Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hormaluoma (Naskali, Mattila) Karvia
KariKK kirjoitti Heikki Sipinpoika Otava-ketjussa: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=41047&highlight=Otava
"Ensiksi vielä Vapusta ja Niilosta.
Vapun patronyymiä ei muistaakseni näy mainittuna missään, joten sen päättelin siitä, että hänen tyttärensä Marketan mies Sipi Sipinpoika oli Brita Matintyttären miehen Heikki Sipinpojan lanko.
Brita ja Vappu olivat siis Matti Matinpoika Mattilan sisaria."
Tämä vaikutti suhteellisen selvältä, kunnes osuin Esaias' Genealogy-sivulle http://www.udde.nu/?p=1432, jossa esitetään seuraavaa:
"Valpuri Matintytär Seppänen syntynyt ennen 1663 Kauhajoki, Hyyppä, Seppänen, kuollut 1691 Kauhajoki, Hyyppä, Nummikoski II, ja haudattu 05.04.1691. Valpuri avioitui puolisonaan Yrjö Niilonpoika Hormaluoma († jälkeen 1712) ennen 1680 Kauhajoki.
Vanhemmat: Matti Paavonpoika Seppänen syntynyt arviolta 1640 Ikaalinen, Karvia, Käkelä ja kuollut 1684 Ilmajoki, Kauhajoki, Seppänen. Matti avioitui puolisonaan Kerttu Pertuntytär ennen 1663. Kerttu syntynyt ennen 1646 Kauhajoki ja kuollut noin 1681 Kauhajoki, Hyyppä, Seppänen. Kerttu tunnettiin myös nimellä Seppänen."
Brita-nimistä sisarta ei mainita, siis sitä joka meni Otavan Heikki Sipinpojan kanssa naimisiin. Tämä liittyy aiempaan ketjuun siten, että Vapun ja Niilon tytär Maisa Niilontytär meni Sipi Sipinpoika Otavan kanssa naimisiin, ja Maisan piti olla Britan siskon Vapun tytär.
Etsin myöskin tietoa, missä Maisa olisi voinut syntyä (n. 1671). Niilo on Naskalissa vuoteen 1666, seuraavaksi he ilmestyvät hetkeksi Otavaan 1696 ennen Hormaluoman perustamista samana vuonna. Joku yhteys Otavaan siis on ollut, mutta mikä?
KariKK kirjoitti Heikki Sipinpoika Otava-ketjussa: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=41047&highlight=Otava
"Ensiksi vielä Vapusta ja Niilosta.
Vapun patronyymiä ei muistaakseni näy mainittuna missään, joten sen päättelin siitä, että hänen tyttärensä Marketan mies Sipi Sipinpoika oli Brita Matintyttären miehen Heikki Sipinpojan lanko.
Brita ja Vappu olivat siis Matti Matinpoika Mattilan sisaria."
Tämä vaikutti suhteellisen selvältä, kunnes osuin Esaias' Genealogy-sivulle http://www.udde.nu/?p=1432, jossa esitetään seuraavaa:
"Valpuri Matintytär Seppänen syntynyt ennen 1663 Kauhajoki, Hyyppä, Seppänen, kuollut 1691 Kauhajoki, Hyyppä, Nummikoski II, ja haudattu 05.04.1691. Valpuri avioitui puolisonaan Yrjö Niilonpoika Hormaluoma († jälkeen 1712) ennen 1680 Kauhajoki.
Vanhemmat: Matti Paavonpoika Seppänen syntynyt arviolta 1640 Ikaalinen, Karvia, Käkelä ja kuollut 1684 Ilmajoki, Kauhajoki, Seppänen. Matti avioitui puolisonaan Kerttu Pertuntytär ennen 1663. Kerttu syntynyt ennen 1646 Kauhajoki ja kuollut noin 1681 Kauhajoki, Hyyppä, Seppänen. Kerttu tunnettiin myös nimellä Seppänen."
Brita-nimistä sisarta ei mainita, siis sitä joka meni Otavan Heikki Sipinpojan kanssa naimisiin. Tämä liittyy aiempaan ketjuun siten, että Vapun ja Niilon tytär Maisa Niilontytär meni Sipi Sipinpoika Otavan kanssa naimisiin, ja Maisan piti olla Britan siskon Vapun tytär.
Etsin myöskin tietoa, missä Maisa olisi voinut syntyä (n. 1671). Niilo on Naskalissa vuoteen 1666, seuraavaksi he ilmestyvät hetkeksi Otavaan 1696 ennen Hormaluoman perustamista samana vuonna. Joku yhteys Otavaan siis on ollut, mutta mikä?
Kommentoin tässä nyt ensiksi tuota lainausta Esaias Udden esittämästä väitteestä, että Yrjö Niilonpoika olisi avioitunut Matti Paavonpoika Seppäsen tyttären Valpuri Matintyttären kanssa.
SAY:ssa ja läänintileissä mainitaan kyllä
Yrjö Niilonpoika Seppäsessä 1680-1683 vävynä ja vaimo on Valpuri Matintytär.
Mutta nyt on niin, että Matti Paavonpoika Seppäsellä ei ollut lapsia.
Asia on tullut selväksi Matti Lundin jutussa "Rauhahyypän eli Seppäsen talon alkuvaiheista ja suvuista" Eteläpohjalaiset Juuret 3/2013.
Lapsettomuus tulee esiin Matti Paavonpojan testamentista.
Valpuri Matintytär oli Matti Paavonpoika Seppäsen sisaren Kaarina Paavontyttären tytär.
En nyt suoraan muista miten vankalla pohjalla oli se, että Niilo Yrjönpoika oli Naskalista, palaan siihen myöhemmin, jos on aihetta.
Mitä tulee näihin Niilon lapsiin, niin ikäerot ovat vanhimman ja nuorimman
lapsen välillä niin suuret, että on todennäköistä että nämä lapset eivät kaikki
ole yhden saman äidin lapsia, ei varmaa kuitenkaan.
Niinpä Niilon vaimona Hormaluomalla näkyvä Valpuri ei välttämättä ole Marketan äiti.
Vuoden 1710 kirjaus Otavasta (m.m. SAY:ssa) viimeistään kuitenkin kertoo, että Sipi Sipinpojan suhde Britaan ja näkymättömään Heikki Sipinpoikaan perustuu Sipin vaimoon Markettaan.
Ei SAY eivätkä veroluettelot ole jatkokertomus, vaan ne kuvaavat kulloisenkin vuoden tilannetta. Vuonna 1710 Marketta on s.h. , mikä tarkoittanee langon vaimo, koska pojan vaimo ei ole mielekäs tässä yhteydessä.
Siis Marketta ja Brita muodostavat lankouden Sipin ja Heikin välille.
Päätelmäni oli ja on edelleen, että Marketan äiti oli Britan sisar.
Sen verran muutan aiempaa tulkintaani, että Marketan äidin nimestä ei ole varmuutta. Se ei kuitenkaan muuta Britan ja Marketan suhdetta.
Yrjö Niilonpojan on täytynyt syntyä viimeistään n. 1660, joten saman äidin lapsi v. 1691 on jonkin verran epätodennäköinen.
Se on toisen pohdinnan paikka, oliko Yrjö Niilonpojalla ja Marketalla sama
äiti. Toisin sanoen Niilo saattoi olla naimisissa kerran, kahdesti tai kolmesti.
Jatkan vielä sen verran, että kaikkien Niilo Yrjönpojan lasten yhteydet Kauhajoelle perustuivat Karvian Matti Niilonpoika (Kauhajoella sama mies Matti Mikonpoika) Mattilan suhteisiin.
Matti Paavonpoika Seppänen ja Kaarina Paavontytär olivat Karvian talon isäntänä 1639 mainitun Paavo Niilonpojan lapsia hänen avioliitostaan Klaara
Tuomaantyttären kanssa.
Paavo Niilonpoika ja Karvian (Mattilan) Matti Niilonpoika olivat veljekset,
ainakin heillä oli sama isä.
Karviassa 1639 eri veroluetteloissa Paavo oli muistaakseni kolmessa Niilonpoika
ja kerran Mikonpoika.
Onpa taas sekavaa. Näköjään sekä Esaias Udde etta Raimo Ketola http://raketola.fi.31-217-196-241.domainhotelli.fi/grpf20184.html sijoittavat Valpuri Matintyttären Yrjö Niilonpojan vaimoksi. Ketolan tietokantaan täytyy muutenkin suhtautua varauksella, vaikka sitä näkee paljon käytettävän lähteenä. Ehkä he ovat lainanneet toinen toisiaan, molempien mukaan Valpuri kuoli Kauhajoella 1691.
Valpurihan oli Niilon vaimo ja katoaa Niilon kanssa SAY:sta 1704, kun poika Yrjö Niilonpoika ja vaimonsa Marketta ottavat Hormaluoman isännyyden.
Tulkinta siitä että Valpuri olisi ollut Matti Paavonpojan eikä Kaarinan tytär olikin minun virheeni, Udden luetteloa on vähän vaikea lukea samankaltaisten nimien vilistessä. Tosin esim. Geniin Matti Paavonpojalle ja vaimo Kertulle on kirjattu kaksikin poikaa, Martti ja Matti. Ilmajoen SAY 1669 mainitsee Matts Påhlssonille kaksi poikaa, tyttären ja vävyn, muttei nimiä..
Kaarinan miehestä ei liene muuta tietoa kuin etunimi Matti? Ilmajoen SAY:ssa 1675 Carin Påhlsson on merkitty Mattsin tyttäreksi, vaikka onkin siis sisar. Ilmeisesti leski, kun miestä ei mainita.
Lapsia Udde mainitsee Kaarinalle vain Valpurin ja Paavon, muttei Britaa. Kenen lapsi Brita siis oli?
Maisa Niilontyttären ja Yrjö Niilonpojan ikäero ei ole suurensuuri, Maisa on syntynyt 1671 ja Yrjö Niilonpoika 1661. Tuomakseen en ole ehtinyt vielä syventyä, jos sellainenkin sisarus oli.
Tosin esim. Geniin Matti Paavonpojalle ja vaimo Kertulle on kirjattu kaksikin poikaa, Martti ja Matti.
Eikun se olikin Matti Niilonpoika ja vaimo Kerttu..:rolleyes:
Olen samaa mieltä, että tämä on hyvin sekava juttu, enkä nyt yritä tässä mitään kokonaiskuvaa antaakaan, mutta muutaman huomion kirjoitan.
Kauhajoella oli samaan aikaan naapureina Korhosessa ja Seppäsessä
kaksi eri Matti Paavonpoikaa, olivat kyllä eri ikäisiä. Seppäsen Matti Paavonpoika ei kylläkään näy vuonna 1669.
Heidänkin suhteensa on ollut sekaannuksia niin,
että heitä ei ole tunnistettu eri henkilöiksi.
Yrjö Niilonpojasta vielä.
Ilmajoen SAY 1675-1694 Pukkila ja Nummikoski:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65888 .
Yllä ensin Yrjö Niilonpoika on Pukkilassa ja sitten Nummikoskella.
Yrjö Niilonpojan vaimona on vuoteen 1691 asti Valpuri Matintytär.
Ja sitten Maria, jonka taustaa en tiedä.
Tiedossa ei ole myöskään jäikö eloon yhtäkään Yrjön lapsista Valpurin ja Marian kanssa. Kauhajoen kastettujen luettelossa on monta Yrjö Niilonpojan lasta, mutta vasta vuodesta 1691 alkaen. Haudattujen luettelossa myös on useita Yrjö Niilonpojan lapsia, mutta kun nimiä ei mainita, ei lapsia voi tunnistaa.
Ilmajoki SAY 1695-1714 Nummikoski:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70598 .
Yrjö Niilonpoika ja Maria 1695-1697, sitten Juho Laurinpoika 1708-1710.
Myöhemmin Nummikoskella mainitaan vielä Yrjön sisaret Liisa ja Johanna
Niilontyttäret.
Juho Laurinpojastakin on yhteys Karvian Mattilaan.
Hänen ilmeinen poikansa Lauri Juhonpoika ja piika Liisa Matintytär Karviasta
vihittiin Kauhajoella 24.6.1721. Liisa Matintytär oli Matti Matinpoika
Mattilan tytär. Myöhemmin tämä pari oli Korteuksessa.
Ikaalinen-Kankaanpää 1635-1654, Karvia:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26126 .
Matti Niilonpojalla näkyy vaimo Kerttu Rekontytär jo
vuonna 1637, joten periaatteessa hänellä voisi olla ollut
tytär, jonka poika Yrjö Niilonpoika olisi ollut. Tosin sukupolvien väli
peräkkäin olisi ollut noin 20 vuotta enintään.
Mahdollista, mutta aika harvinaista, vaikka löytyy n. 16 vuotiaita isiäkin.
En saanut vielä kiinni siitä, en siis tarkkaan muista, miten päädyin Niilo Yrjönpojan (Hormaluoma) olleen Parkanon Naskalista.
Parkanon asukkaat SAY:ssa (ja veroluetteloissa) ovat hyvin sekavasti
luetteloidut.
Mutta saattaa silti olla Naskalista. En ole vielä varma, mutta epäilen,
että siellä se aiempi sekaannukseni patronyymeissä johtuu siitä, että
niissä sukulaisuusmerkinnöissä saattaa olla virheitä tai ainakin epätarkkuuksia siihen tapaan, että velipuoli mainitaan veljenä eikä patronyymejä ole.
Ehkä Niilo Yrjönpoika ei varsinaisesti ollut Naskalin sukua, vaikka siellä olisi ollutkin. Mutta en osaa nyt sanoa, mikä olisi hänen isänsä suku.
Yrjö Niilonpojan kolmas vaimohan oli Naskalista, mutta ei nyt ainakaan
vielä selvinnyt, olivatko he jonkin asteen serkkuja.
En muista oliko Heikki Sipinpoika Otavan kuolinvuosi jo esillä.
Hänen hautausmerkintänsä on Kauhajoella 1720 ilman tarkempaa
päivämäärää: Otawa: Een gammal man Henric.
Siten hän on ollut elossa ja Otavassa vielä 1710, vaikka nimeä ei mainita.
Aikani kun tätä pyörittelin niin alkoi selkiämään:
Brita on Karvian Martti Matinpoika Mattilan lapsi ja äiti Liisa. Martin isä puolestaan Matti Niilonpoika
Matti Niilonpojan veljen Paavo Niilonpojan tytär, Kauhajoen Kaarina Paavontytär Seppä, on Valpuri Matintyttären äiti. Valpuri oli naimisissa Yrjö Niilonpojan kanssa.
Yrjön vanhemmat olivat Niilo Yrjönpoika ja Valpuri - joka ei siis ole sukua kenellekään edellä mainituille, vaikka aluksi kovasti häntä sovittelin Kaarinan tyttäreksi.
Brita Martintytär ja Valpuri Matintytär olivat siis pikkuserkukset. Brita oli naimisissa Heikki Sipinpojan kanssa Karvian Otavassa, jonne ilmestyy "lanko" Sipi Sipinpoika ja vaimo Maisa Niilontytär. Maisa on Yrjö Niilonpojan sisko ja Yrjön vaimo siis Britan pikkuserkku.
Ihan selkeää, eikö! :D:
Aikani kun tätä pyörittelin niin alkoi selkiämään:
Brita on Karvian Martti Matinpoika Mattilan lapsi ja äiti Liisa. Martin isä puolestaan Matti Niilonpoika
Matti Niilonpojan veljen Paavo Niilonpojan tytär, Kauhajoen Kaarina Paavontytär Seppä, on Valpuri Matintyttären äiti. Valpuri oli naimisissa Yrjö Niilonpojan kanssa.
Yrjön vanhemmat olivat Niilo Yrjönpoika ja Valpuri - joka ei siis ole sukua kenellekään edellä mainituille, vaikka aluksi kovasti häntä sovittelin Kaarinan tyttäreksi.
Brita Martintytär ja Valpuri Matintytär olivat siis pikkuserkukset. Brita oli naimisissa Heikki Sipinpojan kanssa Karvian Otavassa, jonne ilmestyy "lanko" Sipi Sipinpoika ja vaimo Maisa Niilontytär. Maisa on Yrjö Niilonpojan sisko ja Yrjön vaimo siis Britan pikkuserkku.
Ihan selkeää, eikö! :D:
No ei aivan.
Hautausmerkinnän, Ikaalinen 4.6.1741, mukaan Brita oli Matintytär.
Rippikirjan Ikaalinen 1734-1741, mukaan Brita oli Matintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040042 .
No ei aivan.
Hautausmerkinnän, Ikaalinen 4.6.1741, mukaan Brita oli Matintytär.
Rippikirjan Ikaalinen 1734-1741, mukaan Brita oli Matintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040042 .
Jatkan vielä selvennystä, miksi Brita oli nimenomaan Matintytär.
Hautausmerkinnän mukaan hän oli syntynyt n. 1651.
Hän ei voinut olla Mattilassa mainittujen Martti Matinpojan eikä Matti Matinpojan tytär, vaan oli heidän sisarensa. Hän oli hyvin saman ikäinen kuin Matti Matinpoika Mattila. Martin ikää en tarkkaan tiedä, mutta Martti ei voi olla syntynyt juurikaan ennen vuotta 1638 eikä mitenkään voi olla Britan isä.
Miksi hänet sitten mainitaan Mattilassa tyttäreksi?
Siksi, että Matti Niilonpoika oli elossa, hän oli elossa vielä 1680-luvulla, vaikka häntä ei veroluettelossa mainita. Mutta hänet mainitaan juuri Matti Paavonpoika Seppäsen perintöasioita käsiteltäessä, minkä Matti Lund toi esiin
Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2013.
Veroluetteloiden (ja SAY:n) merkinnät eivät aina näytä kovin loogisilta.
Jatkan vielä selvennystä, miksi Brita oli nimenomaan Matintytär.
Hautausmerkinnän mukaan hän oli syntynyt n. 1651.
Hän ei voinut olla Mattilassa mainittujen Martti Matinpojan eikä Matti Matinpojan tytär, vaan oli heidän sisarensa. Hän oli hyvin saman ikäinen kuin Matti Matinpoika Mattila. Martin ikää en tarkkaan tiedä, mutta Martti ei voi olla syntynyt juurikaan ennen vuotta 1638 eikä mitenkään voi olla Britan isä.
Miksi hänet sitten mainitaan Mattilassa tyttäreksi?
Siksi, että Matti Niilonpoika oli elossa, hän oli elossa vielä 1680-luvulla, vaikka häntä ei veroluettelossa mainita. Mutta hänet mainitaan juuri Matti Paavonpoika Seppäsen perintöasioita käsiteltäessä, minkä Matti Lund toi esiin
Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2013.
Eli Martin ja ja Matin sisar, Matti Niilonpojan ja Kerttu Rekontyttären lapsi.. Sitten sekä R. Ketolan että Esaiaksen tiedot ovat väärin, molemmat valitettavan paljon lainattuja. Genissä ei Britalla eikä miehellään Heikillä ole kummallakaan profiilia, pitäisiköhän tehdä ennen kuin joku muu sotkee ne väärillä tiedoilla. Mainitaanko Juurien jutussa tarkemmin perintöoikeudenkäyntiin, ehkä jopa linkkiä? Täytyy lukea uudestaan mitä Heikin alkuperästä tiedetään.
Eli Martin ja ja Matin sisar, Matti Niilonpojan ja Kerttu Rekontyttären lapsi.. Sitten sekä R. Ketolan että Esaiaksen tiedot ovat väärin, molemmat valitettavan paljon lainattuja. Genissä ei Britalla eikä miehellään Heikillä ole kummallakaan profiilia, pitäisiköhän tehdä ennen kuin joku muu sotkee ne väärillä tiedoilla. Mainitaanko Juurien jutussa tarkemmin perintöoikeudenkäyntiin, ehkä jopa linkkiä? Täytyy lukea uudestaan mitä Heikin alkuperästä tiedetään.
Matti Lundin juttu on 10 sivua (A4) pitkä ja viittauksia käräjäjuttuihin on 18.
Oikeastaan kaikkien, jotka tutkivat karvialaisia sukuja ja Karvian historiaa, pitäisi lukea k.o. juttu ja hankkia siitä itselleen kopio. Minulla ei nyt ole välineitä digitoida sitä.
Ehkä Eteläpohjalaisten Juurien toimitus voisi myydä kopioita jutusta, en tiedä. Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa Helsingissä k.o. julkaisu varmaankin on.
Heikki Sipinpojan taustasta ei ole tietoja, jossakin on mainittu, että oli Ruovedeltä kotoisin.
Kommentoin vielä lyhyesti sitä Karvian Mattilan henkilöluetteloa SAY:ssa
1675-1694.
Jos sitä lukee kaavamaisesti niin, että ensimmäisenä kunakin vuonna mainittu
on se, jonka suhteen muut määritellään, niin näyttäähän se siltä, että Brita oli Martin tytär ja myöhemmin Heikki Sipinpoika oli Martti Matinpojan vävy.
Mutta aina se ei ole oikea tulkintatapa, kuten ei nyt Mattilassa SAY:n jaksolla
1675-1694.
Luultavasti pitäisi ajatella, että kyse on Mattilan perheryhmästä, jossa
on useita perheitä tai ruokakuntia.
On Martin perhe ja veljen Matin perhe, sitten on heidän verotuksen kannalta
yli-ikäinen isänsä, jonka perheeseen kuuluu tytär Brita ja myöhemmin vävy Heikkikin. Yli-ikäinen isä on vain jätetty mainitsematta.
Sivumennen sanoen samantapainen tilanne on esim. Nummijärvellä v. 1677. Isäntänä on Frans Erkinpoika ja sitten k.o. vuonna on maininta
s. Johan Ericss. Ilmeisesti isä asui poikansa kanssa samassa ruokakunnassa, mutta isää ei mainita, joten meille on saatu aikaan päänvaivaa. Lienee näitä muitakin.
Sitten hyppy Hormaluomalle v. 1720 jälkeiseen aikaan.
Isäntä on Jaakko Heikinpoika, joka lienee hautausmerkinnän iästä päätellen sama, joka mainitaan Ikaalisten kastetuissa 15.7.1691, ytimekkäästi eli on vain lapsen nimi Jaakko ja isä Heikki. Heikki kuoli 7.12.1767.
Käsitykseni mukaan Jaakko oli edellä mainittujen Heikin ja Britan poika.
Vaimo oli Valpuri Yrjöntytär s. 1703, hautausmerkintää en nyt löytänyt, on elänyt vanhaksi. Hormaluomasta päättelin, että olisi Yrjö Niilonpojan tytär.
Siinä on ehkä ongelma, jos Yrjön äiti oli Brita Matintyttären sisar.
Tällöin Jaakko oli vaimonsa Valpurin isän serkku.
En aivan varma ole, olisiko tämä ollut ongelma.
Tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole, jos Yrjön äiti oli joku muu kuin Britan sisar.
Ja Britan sisar oli vasta Niilon toinen puoliso. Heillä oli ehkä nämä kolme tytärtä Johanna, Marketta ja Liisa.
Miksi sitten Marketta Niilontytär oli Otavassa eikä äitinsä luona, jos äiti oli elossa? Oliko äiti kuollut nuorena ja Niilo Yrjönpojan vaimona näkyvä Valpuri oli Niilon kolmas vaimo?
Edelleen jos Niilon vanhimman pojan Yrjön äiti oli Mattilan tytär, miksi esim. Otava meni Marketalle eikä Yrjölle.
En tiedä, mutta alan uskoa, että Niilo oli kolmesti naimisissa ja
hänellä oli lapsia kolmen eri naisen kanssa.
Muitakin vaihtoehtoja voi tietysti kuvitella.
Vuonna 1691 syntynyt Tuomas näkyy Hormaluomalla jakson 1695-1714 lopulla.
Näillä ei nyt omiin esipolviini ole vaikutusta, oletan edelleen Marketan olleen
Britan sisaren tytär. Britan sisaren nimi jäänee varmistamatta.
Ja monet avoimet kysymykset vastaamatta.
Tieto Niilo Yrjönpojan kuolemasta on Kauhajoen haudatuissa 1704 (mainittu Matti Lundin jutussa).
Enpä ole seurannut tarkasti Udden tai Ketolan tietoja.
Verkkokaupassa oli vielä muutama kappale Juuret 3/2013 lehteä, laitoin tilaukseen. Ja liityin samalla jäseneksi. Olisi pitänyt liittyä jo kauan sitten,mutta on jäänyt ajatuksen asteelle. Voi kun olisikin rahkeita liittyä kaikkiin seuroihin ja ostaa kaikki sukukirjat ja muut julkaisut, jotka liippaavat omia tutkimuksia. Kun tutkii sekä omia että miehen juuria, niin se on aika mahdotonta kun pitäisi kattaa Pohjois-Karjalan, Savon, Hämeen, Uudenmaan ja Pohjanmaan suvut. Meillä, tai ainakin miehelläni ja sinulla näyttäisi olevan paljonkin yhteisiä juuria, olisi mielenkiintoista tietää millaista sukua olette. Vaikkapa yksityisviestillä?
Selityksesi perhekunnista on oikein valaiseva. Kunpa useammat harrastajat paneutuisivat kunnolla taustojen tutkimiseen ja lähteiden kirjaamiseen, monesti vain tuntuu että oikaistaan siitä missä aita on matalin, ja valitaan se helpoin vaihtoehto.
Niilon toiseen, saati kolmanteen vaimoon en ole vielä törmännyt, ehkä jossain vaiheessa tulee vastaan. Samoin kuin se, oliko Britalla joku tuntemattomaksi jäänyt sisar, tai kuka Niilon Valpuri-vaimo oikein oli. Serkusten välisille liitoille ainakin joskus pyydettiin ja saatiinkin lupa, mutten tiedä mikä oli käytäntö eri vuosisadoilla. Olen myös itsekin törmännyt joihinkin todella nuoreen isiin ja isoihin, joskus kymmenien vuosien ikäeroihin puolisoiden välillä. Oudoiltahan ne tuntuvat, mutta usein varmaan syyt löytyvät vallitsevista olosuhteista, sodista, nälänhädästä tai ihan vain järkisyistä omaisuuden tms suhteen.
Tämän ketjun toisessa kommentissa 29.8.2021 mainitsin palaavani vielä Niilo Yrjönpojan alkuperän tarkasteluun.
Alun perin, vuosia sitten, päättelin Niilon alkuperän lähinnä siitä, että akselilla Parkano-Karvia-Kauhajoki hän näytti olevan ainut ajoituksien puolesta ja muutenkin sopiva ja toisena perusteena se, että Naskalilla oli yhteyksiä Karviaan ja Kauhajoelle, tosin vähän myöhemmin.
Parkanon Naskalissa on siis Niilo 1660-1666.
SAY Ikaalinen-Kankaanpää, 1655-1674:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26363 .
Niilo mainitaan aluksi pojaksi (s.) ja vuosina 1664-1666 veljeksi (b.).
Veroluetteloissa on näitä sukulaisuusmerkintöjä ja niitä on helpompi tarkastella SAY:sta ja yrittää ymmärtää niiden merkityksiä.
Miksi merkintä on muuttunut?
Vuonna 1664 isännäksi on vielä merkitty Martti Laurinpoika, mutta
hänen vaimoaan Ursula Sipintytärtä ei enää mainita.
Ja vuodesta 1665 alkaen isännän paikalla on Matti Martinpoika.
Tulkitsen tämän niin, että Niilo oli Ursulan poika, mutta ei Martin ja siten
jää mahdollisuus, että Niilo ei ollut ollenkaan sukua Martti Laurinpojalle,
mutta oli Matti Martinpojan velipuoli. Jos siis Matti Martinpojan äiti oli
Ursula Sipintytär. Matti Martinpojalla oli veljiä Yrjö, Heikki ja Sipi.
Yrjö Martinpoika on merkitty veljeksi vasta v. 1670, Heikki jo 1667.
Voisi ajatella, että Martti Laurinpoika on kuollut 1667, jolloin sukulaisuus
on ilmoitettu suhteessa Matti Martinpoikaan. Ehkä on vain huolimattomuutta, että merkintä ei Yrjön ja Heikin kohdalla ole muuttunut samana vuonna.
Tämä nyt ei todista Niiloa Yrjönpojaksi, mutta näin tulkittuna ei sulje pois
kuin Martin isänä. Siis Niilo Naskalissa saattoi olla Yrjönpoika.
Jos Niilo oli Yrjönpoika, Ursula Sipintytär olisi ollut naimisissa aiemmin
jonkun Yrjön kanssa. SAY:ssa ei vaimoja mainita jaksoissa ennen vuotta
1635, joten todisteita ei siltä suunnalta oikein ole saatavissa. Kihlakunnanoikeuksien tuomiokirjat ovat ainut mahdollisuus.
Y-DNA-testeilläkään Niilo Yrjönpojan sukujuuria ei voine selvittää,
kun isälinjoja Niiloon ei näillä näkymin ole tiedossa.
Jos Niilo Yrjönpoika oli Naskalista, hän oli syntynyt mahdollisesti jo 1620-luvun puolella ja saattoi olla n. 80-vuotias kuollessaan Nummikoskella Kauhajoen haudattujen luettelon mukaan 13.3.1704. Tämä antaa tilaa myös sille, että Niilon vanhin tunnettu lapsi Yrjö on voinut syntyä jo vaikka 1650-luvun alkupuolella, mistä seuraisi se, että oli avioituessaan vuonna 1680 selvästi yli 20-vuotias. Tarkkaa Yrjö Niilonpojan kuolinaikaa en tiedä, mutta lienee lähellä vuotta 1720, jolloin olisi lähestynyt 70-vuoden ikää.
Tästä Yrjö Niilonpojan ikäarviosta seuraa myös se, että on selvää, että kaikilla Niilo Yrjönpojan lapsilla ei ollut sama äiti eikä Mattilan Britalla voinut olla
sisarta, joka olisi voinut olla Yrjön äiti.
Niilo Yrjönpoika katoaa Naskalista sopivasti vuoden 1666 jälkeen ja Niilo Yrjönpojan ja Karvian Mattilan N Matintyttären tyttärien syntymät ajoittuivat seuraavasti: Johanna 1667 , Marketta 1672 ja Liisa 1677.
Seuraava tunnistettu merkintä, ilman ruotuväen luetteloiden tietoja,
Niilo Yrjönpojasta on Ikaalisten kastetuissa 27.11.1691, jolloin sotilas Niilo Karviasta on saanut pojan, jolle annettiin nimi Tuomas.
Se, että sotilas Niilo oli tässä tarkasteltu Niilo Yrjönpoika selviää
esim. SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1695-1714 s. 75 Hormaluoma:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=32860 .
Hormaluomassa on v. 1709 mainittu Yrjö Niilonpojan veli Tuomas.
Tarkkaan ottaen Tuomas oli velipuoli, mutta en ole huomannut, että tuohon aikaan veroluetteloissa olisi tehty eroa veljien ja velipuolten j.n.e. välillä.
Yrjö Niilonpojan vaimo Marketta Yrjöntytär oli Naskalista.
Hän oli Yrjö Martinpojan tytär, mistä seuraa, Yrjö Niilonpoika
ja vaimonsa Marketta Yrjöntytär olivat edellisen mukaan velipuolten lapsia.
He olivat siten etäisempiä sukulaisia kuin täydet serkut, mutta hieman läheisempiä kuin pikkuserkut.
Tosin on sekin mahdollisuus, mistä ei ole tietoa, että Martti Laurinpojan
vanhimmat pojat eivät olleet Ursula Sipintyttären poikia. Martista ja Ursulasta
ei ole tietoja ennen vuotta 1635. Siinä tapauksessa Yrjö Niilonpoika ja Marketta Yrjöntytär eivät olleet erityisemmin sukua keskenään.
Sitä ei tuntemillani tiedoilla pysty ratkaisemaan oliko Niilo Yrjönpojan vaimo Valpuri sama joka oli Marketta Niilontyttären äiti. Marketan ja Tuomaan ikäero oli n. 20 vuotta, Johannan ja Tuomaan 25 vuotta.
Parkanon tuntijoille ja tutkijoille olisi selvitettävää.
Vaikka Niilo Yrjönpojan vaiheista ei vuosilta 1667-1690 ole toistaiseksi tietoja käytettävissä, pidän hyvin todennäköisenä edellä esittämiäni
päättelytuloksia. Yhtenä syynä se, että tuohon aikaan kyseisillä alueilla
ihmisiä oli todella vähän.
Niilo Yrjönpojan alkuperään liittyen huomasin SAY:ssa Ikaalinen-Kankaanpää 1655-1674 vuoden 1660 kohdalla Niilon ja hänen jälkeensä merkityn tytär Maisan jälkeen vielä poika Bertilin. Merkintä siis:
Nils s. utst.
659
Maisa dr.
äldre åhn
Bertil s. utst.
658-59
Olisiko tuo "äldre åhn" nyt viittaus mahdolliseen Ursulan aikaisempaan mieheen? En keksi tuolle merkinnälle muuta tulkintaa, kuin että åhn viittaa ruotsin kielen sanaan ana, joka esiintyy mm. sanoissa antavla ja anor. Anor kai kääntyy suurinpiirtein esivanhemmiksi, esipolviksi.
Tarkoittaisiko Bertilin merkintä "äldre åhn" siis että hän on syntyjään "aikaisemmasta esivanhemmasta" eli Ursulan edellisestä avioliitosta? Silloin Niilo ja Perttu olisivat täysveljiä Ursulan aiemmasta liitosta. Onko tästä Pertusta muuta havaintoa muualla?
Niilo Yrjönpojan alkuperään liittyen huomasin SAY:ssa Ikaalinen-Kankaanpää 1655-1674 vuoden 1660 kohdalla Niilon ja hänen jälkeensä merkityn tytär Maisan jälkeen vielä poika Bertilin. Merkintä siis:
Nils s. utst.
659
Maisa dr.
äldre åhn
Bertil s. utst.
658-59
Olisiko tuo "äldre åhn" nyt viittaus mahdolliseen Ursulan aikaisempaan mieheen? En keksi tuolle merkinnälle muuta tulkintaa, kuin että åhn viittaa ruotsin kielen sanaan ana, joka esiintyy mm. sanoissa antavla ja anor. Anor kai kääntyy suurinpiirtein esivanhemmiksi, esipolviksi.
Tarkoittaisiko Bertilin merkintä "äldre åhn" siis että hän on syntyjään "aikaisemmasta esivanhemmasta" eli Ursulan edellisestä avioliitosta? Silloin Niilo ja Perttu olisivat täysveljiä Ursulan aiemmasta liitosta. Onko tästä Pertusta muuta havaintoa muualla?
Katsoin Läänintilien v. 1660 Tositekirjasta Parkanon sivua
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10650519 , aukeaman oikean puolen yläreunassa on ilmeisesti mainittuna Naskalin asukkaat.
Minulle ei kyllä siitä mitään uutta selviä tuosta åhn sanasta, joka ehkä on lyhenne. Voisikohan kantasana olla åbo, määrätty muoto åbon (nykykielessä) ja merkitys suomeksi asukas. Siis voisi viitata aiempaan isäntään, kai.
Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan v. 1611-1620 Naskalin isäntä oli Jöran Rännäri. Hänet mainitaan Parkanossa Hämeenkyrö-Kankaanpää SAY:ssa jaksolla 1600-1619. Tämä Yrjö oli ratsumies eli ryttare ja periaatteessa voisi olla Ursulan ensimmäinen mies. Martti Laurinpoika näkyy käsittääkseni ensi kerran Parkanossa 1630. E.m. talonhaltijaluettelon mukaan Martti oli Naskalin isäntä 1635-1660.
Mahdollinen tapahtumain kulku olisi siis ollut, että joskus 1620-luvulla ryttare Jöran Rännäri oli kuollut ja leskeksi jäänyt vaimo Ursula oli avioitunut Martti Laurinpojan kanssa ja Martista tuli Naskalin uusi isäntä.
Vaikuttaisi johdonmukaiselta. Bertilistä en tunne muita mainintoja.
En kuitenkaan tiedä sitäkään, onko muissa historiallisissa lähteissä, kuten tuomiokirjoissa, tarkempia tietoja Naskalin omistajien sukusuhteista.
Jöran Jöranss Rännäri ja Ursula Johansd löytyvät Ikaalisista Penttilästä 1621 ->
https://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm
Jöran Jöranss Rännäri ja Ursula Johansd löytyvät Ikaalisista Penttilästä 1621 ->
https://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm
Kiitos tästä tiedosta.
Edellisessä viestissä spekuloimani tapahtumain kulku oli liian yksinkertainen, mutta varmoihin selityksiin tiedot tuntuvat vajailta.
Vielä vähän kommenttia, vaikka ratkaisuja ei ole esittää.
Sana, jonka SAY:ssa voi tulkita muotoon åhn Naskalin asukkaitten luettelossa 1660, näyttäisi alkuperäisessä Tositekirjassa (edellisen kommenttini linkissä)
mielestäni sanalta ähn, sama kuin än ?
Silti jää käsittämättä tämän ikävertailun tarkoitus tai merkitys.
SAY:ssa Riitiälän Penttilässä jaksolla Ikaalinen 1620-1639
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21923 on mainittu vuosina
1636-1639 Bertil Jöransson. Sitäkään ei voi todistaa, onko sama henkilö, joka mainitaan Naskalissa 1660 poikana.
Vaikka Ursula Sipintyttären ensimmäinen mies olisi ollutkin joku Yrjö, ei ole sitovaa todistetta, että hän oli Jöran Rännäri (nuorempi), vaikka kummallakin oli yhteys Naskaliin.
Täysin varma en ole, siitä Penttilässä mainittu Yrjö Yrjönpoika oli Berndtin isä,
siinä voi olla sekä Berndtin isä että veli. Ei oikein voi päätellä, minä vuonna henkilö olisi vaihtunut.
Kyseessä näyttää olevan aika monimutkainen sukusuhteitten vyyhti, josta en kykene yksiselitteistä ratkaisua kehittämään. Monet vaihtoehdot näyttävät mahdollisilta, mutta tarkkoja tietoja on liian vähän.
Penttilän Berndt Jöranssonin (Penttilä 1635-1666) äiti on mainittu v. 1635 Ursula Jönsdr (Juhontytär).
Koska Berndtistä on v. 1666 Penttilässä maininta, että on utgl, hän on mahdollisesti syntynyt jo 1500-luvun puolella.
Palaisin Yrjö Niilonpoika Hormaluomaan. Millä perusteella Nummikoskella ollut Yrjö Niilopoika on sama henkilö?
Kyseessähän voi olla myös Kauhajoen Nirvassa oleva renki Yrjö Niilonpoika ja Maria 1700 - 1702 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737405313&aineistoId=3606818267). Tuon isän nimen saa esimerkiksi 6.1.1701 Nirvassa syntyneen Marian vanhemmista, Jöran Nilsson & Marina. Maria kuolee 1705, jonka jälkeen Jöran Nilsson Rauskala menee naimisiin 1706 Anna Sipintyttären kanssa. 1709 näkyy Rauskassa itsellinen Jöran Nilsson Mulli ja Anna (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737405265&aineistoId=3606818267). 1711 Rauskaan siirtyvät Yrjö Matinpoika ja Liisa Niilontytär Nummikoskelta, joten siinäkin on jo jonkinlainen yhteys.
Jos katsoo Kauhajoella syntyneitä Yrjö Niilonpojan lasten kummeja (suluissa arvio sukunimestä nimen perusteella):
1691 Jöran: Michel Matsson (Nummikoski?) & rva; Joseph Matsson (Havunen); Lisa Nilsdotter
1692 Jacob: Anders Andersson (Panula?) & rva; Eric Grelsson (Rauska); Margareth ...
1693 Olof: Joseph (Havunen) & Tynius Mattson (Havunen-Nummikoski) Mickel Mattssons (Nummikoski) rva; Regina Larsdotter (Korhonen)
1694 Michael: Thomas Mattsson & rva; Olof Nilsson; Maria Nilsdotter
1695 Johan: Eric Grelsson (Rauska); Jöran Mickelsson; Christina Frys?; Margaretha Grelsdotter (Rauska)
1696 Elisabeth: Thomas Mattsson & rva;
1697 Johannes: Matts Andersson & rva; & Klåckaren
1699 Lisbeth: Jöran Ericsson; Nills Jöransson & rva Lisbetha Thomasdotter; Lisbetha Ericsdotte
6.1.1701 (Jöran Nilsson & Maria ) Maria Nirvala: Nills Jöransson & rva; Thomas Thomasson
20.4.1705 (Jöran Nilsson & Maria ) Johan & Eric: Thomas Sigfredsson & rva; Jacob Bertilsson; Anders Nilsson;...; Piika Walborg Thomasdotter ifrån Carfvis
1706 (Jöran Nilsson & Maria) Maria Karvia: Sigfred Mårtensson ifrån Karvia; Johan Mattsson; Matts Andersson Panula's hustro; Gertrud Jacobsdotter ifrån Nummijoki
1708 Jöran Nilsson Rauska & Anna Catharina: Jacob Rahicka & rva; Anders Sauckos rva?
Eli alkupään lapsissa toistuvat Havunen, Rauska. Lisäksi siellä ilmenevät Lisa & Maria Nilsdotter, Anders & Olof Nilsson, Nills Jöransson
Ander Nilsson saa 1699 pojan, Jöran; Kummeina Matts Andersson & rva; Tynius Mattsson; Jöran Mattson; Lisa Nilsdotter; Walborg Bertilsdr
Vastaavasti Jöran Rauska & Lisa Nilsdotter saavat 23.6.1714 tyttären Liisan; jolla on kummina mm. Anders Nilsson, Jöran Nilsson
Nills Jöransson lienee Kyynyssä 1705-1710 ollut Nills Jöransson, jolla vaimona Agneta Ericsdotter Nirva (1690 Nirvassa renki Nills, sitten vävy)
Mielestäni näyttää siltä, että Yrjö mene naimisiin Valpuri Matintytär Seppäsen kanssa, joka kuolee 1691. Tämän jälkeen Yrjö menee naimisiin Maria Reontytär Rauskan (Maria katoaa Rauskasta 1691 ja ilmestyy Nummikoskelle) kanssa ja tässä tulee lasten kummiyhteydet Rauskaan. Yrjö luovuttaa Nummikosken Johan Larssonille ja muuttaa Nirvaan (jospa Nirvassa ollut Nils Jöransson onkin oikea isä?). Maria kuolee ja Yrjö menee takaisin Rauskaan, jonka ottaa hoitoonsa hänen sisarensa Lisa miehensä Yrjö Havusen kanssa.
Sisaruksia olisivat Yrjö, Antti, Maria, Liisa sekä Nummikoskella esiintynyt Johanna. Olavi Niilonpoika, vaikea sanoa missä on.
Jöran Jöranss Rännäri ja Ursula Johansd löytyvät Ikaalisista Penttilästä 1621 ->
https://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm
Mutta Naskalin Ursula oli Sipintytär.
Palaisin Yrjö Niilonpoika Hormaluomaan. Millä perusteella Nummikoskella ollut Yrjö Niilopoika on sama henkilö?
Kyseessähän voi olla myös Kauhajoen Nirvassa oleva renki Yrjö Niilonpoika ja Maria 1700 - 1702 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737405313&aineistoId=3606818267). Tuon isän nimen saa esimerkiksi 6.1.1701 Nirvassa syntyneen Marian vanhemmista, Jöran Nilsson & Marina. Maria kuolee 1705, jonka jälkeen Jöran Nilsson Rauskala menee naimisiin 1706 Anna Sipintyttären kanssa. 1709 näkyy Rauskassa itsellinen Jöran Nilsson Mulli ja Anna (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737405265&aineistoId=3606818267). 1711 Rauskaan siirtyvät Yrjö Matinpoika ja Liisa Niilontytär Nummikoskelta, joten siinäkin on jo jonkinlainen yhteys.
Jos katsoo Kauhajoella syntyneitä Yrjö Niilonpojan lasten kummeja (suluissa arvio sukunimestä nimen perusteella):
1691 Jöran: Michel Matsson (Nummikoski?) & rva; Joseph Matsson (Havunen); Lisa Nilsdotter
1692 Jacob: Anders Andersson (Panula?) & rva; Eric Grelsson (Rauska); Margareth ...
1693 Olof: Joseph (Havunen) & Tynius Mattson (Havunen-Nummikoski) Mickel Mattssons (Nummikoski) rva; Regina Larsdotter (Korhonen)
1694 Michael: Thomas Mattsson & rva; Olof Nilsson; Maria Nilsdotter
1695 Johan: Eric Grelsson (Rauska); Jöran Mickelsson; Christina Frys?; Margaretha Grelsdotter (Rauska)
1696 Elisabeth: Thomas Mattsson & rva;
1697 Johannes: Matts Andersson & rva; & Klåckaren
1699 Lisbeth: Jöran Ericsson; Nills Jöransson & rva Lisbetha Thomasdotter; Lisbetha Ericsdotte
6.1.1701 (Jöran Nilsson & Maria ) Maria Nirvala: Nills Jöransson & rva; Thomas Thomasson
20.4.1705 (Jöran Nilsson & Maria ) Johan & Eric: Thomas Sigfredsson & rva; Jacob Bertilsson; Anders Nilsson;...; Piika Walborg Thomasdotter ifrån Carfvis
1706 (Jöran Nilsson & Maria) Maria Karvia: Sigfred Mårtensson ifrån Karvia; Johan Mattsson; Matts Andersson Panula's hustro; Gertrud Jacobsdotter ifrån Nummijoki
1708 Jöran Nilsson Rauska & Anna Catharina: Jacob Rahicka & rva; Anders Sauckos rva?
Eli alkupään lapsissa toistuvat Havunen, Rauska. Lisäksi siellä ilmenevät Lisa & Maria Nilsdotter, Anders & Olof Nilsson, Nills Jöransson
Ander Nilsson saa 1699 pojan, Jöran; Kummeina Matts Andersson & rva; Tynius Mattsson; Jöran Mattson; Lisa Nilsdotter; Walborg Bertilsdr
Vastaavasti Jöran Rauska & Lisa Nilsdotter saavat 23.6.1714 tyttären Liisan; jolla on kummina mm. Anders Nilsson, Jöran Nilsson
Nills Jöransson lienee Kyynyssä 1705-1710 ollut Nills Jöransson, jolla vaimona Agneta Ericsdotter Nirva (1690 Nirvassa renki Nills, sitten vävy)
Mielestäni näyttää siltä, että Yrjö mene naimisiin Valpuri Matintytär Seppäsen kanssa, joka kuolee 1691. Tämän jälkeen Yrjö menee naimisiin Maria Reontytär Rauskan (Maria katoaa Rauskasta 1691 ja ilmestyy Nummikoskelle) kanssa ja tässä tulee lasten kummiyhteydet Rauskaan. Yrjö luovuttaa Nummikosken Johan Larssonille ja muuttaa Nirvaan (jospa Nirvassa ollut Nils Jöransson onkin oikea isä?). Maria kuolee ja Yrjö menee takaisin Rauskaan, jonka ottaa hoitoonsa hänen sisarensa Lisa miehensä Yrjö Havusen kanssa.
Sisaruksia olisivat Yrjö, Antti, Maria, Liisa sekä Nummikoskella esiintynyt Johanna. Olavi Niilonpoika, vaikea sanoa missä on.
Tämä nyt on vanhan kertausta.
Tämä kohde Yrjö Niilonpoika, joka oli Seppäsessä Kaarina Paavontyttären vävynä 1680-1684 on kyllä sama henkilö, joka oli Nirvassa 1700-1702 ja jonka vaimon nimi vuonna 1702 on SAY:ssa vihreällä kirjoitettuna Marg.
Siten Maria oli kuollut 1701, vaikka hautausmerkintää ei liene löytynyt.
Sitten kun katsoo Ikaalisten vihittyjä, niin 29.12.1701 on vihitty Jören Nilsson ja Marg. Jörensdr. Nämä henkilöt löytyvät sitten SAY:sta Ikaalinen-Kankaanpää 1695-1714 s. 75 Sara, Hormaluoma vuosina 1701-1712. Siten
Yrjö Niilonpoika Mulli on eri henkilö, jolla on lapsia Kauhajoen kastetuissa Anna Sipintytären kanssa vuosina 1710-1712.
Tämän Hormaluomaan päätyneen Yrjö Niilonpojan isä Niilo Yrjönpoika on Kauhajoen haudattujen luettelon mukaan kuollut Nummikoskella 13.3.1704.
Tämä Niilo Yrjönpoika oli Karvian Mattilan vävy kaikesta päätellen.
Mitä sitten tulee Ursula Sipintyttären patronyymiin, niin jos on vain yksi merkintä, jossa se on jotakin muuta kuin e.m., niin kyse voi myös olla virheestä.
Myös SAY:ssa voi olla virheitä ja virheitä on myös alkuperäisissä kirkonkirjoissa ja myös verolueluetteloissa.
Tämä nyt on vanhan kertausta.
Tämä kohde Yrjö Niilonpoika, joka oli Seppäsessä Kaarina Paavontyttären vävynä 1680-1684 on kyllä sama henkilö, joka oli Nirvassa 1700-1702 ja jonka vaimon nimi vuonna 1702 on SAY:ssa vihreällä kirjoitettuna Marg.
Siten Maria oli kuollut 1701, vaikka hautausmerkintää ei liene löytynyt.
Sitten kun katsoo Ikaalisten vihittyjä, niin 29.12.1701 on vihitty Jören Nilsson ja Marg. Jörensdr. Nämä henkilöt löytyvät sitten SAY:sta Ikaalinen-Kankaanpää 1695-1714 s. 75 Sara, Hormaluoma vuosina 1701-1712. Siten
Yrjö Niilonpoika Mulli on eri henkilö, jolla on lapsia Kauhajoen kastetuissa Anna Sipintytären kanssa vuosina 1710-1712.
Tämän Hormaluomaan päätyneen Yrjö Niilonpojan isä Niilo Yrjönpoika on Kauhajoen haudattujen luettelon mukaan kuollut Nummikoskella 13.3.1704.
Tämä Niilo Yrjönpoika oli Karvian Mattilan vävy kaikesta päätellen.
.
Tämä oli tuttua, oikeastaan etsin onko muita perusteita. Luin jopa tuon Juuret lehden ja sekin puhui mahdollisuudesta. Eli tämä on argumentaatio sen puolesta, että Nummikosken Yrjö/Yrjänä ja Hormaluoman Yrjö/Yrjänä on sama henkilö.
Nyt esitän toisenlaisen vaihtoehdon. Onko jotain mikö sulkee sen pois. Eli Yrjö/Yrjänä onkin sama kuin Yrjö/Yrjänä Mulli (Mulli esiintyy on vain yhdessä verokirjassa). Eli
Pukki ja Nummikoski: Valpuri katoaa 1691, Maria tulee 1692 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737365942&aineistoId=360681640
Rauska: Tytär Maria katoaa 1691 jälkeen https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737365837&aineistoId=3606816403
1691 syntyy Yrjö Niileksenpojalle Yrjö, kummit Nummikoski/Havunen akselilta, äitinä ehkä Valpuri, joka kuolee synnytyksessä -> uusi puoliso Maria
1692-> syntyy useita lapsia Yrjö Niileksenpojalle, joiden kummeina väkeä Rauskasta, joten vahvistanee Marian olevan Rauskasta.
6.1.1701 syntyy Jöran Niileksenpojalle ja Marialle Nirvassa tyttö Maria (Näkyy SAY:ssa dreng hustro Maria)
20.4.1705 syntyy Jöran Niileksenpojalle ja Marialle kaksoset Johan & Eric. Tuohon aikaan kaksosten synnyttäminen on ollut aika riskialtista, joten tästä syystä Maria lienee kuollut, sillä 30.4.1705 haudataan Rauskalassa Yrjö Niileksenpojan puoliso. Kyseiset lapset lienee haudattu 3.9.1705 ja 11.3.1706
27.5.1706 Yrjö Niileksenpoika Rauskalasta menee naimisiin Anna Sipintyttären kanssa.
Myöhemmin SAY:ssa
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919602962&aineistoId=1595622901 Yrjö Niilonpoika Mullin vaimo
Sen perusteella, että Yrjö Niileksenpojan vaimo olisi Rauskasta, on luontevaa, että myös Nirvasta menevät sinne. Se antaisi perustan myös sille, miksi myöhemmin Yrjö Matinpoika & Liisa Niileksentytär siirtyvät 1711 Rauskaan. Mikä olisikaan hyvä syy siirtyä sinne kuin se, että Liisan veli on siellä? https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737405265&aineistoId=3606818267
eli millä perusteella tuo ei voi olla totta?
ja tämä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939982593&aineistoId=1594133321 Rengin puoliso Margareetta, kuka on renki?
Ja jos katsoo Kauhajoen SAY-kirjauksia, ei siellä montaa Jöran Nilssonia löydy (https://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/sukututkimus/say-ilmajoki-1713/ exel-muodossa)
En aio kommentoida väitteitä kohta kohdalta, mutta niissä on aukkoja ja ristiriitoja. Siten esitetyt väitteet eivät osoita että Yrjö Niilonpoika Mulli olisi ollut sama kuin Sepäseen 1680 tullut Yrjö Niilonpoika.
Muuten, selitys siihen, että aihe kiinnostaa, vaikka Yrjö Niilonpoika Hormaluoma ei esipolviini kuulukaan, on se, että tunnen henkilöitä, joiden isälinja johtaa Yrjö Niilonpojan vävyyn Jaakko Heikinpoikaan.
Mutta tapahtumat sivuavat myös monella tavalla omien esipolvieni historiaa.
Niin, Kauhajoella tosiaan oli n. 1680-1713 kerrallaan vain yksi Yrjö Niilonpoika, koska se Seppäseen vävyksi ja Valpuri Matintyttären puolisoksi tullut Yrjö Niilonpoika meni Karviaan Hormaluomalle 1697 ja tuli sitten vielä Nirvaan muutamaksi vuodeksi. (Taisin kirjoittaa edelisessä viestisä Yrjön puolison nimeksi Kaarina, kun Valpuri oli Kaarinan tytär. Virheitä syntyy koko ajan uusia)
Selitys siihen, miksi Yrjö Niilonpoika tuli Nirvaan näkyy SAY:ssa Nirvassa v. 1700. Maria oli swäg suhteessa isäntään Yrjö Erkinpoikaan.
Yrjö Niilonpojan vaimo Maria oli ilmeisesti siten Nirvan isännän Yrjö Erkinpojan vaimon Kerttu Matintyttären sisar. Maria oli siis Matintytär. En ole pyrkinyt selvittämään, kenen Matin tyttäriä he olivat. Nirvan Yrjö Erkinpojan äiti Liisa Klemetintyär oli kyllä Rauskasta.
Toinen ristiriita on se, että kun Rauskassaa syntyi 20.4.1705 kaksoset Yrjö Niilonpoika Rauskalle ja lasten äiti Maria kuoli 10 päivää myöhemmin, niin SAY:ssa Rauskassa mainitaan 1707 isännän Erkki Rekonpojan sisar Marketta ja myös sisar Maria. Eli kaksosten äiti Mariakaan ei ollut Rauskan Maria Rekontytär. Kauhajoen kastetuissa on 1702 syntynyt Britha, jonka vanhemmat olivat Yrjö Erkinpoika ja Maria Rekontytär. En tiedä, kuka tämä Yrjö Erkinpoika oli, vai onko tässä merkinnässä jokin virhe ja mikä se virhe on.
Mutta käsittääkseni tämä kaksosten syntymä on ensimmäinen kiistaton merkintä Yrjö Mullista Kauhajoella.
Sitten Kauhajoen kastettujen luettelossa on 1706 karvialaisen Yrjö Niilonpojan tytär Maria, missä merkinnässä äidin nimi on virheellisesti Maria, kun pitäisi olla Marketta, joka oli Ikaalisten vihkimerkinnän 29.12.1701 mukaan Yrjöntytär Alaskylän Naskalista.
Yrjö Niilonpojan poika Matti on 1710 Kauhajoen kastetuissa, mutta isän nimi taisi olla muodossa Yrjö Horma.
Isonvihan jälkeen Hormaluomassa oli pari Jaakko Heikinpoika ja Valpuri Yrjöntytär s. 1703. Valpurin kastemerkintää ei ole, syntymäaika on rippikirjasta. Kauhajoellakaan ei ole merkintöjä Yrjö Niilonpojalle 1703 syntyneestä lapsesta.
Mutta on ilmeistä, että Valpuri (s.1703) oli Yrjö Niilonpoika Hormaluoman ja Marketta Yrjöntyttären tytär, siis Yrjön kolmannesta avioliitosta. Hänen toisen vaimonsa Maria Matintyttären on täytynyt kuolla viimestään kesällä 1701, kun vihkiminen Marketan kanssa on tapahtunut vuoden 1701 lopussa Ikaalisissa.
Nummikoskella 1704 kuolleen Niilo Yrjönpojan tyttärien ( Liisan ja Johannan) äiti oli Valpuri Matintytär, jonka isä oli Karvian Mattilan Matti Niilonpoika.
Yrjö Niilonpojan isä oli sama kuin näiden Niilontyttärien, mutta Yrjö ei välttämättä ollut Valpurin poika, vaan saattoi olla Niilon aiemmasta liitosta, sillä vaikuttaa siltä, että Niilo oli jonkin verran vanhempi kuin Valpuri. Jos Valpuri kuitenkin oli myös Yrjön äiti, olivat Seppäsen Valpuri Matintytär ja Yrjö Niilonpoika pikkuserkkuja keskenään, koska Seppäsen Kaarina Paavontytär ja Karvian Mattilan Matti Niilonpoika olivat serkkuja, joiden isät olivat veljeksiä.
En nyt jaksanut kirjoittaa nettiosoitteita valmiiksi, mutta SAY:sta mainitut talot ja vuodet löytyvät helposti Digihakemisto.net:istä.
Vielä muutama tarkentava havainto ja arvelu, koska monessa kohdassa varmistava merkintä puuttuu. Kun periaatteessa jokaisessa yksittäisessä merkinnässä voi olla virhe,
Ensiksi Yrjö Niilonpojan (myöhemmin Hormaluoma) historiasta Kauhajoella.
Seppäsestä lähdön jälkeen Yrjö Niilonpoika ja Valpuri Matintytär on SAY:ssa merkitty vuonna 1686 Kauhajoen Pukkilan asukkaiksi. Vuodesta 1688 lähtien he ovatkin Nummikoskella. Valpuri Matintytär on mainittu siellä viimeisen kerran 1691. Vuonna 1692 vaimon nimi on Maria.
Yrjö Niilonpojan perheen tapahtumista löytyy Kauhajoen kirkonkirjoista 1691 seuraavat merkinnät:
22.3.1691 (D.Lätare) on kastettu Yrjö Niilonpojan lapsi Jöran.
5.4.1691 (D.Palmarum) Yrjö Niilonpojan vaimo on haudattu.
10.5.1691 (D.Cantate) Yrjö Niilonpojan lapsi on haudattu.
Tämän jälkeen lapsia on syntynyt melkein joka vuosi vuoteen 1701 asti. Kastettujen luettelosta ei kuitenkaan ole pääteltävissä, että olisi ollut useampia samannimimisiä isiä. Viimeinen Marian ja Yrjö Niilonpojan lapsi Maria syntyi Nirvassa 6.1.1701. Saman vuonna on haudattu lapsi Margetha, jonka ikä sopisi tähän Mariaan. Jompikumpi nimi lienee väärin.
Monet lapsista ovat kuolleet pieninä, mutta koska vasta 1700-luvun puolella mainitaan haudatun lapsen nimet, ei ole varmuutta mistä lapsesta kulloinkin on kyse. Mutta haudattujen luettelo ei kuitenkaan täysin täsmää kastettujen luettelon kanssa, koska 1698 on haudattu kaksoslapsi, jota en nyt tunnistanut kastettujen luettelosta.
Yrjö Niilonpoika (Hormaluoma) muutti Nummikoskelta 1697 Karviaan ja on mainittu sinä vuonna SAY:ssa sekä Karviassa että Kauhajoella. Karviassa ja Nirvassa molemmissa vielä, mutta vain 1701. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi kaksi eri Yrjö Niilonpoikaa.
Voin tarvittaessa osoittaa, että noilta ajoilta on monia henkilöitä, jotka useana vuonna on mainittu SAY:ssa sekä Kauhajoella että Ikaalisissa.
Yrjön vaimo Maria ei ilmeisesti varsinaisesti muuttanut Karviaan ollenkaan, mutta on ehkä kuollut siellä, kun hautausmerkintää ei näytä olevan.
Rauskassa 1702 syntyneeksi merkityn Yrjö Erkinpojan ja Maria Rekontyttären lapsen Britan kastemerkinnässä on hyvin mahdollisesti isän patronyymissä virhe ja ehkä tämä Yrjö oli oikeasti Yrjö Niilonpoika Mulli, tai vain virhe. Varsinaisesti en SAY:sta tunnista ainuttakaan merkintää tästä itsellisestä Yrjö Niilonpoika Mullista. Rauskassakin on vain niin, että itsellisen Yrjö Niilonpoika Mullin vaimo Anna. Yrjö Niilonpoikaa näy Arossa eikä Enossa, vaikka lasten kastemerkintöjen mukaan ne ovat olleet asuinpaikkoina.
Vuoden 1707 merkintä Rauskassa s. Maria (=sisar Maria?) voi olla virheellinen.
Mulli nimeä oli tuohon aikaan ainakin Tyrväällä, mutta ei sieltä tullut esiin sopivaa Yrjö Niilonpoikaa.
Kenen tytär sitten oli Maria, joka oli 1692-1701 Yrjö Niilonpojan vaimo ja mainittu Nirvassa 1700-1701 ja vielä 1702?
Varmaa todistetta ei ole, mutta esitän kuitenkin arvauksen. Nirvassa on Marian kohdalla huomautus, että hän oli swäg, mikä voitaneen tulkita, että hän oli isännän vaimon Kerttu Matintyttären sisar. Kumpaakaan en tunnista SAY:sta ennen Nirvaan muuttoa. Kerttu Matintyttären hautausmerkintä löytyy, jonka mukaan hän olisi syntynyt n. 1670. Maria saattoi oll liki samanikäinen.
Kovin monta isäksi sopivaa Mattia ei Kauhajoella silloin ollut. Ensinnä tulee mieleen Pukkila, jonne Yrjö Niilonpoika ja Valpuri Matintytär oli kirjattu 1686. Pukkilan isäntänä oli n. 1676-1701 Matti Kallenpoika, jonka äiti oli Kerttu Nisiuksentytär, joten sopii hyvin, että Pukkilassa Matti Kallenpojan tytär sai nimen Kerttu. Tämä ei ole tietenkään todiste, mutta sopisi kuvaan ja ajoituskin toimii.
Ei ole myöskään tullut esiin, elikö kukaan muu Yrjö Niilonpojan monista lapsista aikuiseen ikään kuin 1703 syntynyt Valpuri, joka elikin sitten vanhaksi. Näyttäisi oleen elossa vielä n. 1790. Hautaustieto voi olla Ikaalisten rippikirjoissa, mutta Valpurin seuranta ei nyt ihan helposti onnistunut.
Muutama juttu: 1700 Nirvassa Lanko Yrjö, rutiköyhä ja vaivalloinen
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939954579&aineistoId=1593860544, tästä johtuen Yrjö ei varmaankaa ole enää mainittuna henkikirjoissa. Lisäksi miniä Maria.
1701 Nirvassa (henkikirja) rengin vaimo Maria. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924886887&aineistoId=1593994645
1702 Nirvassa (henkikirja) rengin vaimo Maria. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939985773&aineistoId=1594133321
29.10.1705 Niiles Yrjönpoika Karvialta maksaa puolisonsa hautausmaksuja
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5825126121&aineistoId=1274856617 Oliko Karvialla toinenkin Niiles Yrjönpoika?
Muutama kommentti vielä edellisiin.
Ensiksi Nils Jöransson. Kauhajoen haudattujen luettelon mukaan hänet haudattiin 13.3.1704. Ja hänen vaimonsa 29.10.1705 ja hautausmaksussa omaiseksi on mainittu Nils Jöransson, joka oli siis kuollut jo aiemmin. Siinä ei ole mitään virhettä, sillä näitä vastaavia merkintöjä on ainakin Kauhajoelta muitakin. Kyse on siis haudatun omaisesta ei maksun suorittajasta, nainen määriteltiin aviomiehensä kautta, naisen nimeä ei tarvinnut edes mainita.
Tällä kerralla vaimon nimi on tiedossa, mutta hautausmerkinnässä voi olla vain leski ja omaisena jo vuosia aiemmin kuollut lesken mies. Näin esimerkiksi Kauhajoen haudatuissa v. 1693 on Jorrin eli Pantin Heikki Tuomaanpojan hautaumerkintä ja v. 1697 leski, jonka omaisena on Heikki Tuomaanpoika. Tämä on harmillista, jos vaimon nimi ei tule esiin muutakaan kautta.
Toiseksi ne Nirvan merkinnät svåg ja swäg. Nirvan isäntä Yrjö Erkinpoika ja Rauskan Maria Rekontytär olivat serkkuja, koska Marian isä (Reko Klemetinpoika) oli Yrjö Erkinpojan äidin (Liisa Klemetintytär) veli. Ja ainakin Yrjö Erkinpoika Nirvan äiti Liisa oli elossa, haudattu 9.6.1707.
Jos tuolloin naispuolinen isännän serkku oli swäg ja serkun mies svåg, niin silloin Nirvassa mainittu swäg Maria oli kotoisin Rauskasta eikä hän ollut isännän vaimon Kerttu Matintyttären sisar. Siten Nirvassa ollut Yrjö Niilonpoika ilmeisesti oli Yrjö Niilonpoika Mulli, jonka tausta on selvittämättä.
Nykytulkinta ei taida lankoutta käsittää samalla tavalla kuin 300 vuotta sitten.
Mutta tällä ei ole vaikutusta siihen,
kuka oli Nummikosken isäntänä n. 1688-1697.
Ihan tarkkaan en tiedä Hormaluoman sijaintia, mutta käytännössä Nummikoski ja Hormaluoma olivat naapureita, vaikka välissä olikin Kauhajoen ja Karvian välien raja. Yrjö Niilonpoika (myöhemmin Hormaluoma) tuli Kauhajoelle 1680 Seppäseen, koska Seppänen kuului Karvian Mattilan väen kanssa samaan sukupiiriin, jolla oli vanhat yhteydet Kauhajoelle. Rauska, Havunen ja Koski ovat Seppäsestä kirkolle päin muutaman kilometrin välein.
Tällä tarkoitan sitä, että Nummikosken isännän henkilöllisyyttä ei voi päätellä
kummisuhteista. Nummikosken talon perustamisasiakirjakin voisi löytyä, kun perustamisaika on tiedossa.
Täytyy hieman lieventää väitettäni, että kummisuhteista ei voi tässä tapauksessa päätellä mitään. Yhdessä muiden sukulaisuuksia koskevien tietojen perusteella näyttää mahdolliselta päätellä joidenkin Kauhajoella kastettujen Yrjö Niilonpojan lasten suhteen kumpi kahdesta Yrjö Niilonpojista oli kastetun lapsen isä suurella todnnäköisyydellä.
Hankaluus tulee siitä, että Rauska ja Havunen olivat läheisiä naapureita ja karvialainen Yrjö Niilonpoika ja Havusesta kotoisin ollut Yrjö Matinpoika olivat lankoussuhteessa, kun Yrjö Matinpojan puoliso Liisa Niilontytär oli Yrjö Niilonpojan sisar.
Esimerkiksi kun nyt Kauhajoella 21.10.1699 (21 p. Trin) kastetun Lisbethan kummeina olivat Nirvasta Yrjö Erkinpoika, Liisa (Lisbetha) Klemetintytär ja Liisa (Lisbetha) Erkintytär. Kummit olivat siis äiti Liisa Klemetintytär ja hänen poikansa Yrjö ja tyttärensä Liisa. Vaikuttaa kyllä hyvin todennäköiseltä, että kastetun lapsen äiti oli Maria Rekontytär Rauskasta, siis Liisa Klemetintyttären veljen tytär.
Tämä Nirvassa mainitun Yrjö Niilonpojan lankous Nirvaan on aika harvoin esiintullut tapaus. Siksi on vaikea määritellä sitä, että suhteessa kehen Yrjö Niilonpoika oli lanko. Liisa Klemetintyttären veljen Reko Klemetinpoika Rauskan vävynä vai Yrjö Erkinpoika Nirvan serkun miehenä.
Ensimmäinen Yrjö Niilonpojan Kauhajoella 22.3.1691 kastettu lapsi Yrjö sopii Nummikoskella asuneen karvialaistaustaisen Yrjön ja Valpuri Matintyttären lapseksi.
Voi olla, että sen jälkeen näille kahdelle eri Yrjö Niilonpojalle on syntynyt lapsia vuorovuosin. Tai ehkä lapset, joiden kummeina on mainittu Rekonlapsia, kuuluivat Rauskaan.
Siinä vuoden 1702 kastemerkinnässä, jonka mukaan Yrjö Erkinpojan ja Maria Rekontyttären lapsi sai nimen Brita, lienee n.s. mielekäs virhe, isän patronyymi on väärin, kun kirjaaja on yhdistänyt lapsen Nirvaan.
Vuoden 1702 Pohjanmaan läänintileissä 9230 Tositekirja 1702-1702 s.1184 Kontribuutioluettelossa Nirvassa on mainittu rengin vaimo Marketta, mikä voi olla vain yksittäinen virhe. Ainakaan siitä pelkästään ei voi päätellä mitään.
Jos Yrjö Niilonpojalla ja Maria Rekontyttärellä (Rauskasta) oli kaksoset, joista toisen hautausmerkintä on Kauhajoella, niin joko Kauhajoella on jäänyt kirjaamatta kaksosten syntymä tai Maria Rekontytär ja Yrjö Niilonpoika ovat olleet jossakin vaiheessa muualla eikä kastemerkintää siksi löydy.
Mitä tulee karvialaisen Yrjö Niilonpojan toiseen vaimoon Mariaan, niin hautausmerkintä saattaa puuttua Ikaalisten haudattujen luettelon aukkojen takia.
Yrjö Niilonpoika ja Valpuri Matintytär lähtivät tai joutuivat lähtemään Seppäsestä 1686 Matti Paavonpoika Seppäsen kuoleman jälkeen, kun lapseton Matti Paavonpoika testamentannut talonsa toiselle vaimolleen.
Tämä oli tuttua, oikeastaan etsin onko muita perusteita. Luin jopa tuon Juuret lehden ja sekin puhui mahdollisuudesta. Eli tämä on argumentaatio sen puolesta, että Nummikosken Yrjö/Yrjänä ja Hormaluoman Yrjö/Yrjänä on sama henkilö.
Nyt esitän toisenlaisen vaihtoehdon. Onko jotain mikö sulkee sen pois. Eli Yrjö/Yrjänä onkin sama kuin Yrjö/Yrjänä Mulli (Mulli esiintyy on vain yhdessä verokirjassa). Eli
Pukki ja Nummikoski: Valpuri katoaa 1691, Maria tulee 1692 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737365942&aineistoId=360681640
Rauska: Tytär Maria katoaa 1691 jälkeen https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737365837&aineistoId=3606816403
1691 syntyy Yrjö Niileksenpojalle Yrjö, kummit Nummikoski/Havunen akselilta, äitinä ehkä Valpuri, joka kuolee synnytyksessä -> uusi puoliso Maria
1692-> syntyy useita lapsia Yrjö Niileksenpojalle, joiden kummeina väkeä Rauskasta, joten vahvistanee Marian olevan Rauskasta.
6.1.1701 syntyy Jöran Niileksenpojalle ja Marialle Nirvassa tyttö Maria (Näkyy SAY:ssa dreng hustro Maria)
20.4.1705 syntyy Jöran Niileksenpojalle ja Marialle kaksoset Johan & Eric. Tuohon aikaan kaksosten synnyttäminen on ollut aika riskialtista, joten tästä syystä Maria lienee kuollut, sillä 30.4.1705 haudataan Rauskalassa Yrjö Niileksenpojan puoliso. Kyseiset lapset lienee haudattu 3.9.1705 ja 11.3.1706
27.5.1706 Yrjö Niileksenpoika Rauskalasta menee naimisiin Anna Sipintyttären kanssa.
Myöhemmin SAY:ssa
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919602962&aineistoId=1595622901 Yrjö Niilonpoika Mullin vaimo
Sen perusteella, että Yrjö Niileksenpojan vaimo olisi Rauskasta, on luontevaa, että myös Nirvasta menevät sinne. Se antaisi perustan myös sille, miksi myöhemmin Yrjö Matinpoika & Liisa Niileksentytär siirtyvät 1711 Rauskaan. Mikä olisikaan hyvä syy siirtyä sinne kuin se, että Liisan veli on siellä? https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737405265&aineistoId=3606818267
eli millä perusteella tuo ei voi olla totta?
ja tämä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939982593&aineistoId=1594133321 Rengin puoliso Margareetta, kuka on renki?
Ja jos katsoo Kauhajoen SAY-kirjauksia, ei siellä montaa Jöran Nilssonia löydy (https://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/sukututkimus/say-ilmajoki-1713/ exel-muodossa)
Palaan tähän aiheeseen, kun olen nyt suorittanut jonkinverran n.s. faktan tarkistusta siltä osin, että mihin perustui käsitykseni siitä, että Seppäsessä v. 1680 mainittu Kaarina Paavontyttären vävy Yrjö Niilonpoika oli sama kuin
myöhemmin Hormaluoman isäntä Yrjö Niilonpoika.
Oikeastaan mitään varmaa todistetta ei ole, kun Hormaluoman Yrjö Niilonpojan kaste- eikä hautausmerkintää ole tiedossa. Ja ajat olivat selaisia, että niitä merkintöjä luetteloista puuttuu paljonkin.
Eikä niitä ole myöskään Yrjö Niilonpoika Mullin osalta. Tämä nimi Mulli esiintyy vasta n. vuoden 1710 jälkeen. Nimi saattoi antaa harhaanjohtavan vaikutelman, että hän olisi tullut muualta, mutta ehkä nimi Mulli vain liittyy jotenkin silloiseen asuinpaikkaan. Todennäköisesti tämä Yrjö Niilonpoika oli kotoisin Kauhajoelta. Siitä vähän lisää hieman jäljempänä.
Käsitykseni näiden tarkistusten jälkeen nyt on, että Seppäsen vävy ja Valpuri Matintyttären mies v. 1680-1691 Yrjö Niilonpoika ei ole sama kuin Karvian Hormaluoman Yrjö Niilonpoika, joka ilmeisesti ei ole asunut Kauhajoella ja oli mahdollisesti huomattavasti olettamaani nuorempi ja mahdollisesti vasta 1670-luvun loppupuolella syntynyt. Eikä hän liene ollut avioliitossa kuin kerran.
Ja pitää tosiaan paikkansa, kuten Samias on päätellyt, että Valpuri Matintyttären mies Yrjö Niilonpoika oli sama mies, joka Valpurin kuoltua avioitui Rauskan Maria Rekontyttären kanssa ja he olivat sitten Nummikoskella 1689-1697.
Mutta se ei tarkoita eikä osoita, että Havusesta kotoisin olleen Nummikosken isännän (1701-1710) Yrjö Matinpojan puoliso Liisa Niilontytär olisi ollut tämän
Nummikosken Yrjö Niilonpojan sisar.
Näyttöä on sen puolesta, että Liisa Niilontytär oli Karviasta, m.m. Nummikoskella mainitut Liisan sisaret Johanna ja Maria.
Mutta kuka ja mistä sitten tuli tämä Yrjö Niilonpoika, johon liitettiin vuosina 1710-1712 lisänimi Mulli?
Varmaa vastausta ei tietojen niukkuuden vuoksi ole, mutta eräs mahdollisuus on, että hän oli samasta sukupiiristä Päntäneeltä kuin Seppäsen Valpuri Matintyttären veljen Paavo Matinpojan vaimo Agneta Pertintytär.
SAY Ilmajoki 1675-1694 s. 1. Kaarlela mainitsee v. 1680 avioparin Niilo Jaakopoika ja Agneta Prusintytär. Niilo mainitaan kirkkoväkkäriksi vaimonsa hautausmerkinnässä Kauhajoella 29.4.1706. Niilo Jaakonpojan hautausmerkintä on Kauhajoella 26.3.1707. Jos tämä pari oli Yrjö Niilonpojan vanhemmat, olivat Yrjö Niilonpoika ja Nirvan Yrjö Erkinpoika serkukset.
Tämä voisi selittää niitä Nirvan lankousmerkintöjä.
Niilo Jaakonpoika saattoi olla Päntäneen Rahkon isännän (1639-1668) Jaakko Yrjönpojan poika, mutta tämä perustuu vain ajoituksen ja nimien yhteensopivuuteen, suoraa todistetta en voi esittää.
Todennäköisesti Korhosen vävy v. 1688 alkaen Antti Niilonpoika ainakin oli
Niilo Jaakonpojan ja Agneta Prusintyttären poika.
Törmäsin yhteen Jöran Nilssoniin Isokyrössä, joka oli talollinen ja jonka talo oli autioitunut. Mielestäni kirjasin hänet myös Digihakemiston hekemistoon, jotta löydän hänet uudelleen, mutta jotenkin hukkasin hänet:confused: ja en nyt löydä.... Nyt kun nuo tuomiokirjatkin ovat taas digiarkistossa niin koitan samalla niitä ehtiessäni kahlata.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.