutikuntien tilejä - Ala-Satakunnan maakirja, kymmenysluettelo ja tilikirja 1618-1618 (2536), jakso 106, sivu 87; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1794561 /

Esiintyy 1620-luvulla jossain kohtaa myös tuomiokirjoissa.

[haapiot]

Olisiko niin että molemmat ovat oikeita ja itse kukin käyttää mieleistänsä muotoa. Muuten Järsta on Ruotsin paikkakunta, mutta eipä taida talon nimi sieltä tulla.

[virpinissila]

Ei sitäkään tiedä, sen verran epämääräinen on yhteys Vaaniiseen. Katsoin vielä 1617 maakirjaa, siellä on jo Hinrik Järstä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1794141 (KA 2531: 24), mutta kymmenysluettelossa 1617 häntä ei ole (vasta 1618, kuten SAY:ssakin näkyy). Olisikohan niin, että Järstä on ollut hänen lisänimensä ja talo sittemmin saanut hänen mukaansa nimen. Siltä vähän vaikuttaa. En katsonut aikaisempia vuosia.

Virpi Nissilä

[mernis]

Jossain oli ilman lähdeviitettä tieto, että Anders Sigfridsson olisi esiintynyt lisänimellä Järsta De la Gardien joukoissa 1610-luvun sodissa. Osaako joku sanoa, mistä näitä nimilistoja voisi löytyä?

[mernis]

Nähdäkseni ensimmäinen maininta Anders Sigfridssonista löytyy vuoden 1606 kymmenysluettelosta:

Satakunnan voutikuntien tilejä - Ala-Satakunnan kymmenysluettelo ja tilikirja 1606-1606 (2467), jakso 18, sivu 18: Effra Sochn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1785433

Kyseessä on aika iso tila, mikä sopii yhteen sen kanssa, että Vaaniin Nils oli juuri muutamaa vuotta aiemmin hankkinut useamman tilan Sorkkisista.

Vuodelta 1653 löytyy käräjäpöytäkirja, jossa mielestäni lukee, että Vaniin Nils osti tiloja Sorkkisista vuonna 1603.Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1653-1654 (I KO a:1), jakso 8, sivu 68: 26-27.5.1653 Eura sockn ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3864972 / Viitattu 16.12.2021

Tällä perusteella voisi olla sama tila, joka vielä 1602 kuului kirkkoherra Mathias Nicolaille: Satakunnan voutikuntien tilejä - Ala-Satakunnan maakirja 1602-1602 (2447), jakso 40, sivu 39: Effraåminne Sochnn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1781842 / Viitattu 16.12.2021

[virpinissila]

Tässä yksi todiste lisää Kiettareen suuntaan. Euran Sorkkisten Agnes Knutintytär esiintyi 1657 Kokemäen käräjillä. Kyse oli ratsupalveluun liittyvästä asiasta. Siinä selvästi sanotaan Agneksen pojaksi Matts Henrikinpoika. Tämä oli kai maksanut pestuurahan Kokemäen Mattilan Eskil Jöraninpojan pojalle Larsille. Pestaaminen ei tainut onnistua, mistä syystä Agnes käräjillä. En osaa/yritä tulkita kunnolla. KA Kokemäen käräjillä 2.-3.10.1657: 389v ( http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865773 ).

Edelleen olen sitä mieltä, että Järstän isäntä (1650-96) Matts Henrikinpoika oli Agnes Knutintyttären ensimmäisestä avioliitosta Kokemäen Kiettareen Takulla syntynyt poika, jonka äiti naitti tytärpuolelleen. Aikaisemmin jo todistelin, ettei hän ajallisesti voi olla Henrik Pasan/Bonden jälkeläinen, vaikka Rauvola niin arveleekin. Lisäksi Agnes mainitaan henkikirjassa vuosikausia (isännän) äidiksi yms. Yritetään edelleen perustella...

Virpi Nissilä