PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nimen muutos?


ahopaann
10.08.21, 09:41
Gustaf Adolf Ahlroth näyttäisi muuttaneen Heinolasta veljensä luo Jämsään äidin kuoltua. Isä oli kuollut jo aiemmin, jonka jälkeen äiti avioitui uudelleen. Äidin kuoltua myös 2. aviomies avioitui uudelleen.

Myöhemmin rippikirjassa hänen kohdallaan on laitettu Ahlroth-nimi sulkuihin ja perään kirjoitettu Pajunen.
Jämsä rippikirja 1900-1909 (AP_IV) Sivu 1276 Seppola, Seppola, Tauriala, Rauhala ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22205&pnum=74

Lisäksi hänen kohdallaan lukee eri rippikirjan aukeamilla "sälli" ja hän on ollut ymmärtääkseni armeijaan kelvoton. Voisiko tässä olla nimenmuutoksen syy?
En saa lisäksi selvää kaikesta hänen kohdallaan rippikirjassa. Onko muuttanut Kuhmoisiin?

Nina
10.08.21, 10:33
Tuosta sivulle 886 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22204&pnum=89

OutiTK
10.08.21, 10:41
Gustaf Aadof kuulutettiin Olga Kallentyttären kanssa sivulta 1284
Jämsä rippikirja 1900-1909 (AP_IV) Sivu 1284 Seppola, Seppola, Könkkölä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22205&pnum=82 / Viitattu 10.08.2021

Heidät vihittiin rippikirjan mukaan 16.12.1901 ja muuttivat sivulle 886
Jämsä rippikirja 1900-1909 (AP_III) Sivu 886 Kelhä, Seppola, Ylä Kelhä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22204&pnum=89 / Viitattu 10.08.2021

Ja sieltä vuonna 1903 sivulle 1263. Jossa lyijykynällä Kustaa Adolfin tittelinä näyttäisi olevan levysepp. Lopussa viittaus uuteen kirjaan sivulle 3007 vuonna 1910 eli Jämsä pysyivät.
Jämsä rippikirja 1900-1909 (AP_IV) Sivu 1263 Seppola, Seppola, Ylä Apiala ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22205&pnum=61 / Viitattu 10.08.2021

Outi

AnnaS
14.08.21, 09:52
Lisäksi hänen kohdallaan lukee eri rippikirjan aukeamilla "sälli" ja hän on ollut ymmärtääkseni armeijaan kelvoton. Voisiko tässä olla nimenmuutoksen syy?

Sälli oli alunperin lyhenne kisällistä. Hampuusin synonyymi siitä tuli, kun sällit käyttäytyivät huonosti. Rippikirjan tittelinä kyseessä lienee ennemmin ammatti- kuin mainemerkintä, kuten kaikilla muillakin, mutta asiaa pitää tietysti selvittää henkilön tekemisten kautta. Myöhempi titteli levyseppä tukee kisälli-tulkintaa.

Armeijaan kelvottomuudessa ei ollut tuolloin hävettävää, kukapa sinne olisi halunnutkaan. Talojen pojilla näkee merkintää paljon. Sukunimiä vaihdettiin tuohon aikaan kuin paitaa, ja perusteeksi riitti pelkkä vaihtelunhalu tai "en tykkää vanhasta".

ahopaann
14.08.21, 13:15
Kiitos vastauksestasi! Minulle tuli lähinnä mieleen, ettei olisi sopeutunut suvun 'raameihin', kun siellä oli aiemmin mestaria ja armeijassa palvelleita ja olisi ehkä tuntenut, että nimi 'velvoittaa' liikaa.

Sinänsä jännää tuo sukunimen vaihtaminen aikana, jolloin kaikilla ei edes ollut sukunimeä. Ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen, että henkilö on tehnyt jotain sellaista, että on täytynyt vaihtaa nimi.

Olarra
14.08.21, 14:07
Kiitos vastauksestasi! Minulle tuli lähinnä mieleen, ettei olisi sopeutunut suvun 'raameihin', kun siellä oli aiemmin mestaria ja armeijassa palvelleita ja olisi ehkä tuntenut, että nimi 'velvoittaa' liikaa.

Sinänsä jännää tuo sukunimen vaihtaminen aikana, jolloin kaikilla ei edes ollut sukunimeä. Ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen, että henkilö on tehnyt jotain sellaista, että on täytynyt vaihtaa nimi.

Tuohan oli vahvaa suomalaisuusaatteen aikaa, joilloin nimiä suomennettiin ja alettiin antaa suomalaisia nimiä. Erään esivanhempani viisi ensimmäistä lasta sai ruotsalaisasuiset etunimet ja sitten loput suomalaiset etunimet 1800-luvun lopulla. Ruotsinkielisiä sukunimiä suomalastettiin erityisen paljon Snellmanin satavuotisjuhlan kunniaksi 1906.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/artikkelit/snellmanin_100-vuotispaiva_ja_sukunimien_suomalaistaminen

ahopaann
15.08.21, 12:46
Olihan noita sukunimien suomalaistamiskampanjoita myöhemminkin. Muistaakseni Kalevala-seura järjesti joskus 1930-luvulla sellaisen.