Nousiainen Palon rusthollit

[P-L H]

Hei

Sen verran täytyy korjata käsityksiä ettei Henrik Wärd juniori ole ollut Palon ruodussa ratsumiehenä. Sotilasrullissa on ensin ruodun numero, talon nimi, ruodun ylläpitäjä nimi ja sitten rakuunan nimi.

Vuoden 1710 katselmus
Ruotu Nro 50 Palo Luutnantti Schultz (vainaa?) Rakuuna Jacob Thomason
Ruotu Nro 51 Palo Päär Longi, Rakuuna Jacob Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054629_00100#?c=&m=&s=&cv=99&xywh=-121%2C222%2C6259%2C3715

Vuoden 1712 katselmus
Ruotu Nro 50 Palo Luutnantti Jacob Detloff Raakuna Jacob Ruuskåpp
siuk i Pohjois
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00186#?c=&m=&s=&cv=185&xywh=287%2C1882%2C2312%2C1887

Ruotu Nro 51 Palo Päär Longi Rakuuna Jacob Lång
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00187#?c=&m=&s=&cv=186&xywh=223%2C219%2C2311%2C1886

Vuonna 1720 katselmuksessa Palon ruodun rakuuna Nro 51 Jacob Lång tiedoissa, on otettu ruotuun jo vuonna 1706
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00254#?c=&m=&s=&cv=253&xywh=198%2C70%2C2402%2C1960

Lutnantti Jacob Detloffin ylläpitämä ruotu Nro 50 on ilman ratsumiestä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00253#?c=&m=&s=&cv=252&xywh=220%2C1661%2C2402%2C1960

15.3.1706/17.3.1706 Palo Jacobus isä Jacob
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2z12d?fi+0358+kastetut+217

15.3.1706/17.3.1706 Palo Henricus isä Jacob
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2z12d?fi+0358+kastetut+218

23.12.1712/24.12.1712 Palo Longi Johan isä ryttare Jacob Mårtenson
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2z12d?fi+0358+kastetut+475

Vuoden 1709 tositekirjassa oli palkkakuitti
Extraordinarie contoiret skrifare Erik Edner ja yhtenä palkan saaneena
H.Wärd niminen henkilö. Aukeaman oikealla sivulla on Henrik Wärdin kuittaus.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11133731

Henrik Wärdin ylioppilasmatrikkelissa mainittiin Lemlandin ja Lumparlandin käräjät 10-11.3.1711 jossa mukana käräjillä oli Lif regemente till häst compagnie Qvartermestare Henrik Wärd. 1712 matrikkelin tiedoissa mainitaan että Wilhelm Pihlin poikapuoli on Kornetti Henrik Wärd.

Katselmusrullissa on aina alkusivuilla mainittu päällystön tiedot. Ruotsin arkistosta en ole löytänyt sellaista rullaa missä mainittaisiin Qvartermästare Henrik Wärd tai Kornetti Henrik Wärd.

Vuosien 1720 ja 1721 ruotsissa pidetyissä katselmuksissa Taivassalon Kaustion ruodun Nro 92 ylläpitäjänä mainitaan Henrik Wärd ja Rakuuna on Johan Faberman. Otettu ruotuun vuonna 1717.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00266#?c=&m=&s=&cv=265&xywh=-15%2C192%2C3459%2C2823

Tätä yhteenvetoa tehdessä tuli hieman turhautunut olo. Sotilasrullien tiedot ovat olleet jo vuosi sitten Detloff ketjun viesteissä esillä. Eikö niitä ole ollenkaan luettu. Molemmissa ruoduissa on ollut Jacob nimiset rakuunat. Henrik Wärd on ollut 1711 Lif komppaniassa Qvartermästare ja 1712 Kornetti jossakin, Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa ei komppaniaa mainittu. Luutnanttina 1718 jossakin ja saanut eron 1722.

Yllä olevat tiedot ei mitenkään tue ajatusta että Henrik Wärd olisi ollut Palon ruodussa rakuunan vakanssilla 1719-1720. Suomalaiset sotajoukot oli siirretty ruotsiin jo monta vuotta aikaisemmin.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Hei

Sen verran täytyy korjata käsityksiä ettei Henrik Wärd juniori ole ollut Palon ruodussa ratsumiehenä. Sotilasrullissa on ensin ruodun numero, talon nimi, ruodun ylläpitäjä nimi ja sitten rakuunan nimi.

Vuoden 1710 katselmus
Ruotu Nro 50 Palo Luutnantti Schultz (vainaa?) Rakuuna Jacob Thomason
Ruotu Nro 51 Palo Päär Longi, Rakuuna Jacob Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054629_00100#?c=&m=&s=&cv=99&xywh=-121%2C222%2C6259%2C3715

Vuoden 1712 katselmus
Ruotu Nro 50 Palo Luutnantti Jacob Detloff Raakuna Jacob Ruuskåpp
siuk i Pohjois
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00186#?c=&m=&s=&cv=185&xywh=287%2C1882%2C2312%2C1887

Ruotu Nro 51 Palo Päär Longi Rakuuna Jacob Lång
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00187#?c=&m=&s=&cv=186&xywh=223%2C219%2C2311%2C1886

Vuonna 1720 katselmuksessa Palon ruodun rakuuna Nro 51 Jacob Lång tiedoissa, on otettu ruotuun jo vuonna 1706
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00254#?c=&m=&s=&cv=253&xywh=198%2C70%2C2402%2C1960

Lutnantti Jacob Detloffin ylläpitämä ruotu Nro 50 on ilman ratsumiestä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00253#?c=&m=&s=&cv=252&xywh=220%2C1661%2C2402%2C1960

15.3.1706/17.3.1706 Palo Jacobus isä Jacob
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2z12d?fi+0358+kastetut+217

15.3.1706/17.3.1706 Palo Henricus isä Jacob
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2z12d?fi+0358+kastetut+218

23.12.1712/24.12.1712 Palo Longi Johan isä ryttare Jacob Mårtenson
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2z12d?fi+0358+kastetut+475

Vuoden 1709 tositekirjassa oli palkkakuitti
Extraordinarie contoiret skrifare Erik Edner ja yhtenä palkan saaneena
H.Wärd niminen henkilö. Aukeaman oikealla sivulla on Henrik Wärdin kuittaus.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11133731

Henrik Wärdin ylioppilasmatrikkelissa mainittiin Lemlandin ja Lumparlandin käräjät 10-11.3.1711 jossa mukana käräjillä oli Lif regemente till häst compagnie Qvartermestare Henrik Wärd. 1712 matrikkelin tiedoissa mainitaan että Wilhelm Pihlin poikapuoli on Kornetti Henrik Wärd.

Katselmusrullissa on aina alkusivuilla mainittu päällystön tiedot. Ruotsin arkistosta en ole löytänyt sellaista rullaa missä mainittaisiin Qvartermästare Henrik Wärd tai Kornetti Henrik Wärd.

Vuosien 1720 ja 1721 ruotsissa pidetyissä katselmuksissa Taivassalon Kaustion ruodun Nro 92 ylläpitäjänä mainitaan Henrik Wärd ja Rakuuna on Johan Faberman. Otettu ruotuun vuonna 1717.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00266#?c=&m=&s=&cv=265&xywh=-15%2C192%2C3459%2C2823

Tätä yhteenvetoa tehdessä tuli hieman turhautunut olo. Sotilasrullien tiedot ovat olleet jo vuosi sitten Detloff ketjun viesteissä esillä. Eikö niitä ole ollenkaan luettu. Molemmissa ruoduissa on ollut Jacob nimiset rakuunat. Henrik Wärd on ollut 1711 Lif komppaniassa Qvartermästare ja 1712 Kornetti jossakin, Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa ei komppaniaa mainittu. Luutnanttina 1718 jossakin ja saanut eron 1722.

Yllä olevat tiedot ei mitenkään tue ajatusta että Henrik Wärd olisi ollut Palon ruodussa rakuunan vakanssilla 1719-1720. Suomalaiset sotajoukot oli siirretty ruotsiin jo monta vuotta aikaisemmin.

t. Pirkko
Kuinka harmittavaista! Olen kai jo pari vuosikymmentä sitte kirjoittanut "Allenius ym." -nimisen viestiketjun alkusanat ilman, että olisin kenenkään huomannut niitä tutkineen, kun "eivät ole sukua"...
Joku Wilhelm Pihl on siis nainut Henrik Wärdhin äidin. Kukuaha oli äiti? Entä Henrikin isä?.
Kuten sanottu, eivät maakirjat yleensä pidä paikkaansa ryssän ylitettyä itärajan 1712. Sotilasrullat lienevät luotettavampia - ainakin tulkitsijaansa nähden.
Suomalaiset sotajoukot oli siirretty ruotsiin jo monta vuotta aikaisemmin.
Rakuunat pitivät vielä Kastelholmankin murruttua asemiaan Ahvenanmaalla siihen saakka, kunnes pääsaari oli joutunut vihollisen valtaamaksi.
On todettava, että en tunne Henrik Henrikinpoika Wärdhin, Henrik Klasson Flemingin aviotonta poikaa kaikilta elämänvaiheiltaan, mutta maamarsalkka Flemingin palvelijatar Turussa epäilemättä oli kieli, luku -ja kirjoitustaitoinenenkin, jotta hänen poikansa olisi päätynyt Ebba Bootin kuoltua ja Henrik Klassonin 2:o lesken, Sigrid Kurtzelin muutettua Saksaan sukulaistensa pariin lapsineen Flemingien Lehtisten isännäksi ("wärdh") - voudithan yleensä olivat puolisäätyisiä eli äpäriä, ja tämän takia luotettavia kahden puolen, sekä verottajan että verotettavan kannalta.
Henrik Henrikinpojan saman nimisestä pojasta on vielä vähemmän tietoa: hänen vaiheistaan isänsä menetettyä Lehtisten isännyyden Sigrid Kurtzelin ja Henrik Klassonin pojalle. Hän näyttäisi kumminkin toimineen ratsumiehenä - ehkä jopa vanhempiensa äidinpuolen isoisän rustissa Kustavin Friisilässä, kenties nimismiehenä Nousiaisissa ja Viinikan talossa - tai ehkä vain Ruotsissa eläköityynenä miehenä, jolle viimein suotiin ratsumestarin arvonimi ennen hautajaisiaan. Olen mitä vähimmässä määrin kiinnostunut "Apu-lehden" kirjoituksista. Sen sijaan minua puhuttelevat ne kaikki Bergius-DNA-mätshini, joitten sukuihin en laajoista selvityksystäni huolimatta ole päässyt yhdistävien DNA-aekvenssieni osalta täyteen selvyyteen - vallankin, kun Bergius on ainoa yhteinen sukunimi jossain mätsh-luettelossa tai gedcom-tiedostossaan.
En tiedä, mitä ajatella ideasta siitä, että Erik XIV naitti Joachim Fleminglle frillan, Agda Pietarintyttären tämän jo ollessa "pyhässä tilassa" omasta siemenestään: olen isäni puolelta kahdenkertaisesti Bircholltzien jälkeläistöä, mutta vain yhdenkerataiseti äitini puolelta ja Lounais-Suomesta, mutta en ole löytänyt isäni puolelta merkittävää persoonallisuuden patologiaa skitsofreniasta puhumattakaan.
Yleisesti voin toistaa erään arvostamani sukututkijan toteamuksen: "Minkä jo aikalaiset ovat halunneet salata, sitä on mahdotonta paljastaa." DNA-tutkimus kuitenkin kumoaa tämän teoreeman vähintäänkin osittain.
PH

[Pekka Hiltunen]

Kun katselee Palon ikiaikaisia kirjauksia, kannattaa samalla vilkaista Alakylää, joka kaiketikin liittyi Killaisiin.
PH

[P-L H]

Hei

Tiedot vuoden 1709 katselmusrullasta (v.1710 katselmustiedot on jo edellisessä viestissä.)
kuva 252
Nro 92 Kaustio Henrik Wärd Ryttare Matts Matson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054611_00252#?c=&m=&s=&cv=251&xywh=-452%2C1856%2C5001%2C2892
kuva 254
Nro 105 Fisilä Henrik Wärd Ryttare Erik Christerson
Nro 111 Kaursalo Claes Fleming erfingar Ryttare Henrik Mattson (Cass.?)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054611_00254#?c=&m=&s=&cv=253&xywh=-218%2C314%2C5001%2C2892

Henrik Wärd junioria ei saa soviteltua Vehmaan komppanian ruotuihin. Yo-matrikkelissa mainittua Lif komppanian rakuunarykmentin katselmusta vuodelta 1711 en ole löytänyt ruotsin arkiston rullista.

Onko joku erehtynyt luulemaan tuota Kaursalon ruodun Nro 111 Henrik Mattsonia Henrik Wärd junioriksi.

Onko tästä vuoden 1712 katselmuksesta päätelty em. ajatus.
Nro 111 Kaursalo Claes Fleming erf. Ryttare Hendrich Wång
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00375#?c=&m=&s=&cv=374&xywh=734%2C1277%2C2525%2C2061

Rakuunalle on katselmuksessa jaettu aianmukaiset varusteet, takki, pöxsyt, hanskat, hattu ym.

Tästä vuoden 1720 katselmuksesta löytyy ko. Kaursalon ruodun Nro 111 rakuunasta Hindrich Wång, enemmän tietoja. Otettu palvelukseen (tienst) jo vuonna 1708.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00273#?c=&m=&s=&cv=272&xywh=320%2C683%2C2770%2C2261

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Hei

Tiedot vuoden 1709 katselmusrullasta (v.1710 katselmustiedot on jo edellisessä viestissä.)
kuva 252
Nro 92 Kaustio Henrik Wärd Ryttare Matts Matson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054611_00252#?c=&m=&s=&cv=251&xywh=-452%2C1856%2C5001%2C2892
kuva 254
Nro 105 Fisilä Henrik Wärd Ryttare Erik Christerson
Nro 111 Kaursalo Claes Fleming erfingar Ryttare Henrik Mattson (Cass.?)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054611_00254#?c=&m=&s=&cv=253&xywh=-218%2C314%2C5001%2C2892

Henrik Wärd junioria ei saa soviteltua Vehmaan komppanian ruotuihin. Yo-matrikkelissa mainittua Lif komppanian rakuunarykmentin katselmusta vuodelta 1711 en ole löytänyt ruotsin arkiston rullista.

Onko joku erehtynyt luulemaan tuota Kaursalon ruodun Nro 111 Henrik Mattsonia Henrik Wärd junioriksi.

Onko tästä vuoden 1712 katselmuksesta päätelty em. ajatus.
Nro 111 Kaursalo Claes Fleming erf. Ryttare Hendrich Wång
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00375#?c=&m=&s=&cv=374&xywh=734%2C1277%2C2525%2C2061

Rakuunalle on katselmuksessa jaettu aianmukaiset varusteet, takki, pöxsyt, hanskat, hattu ym.

Tästä vuoden 1720 katselmuksesta löytyy ko. Kaursalon ruodun Nro 111 rakuunasta Hindrich Wång, enemmän tietoja. Otettu palvelukseen (tienst) jo vuonna 1708.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00273#?c=&m=&s=&cv=272&xywh=320%2C683%2C2770%2C2261

t. Pirkko
En minä ainakaan näitä rullia ole lukenut saati niistä mitään päätellyt.
Henrik Wärdhillä näyttää siis 1709 olleen ratsumiehenään Taivassalon Kaustiossa joku Matts Mattsson.
Kustavin Friisilän rustilla Henrik Wärdhillä näyttää olleen ratsumiehenä Erik Christersson; Kustavin Kaurissalossa niin ikään maamarsalkka Henrik Classon Flemingin isän perintömailla joku Henrik Wång...
Rakuunalle on todellakin katselmuksessa luovutettu ne tarpeet kuin muillekin sotilaille (ratsumiehelle toki hansikkaat ja hattu sen pöksyjä varten annetun sarkavaatepalan lisäksi; rusti kustansi ratsun, satulan, aseet ja haarniskan, hevoselleen kauralaihon ja rakuunalle paikan ruokapöydässä.
En näe näissä lainauksissa mitään erityistä aiheeseen liittyvää.
PH

[P-L H]

Hei

Pakko kysyä ketä Henrikkiä tässä 13.11.2021 olleessa viestissä tarkoitetaan. Eikö tarkoiteta juurikin Henrik Wärd junioria?
Lainaus
” Henrik Henrikinpojan saman nimisestä pojasta on vielä vähemmän tietoa: hänen
vaiheistaan isänsä menetettyä Lehtisten isännyyden Sigrid Kurtzelin ja Henrik
Klassonin pojalle. Hän näyttäisi kumminkin toimineen ratsumiehenä - ehkä jopa
vanhempiensa äidinpuolen isoisän rustissa Kustavin Friisilässä, kenties nimismiehenä
Nousiaisissa ja Viinikan talossa - tai ehkä vain Ruotsissa eläköityynenä miehenä, jolle
viimein suotiin ratsumestarin arvonimi ennen hautajaisiaan. ”

Ei ollut muita syitä laittaa viestiin noita sotilasrullien tietoja.

Kansallisarkistossa on mikrofilmeillä perunkirjoja joita löytyy SSHY:n digitoimina. Kansallisarkisto on myös digitoinut perunkirjoja, mutta ovat alkuperäisistä kirjoista joita ei ole mikrofilmattu ja ovat hieman myöhemmältä ajalta. Jos Elisabet Spensenian perunkirja löytyisi, niin siitä selviäisi oliko hänellä Elisabet niminen tytär.

Yo-matrikkeli kertoo vain sen että Henrik on ollut Qvartermestare, Cornetti ja Luutnantti. Joukko-osastot missä on palvellut ei ole tiedossa ja niistäkään ei olisi hyötyä kun Elisabet Spensenian olinpaikasta ennen vuotta 1727 ole luotettava tietoa.

Tositekirja 1727 (7478)
Palo Rusthol Sahl Lutnanten Jacob Dettlofs enkia Anna Isotalo
Lb Erik Matson,Anna hu,Johan och Mats son, Walborg dtr, Kirstin drag hu
Rusth. Sigfred Sigfredson Lång, Lisa hu,Michel drg, Sophia drag hu
Inhys Lisa i bacstugu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499144

Saman vuoden 1727 veroluettelossa Elisabet on miehensä H.Wittkopin kanssa Nummen Winikan talossa.


Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan Taivassalon käräjillä 1706 on
edelleen käsitelty autuaan Henrik Wärd seniorin perintöön liittyviä asioita ja poika ”unga Henrik Wärd” on mainittu sekä kaksi Henrikille valittua edunvalvojaa.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Kiitokset mielenkiinnosta!
Ehkä jo olen hiukan kryptisesti esittänyt, ettei Nousiaisten, saati Taivassalo-Kustavin väestä voi olla tietoja 1712-1722 väliseltä ajalta. Palon Lonkin isännäksi on näemmä kirjattu Isotalon isäntä tai poikansa, mutta juuri kukaan luku- ja kirjoitustaitoinen ei ennen 1722 ollut maassa - tai ainakaan "itämaassa", joten henkikirjat on voitu laatia miten-kuten emämaassa. Sama pätee suurelta osin myös sotilasrulliin.
Huomautettakoon, että Palonkylän kaksi rusthollia sijaitsivat vierivieressä 1/2 km kirkolta ja Hirvijoesta ja lähinnä Lonki toimi kappalaisenasuntona, kunnes ratsumestarit, esivanhempieni sukulaiset Per Mattsson Röökman ja r.m. Fordell, jotka mainitaan kai YO-matrikkelin Spenseniuksia koskevissa viitteissä) pyrkivät saamaan pitäjään kappalaiselle virkatalon. Röökman ja Fordell eivät eläessään saaneet nähdä aiettaan toteutettuna vielä Albertus Davidi Spenseniuksen päivillä, mutta poikansa Petruksen jälkeen sukulaispojalleen Alleniukselle (khra Laukan ["sipuli", lat. allia] jälkeläiselle) järjestyi Killaisiin Lullin (vai oliko Joulun?) ja Tuorin talojen yhdistämisen jälkeen asianmukainen virkatalo kirkon viereisestä kylästä, Killaisista. Tuorissa on edelleen nähtävillä 1600- tai 1700-luvun hirsiä nykyisen talon kulmalla...

Isotalon rusti ja isäntäväki eivät tietääkseni mitenkään liity aiheeseemme - paitsi ehkä siten, että j. Detloffin asetuttua Isotaloon, on isäntä saattanut ryhtyä talonpitäjäksi monin sukulaissitein liittyneeseen Lonkiin - jos tukholmalaisilla kirjureilla on ollut piirtimensä paikoillaan.
Yleisesti on sanottava, että jos Isovihan ajoilta ovat tiedot vähäiset Hämeestä, Satakunnasta ja varsinkin länsirannikolta, niin erityisen vähäisiä ne ovat Turusta tai rannikon säätyläispitäjistä Taivassalosta, Nousiaisista tai Lemu-Askaisista, mistä rahvaskin pääsi talonpoikaisella sumppupaatillaan Ahvenanmaalle ryssää pakoon.

PH

[P-L H]

Hei

Jostakin oppaasta luin vuosia sitten tiedon, että alkujaan papit laativat seurakuntalaisistaan veoluettelot. Joistakin seurakunnista löytyy vielä vuodelta 1713 laadittuja luetteloita. Isonvihan jälkeen on Nousiaisten seurakunnasta v.1722 tositekirjassa sellainen ja seuraavilta vuosilta olevia on jo laitettu aikaisemmin Detloff-ketjuun. En ole aikeissa siirtää niitä tähän ketjuun kun ne on jo Forumilla luettavissa.

Tositekirja 1722 (7465a) kuva 652
Nousiainen Palon rusthollit
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74760589

Vouti on yrittänyt kerätä isonvihan jälkeen rästiin jääneitä maksuja. Tositekirjoissa on rästiluetteloita ja osalle on laitettu merkintä ”kan betala” ja osa henkilöistä ei ollut enää elossa.

Jacob Detloff liittyy kyllä keskusteluun kun toinen puoliso oli Anna Spensenia, Elisabetin sisar?

Vuonna 1723 Anna oli jo leski. Anna on merkitty ainoastaan Isotaloon ja Longin väki on kaikissa veroluetteloissa omassa talossa.

Jacob Detloffin lapsia oli syntynyt Nousiaisissa, Anna Elisabet 1708 ja poika Johan Wilhelmus 1711. Näitä lapsia ei ole näkynyt Nousiaisten kirjoissa. Jacobin ensimmäinen puoliso on kuollut isonvihan aikana, lapset on ehkä sijoitettu sukulaisten hoiviin.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Jostakin oppaasta luin vuosia sitten tiedon, että alkujaan papit laativat seurakuntalaisistaan veoluettelot. Joistakin seurakunnista löytyy vielä vuodelta 1713 laadittuja luetteloita. Isonvihan jälkeen on Nousiaisten seurakunnasta v.1722 tositekirjassa sellainen ja seuraavilta vuosilta olevia on jo laitettu aikaisemmin Detloff-ketjuun. En ole aikeissa siirtää niitä tähän ketjuun kun ne on jo Forumilla luettavissa.

Tositekirja 1722 (7465a) kuva 652
Nousiainen Palon rusthollit
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74760589

Vouti on yrittänyt kerätä isonvihan jälkeen rästiin jääneitä maksuja. Tositekirjoissa on rästiluetteloita ja osalle on laitettu merkintä ”kan betala” ja osa henkilöistä ei ollut enää elossa.

Jacob Detloff liittyy kyllä keskusteluun kun toinen puoliso oli Anna Spensenia, Elisabetin sisar?

Vuonna 1723 Anna oli jo leski. Anna on merkitty ainoastaan Isotaloon ja Longin väki on kaikissa veroluetteloissa omassa talossa.

Jacob Detloffin lapsia oli syntynyt Nousiaisissa, Anna Elisabet 1708 ja poika Johan Wilhelmus 1711. Näitä lapsia ei ole näkynyt Nousiaisten kirjoissa. Jacobin ensimmäinen puoliso on kuollut isonvihan aikana, lapset on ehkä sijoitettu sukulaisten hoiviin.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Ei ollut ihme ettei Henrik Wärd junioria löytynyt Suomen armeijan katselmuksista, kun oli vuoden 1710 Syyskuusta lähtien Ruotsin armeijan palveluksessa. 1711 Syyskuussa oli ylennetty Kornetiksi. Vuoden 1713 katselmuksessa on kerrottu nämä tiedot.
Vuoden 1716 katselmuspaikka jäi vielä epäselväksi.

t. Pirkko