Nykänen Nykäin Nijckein Nijkein Nÿkain maakirjoja

[JouniN]

tere

Olen omaa sukua Nykäsiä, monen mutkan jälkeen Kyyveden rannalle Haukivuoren Nykälä 1 taloon. Tässä pakatussa zip, Excel tiedostossa on aineistoa maakirjojen, tilikirjojen ym. osalta mitä löysin tähän mennessä liittyen sukuuni.

Hopeaveroluetteloa 1571 ja Lappajärven Savonkylä Nykänen sivuja en itse ole vanhoista kirjoista kerännyt vaan lainannut tähän mukaan kun olivat kiinnostavia, varsinkin Lappajärven kylän Nykästen suku nimen muodostuminen.

Näistä kirjojista Nykäsiä olen Exceliin kerännyt
Viipurin ja Savonlinnan läänin tilikirjat 1635-1712
Savonlinnan ja Kymenkartanon tilikirjat 1722-1775

Ei ollut tarkoitus julkaista tätä Exceliä, joten se on tehty vain omaa tutkimusta ajatellen joten se on viimeistelemätön ja itsellenikin siellä on vielä tutkimusta kun varmuudella ei voi sitoa mistä talosta henkilöt ovat siirtyneet ja ilmestyneet johonkin tilalle tilanpitoon ja verojen maksajaksi.

Jos jollekin on apuja omassa tutkimuksessa niin tässä liitteen zip tiedostossa on jokunen kylä joissa Nykäsiä on asunut, joitain kyliä varmaan puuttuukin, mutta tulevat varmaan vastaan aikanaan.

t:jouni

[Irma Nykänen]

Olen samoja tietoja pyöritellyt, kun olen yrittänyt Nykästen keskinäisiä sukulaisuussuhteita selvitellä. Suurin osa lienee ainakin vähäistä sukua keskenään, mutta Lappajärven Nykäsistä yhteys on edelleen epselvä.


Nykälästä muutti 1535 Olli Heikinpoika (Olof Henricson) Nykänen Evijärvelle, mutta sen enempää en hänestä tiedä. Ilmeisesti oli kuitenkin Nykälän kantatilan poika. Ehkä kuitenkin loi jonkinlaisen sillanpääaseman Pohjanmaalle ja muita Nykäsiä seurasi perässä.


Minun sukuhaarani on lähtöisin Nykälä 1:stä Saksalan kruununtilan isännän Paavo Paavpoika Nykäsen kautta. Raavo oli Ruotsin maapäivilläkin talonpoikein edustajana.

[Matti Lund]

Olen samoja tietoja pyöritellyt, kun olen yrittänyt Nykästen keskinäisiä sukulaisuussuhteita selvitellä. Suurin osa lienee ainakin vähäistä sukua keskenään, mutta Lappajärven Nykäsistä yhteys on edelleen epselvä.


Nykälästä muutti 1535 Olli Heikinpoika (Olof Henricson) Nykänen Evijärvelle, mutta sen enempää en hänestä tiedä. Ilmeisesti oli kuitenkin Nykälän kantatilan poika. Ehkä kuitenkin loi jonkinlaisen sillanpääaseman Pohjanmaalle ja muita Nykäsiä seurasi perässä.


Minun sukuhaarani on lähtöisin Nykälä 1:stä Saksalan kruununtilan isännän Paavo Paavpoika Nykäsen kautta. Raavo oli Ruotsin maapäivilläkin talonpoikein edustajana.

Luulen että joku on rankasti juksannut Sinua.

Ei ketään Olli Heikinpoikaa ole tullut mistään ennen vuotta 1579 Pietarsaaren ylämaalle, jossa Evijärvi sijaitsi.

Ei ole mahdollista löytää tietoa sellaisesta, että joku olisi lähtenyt 1535 Savonmaalta Pohjanmaalle, koska henkilöverotukselliset tiedot alkavat Savonmaalla vasta vuoden 1541 maakirjoista, eikä Pohjanmaalle saapumisesta voida saada selkeää tietoa ennen vuotta 1546, koska siitä alkavat ensimmäiset henkilöverotiedot Pohjanmaalla yhden kirkkopitäjän alueella ja muun Pohjanmaan osalta vuodesta 1548 alkaen.

Oletan, ettei tuo vuosilukusi 1535 ole oma kirjoitusvirheesi, vaan joltakin saatu "tiedonanto", jonka olet merkinnyt itsellesi sellaisena ylös.

Ylipäänsä ketään Olli Heikinpoikaa ei ole rekisteröity Pietarsaaren ylämaalle ennen vuotta 1579. Vuosina 1579-81 on rekisteröity huonemies Olli Heikinpoika Vimpeliin. Hän on ensimmäinen Olli Heikinpoika -niminen Pietarsaaren ylämaalla. Taas saadaan odottaa pitkään, ennen kuin seuraava Olli Heikinpoika ilmaantuu sinne.

Joillekin on syötetty tätä tai muuta Olli Heikinpoikaa Pietarsaaren ylämaalle ennen vuotta 1579, mutta sellaista ei ole ollut tai sellaisesta ei ole saatavissa tietoa.

Tämä Olli Heikinpoika häipyy Pietarsaaren ylämaan rekistereistä vuoden 1581 jälkeen. Mutta Ähtävältä tavataan huonemies Olli Heikinpoika vuosilta 1587-91, joka saattaa olla sama? Mitään varmuutta siitä ei ole.

Olli Heikinpoika perusti 1600 -luvun alkuvuosina pienen ¼ manttaalin verotalon Yliähtävälle. Se tuli verolle 1608. Taloa nimitettiiin myöhemmin nimellä "Finnol", joka viittaa siihen, että perustaja saattoi olla suomenkielinen. Tosin mitään varmuutta ei tietystikään ole siitä, oliko kysymyksessä koko ajan sama henkilö, mutta mahdotontakaan se ei olisi.

Sinun kannattaisi lukea Eteläpohjalaiset Juuret 1/2018:ssa s. 11-19 julkaisemani tutkielma, joka perustuu varhaisimpiin saatavilla oleviin tietoihin Lappajärvelle asettuneista Nykäsistä. Olen sivunnut Nykäsiä parissa muussakin kirjoituksessani, mutta tässä on eniten tietoa, jota olen punninnut parhaimpani mukaan.

Terv M Lu

[JouniN]

tere

Kuten Matti tuossa vastasi niin itsekkään en löydä Evijärveltä tuohon aikaan Nykäsiä

Olen pitänyt Lappajärven "Paavo Pietarinpoika Timosen ja vaimonsa Kaarina (tai Kirsti) Nykäsen (Lappajärven Nykäsen talosta)" omana sukuhaarana kun varmuutta Haukivuoren Nykäsiin kytkemiseksi ei tällä hetkellä ole.

Jostain olin lukenut että Kaarina ja Paavo olisi ollut "serkkuja" keskenään, asia jota en ole voinut itse varmentaa, mutta jos näin on niin serkkulinjasta riippuen voi Nykästen sukulaisuus Haukivuoren sukulinjaan olla hyvinkin vahva, siis jos Paavon äiti on ollut Nykänen ja sitä kautta serkuksia, mutta tämä vain arvelua.

Se että myöhemmin Lappajärvelle olisi Nykäsiä muualta muuttanut on mahdollista ja jopa eritäin todennäköistä, Nykäsiä tuntuu löytyvän yllättävistäkin paikoista tuntuu olleen liikkuvaa sakkia.

t:JouniN

[Matti Lund]

tere

Kuten Matti tuossa vastasi niin itsekkään en löydä Evijärveltä tuohon aikaan Nykäsiä

Olen pitänyt Lappajärven "Paavo Pietarinpoika Timosen ja vaimonsa Kaarina (tai Kirsti) Nykäsen (Lappajärven Nykäsen talosta)" omana sukuhaarana kun varmuutta Haukivuoren Nykäsiin kytkemiseksi ei tällä hetkellä ole.

Jostain olin lukenut että Kaarina ja Paavo olisi ollut "serkkuja" keskenään, asia jota en ole voinut itse varmentaa, mutta jos näin on niin serkkulinjasta riippuen voi Nykästen sukulaisuus Haukivuoren sukulinjaan olla hyvinkin vahva, siis jos Paavon äiti on ollut Nykänen ja sitä kautta serkuksia, mutta tämä vain arvelua.

Se että myöhemmin Lappajärvelle olisi Nykäsiä muualta muuttanut on mahdollista ja jopa eritäin todennäköistä, Nykäsiä tuntuu löytyvän yllättävistäkin paikoista tuntuu olleen liikkuvaa sakkia.

t:JouniN

Tarkennan vielä, että Evi- ja Lappajärvelle sijoittuvia veroluetteloja on käytettävissä vuodesta 1548 alkaen

Toki Pohjanmaan sakkoluettelot Pedersören osalta alkavat jo 1543.

Ensimmäinen maininta oletettavasta savolaisesta tai Savonkylän asukkaasta on Olli Ollinpojasta vuoden 1543 talvikäräjiltä.

Vuoden 1544 talvikäräjiltä on tulkintani mukaan Olli Hannunpoika (kuudes tapaus vasemmalta ylhäältä päin), jota jotkut ovat tulkinneet Heikinpojaksi. Tästä linkistä voit arvioida, kumpi tulkinta on oikeampi. Tulkinta ei ole aina helppo, mutta mielestäni patronyymin alkuosa on kirjoitettu samoin kuin melkein joka rivillä näkyvä pronomiini han.

Kolmanneksi alimmalla rivillä on yksi Hans, joka on Löföstä (ei ylämaata, mutta kirjaus on paljon selvempi).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627698

Hannunpoikaa voi, jos ei ihan pätevästi perustella, niin veikata paremmin sopivaksi, koska ylämaan savolaisalueelle ilmaantuu jonkin ajan kuluttua talon yrittäjäksi mies, joka on ilman mitään tulkinnallisuutta Olli Hannunpoika, näet tästä vuoden 1562 kymmenysluettelosta, jossa edeltää Olli Spangaria ("Spongar").

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636273

Mielestäni vuoden 1544 tapausta ei voida mitenkään yhdistää Nykäsiin (mutta Järviseudun historia 1:n talonhaltijaluettelossa on niin käsittämättömästi tehty). Riitakumppanin Pietari Tapaninpojan näet 1562 kymmenyksissä laitettuna Purmojärvelle.

Sinunkin kannattaisi hankkia Eteläpohjalaiset Juuret 1/2018, jossa artikkelini on, koska siihen on kerättynä lähes kaikki asiakirjojen faktat Lappajärven Nykästen varhaisimmista vaiheista.

Käyn siinä läpi nimien esiintymiset ja olen saanut siihen selkoa perintöasiakirjojen avulla, mitä kautta Timonen tuli ja mitä kautta Nykänen.

Terv M Lu

Ps. tosiaan Nykäset ovat levinneet hyvin ja laajemmalle Pohjanmaalle, ei vain Lappajärvelle.

[JouniN]

kiitos vastauksesta..

Noihin vanhoihin kirjoihin ja niissä teksteihin täytyy paneutua kunhan kerkeän, niin aivot taas kouliintuu näkemään tekstin oikein, on jo melkein vuosi kun viimeksi vanhoja kirjoitustyyliä lueskelin.

Tilasin tuon Eteläpohjalaiset Juuret 1/2018, kirjan jo aamusta kun luin edellisen viestin, odottelen että pääsen tutkimukseesi tutustumaan.

Tämä Nykästen tutkimus on minulla aika "levällään" mutta yli 5400 Nykäsestä, n.3600 on jo nyt kytkettynä Haukivuoren Nykälä 1 taloon joten tämä Timonen/Nykänen kytkentä kiinnostaa kovasti, kuten muutkin pienetkin "oljenkorret".

t:JouniN

[Irma Nykänen]

Tieto Olli Heikinpoika Nykäsestä on peräisin Veijo Saloheimon kirjasta Nykäset muuttomiehonä 1540-1700. Kirjahan tosin alkaa vuodesta 1540, joten on mahdollista, että olen kirjannut vuoden väärin.


Alkuperäisiä asiakirjoja en ole tutkinut. Käsitykseni mukaan lähdeaineistona on jonkunlaista tietoa maakirjoista. Ja todella en osaa sen aikaista ruotsia ja kirjotustapaa, puhumattakaan venäjästä niin hyvin, että voisin alkuperäisiin 1500-luvun asiakirjoihin perehtyä.

[Matti Lund]

Tieto Olli Heikinpoika Nykäsestä on peräisin Veijo Saloheimon kirjasta Nykäset muuttomiehonä 1540-1700. Kirjahan tosin alkaa vuodesta 1540, joten on mahdollista, että olen kirjannut vuoden väärin.


Alkuperäisiä asiakirjoja en ole tutkinut. Käsitykseni mukaan lähdeaineistona on jonkunlaista tietoa maakirjoista. Ja todella en osaa sen aikaista ruotsia ja kirjotustapaa, puhumattakaan venäjästä niin hyvin, että voisin alkuperäisiin 1500-luvun asiakirjoihin perehtyä.

Valitettavasti Salonheimo on luultavasti luottanut johonkin toisen käden "vinkkiin" tai summittaiseen heittoon, jonka on täytynyt johtua jonkinlaisesta sekaannuksesta.

Samansuuntainen sekaannus on vaikuttanut myös sen virheen syntymiseen, joka esiintyy Nykäsestä Järviseudun historia 1:n talonhaltijaluettelossa. Siis että taloa olisi ollut perustamassa Olli Heikinpoika -niminen mies??? Sellaista nimeä voida yhdistää millään järkevällä tavalla Lappajärven Nykäseen - eikä varsinaisesti muuhunkaan Lappajärven taloon 1500 -luvulla.

Sekaannus ei voi johtua ainakaan Pohjanmaan voudintilien maakirjojen tulkintavirheestä, koska niin tulkittavissa olevaa tietoa ei niissä ole olemassa.

Kun olette lukeneet kirjoitukseni, voitte esittää täsmentäviä kysymyksiä, jotta epäselvyyttä asiassa ei teille jää.

Terv M Lu

Ps. tuo liitteessä ollut kopio Reijo Ollilan laatimasta listasta on ollut sikäli käänteentekevä asiassa, että siinä ei ole suoraan kopioitu Nykästä koskevaa kömmähdystä Järviseudun historia 1:sta tai mistään mielikuvitukseen perustuvasta höpötarinasta kuten oli sitä ennen laajasti tehty. Ollilan listassa on kyllä muutamia väärinkäsityksiäkin, mutta itse pääasia on oikeansuuntainen.

Katsoin äsken Nykäsistä esitettyjä esipolvia Genissä, Geneanetissä ja Myheritagessa. Lähes kaikissa 2-3 varhaisinta polvea on perättömiä mielikuvitushöpöjä tai sekaannuksia. Suuri osa saman tolkuttomuuden plagioimista.

[Irma Nykänen]

Kyllähän niitä 2-3 ensimmäistä esipolvea on yritetty selvittää maantarkastusluetteloista, maakirjoista, sakkoluetteloista ja ties mistä veroluetteloista ensimmäisistä anekteista lähtien. Ehdottoman varmaa sukupuuta niistä lähtien ei saa.


Sukutarinahan kertoo, että Paavali Nykänen, Haukivuoren ensimmäinen Nykänen sai suuret maa-alueet Viipurin pamauksen jälkeen. Heikki Korhonen kertoi Keski-Suomen radiossa, jonkun oikean historioitsijan selvittäneen Ruotsin arkistoista, että linnan puollustajissa todella oli Nykäi-niminen mies. Korhonen puhui myös paikallisesta lantasalpietarista, jota olisi käytetty ruudin valmistukseen. Oletan, että jos tällainen mies todella oli olemassa, hän oli kruunun paikallinen ruutimestari, joka valmisti ruutia puollustustarpeiksi.

[Matti Lund]

Kyllähän niitä 2-3 ensimmäistä esipolvea on yritetty selvittää maantarkastusluetteloista, maakirjoista, sakkoluetteloista ja ties mistä veroluetteloista ensimmäisistä anekteista lähtien. Ehdottoman varmaa sukupuuta niistä lähtien ei saa.


Sukutarinahan kertoo, että Paavali Nykänen, Haukivuoren ensimmäinen Nykänen sai suuret maa-alueet Viipurin pamauksen jälkeen. Heikki Korhonen kertoi Keski-Suomen radiossa, jonkun oikean historioitsijan selvittäneen Ruotsin arkistoista, että linnan puollustajissa todella oli Nykäi-niminen mies. Korhonen puhui myös paikallisesta lantasalpietarista, jota olisi käytetty ruudin valmistukseen. Oletan, että jos tällainen mies todella oli olemassa, hän oli kruunun paikallinen ruutimestari, joka valmisti ruutia puollustustarpeiksi.

Noissa viittaamissani sukupuissa mahdollinen yritys ??? selvittää Lappajärven Nykästä asiakirjoista on ollut niin surkea, että näkyy useampia hätäisesti keksaistuja nimiä, kun tolkkua ei ole mistään saatu.

Omituisia myyttejä näyttää liikkuvan Nykäsistä.

Mutta mieleeni tuli, että kun Savon Nykäset näyttävät keskittyvän 1500 -luvulla voimakkaasti Vesulahdelle (näkyy Jounin koosteessa 1571 hopeaveroluettelon ylösotoista), niin voisin tehdä 1500 -luvun Nykäsistä vastaavanlaisen inventaarin, jonka olen tehnyt Vesulahden Hyytiäisistä.

Jos sen teen, olisimme omituisten myyttien sijaan enemmän faktapohjalla ja voisimme paremmin arvioida mahdollisia Nykästen liikkeitä ja menosuuntia 1500 -luvulla.

Inventoin Nykäset jo Pirisen toimittamasta painatteesta Savon tuomiokirjoista 1559-64, mutta tulos oli asutushistorialliselta kannalta hyvin laiha. Jussi, Lauri ja Pieti Nykänen Vesulahdelta siellä ovat ensimmäkseen hääränneet.

Terv M Lu

[JouniN]

tere

Sain Eteläpohjalaiset Juuret 1/2018 ja hyvin olet Matti löytänyt tietoa Lappajärven Nykäsen talosta ja henkilöiden vaiheista, täytyy tutustua siihen.

Vesulahti, (Paukula, Nårola ja Mälkölä) tosiaan on suuri Nykästen keskittymä josta sukua on levittäytynyt moneen suuntaan. Mistä tänne tulivat on vielä historian hämärässä.

t;JouniN

[Irma Nykänen]

Savon historia kertoo, että Nykäsiä löytyy veronmaksajina jo 1541 ja 1571 hopeaveroluettekossa on 8 nimeä. Minusta heidän liikkumistaan ja perhesuhteitaan on hankala seurata jo siitä syystä, että alueiden rajatkin muuttuvat, eikä naisia mainita ollenkaan. Ota siitä sitten selvä mikä Paavo, Jussi tai Lauri on suora esi-isä. Joka tapauksessa Norola, Melkola ja Paukkula ovat aikaisemmissa luetteloissa.



Vuoden 1643 maakirjan perusteella katsotaan Hannu Laurinpoika Nykäsen olleen Nykälä 1:n isäntä Matti Joonaanpojan Nykälä 2:n isäntä ja Pekka Pekanpojan (tai Pietari Pietaripojan) Nykälä 3:n isäntä.


Olen jo ajat sitten todennut, ettei 1500-luvun esi-isistä voi olla ihan varma. Olen eniten yrittänyt selvittää omia juuriani ja jo siitäkin oksasta johon kuulun on muuttanut porukkaa ympäri maata, Ruotsia ja muutamat Amerikkaankin.


Lappajärven Nykäsiä en juurikan ole edes yrittänyt selvittää, koska olen alunperinkin pitänyt yhteyttä vähäisenä ja epävarmana.

[Matti Lund]

Savon historia kertoo, että Nykäsiä löytyy veronmaksajina jo 1541 ja 1571 hopeaveroluettekossa on 8 nimeä. Minusta heidän liikkumistaan ja perhesuhteitaan on hankala seurata jo siitä syystä, että alueiden rajatkin muuttuvat, eikä naisia mainita ollenkaan. Ota siitä sitten selvä mikä Paavo, Jussi tai Lauri on suora esi-isä. Joka tapauksessa Norola, Melkola ja Paukkula ovat aikaisemmissa luetteloissa.



Vuoden 1643 maakirjan perusteella katsotaan Hannu Laurinpoika Nykäsen olleen Nykälä 1:n isäntä Matti Joonaanpojan Nykälä 2:n isäntä ja Pekka Pekanpojan (tai Pietari Pietaripojan) Nykälä 3:n isäntä.


Olen jo ajat sitten todennut, ettei 1500-luvun esi-isistä voi olla ihan varma. Olen eniten yrittänyt selvittää omia juuriani ja jo siitäkin oksasta johon kuulun on muuttanut porukkaa ympäri maata, Ruotsia ja muutamat Amerikkaankin.


Lappajärven Nykäsiä en juurikan ole edes yrittänyt selvittää, koska olen alunperinkin pitänyt yhteyttä vähäisenä ja epävarmana.

Selvä, Lappajärvi ei Sinua kiinnosta, mutta Jouni tuntuu olevan kiinnostunut, joten luulen, että keskustelu siitä on jatkumaan päin.

Kyllä Savonkin osalta on tuomiokirjoja, joista joidenkin sukujen osalta selviää selkeitä sukusuhteita ja perintöoikeuksia, mutta vuosien 1559-64 osalta ei Nykäsistä selvinnyt.

Antoisin siltä osin oli vuosi 1561:

Muistiinpanoni siitä:

6312b

Vesulahti 7.9.1561
Laurens Nyken, Mons Ijnalan 3 mk sakkoon, mustelmasta LN (s. 25)
Joen Nykens hustru, Per Nyken 3 mk sakkoon, mustelmasta JNH (s. 27)


Siis Pieti Nykänen oli karannut Jussi Nykäsen vaimon päälle ja lyönyt sen verran, että mustelma oli tullut.

Mitä taas tulee Jussi Nykäseen, hän oli sukupolvensa tunnetuin Nykänen Vesulahdella. Hän oli joinakin vuosina lautamies ja käytettiin syyni- ja perinnönjakomiehenä monissa tapauksissa. Niissä tuli ilmi joidenkin Vesulahden asukkaitten selviä sukusuhteita, oli veljeksiä ja lankoja, muttei siis kysymys ollut Nykäsistä.

On jopa pari kolme perinnönjakojuttua, joissa kerrotaan, että perillinen on muuttanut Pohjanmaalle tai Kainuuseen, mutta sensuuntaista tietoa ei ole toistaiseksi ilmennyt tuomiokirjoista Nykäsistä.

Kun kerroit, että yksi Nykänen on saanut omistukseensa laajoja maa-alueita Viipurin pamauksen jälkeen, se vaikuttaa perättömältä.

Viipurin pamaus tapahtui 1496 ja siis Savon veroluettelot alkavat 1541. Välissä on 45 ammottavaa vuotta.

Minulla on koneella kerättynä listat kaikista FMU:ssa olevista ja FH:ssa olevista nimistä aakkosjärjestyksessä, siis henkilönimistä ja paikannimistä, eli nimistä kaikista arkistojen ns. Suomen keskiajan asiakirjojen painatteista. Kävin ne koneeltani illalla läpi ajalta ennen vuotta 1530, eikä tullut vastaan viittaamaasi paikannimeä eikä Nykäsen nimeä.

Vaikuttaa siis siltä, että sellaista vakavasti otettavaa asiakirjaa, jota historioitsija tähän asiaan kovasti arkistosta kaipaisi, ei ole ollut saatavilla.

Varmaankin viittaamastasi maa-alueesta on ollut nautinta- ja omistusriitoja, mutta vaikuttaa siltä, ettei niistä ole tullut esiin sellaisia seikkoja, joista on näyttöä oikeuksista 1500- tai peräti 1400 -luvulta ja joissa mukana olisi ollut Nykäsen nimi.

Kiinnostaako Sinua vielä Nykästen asemat 1500 -luvun Vesulahdella?

Terv M Lu

[JouniN]

tere taas

ilman kynsiä ja hampaita ;-) tämä Nykästen tutkimus kiinnostaa varmuudella kaikkia Nykäsiä ja tämäkin forumin kirjoitus jossain vaiheessa antaa tuleville uusille tutkijoille apuja, joko mennä eteenpäin tai sulkea jotain asioita pois, siksi kaikki oleellinen tai epäoleellinen tieto tai tapahtuma on tärkeää... no ainakin minusta.

Muutaman kerran olen Nykäsiä kirjannut ylös toisten tekemänä, tietämättä alkuperäistä lähdettä ja huomannut että jossain on "virhe" (eksytty) sitten on iso työ korjata tai muuttaa sukulinjaa, siksi nämä todella vanhat asiat, vaikka niitä löytyisi historiankirjoista arvostettujen historioitsijoiden tekemänä on hieman hankalia ja aina tarkistuksen paikka.
On otettava huomioon historioitsijan tulo näkökulma omaan teokseen joka kokonaisuutena on oikea mutta pieniä asiavirhettä varmuudella on, ja tulee ehkä esille sukututkijoiden toimesta tai uuden tiedon valossa ja uusi historioitsija oikoo niitä.

Oma Nykästen tutkimus, siis omaksi iloksi, ei käsitä vain suoraa sukulinjaani, se olen jo tehnyt.
Nyt vain kerään kaikkia Nykäsiä ylös, siksi myös nämä Lappajärven vanhat Savolaiskylän Nykäset kiinnostaa ja varsinkinkin jos niitä saa kytkettyä esim. Haukivuoren Nykäsiin, koska tiedän sinne muuttaneen, samoin kun Kainuuseen johon Matti viittasitkin (sitä suuntaa en vielä ole tutkinut). Myös Taalainmaalla Ruotsissa on Nykäsiä joita on mennyt sotilaana Norjan vuoriston sotaretken jälkeen jääneet sinne ja myös siirtolaisina muuttaneena kuten K.A Gotlundin muistelmissa on luettavissa. On Nykäsiä myös Karjalan kannaksella, kuten myös Impivaarassa ja Sortavalassa (Laatokan pohjoisosassa useampi kylä ja yksi saari). Kaikissa näissä on yhteinen nimittäjä Savon Nykäset

Matille... kuten tuossa selvitin, kaikki Nykästen edesottamukset kiinnostaa ja otan mielelläni vastaan, niin sinulta kuin muiltakin.

t:JouniN

[Irma Nykänen]

Olen kyllä avoin tiedoille Vesulahden Nykäsistä ja heidän asuinnpaikoistaan. Vuoden 1561 verollepanokirjassa on Heikki Paavalinpoika. Hänellä oli anekti numero 515. Ei minusta 50 vuotta nyt kuitenkaan ole välttämättä kuin yksi sukupolvi. Ennen Heikki Paavalinpoikaa oli tietenkin Paavali.



Mulle on totena kerrottu, että Nykäsillä olisi ollut joku kukkarokirja, jonka perusteella puollustivat maaomistuksiaan. Enkä yhtään ihmettele, vaikka paperi olisi ollut tallella vain kukkarokirjan saajalla sen verran levottomista ajoista oli kysymys.


Omissa esivanhemmissani pääsen varmasti kirjonkirjojen ja henkikirjojen perusteella 1600-luvulle Nykälä 1:een. Mutta tällainen varma tieto ei ole kovin mielenkiintoista, ihan mukava tarinoitakin on kuulla, vaikka perimätieto onkin yleensä vaihtoehtoista totuutta.


Tiedän Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa Nykäsiä, jotka ovat lähtöisin säätyvaltoipäivämies Paavo Nykäsen jälkeläisistä ja toinen mokoma on lähtöisin hänen veljiensä jälkeläisistä.


Sangen mielenkiintoinen paikka on Pietari. Sinnekin muutti Savon Nykäsiä mm. Faberge´n kultaseppämestari Gabriel Nykänen oli Pieksämäeltä. Nämä ihmiset palasivat suurelta osin vallankumouksen jälkeen Suomeen.

[Matti Lund]

Olen kyllä avoin tiedoille Vesulahden Nykäsistä ja heidän asuinnpaikoistaan. Vuoden 1561 verollepanokirjassa on Heikki Paavalinpoika. Hänellä oli anekti numero 515. Ei minusta 50 vuotta nyt kuitenkaan ole välttämättä kuin yksi sukupolvi. Ennen Heikki Paavalinpoikaa oli tietenkin Paavali.



Mulle on totena kerrottu, että Nykäsillä olisi ollut joku kukkarokirja, jonka perusteella puollustivat maaomistuksiaan. Enkä yhtään ihmettele, vaikka paperi olisi ollut tallella vain kukkarokirjan saajalla sen verran levottomista ajoista oli kysymys.


Omissa esivanhemmissani pääsen varmasti kirjonkirjojen ja henkikirjojen perusteella 1600-luvulle Nykälä 1:een. Mutta tällainen varma tieto ei ole kovin mielenkiintoista, ihan mukava tarinoitakin on kuulla, vaikka perimätieto onkin yleensä vaihtoehtoista totuutta.


Tiedän Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa Nykäsiä, jotka ovat lähtöisin säätyvaltoipäivämies Paavo Nykäsen jälkeläisistä ja toinen mokoma on lähtöisin hänen veljiensä jälkeläisistä.


Sangen mielenkiintoinen paikka on Pietari. Sinnekin muutti Savon Nykäsiä mm. Faberge´n kultaseppämestari Gabriel Nykänen oli Pieksämäeltä. Nämä ihmiset palasivat suurelta osin vallankumouksen jälkeen Suomeen.

Hei

Kainuu voisi olla yksi Nykästen pääpaikkoja, mutta kohtalo on astunut tylysti sen tielle.

Kainuun ensimmäisten joukossa oli Matti Nykänen. Pian tuli perässä Lauri Nykänen. Nämä kaksi jo ennen vuotta 1560.

Ennen vuotta 1575 on noteerattava vielä Heikki, Niiles ja Pietari Nykänen.

Entä miten kävi?

Nimet poistuivat Kainuun eli Oulun erämaajärven pitäjän rekistereistä, Niiles viimeisenä.

Heidän kohtaloistaan ei taida olla sen kummempaa tietoa.

Kainuun asutustahan kohtasi 1580 - luvulla totaalinen hävitys ja jonkinaikainen autioituminen. Eloonjääneet piiloutuivat vainoojilta ja palasivat takaisin vasta Täyssinän rauhan jälkeen. Näiden joukossa ei ollut enää Nykäsiä!

Pitkälti 1600 - lukua Kainuuseen ei ollut rekisteröity yhtään Nykästä. Esimerkiksi aikavälillä 1627-1684 olevissa Paltamon ja Sotkamon ruodutusluetteloissa ei ole yhtään Nykästä.

Tämän jälkeen Kainuuseen tulleilla Nykäsillä on tausta jossain muualla kuin Kainuussa.

Terv M Lu

[JouniN]

tere

tuo 10 veromarkan aneki 515 oli v.1561 on mielenkiintoinen siinä merkitään

Lauri Pekanpoika,
Pekka Pekanpoika,
Hannu,
Lauri Laurinpoika
ja Hannu Paavilaisten asuttama/omistama

samassa anekissa oli Paavo Heikinpoika Nykänen.

Siinä yhteydessä mainitaan että koko ak515 olisi siirtynyt vuoteen 1664 mennessä Nykästen omistukseen.

Olisiko Paavo Heikinpoika Nykänen tullut vävyksi vai ollut yhtiömies ?

--
Hyvä tietää Nykästen Kainuun kohtaloista ja saadaan "lihaa luiden" päälle, tuossa Savon historia II.1 on vain numero tietoa.

Kainuun ja Oulunjärven Savon puolella tosiaan oli aika moista vainon aikaa, hyvä tietää että sieltä en turhaan etsi tältä aikakaudelta Nykäsiä, mutta täytyy katoa lähempää nykyaikaa, siellä kuitenkin on 1900 luvun alkuna nimetty Nykästen nimellä useimpia paikkoja ja taloja kun kartta tietoja käy läpi.
Vahinko ettei henkilö tietosuoja laki anna oikein tutkia lähempää nykyaikaa.
--
Irma - tuo Kukkarokirja kiinnostaa mutta olisiko mitään lähdetietoja

--
>Savon Historia II:1 (Kauko Pirinen)< kirjasta tuli tällaista tietoa eteen

Sukunimeliitteet vuoslta 1541, (1548), 1562, 1614

Nykänen
Savon sukunimi liitteissä mainitut
Vesulahti Sukunimeliite 1 a, s.757 v.1541
Paukkula 3
Mälkölä 1

Vesulahti Sukunimeliite 1 b, s.772 v.1562
Paukkula 7
Mälkölä 2
Nårola 1

Vesulahti Sukunimeliite 1 c, s.788 v.1614
Paukkula 7
Mälkölä 1
Nårola 2

Rautalammin pitäjän suvut 1560-1606 Sukunimiliite 2, s.796
Nykäsiä ei esiinny

Ruoveden pitäjän suvut 1565-1605, Sukunimi liite 3, s.801
Nykäsiä ei esiinny

Etelä-Pohjanmaan sukuja 1560-1605, Sukunimiliite 4, s.803
Nykäsiä ei esiinny

Pohjois-Pohjanmaan sukuja 1560-1605, Sukunimiliite 4, s.806
Nykäisiä ei esiintyy 1605 alkaen 2 hlö:ä

Kainuun suvut 1548-1605 Sukunimiliite 6, s.812
Nykäsiä seuraavasti
v.1555 1
v.1563 2
v.1580 2
v.1605 0

Savosta itärajan taakse karanneet v.1557-1617, Sukunimiliite 7, s.819
Nykäsiä ei esiinny
--
t:JouniN

[Irma Nykänen]

Samassa maantarkastusluettelossa on myös anekti n:o 393 Paavo Nykänen ja anekti n:o 584 Lauri Nykänen. Vanhin lienee 393 ja luulen, huom. en tiedä varmaksi, että myöhemmät tilat ovat syntyneet suvun perinnön jakamisestä.


Kukkarokirjoista luin jostakin monista Savon alueen historiateoksista. Nimitys on sikäli ongelmallinen, että sillä tarkoitetaan myös Pien-Savon maantarkastusluettelosta.


Joskus näin myös v.1541 veroluettelon, mutta rehellisesti sanoen en sitä osannut lukea. Olin kyllä samaa mieltä, että neljä Nykästähän siellä, mutta etunimistä en saanut mitään tolkkua.

[Matti Lund]

Samassa...

Joskus näin myös v.1541 veroluettelon, mutta rehellisesti sanoen en sitä osannut lukea. Olin kyllä samaa mieltä, että neljä Nykästähän siellä, mutta etunimistä en saanut mitään tolkkua.
Hei,

Et ehkä hoksannut, mutta lupasin, että kerään presentaatioon tarkemmin ja selkeämmin nämä tiedot samaan malliin kuin tein Vesulahden Hyytiäisistä.

Sain jo kokoon 20 varhaisimman vuoden osalta eli siis 1541 alkaen.

Voit katsoa sen mallin menemällä Eteläpohjalaiset Juuret kotisivun osastoon Tarinat ja avaamalla ko. tiedoston.


Siis sen tapainen olisi tulossa Nykäsistä.

Ajattelin Nykästä laajemmaksi, ei vain Lappajärveä silmälläpitäen, vaan muitakin asutussuuntia huomioonottavaksi.

Terv M Lu

Ps. Osaan lukea 1500-luvun tekstit ja tulkita lähes kaikki myös oikein.

[Irma Nykänen]

Kiitoksia Matti Lund.

Aion petehtyä kertomaasi aineistoon. Minä en ole historioitsija, enkä oikea sukututkijakaan, olen vain eläkepäivien ratoksi selvitellyt omaa sukuani ja kertonut lähisuvulle mitä olen saanut selville. Vanhoihin käsialoihin perehtyminen on osoittautunut minulle vaikeaksi.

[JouniN]

Samassa maantarkastusluettelossa on myös anekti n:o 393 Paavo Nykänen ja anekti n:o 584 Lauri Nykänen. Vanhin lienee 393 ja luulen, huom. en tiedä varmaksi, että myöhemmät tilat ovat syntyneet suvun perinnön jakamisestä.

Kukkarokirjoista luin jostakin monista Savon alueen historiateoksista. Nimitys on sikäli ongelmallinen, että sillä tarkoitetaan myös Pien-Savon maantarkastusluettelosta.


tere

Tässä vaiheessa tilojen kohtalo tuolta ajalta on aika sekava mutta odotellaan Matin tekemää koostetta.

Tämä kukkarokirja tms. ei ole tullut vastaan vaikka aika monta uuden ajan alun historiakirjaa on tullut luettua, mutta jos Irma sanot että se jossain on niin kyllä se tulee vastaan jossain vaiheessa.

t:JouniN

[Matti Lund]

tere

Tässä vaiheessa tilojen kohtalo tuolta ajalta on aika sekava mutta odotellaan Matin tekemää koostetta.

Tämä kukkarokirja tms. ei ole tullut vastaan vaikka aika monta uuden ajan alun historiakirjaa on tullut luettua, mutta jos Irma sanot että se jossain on niin kyllä se tulee vastaan jossain vaiheessa.

t:JouniN

Kukkarokirja -nimike on tullut ensi kerran vastaani tässä viestiketjussa.

Se ei ole kameraalinen termi, jollainen voisi tulla vastaan jossain aikalaisasiakirjassa.

En muista, että olisi tullut vastaan missään pitäjänhistoriassakaan, mutta vannomatta paras.

Vaikuttaa humoristiselta. Luulen toistaiseksi että se on savolaishuumorin vastine jollekin tilikirjan tapaiselle???

Ajatusleikkinä tulee mieleen, että isäntämies voi pitää tilejään "tukkimiehen kirjanpidolla" käteisvaroistaan. Hän pistää tulopennosiaan tulopuolen kukkaroonsa ja merkkaa aina tuohilapulle rastin tai muun merkin, joka vastaa tiettyä summaa. Kun joutuu maksamaan sieltä oston tai velan vaikkapa kauppaporvarilleen, vetää suorituserän summan joidenkin tulorastien yli, jotka vastaavat summaa. Tuohilapulta näkyy aina, mikä määrä on kukkaron sisällä ja sen ylivedoista (=menopuoli), mitä on sieltä maksettu pois. - Mene tiedä, sellainen juolahti ensinnä mieleen.

Jos isäntä menettelee näin, hänellä on parempi mahdollisuus vääriä velkojia vastaan. Kauppaporvarin tilikirjalla on tietty juridinen merkityksensä. Hän yleensä tulee näyttämään sitä hakiessaan saataviaan käräjäoikeudessa joltakin isäntämieheltä. Usein "tilit ovat menneet ristiin" eli kauppaporvarin puotipuksu on unohtanut merkata tilikirjaan myyntisaamisen. Tästä tivataan aikansa puolin ja toisin.

Isännän tuohilappu ei sinänsä siinä paljoa merkkaa, mutta isäntä saa siitä varmuuden, että hän on jo suorittanut ko. maksun. Hän voi siksi helpommin pyytää oikeudelta saada valallaan vakuuttaa, että on suorittanut tivatun maksun.

Jos oikeus siihen suostuu, isäntä ei joudu maksamaan kaksinverroin, muuten joutuu, koska isäntä ei muistamattomuutensa takia uskalla mennä siitä valalle.

Varmaankin joillakin on saattanut olla sensorttinen "systeemi", mutta onko joku ajatellut, että tämä on minun "kukkarokirjani", siitä minulla ei ole aavistusta.

Terv M Lu

[jussipuranen]

Hei


http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/SF_18841


--------------------------


Fishersson
15.09.12, 11:30

Eikö se perustunut tähän annekkisysteemiin, jota on kuvattu Savon osalta näin:
"Uudistilalliseksi haluava anoi kuninkaan edustajalta eli Olavinlinnan linnapäälliköltä lupaa ottaa kruununmaata viljelykseen ja ryhtyä maksamaan siitä kuninkaanveroa. Linnanpäällikkö myönsi anojalle anekin, mikä tarkoitti yhdellä kertaa myönnettyjen maakappaleiden joukkoa.

Uudistilallinen sai todistukseksi anekin saantokirjeen, josta käytettiin nimitystä arviokirjan (arfviokirija) tai kukkarokirja (kuckarokirria). Arviokirja viittaa käytössä olleeseen arvioverotukseen ja kukkarokirja taas käytäntöön, jossa talonpoika säilytti todistusta saamistaan maakappaleista kukkarossa. Kaksi anekkikirjettä on säilynyt täydellisesti ja ne molemmat linnanpäällikkö Gustaf Fincke antoi vuonna 1553 Olli Heikinpoika Lappalaiselle, joka joutui lähtemään Kuopionnimellä sijainneesta talostaan, kun siitä tehtiin Kuopion kirkkoherran pappila.

Valtiovallan näkäkulmasta anekin luovuttaminen oli hallintotoimi, jolla uudistilalliselle luovutettiin kruununmaata pysyväksi ja perinnölliseksi omaisuudeksi. Kruunu kuitenkin edellytti, että anekin saajan oli tietyn ajan kuluttua ryhdyttävä maksamaan maaveroa saamastaan maasta. Jo 1550-luvulla määrättiin korkeita sakkoja sellaisille uudisviljelijöille, jotka eivät olleet ryhtyneet maksamaan kuninkaanveroa. Osaksi kyseessä oli tavanomainen veronkierto, osaksi kaskitalonpoikien vankkumaton käsitys erämaiden vapaasta nautinnasta."
Lähde: http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/html/index2.php


----------------------------------------------


Jussi

[lenaa]

Kari Tarkiainen har skrivit FINNARNAS HISTORIA I SVERIGE 1.
Där finns ordet kukkarokirja och översatt till fastebrev på svenska.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170152/JU_Finnarnas_historia_i_sverige_1_opt.pdf;jsession id=07D323CA64C6135FD4821A9AEBE5E52D?sequence=1

Förhoppningsvis fungerar länken och att jag inte strular till diskussionen.

Lena A

[Matti Lund]

Kari Tarkiainen har skrivit FINNARNAS HISTORIA I SVERIGE 1.
Där finns ordet kukkarokirja och översatt till fastebrev på svenska.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170152/JU_Finnarnas_historia_i_sverige_1_opt.pdf;jsession id=07D323CA64C6135FD4821A9AEBE5E52D?sequence=1

Förhoppningsvis fungerar länken och att jag inte strular till diskussionen.

Lena A

Eli tämä kohta: " Allmogen kallade fastebreven för kukkarokirja, eftersom bönderna förvarade dem i sina penningpungar (kukkaro)"

Siis kiinnekirjan kansanomainen nimitys savolaisten parissa.

Ihmekkös tuo, ettei ole tullut vastaan tai siis saman asian kohdalla on tullut vastaan aina sana "fastebref", tuhansia ja taas tuhansia kertoja.

On tainnut olla pieni pergamenttikäärö, joka mahtui kukkaroon. Länsi-Suomessa sitä on säilytetty kirstussa.

Yritin bongata sanaa Jutikkalan Talonpojan historiasta kohdista, joissa käsitellään kaskien omistukseen ottamista ja viljelyä keskiajalta uudelle ajalle asti, mutta en hoksannut, jos se sana jossain välissä oli.

Jutikkala käsitteli kyllä tarkasti keskiaikaisia viljely- ja verotustermejä ja niiden merkityksen muuntumista ajan oloon, kun siirryttiin metsästyksestä peltoviljelyyn, ja niiden synonyymejä.



Terv M Lu

[Matti Lund]

tere

Tässä vaiheessa tilojen kohtalo tuolta ajalta on aika sekava mutta odotellaan Matin tekemää koostetta.

---

t:JouniN

Inventaari on nyt vaiheessa ennen vuotta 1570. Täydennän sitä silloin tällöin muun ohessa, eli en pidä suurta kiirettä.

Jotain väliaikatietoa kuitenkin.

Vuotuisesti siellä on useimmiten 7-8 Nykästä Mälkölässä, Norolassa ja Paukkula. Paukkulassa on se suurempi Nykästen pesäke, johon olette viitanneet.

Näitä lukuja täällä on jo arvuuteltukin.

Nämä vastaavat aika lähelle asutushistoriallisissa tutkielmissa esitettyjä lukuja Nykäsistä. Vesulahden Hyytiäisistähän oli esitetty asutushistoriallisissa selostuksissa huomattavasti paljon suurempia määriä, mitä veroluettelot kertovat. Nykäsistä on täten esitetty luotettavampia ja perusteiltaan selvempiä lukuja.

Joitakin yksittäisiä tapauksiakin on jo tullut pantua merkille.

Paukkulan isossa Nykästaloudessa on yhtenä Matti Nykänen 1541-1551. On myös Heikki Nykänen 1541-46 ja 1549-1551.

Vuonna 1552 on heidän kohdallaan teksti inth eli siis ei enää eikä nimiä nähdä niillä paikoilla sen koommin.

Mutta mutta ... Oulujärven erämaapitäjään eli Kainuuseenhan tulee ensimmäisten joukossa Matti Nykänen ja Heikki Nykänen.

Täten vaikuttaa kangastuksenomaisesti siltä, että nämä Matti ja Heikki Nykäset olisivat "vuotaneet" Paukkulasta Kainuun Kiehimänjoelle, josta nämä nimet sitten löytyvät.

Terv M Lu

[Matti Lund]

tere

Tässä vaiheessa tilojen kohtalo tuolta ajalta on aika sekava mutta odotellaan Matin tekemää koostetta.

---

t:JouniN

Inventaari on nyt vaiheessa ennen vuotta 1570. Täydennän sitä silloin tällöin muun ohessa, eli en pidä suurta kiirettä.

Jotain väliaikatietoa kuitenkin.

Vuotuisesti siellä on useimmiten 7-8 Nykästä Mälkölässä, Norolassa ja Paukkula. Paukkulassa on se suurempi Nykästen pesäke, johon olette viitanneet.

Näitä lukuja täällä on jo arvuuteltukin.

Nämä vastaavat aika lähelle asutushistoriallisissa tutkielmissa esitettyjä lukuja Nykäsistä. Vesulahden Hyytiäisistähän oli esitetty asutushistoriallisissa selostuksissa huomattavasti paljon suurempia määriä, mitä veroluettelot kertovat. Nykäsistä on täten esitetty luotettavampia ja perusteiltaan selvempiä lukuja.

Joitakin yksittäisiä tapauksiakin on jo tullut pantua merkille.

Paukkulan isossa Nykästaloudessa on yhtenä Matti Nykänen 1541-1551. On myös Heikki Nykänen 1541-46 ja 1549-1551.

Vuonna 1552 on heidän kohdallaan teksti inth eli siis ei enää eikä nimiä nähdä niillä paikoilla sen koommin.

Mutta mutta ... Oulujärven erämaapitäjään eli Kainuuseenhan tulee ensimmäisten joukossa Matti Nykänen ja Heikki Nykänen.

Täten vaikuttaa kangastuksenomaisesti siltä, että nämä Matti ja Heikki Nykäset olisivat "vuotaneet" Paukkulasta Kainuun Kiehimänjoelle, josta nämä nimet sitten löytyvät.

Jorma Keränen ei ole kelpuuttanut Kainuun asuttamista käsittävässä tutkumuksessaan Nykästä 10 ensimmäisen asuttajan joukkoon. Ei käsittele erikseen Nykäsiä. On kuitenkin sijoittanut laatimassaan kaaviossa Nykästen lähtöpaikan Visulahteen.

Terv M Lu

[JouniN]

Ei tässä mihinkään kiire ole itsekin teen muuta hommaa ja kun meili tulee niin käyn katsomassa mitä hommalle kuuluu.

Hyvä tietää tuo Kainuun suunta tältä ajalta, jolloin sitä suuntaa asutettiin Savolaisten toimesta, monet sitten koki kohtalon rajantakaisten vihollisuuksiin.

Nykäset on "pienestä" lähtenyt, itse olen monesti miettinyt asiaa mistä on tultu ja yksi varteenotettava tulosuunta Vesulahdelle voisi olla Hämeen suunnalta. Täällä Vesulahdella esiintyy myös useampi suku joiden nimistö viittaa Hämeen suuntaan. Joissain historian kirjoissa on tämä alue merkitty Hämeen takamaiksi ennen kuin raja käytiin 1410. ja olettaisin että Nykäset olisi saaneet jälkinimensä (sukunimen) vasta tullessa Savon puolelle. No tämä vain omaa spekulointia ilman todistepohjaa.

t:JouniN

[Matti Lund]

Ei tässä mihinkään kiire ole itsekin teen muuta hommaa ja kun meili tulee niin käyn katsomassa mitä hommalle kuuluu.

Hyvä tietää tuo Kainuun suunta tältä ajalta, jolloin sitä suuntaa asutettiin Savolaisten toimesta, monet sitten koki kohtalon rajantakaisten vihollisuuksiin.

Nykäset on "pienestä" lähtenyt, itse olen monesti miettinyt asiaa mistä on tultu ja yksi varteenotettava tulosuunta Vesulahdelle voisi olla Hämeen suunnalta. Täällä Vesulahdella esiintyy myös useampi suku joiden nimistö viittaa Hämeen suuntaan. Joissain historian kirjoissa on tämä alue merkitty Hämeen takamaiksi ennen kuin raja käytiin 1410. ja olettaisin että Nykäset olisi saaneet jälkinimensä (sukunimen) vasta tullessa Savon puolelle. No tämä vain omaa spekulointia ilman todistepohjaa.

t:JouniN

Ehkä Nykästen jäljittäjät ovat turhaan hylänneet Kainuun Nykäset?

On ehkä uskottu, että he olisivat menehtyneet hävityksessä?

Mutta itseni yllätti aikoinaan se, että niin moni entinen asuttaja tai heidän lapsensa palasivat Täyssinän rauhan jälkeen asuttamaan uudestaan entisiä asuinpaikkojaan Kainuussa.

Ehkä kuolema ei selittäisikään kokonaan Nykästen lähtöä Kainuun Kiehimänjoelta?

Tämä on spekulaatiota, jota ei sopisi kovin pitkälle viedä, tai toiveajattelua, mikä on vielä pahempaa, sillä sitä ei saisi sukututkimuksessa harjoittaa, mutta olisiko joku Nykänen siirtynyt Kainuusta muualle?

Lappajärvi voisi olla jonkinlainen mahdollisuus?

1570 -luvulla ilmenee Kainuussa Pietari Nykänen, joka lienee ollut joko Matti tai Heikki Nykäsen poika? Niiles lienee ollut myös jomman kumman poika? - Nuorempaa polvea kuitenkin.

Pietari on sikäli kiinnostava, että Lappajärven Iso Paavali eli Paavali Pietarinpoika Nykänen, syntynyt noin 1560, oli jonkun Pietari Nykäsen poika.

Kirjoituksestani löydät yhden vaihtoehdon. eli jos Paavali Nykänen oli se Paavali Pietarinpoika, joka oli myynyt vuoden 1600 tietämissä ne maa-alueet Kivijärvellä, jotka hänen isänsä ja isänisänsä olivat raivanneet, niin ajallisesti siihen sopisi se, että Kainuun Pietari Nykänen olisi häipynyt Kainuusta 1570 -luvun aikoihin, ja ottanutkin suunnan Lappajärvelle? Pietarin isäkin olisi siinä tapauksessa ollut vielä hengissä, vaikka olisi jo iäkäs vanhus.

Terv M Lu

[JouniN]

tere

olet Matti oikeassa kaikessa spekuloinnissa täytyy olla tarkkana ja ei oikein sovi sukututkimukseen, itse en kytke mitään henkilöitä tai kytke tarinoita henkilön tauluun mikäli ne ei ole varmoja tietoja.

Luin Iso-Paavalin jutun minkä olit Eteläpohjalaist Juure 1/2018 lehteen kirjoittanut. Raivasin tosiasiat esiin ja kyllä se mahdollista on miten päättelit asioiden olevan, vaikka Iso-Paavalin sukunimi jää pimentoon joka ei ole tavatonta henkilön Pohjanmaalle tullessa monet kirjurit jättivät Savosta tulleiden henkilöiden sukunimet kokonaan pois, joka nyt haittaa sukututkimusta.

Tämä Kirsti Paavon tytär Nykänen merkintä talon kirjoihin mietityttää onko hän Ison-Paavon tytär? Savossa "minijä" merkitään sukunimellä hänen tullessaan taloon, mutta jos hän on ollut "tytär" niin miksi tässä kohdin on myös sukunimi merkittynä Nykänen?

no joku tässä on joka ei vielä aukea

Tuon Kainuun yhteys (vaikka on spekulointia) kun tulisi jostain vastaan niin selventäisi asioita kummasti niin nimien kuin henkiköidenkin osalta.

Tuohon aikaan ihmiset muuttivat kauaksikin ja osa myös takaisin ja vaikka kaukana asuivatkin niin olettaisin heidän jotain tienneet ja kuulleet sukulaisistaan muiden matkalaisten kertomana. Tuolla lehdessä Genos 1/2013 s.30 (Veijo Saloheimo) on karttakin muutto virroista Savosta pois v.1611-55 ja arvioiduista henkilö määristä ja vaikka tuo on myöhemmältä ajalta niin ihmiset ovat muuttaneet myös ennen tuota tarkasteluaikaakin.

K.A. Gotlundin Ruotsin metsäsuomaisten muistelmissa oli mielenkiintoinen juttu juuri tästä muistamisesta. Goltlund ihmetteli henkilöitä jotka muistivat 5-6 sukupolven taakse sukulaisiaan, asioita, tapahtumia ja lauluja, ja kun Ruotsin hallinto Taalainmaalla "Ruotsalaisti" henkilöt ja suvut, tämä muisti taito katosi ehkä kun "puhuttu kieli" (ei saanut puhua Suomea) sekä paikannimet oli muuttuneet.

t:JouniN

[Matti Lund]

tere

olet Matti oikeassa kaikessa spekuloinnissa täytyy olla tarkkana ja ei oikein sovi sukututkimukseen, itse en kytke mitään henkilöitä tai kytke tarinoita henkilön tauluun mikäli ne ei ole varmoja tietoja.

Luin Iso-Paavalin jutun minkä olit Eteläpohjalaist Juure 1/2018 lehteen kirjoittanut. Raivasin tosiasiat esiin ja kyllä se mahdollista on miten päättelit asioiden olevan, vaikka Iso-Paavalin sukunimi jää pimentoon joka ei ole tavatonta henkilön Pohjanmaalle tullessa monet kirjurit jättivät Savosta tulleiden henkilöiden sukunimet kokonaan pois, joka nyt haittaa sukututkimusta.

Tämä Kirsti Paavon tytär Nykänen merkintä talon kirjoihin mietityttää onko hän Ison-Paavon tytär? Savossa "minijä" merkitään sukunimellä hänen tullessaan taloon, mutta jos hän on ollut "tytär" niin miksi tässä kohdin on myös sukunimi merkittynä Nykänen?

no joku tässä on joka ei vielä aukea

Tuon Kainuun yhteys (vaikka on spekulointia) kun tulisi jostain vastaan niin selventäisi asioita kummasti niin nimien kuin henkiköidenkin osalta.

Tuohon aikaan ihmiset muuttivat kauaksikin ja osa myös takaisin ja vaikka kaukana asuivatkin niin olettaisin heidän jotain tienneet ja kuulleet sukulaisistaan muiden matkalaisten kertomana. Tuolla lehdessä Genos 1/2013 s.30 (Veijo Saloheimo) on karttakin muutto virroista Savosta pois v.1611-55 ja arvioiduista henkilö määristä ja vaikka tuo on myöhemmältä ajalta niin ihmiset ovat muuttaneet myös ennen tuota tarkasteluaikaakin.

K.A. Gotlundin Ruotsin metsäsuomaisten muistelmissa oli mielenkiintoinen juttu juuri tästä muistamisesta. Goltlund ihmetteli henkilöitä jotka muistivat 5-6 sukupolven taakse sukulaisiaan, asioita, tapahtumia ja lauluja, ja kun Ruotsin hallinto Taalainmaalla "Ruotsalaisti" henkilöt ja suvut, tämä muisti taito katosi ehkä kun "puhuttu kieli" (ei saanut puhua Suomea) sekä paikannimet oli muuttuneet.

t:JouniN

Hei, ettei Sinun kommentistasi nyt syntyisi väärää käsitystä, joka nyt syntynee, mutta mihin kirjoitukseni ei voi antaa aihetta, niin pitää todeta, että vaikka Paavo Pietarinpoika Nykästä nimitettiin useissa käräjätapauksissa vain Isoksi Paavaliksi, niin kyllähän hänen lisänimensä Nykänen esiintyi hänellä aikavälillä 1615-40 monissa asiakirjoissa ja yhteyksissä, vaikkakin muuntelevaisesti.

Käyn tarkoin nämä nimiasiat läpi kirjoituksessani, joten siitä ei pitäisi jäädä epäselvyyttä.

Sen sijaan Ison Paavo Pietarinpoika Nykäsen vaimolla Kirsti Paavontyttärellä ei esiinny asiakirjoissa lisänimeä, vaan tekstinä on joko Kirsti Paavontytär tai Kirsti -leski. Ja siis hän oli omaa sukua todennäköisesti Timonen.

Talon jota Paavo Pietarinpoika Nykänen alkoi asua vuodesta 1604 alkaen, oli perustanut noin 1562 Paavo Pietarinpoika Timonen, joka oli todennäköisesti hänen appensa kuten pyrin kirjoituksessa perintöasiakirjojen sisällön perusteella perustelemaan.

Meni sitten jonkin aikaa sen jälkeen, kun Paavo Pietarinpoika Nykänen oli tullut tähän taloon, ennen kuin taloa alettiin nimittää Timosen sijaan Nykäseksi uuden Paavon mukaan.

Timonen ei jäänyt sen talon pysyväksi nimeksi, koska Savonkylässä oli toinen Timosen talo, joka periytyi muutaman polven isältä pojalle ja oli selvempää, että nimi jäi ja pysyi sillä toisella talolla.

Tällainen savolaistutkijan tottumukselle sekavalta vaikuttava vaihteleva henkilöiden ja talojen nimittäminen oli Pohjanmaan tapauksessa aivan tavanomaista, johon pääsee sisälle vain tarpeeksi tutkittuaan niitä tapauksia.

Pohjanmaalla oli tavanomaista nimittää taloa usealla eri nimellä ristiin ja joskus ei yksi ja uniikki nimi pysynyt henkilöilläkään.

Terv M Lu

[Pekka Hiltunen]

Perehtymättä keskusteluun näyttäisi Nykästen liikanimi säilyneen Lappajärven/ Savonkylän vaiheilla. Tällä perusteella ei voida sulkea pohjalaisille taloille tyypillistä liikanimen/ sukunimen siirtymistä toisaalle ilman biologista sukulaisuutta E-Savon Nykälän väen kanssa. Toisaalta ristiinnainti Ruotsin savolaisten kanssa tuo oman mausteensa tähän soosiin. Joku Nikolai, Nisse tai Nikke nimen taustalla tietenkin on. Mieleeni tulikin pitempään askarruttanut Savon asutukseen liittyvä varhaisin tunnettu asiakirja, jossa tuomari Utriaisen ohella mainitaan 12 lautamiestä liika- eli sukunimineen. Myös Uttriaiset ovat E-Savosta ja Mikkelin tienoilta. Omien Nykäs- esivanhempieni ohella myös "oikean" sukunimeni Nyyssöset lukeutuvat tähän joulupukkisukujen laajaan "heimoon".
Olisin kiitollinen, jos joku lahjakas ja/ tai uuttera sukututkija julkistaisi sen tuomari Utriaisen savalais-nimisten lautamiesluettelon nimet.
Huomattakoon, että ennen maan kohoamista nykytasolleen ulottuivat vesireitit 1500-luvun savolaismuuttojen edellä Rovaniemelle ja myöhempien tervakaupunkien satamiin, mutta myös E-Pohjanmaalle; maantiethän liittyvät pyörän keksimiseen "uudelleen" myös täällä pohjolassa, mistä kertonevat maa- ja rippikirjojen kylien järjestykset eri aikoina - myös talvis- ja kesäaikoina.
Kustaa keksi paitsi ryhtyä asuttamaan Savoa itäistä invaasiouhkaa vastaan, mutta myös houkutella kaskiviljelyyn tottunutta savolaisväkeä Värmlannin metsiä naurispelloiksi kaskeamaan. Ennen 1600-l:n sotia olivat savolaisten raivaamat metsät jo tuottamassa viljaa hallitsijan laareihin - ja ehkä oli muutamien savolaisten selkä ruvennut vaivaamaan peltotyössä siihen määrään, että Suomen länsirannikon asuttaminen ja vaurastuminen ompi voinut aiheuttaa takkaeisinmuuttova Nykkäästenkii jäläkipolovvissa.
P. S.
23AndMe:n ja FTDNA:n autosomi-mätsiesi joukosta voisi kuvitella jöytävänsä ns. "kromosomikuvissa" viitteitä niin E-Savoon, P-S:oon kuin E-Karjalaankin (jotka em:jen kanssa yleisesti sekaantuvat keskenään itselläni niin, että vain Lounais-Suomen ja Ruotsin linjat ovat suhteellisen "puhtaita". Ne e.m firmojen "kromosomikuvathan liittyvät pitkinä nauhoina tumassa olevaan "dna-matskuun" vain solunjautumisen yhteydessä ilmaantuvaan kromosomien valomikroskoopillakin havaittavaan ulkomuotoon... Kun "whole dna:n labrahinta on 1000 €, voisi kuvitella, että satasen "testissä" on dna:sta 5%...
PH

[JouniN]

Hei, ettei Sinun kommentistasi nyt syntyisi väärää käsitystä, joka nyt syntynee, mutta mihin kirjoitukseni ei voi antaa aihetta, niin pitää todeta, että vaikka Paavo Pietarinpoika Nykästä nimitettiin useissa käräjätapauksissa vain Isoksi Paavaliksi, niin kyllähän hänen lisänimensä Nykänen esiintyi hänellä aikavälillä 1615-40 monissa asiakirjoissa ja yhteyksissä, vaikkakin muuntelevaisesti.

Terv M Lu

---

Tere Matti

Sinulla kuitenkin Lappajärveltä ja ympäristö alueelta todella laaja näkemys jota kyllä uskon.
Tämä vain kuuluu "luonteeseeni" hieman kriittisesti suhtautua asioihin ja myös samalla saada enempi tietoa ja varmistusta kyseiselle asialle, toivottavasti ymmärrät ;-)

t:JouniN

[Matti Lund]

---

Tere Matti

Sinulla kuitenkin Lappajärveltä ja ympäristö alueelta todella laaja näkemys jota kyllä uskon.
Tämä vain kuuluu "luonteeseeni" hieman kriittisesti suhtautua asioihin ja myös samalla saada enempi tietoa ja varmistusta kyseiselle asialle, toivottavasti ymmärrät ;-)

t:JouniN

No sitä kriittisyyttä nimenomaan toivoinkin.

Olit omaan koosteeseesi kopioinut Reijo Ollilan keruutietoja, joita löytyy Evijärven sukututkijoiden portaalista. Siinä on ongelmia järkevien sukujohtojen näkökulmasta ja joitakin väärinkäsitysten syntymisen mahdollisuuksia.

Varoituksen sanani johtuivat siitä, että hyvin monissa julkaistuissa sukutauluissa Savonkylän Nykäsen sukujohdot ovat aivan toisin päin ja siis mielestäni väärin. Niitä ei tule noudattaa epähuomiossa. Ne perustuvat tietynlaisiin todisteettomiin oletuksiin, joita ei ole haluttu arvioida kriittisesti. Osoitan, etteivät ne vastaa asiakirjojen tietoja eikä niissä ole logiikkaa. Siis kirjoituksessani sukujohto on päinvastoin. Eroa sille, miten pitää mennä, olisi vaikea huomata ilman niitä perintökanteita joita kirjoituksessani olen käyttänyt. Muilla ei ole ollut tähän mennessä käytettävissään sitä informaatiota. Ja toistaiseksi sitä informaatiota eivät muut ole edelleenkään osanneet käyttää.

Muutama on jopa viitannut kirjoituksiini Nykäsistä, mutteivät ole muuttaneet päinvastaista sukujohtoaan tai karsineet pois nimiä, jotka eivät voi kuulua Savonkylän Nykäsiin, vaan muihin yhteyksiin. Itse asiassa 2018 julkaistulla kirjoituksella ei ole ollut toistaiseksi mitään vaikutusta, eli lienet julkaisun oikolukijan jälkeen ensimmäinen joka on yrittänyt lukea sen läpi sisäluvulla.

Terv M Lu

[JouniN]

Mukava kuulla että suhtaudut ammattimaisesti "pieneen kritiikkini"

Luin todella kirjoituksesi ja sain aikaiseksi monenlaisia merkintöjä ja alleviivauksia tähän 1/2018 lehteen.

Se myös aiheutti antamaani kritiikin, koska on muitakin versioita mistä mainitsitkin, jotka on aiheuttanut, jos ei sotkua niin ainakin miettimisen aihetta, toivon että nyt selviäsi Nykästen sukulinjan todellinen suunta.

t:JouniN

[JouniN]

Lappajärvestä löytyi muutama karttakuva


http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201007272374
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200908203694
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200907303038
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200907282923
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200907282920
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200907292937
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=904047

[eeva häkkinen]

Onpa kiva, että vanha ja laajalle levinnyt savolaissuku on saanut kaipaamaansa huomiota! Mutta yhtä asiaa olen ihmetellyt jo pitkään: miksi ei Nykäsiä ole DNA-testattu? Kun tutkimus on monessa haarassa edennyt jo tuonne hämärän rajamaille, jossa tulokset jäävät paljolti spekuloinnin varaan, olisi hyvinkin aika siirtyä käyttämään DNA-testejä varmistamaan tai kumoamaan skenaarioita. Isälinjatestaus on kalliimpaa kuin autosomaali- eli serkkutestaus, mutta tässä vaiheessa ei ole mitään tarvetta aloittaa kalliista BigY:stä. Y37 on vielä viikonlopun ajan tarjouksessa 79 $, joka on alin koskaan näkemäni hinta ja vastaa jo moniin kysymyksiin (tarjous päättyy puoleltayöltä 21-22.11 Teksasin aikaa). Testitasoa voi tarvittaessa korottaa samasta näytteestä vaikka vuosia myöhemin. Kustannustehokas testaus on taitolaji ja ainakin paria oleellista perussääntöä on syytä noudattaa:
- tarkista, että testattavan henkilön isälinja on "puhdas" eli siinä ei ole naisia tai esim. adoptoituja (jotka saattavat sinänsä olla tutkimuskysymyksiä, mutta tulokset eivät seuraa biologista isälinjaa.
- tarkista, ettei testattavan henkilön isälinjaista lähisukulaista (veli, isän veli, 1-4 serkku) ole jo testattu. Testistä saatava lisätieto jää väistämättä vähäiseksi, koska testattava Y-kromosomi siirtyy sellaisenaan isältä pojalle lukuunottamatta mahdollisia mutaatioita, jotka piirtelevät jälkeläisten isälinjaa.

[JouniN]

tere Eeva

tuo DNA juttu on ihan mielenkiintoinen ja on minulla se ollut mielessä testata jollain paremmalla, siis mikä antaa laajemman otannan. Nykyinen vain muutaman sekvenssin tutkimus jonka olen tehnyt ei minulle ole tuonut oikeastaan mitään mitä en ole tiennyt jo ennenkin.

Minun tarvitsisi hyvin perehtyä koko DNA järjestelmään jotta siitä olisi minulle sitä hyötyä mitä odotan olevan. Nyt jätän isojakin sukuhaaroja ns. roikkumaan, odottamaan jos joskus saan ne sen haaran vanhimmat kytkettyä sukuuni oikeaan kohtaan. Ehkä siinä on DNA tutkimuksesta hyötyä jatkossa.

t:JouniN

[eeva häkkinen]

Tere Jouni
Mullakin on ollut tapana pantata spekulatiivisia sukuhaaroja, jollei asiakirjoista ole löytynyt pitäviä näyttöjä, mutta nythän ovat DNA-testit tulleet apuun. Nimen Häkkinen olen saanut mieheltäni, mutta äitini isä oli myös Häkkinen. Kaikki ensimmäisen maaverokirjan 1541 Häkkiset Savossa (13) asuivat myöhemmin perustetun Pieksämäen pitäjän alueella. Testattuani mieheni ja liitettyäni hänet nimiprojektiin Häkkinen (hän oli vasta kolmas tässä projektissa) pyrin saamaan testeihin saman klaanin eri sukuhaarojen miehiä, jotka osoittautuivatkin DNA-sukulaisiksi. Jossain vaiheessa aloin hämmästellä, miksi miehelläni oli lukuisia osumia yhden mutaation etäisyydellä (GD = genetic distance), mutta ei yhtään 0:n etäisyydellä, vaikka monilla osumista oli keskenään GD 0. Tutkittuani asiaa, totesin että kaikki nuo mieheni GD 1 -lukemat tulivat samasta markkerista DYS385=10-13, kun kaikilla muilla oli DYS385=11-13. Aloin testata hänen etäserkkujaan tästä sukuhaarasta, ja kaikilla oli sama mutaatio. Nyt piti siis tutustua tuohon oikuttelevaan markkeriin tilastojen avulla. Kävi ilmi, että tuo markkeriarvo oli varsin harvinainen (< 0,5 %); se oli siis tämän sukuhaaran diagnostinen mutaatio, eli korvamerkki. Sain vielä mutaation ikäytettyä 1640-luvulla syntyneen miehen molempiin poikiin, joten se on ollut jo tällä miehellä. Taaksepäin en valitettavasti ole päässyt, koska hänellä ei ollut yhtään veljeä, ja vaikka tiedän hänellä olleen neljä setää, joiden jälkeläiset sopisivat testattaviksi yhtä hyvin, en ole onnistunut pyydystämään heistä yhtään.

Tässä oli siis yksi esimerkki Y-DNA-testauksesta, paljon muitakin löytyy. Ja paljon on tullut matkan varrella opittua. Millaisen testin olet itse tehnyt? STR-markkeritesteillä on mielestäni optimaalinen mutaatiofrekvenssi sukututkimuksen tarpeisiin ja tulokset kertovat paljon, kunhan ei jäädä GD- tai TiP-tasolle, vaan lähdetään tutkiskelemaan markkereita, niiden jakautumista ja käyttäytymistä. Käytettäessä DNA-testejä asiakirjatutkimuksen jatkeena on tavallisesti testattujen määrä tärkeämpi kuin testien laajuus; jo Y37-testeillä voi klusteroida populaatiota ja sulkea pois joukkoon kuulumattomia. Omilla tuloksillaanhan ei kukaan tee mitään, kaikki sukulaisuustieto syntyy vertailusta. Itse aloitan sukuryppään tarkastelun testaamalla 3-4 miestä, joista voi aloittaa esi-isän haplotyypin hahmottelun. Jos suku on hyvin tutkittu, voi näille ottaa jo Y111-testin, jollei, on parempi aloittaa Y37-testeillä ja korottaa myöhemmin, jos tulokset näyttävät lupaavilta. Y111-testejä tarvitaan ainakin aluksi ja osaksi, jotta henkilöt saadaan sukupuussa oikeaan lokeroon. Kun testattuja on enemmän, niin että geneettinen maisema hahmottuu, on monesti apua jo yhden markkerin testeistä, joita tekee saksalainen labra YSEQ pikku rahalla. Se on laadukas ja arvostettu firma, FTDNA:n entisen geneetikon Thomas Krahnin perustama, mutta huonosti tunnettu, koska se ei mainosta lainkaan.

Big-Y -testit eivät mielestäni ole optimaalisia sukututkimukseen, vaan pikemminkin väestö- ja migraatiotutkimukseen. Ainakaan niitä tai mtDNA-testejä ei kannata ottaa ennenkuin tietää, mitä haluaa ja ymmärtää mitä tekee. Osumat ovat usein sellaisia, joiden kanssa teillä on yhteinen esi-isä, joka on elänyt n. 500-600 vuotta sitten, ei nimeä tai asuinpaikkaa (itse kutsun niitä haamuesi-isiksi), kun taas sukututkimuksessa pelataan tunnistettavilla henkilöillä, jotka voidaan linkittää sukupuuhun yksikäsitteisesti.

[JouniN]

tere Eeva

kuten tuossa edellisessä viestissä kerroin aion kyllä tehdä paremman testin ja saada sitä kautta paremmin tietoa aiemmista sukupolvista. Nykyinen on MyHeritage build37 joka kyllä ilmoittelee serkkuja ym. ja ei ole ihan se mitä itse kaipaan.

Hyvin olet DNA asiaan perehtynyt ja kun olet Häkkisiä niin on omassa ohjelmassani näköjään Häkkisiäkin joiden kanssa Nykäset menneet 35 kertaa yhteen

Olen myös päässyt 1541 maakirjan perusteella 3 Paukkulassa ja 1 Mälkölässä veroa maksaneeseen Nykäseen joten samoilla seuduilla ollaan.

t:JouniN

[eeva häkkinen]

Joo, kyllä Nykäset ja Häkkiset Haukivuoren/Pieksämäen seudulla ovat perinpohjin ristiinnaineita, kahdestakin syystä: asuivat samoilla paikoin - ainakin samojen vesireittien varrella, ja olivat etenkin Haukivuoren runsaslukuisimmat suvut. Laskin kerran henkikirjoista Haukivuoren yleisimmät nimet vuonna 1950, muistaakseni Häkkisiä oli yli 300, Nykäsiä vähän yli 200 ja kaikkia muita selvästi vähemmän.

Mutta tulipa mieleen, että jos olisin sinä, tilaisin HETI itselleni Y37-testin ja toisen "varakitin", jonka voisin kaupitella jollekin toiselle Nykäselle ja katsoa, miten tulokset suhtautuvat toisiinsa tai pulpahtaako osumiksi aiemmin testanneita Nykäsiä. Siitä saisi hyvän "kick-startin" Nykäsen klaanin testaukselle. HETI siksi, että huomenna (taitaa olla jo tänään eli 1.12) on viimeinen Black Friday alennuspäivä ja Y37:n hinta on ennätysalhainen, 79 $, kun listahinta on 119 $. Kysy lisää yksärillä, jos kysyttävää.