Kirkonkirjoista.

[Akuuttijuttu]

Tietääkö kukaan onko rippikirjoissa lueteltuna kaikki talot? Jos jonkun paikkakunnan tietyn alueen talot haluaisi käydä läpi niin niistä kai on tietoa rippikirjoissa? Ja tuo talojen numerointi mietityttää mikä määrittää mikä on no 1. ja mikä esim no 23.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1814-1820_uk623/hakemisto_1.htm
Täällä esim numerointi Kuukajärvi 18 Randala; No 19. Kaldenmäki

[jukkaukkola]

Tietääkö kukaan onko rippikirjoissa lueteltuna kaikki talot? Jos jonkun paikkakunnan tietyn alueen talot haluaisi käydä läpi niin niistä kai on tietoa rippikirjoissa? Ja tuo talojen numerointi mietityttää mikä määrittää mikä on no 1. ja mikä esim no 23.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1814-1820_uk623/hakemisto_1.htm
Täällä esim numerointi Kuukajärvi 18 Randala; No 19. Kaldenmäki


Ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla kaikki on talot on lueteltu ja numero-järjestys viittaa tilan tuotto-arvoon ja veron maksu kykyyn ,yleensä mitä pienempi numero lähelltä Kirkkoa ,niin sitä paremipi viljankasvu mailla ja joki on ollu myös tärkeä kalan saannin suhteen täällä Oulujoki-alueella ,esim. lihaisaa lohta on ollut runsaasti tarjolla ,ehkä hieman liikaa ,kun rengit ja piiat on vaatineet ,että pöytään on pitanyt olla muutakin lihaa ,kuin lohta .


Torpparit ja Mäkiitupalaiset asia erikseen ,torppariella ollut tavallaan vuokra-tila kanta-tilaan ,peltoineen ja metsineen ,työn maksua vastaan.
Mäkitupalaiset on maksaneet palstansa vuokran työllä tai rahalla talolle ,jonka maille talonsa tehneet .


Lex Kallio v.1922 vahvisti näiden omistus-oikeuden asuttamiinsa taloihinsa ,maihinsa ja metsiin.

[Akuuttijuttu]

Aivan! Kiitoksia selvennyksestä!

[Essimi]

Olisiko tästä vanhasta keskustelusta apua:

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-35927.html

[Antti Järvenpää]

Rippikirjoissa pitäisi olla kaikki seurakunnan talot, jos kaikki rippikirjan sivut ovat säilyneet nykypäivään.

Rippikirjoissa on käsittääkseni yleensä kahdenlaisia numeroita. Toinen yksilöi talon, joka sama numero toistuu kylien talojen numeroinnissa. Toinen murtoluku on manttaaliluku tai sitä lähellä. Niissä voi tosin olla horjuvuutta, sillä papin tehtävä oli kirkollinen ja pitää sitä myöten lukua seurakuntalaisista. Torpat sitten saattavat liikkua rippikirjoissa melkoisen paljon. Joskus ne ovat talojen alla ja joskus kylittäin tai jollakin toisella tavoin.

Kävin jonkin aikaa sitten läpi vuoden 1749 väestökirjanpidon digiarkiston avulla. Ihan kaikkien seurakuntien väestökirjanpitoa ei löytynyt, mutta yleinen havainto oli, että lähellekkään kaikki papit eivät hallinneet perus laskenta taitoa, sillä yksinkertaisetkin yhteenlaskut olivat väärin. Näin olle ensimmäisen väestönlaskennan väkiluku ei ole tarkka luku vaan suuntaa antava. Joka tapauksessa jo se kertoo, että kirkollisen kirjanpidon tarkoitus oli pitää yllä väestökirjanpitoa.