Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Korhonen etsii tietoa suvustaan?
Tervehdys!
Olen uusi näille sivuille kirjautunut ja en oikein tiedä miten täällä tulisi toimia? Olen ollut kiinnostunut suvustani ja vähän netin kautta tutkinutkin juuriani. Törmäsin netin sivuilla tähän keskustelupalstaan ja vähän arastellen kirjauduin käyttäjäksi. Lähinnä "Kainuun Korhosten" sivut kiinnostaa. Olen itse päässyt epävarmoissa tuloksissa 1700-1780 eläneeseen Johan Sigfridi Corhoseen>1729-1803 Johan Johanss. Corhoseen>1762-1844 Matts Johs. Korhonen. Sigfrid Korhonen 1803-1844 on jo sitten varma tieto ja 1843-1904 elänyt ukkini isä Kalle (Carl) Korhonen, ukkini Kusti Reinhold Korhonen 1869-1956, isäni Eino Arvid Korhonen 1909-1988. Kaikki näitä koskettelevat henkilöt kiinnostaa. Myös ukkini sukuun liittyvä 1804 syntynyt Maria Fredrica Grundsrömiin liittyvä tieto tarpeen? Liittyyköhän Grundsröm jotenkin Castreenien sukuun?
Terveisin Korhoant :confused:
Minun sukupuussani tiedustelemistasi henkilöistä on seuraavia tietoja:
Sigfrid Korhonen 1803-1844
plso: Anna Karjalainen 1809-? (Hänellä toisena puolisona Anders Sirviö 1817-?)
6 lasta
isä: Matts Korhonen 1762-1824 (yhteinen esi-isämme)
plso: Anna Kananen 1767-1850
9 lasta
isän isä: Johan Korhonen 1729-1803
1. plso: Anna Karppanen 1737-1771; 6 lasta
2. plso: Marg. Karppanen 1750-1819
isänisän isä: Johan Korhonen 1701-1780
1. plso: Margeta Huotari 1693-1769; 12 lasta
2. plso: Walborg Parviainen 1725-?)
isänisänisän isä: Sigfred Korhonen 1669-1759
plso: Anna Härkönen n. 1675-n. 1748
8 lasta
Sigfredin esi-isiä: Sigfred, Swen, Olof (+ seuraavat Olofit)
Maria Fredrika Grundsröm 1804- 1866 (ukkini mummo)
Plso: Anders Korhonen 1810-1891 (tieto syntymävuodesta vaihtelee)
(asuivat Sotkamon Naapurinvaaralla Nygård-nimisessä talossa)
Maria Fredrikan isä: Carl Henric Grundström 1764-1826 (upseeri Kajaanin pataljoonassa)
ja äiti: Susanna Fredrika Castrèn 1776-1806
Carl Henricin äiti oli Eva Catharina Blåfield Jutikkalan kartanosta
Tässä lyhyesti – lisätietoja halutessasi vaikkapa sähköpostitse
Veikko Korhonen
Tervehdys!
Kiitos tiedoistasi. Näkyy olevan samat esivanhemmat meillä. Maria Fredrika Grundsröm on myös minun ukkini mummo. Minä olen saanut Anders Korhoselle syntymäajaksi 27.04.1800? Susanna Castrenin isäksi minä olen löytänyt Kajaanin kaupungin pormestarin Christer Castrenin 1726-1795 ja hänen isänsä oli myös pormestarina Kajaanissa 1700-luvun alussa Mathias Castren, 1693-1771 ja hänen isänsä Pälkäneen kirkkoherra Olaus Castrenius 1666-1736. (nämä on minun epävarmoja tutkimustuloksia)
Korhosten puolella tuli tuota vanhempaa polvea paljon lisää, KIITOS.
Terveisin Martti Korhonen.
urpaani muajussi
18.10.08, 09:49
Tervehdys Veikko Korhonen,
kun sanoit että Sigfrid Korhosen esi-isiä olivat Sigfrid ja Sven, niin sattuivatko he olemaan Nedersotkamon suunnassa? Meidän sukumme vanhin minun tiedossani oleva Korhonen on Sven K, s 15.12.1685, ollut tilallisena vv 1750-1756 rippikirjoissa, kuollut 9.5.1751 Nedersotkamo no 22:ssa. Jälkeläisistä muutaman polven jälkeen on eräs kulkeutunut Kerimäelle eli Sven Adamsson Korhonen (s 21.3.1819 Sotkamon Tipasojan no 11 talossa.
Valitettavasti en ole ehtinyt hakemaan Korhosia käsittelevää kirjaa vielä käsiini. Enemmän olen yrittänyt hakea esi-isiäni Kerimäen suunnasta, Hirvoset, Wenäläiset, jne.
terv Matti H
Tervehdys!
Kyseessä ei ole varmaankaan sama henkilö. Esi-isämme Sigfrit Korhonen on syntynyt 1669 ja kuollut 18.3.1759 Neder Sotkamo No3? Sinun esi-isäsihän oli kuollut Neder Sotkamo 22:ssa.
Terveisin Martti Korhonen.
Hei Muajussi,
Mainitsemasi Swen Korhonen on aikaisemmassa viestissäni olleen Sigfred Korhosen (1669-1759) veli. Hän on asunut Nedersotkamo No 22 Hyrkkäälässä.
Jos olet kiinnostunut tämän Swenin suvusta, niin ota yhteyttä.
Terv Veikko
Tervehdys!
Olen nyt ollut "Suku-forumin" käuttäjänä muutamia viikkoja ja saanut paljon arvokasta tietoa esivanhemmistani. Olen huomannut, että täällä on hyvin tietorikkaita kävijöitä. Kun nyt olen päässyt esi-isissä tuonne "Oloff Vanha Korhonen Korhoseen", niin mielessä on herännyt kysymys; "Mistä tämä Oloff Vanha Korhonen Korhonen Kainuuseen (Sotkamoon) eksyi? Tähän en ole löytänyt vastausta netin sivuilta? Onko Alasotkamon No 3 Korhola ja Vihtamon Korhola sama talo ja onko kyseessä nykyinen Naapurinvaaran Korhola? Löytyykö mistään vanhaa Sotkamon pitäjän tilakarttaa, josta löytyy talojen nimet joskus 1800-luvun alusta? Löytyykö jolta kulta tietoa?
Kyselee tietämätön: Korhonen.
Kauko Korhosen (Kajaani) tutkimuksesta lainaten saat joitakin vastauksia kysymyksiisi.
I SUKUPOLVI
Oloff "vanha" Korhonen s. 1560 +-5v. Karjalan Kannas
1/4 manttaalia. k. 1632 +xv. Sotkamo Vihtamo Korhola
- Olof tuli perheineen Sotkamoon, Vihtamon kylään Jouhtenuslammen rannalle kauniiseen vaaramaisemaan, joka kauneudellaan muistutti kotiseutua. Sitoi lehmänsä puuhun ja ryhtyi poikansa kanssa rakentamaan taloa, sekä raivaamaan kaskea. Talolle annettiin nimeksi Korhola, ilmeisesti Karjalan Kannaksen kotitalon mukaan.
- Piilopirttikin tehtiin Sydänmaalle kaiken varalta. Minne Swenin pojat myöhemmin muuttivat. Joka tapauksessa he saivat elää vainolaisilta rauhassa hyvien kaski- ja erämaiden keskellä.
Pso. ___________ __________s.
k.
Lapsia Olof "vanhalla" on tiedossa vain poikia
- Olof I Korhonen s. 1585 +-3v. Karjalan Kannaksella
k. 1649 kotona Vihtamon Korholassa
Karttojakin ja talolouettelo minulta löytyy, kunhan ehdin skannaamaan. Yritin lähettää sinulle yksityisviestiä sekä sähköpostia, mutta jostain syystä tietokoneeni temppuilee pahan kerran. Toivottavasti tämä lähtee koneelta.
Tervehdys!
Kiitos Vastauksestasi. Annoit sellaisen tiedon Oloff "vanha" Korhosen taustasta kuin olin itse olettanutkin, mistään tätä tietoa en itse kuitenkaan löytänyt. Kiitos! Oloff "vanha" Korhosen myöhemmistä vaiheista minulla on Tapani Kaupin sukuselvitys, joka yhdistää sukujuureni vahvasti häneen. Tämä Kauko Korhosen tutkimus kiinnostaa kovasti. Minulla ei sitä ole, joten otan mielelläni vastaan kaiken tiedon mitä siitäkin on saatavana. Myös tieto mistä on saatavilla Korhosiin liittyvää kirjallisuutta on tervetullutta.
Korhoant/Martti Korhonen.
Hei,
Tässä hiukan tulkintaani Korhola-taloista:
Vihtamo (Vitzamo) oli vähän aikaa kylän nimenä, mutta yhdistettiin 1636 Nedersotkamoon (Alasotkamo). Korhola-nimisiä taloja on ollut useita. (Vihtamon ja Alasotkamon Korhola on ymmärtääkseni sama talo.) Nämä muutamat Korholat ovat muuttuneet ajan myötä eri nimisiksi: No2 = Piira(a)la (1845) nyt No 19, No 3 = Sipola, Kemilä (1855) nyt No 20, No 4 = Meteli (1855), Metelinmäki nyt No 21.
Naapurinvaaran Korhola on eri talo = Nedersotkamo No 11, josta muodostuneet nykyiset No 27 Korhola, No 26 Heikkilä, No 25 Keskitalo.
Digitaaliarkistossa on Maanmittaushallituksen tilakohtaisia tietoja.
Terv Veikko
Terve!
Kiitti tiedoistasi, kumpa vielä löytyisi vanha kartta johon talot pystyisi sijoittamaan? Kerroppa vielä onko Torinkylällä oleva nykyinen "Tuomi" entinen Tuomivaaran tila?
Kiitokset, Terveisin Korhoant.
Valitettavasti en tunne Sotkamoa. Mummuni kuoleman (v. 1949) jälkeen olen käynyt siellä vain kaksi kertaa. Olen kuitenkin varma, että joku paikallinenkin tätä foorumia lukee, joten toivon heidän vastaavan kysymykseesi tuosta Tuomivaarasta.
Yritin laittaa liitteeksi karttakuvaa ja taloluetteloa, mutta minun tietokoneeni on muuttunut selainpäivityksen jälkeen niin hitaaksi, että se ehdi ladata liitteitä tänne. Yritän joskus uudelleen.
Harmitellen :mad:
Tervehdys,
Minun taloluetteloni mukaan Tuomi No 44 on ollut 1855 alkaen Päätalo, myöhemmin No 49. Uskon sen olevan nykyisinkin Torinkylällä Päätalona tunnettu tila, mutta en ole varma. Tuomivaara sensijaan on 1865 'nyhemman' (lienee = nybyggare = uudisasukas) ja saanut numerokseen 62. Nykyään se tunnetaan paremmin Tolppa-nimisenä.
Karttoja minulla ei ole. Oulun maakunta-arkistossa oli kartta Torinkylän Sirviölästä, mutta en siitä saanut lisäinfoa. Vanhat Suomen karttakirjat esim. vuodelta 1799 ja 1920 tuntevat muutamia taloja sieltä, mutta tarkkuus on sitä mitä se on. Jos Arlalla on 'paljon puhuvia' tilakarttoja, niin ne kyllä kiinnostaisi.
Terv Veikko K.
Terve Veikko!
Eihän minulla sen kummempia tilakarttoja ole kuin mitä juuri mainitsit 1799 karttakirjan. Kainuun Historia I sisaltää taloluettelon, jossa talot on numeroilla laitettu "paikoilleen" Sotkamon karttaan.
En vain saa niitäkään liitteeksi, kun palvelin katkaisee yhteyden ennen kuin kuvat ovat latautuneet.
Olen pahoillani.
terkuin Arla
Terve!
Taitaa tosiaankin vanhat kartat olla niin suurpiirteisiä, ettei niistä paljon apua ole. Mutta "yksi tyhmä kysyy enemmän kuin monta viisasta kerkiää vastata", heräsi kysymys, "Minne Oloff vanha Korhonen Vihtamossa asettui asumaan"? Todennäköisesti Naapurinvaaran, Torinkylän, Vihtamon seuduille? Todennäköisesti tämäkin asuinpaikka on tutkittu ja tiedossa? "Jouhtenus lampi", onko se ehkä Kalliojärvi, Vihtamojärvi, Autiojärvi vai jokin muu? Tietäiskö kukaan? Eikös "vanha Korhonen" kuitenkin ollut niitä ensimäisiä Kainuun "vaki"asukkaita?, kun Kustaa Vaasa asutti Suomen erämaita. Liekkö muita Korhosia tullut samaanaikaan? No eipä enempää tälläkertaa, kiitos vain vastauksista.
Toivottelee Korhoant.
Hei,
Jouhtenus on ihan oma lampensa, minun mielestäni ihan järvi. Se sijaitsee Naapurinvaara-Kontiomäen tien varrella - vasemmalla puolen kuljettaessa Kontiomäkeen päin, heti Tuulimäen tasoristeyksen jälkeen. Vanhan Olofin uskotaan asettuneen tämän lammen pohjoisrannalle, kaiketi lähelle paikkaa, jossa nykyään on kyläläisten uimaranta - ellei sitten heti korkeammalle mäelle, jolla sijaitsevat nyt Sipolankylän talot.
Kainuun Korhoset-seura käväisi jokunen vuosi sitten kesätapaamisensa yhteydessä tutustumassa paikkaan.
Terv. Veikko
Hei!
Minun äidinisän äidinäidin äiti oli Sophia Sigfridintytär Korhonen, s. 21.3.1839 Ala Sotkamo nr 20, k. 10.6.1916 Sotkamo, hän avioitui Abel Johaninpojan Karjalaisen kanssa, joka oli s. 1839, k. 1898. Heidän tytär oli Kaisa Reetta Korhonen, joka meni naimisiin Matti Meriläisen kanssa.
Sophia isä oli Sigfrid Sigfridinpoika Korhonen, s. 1809, jonka isä oli Sigfrid Johaninpoika Korhonen, s. 27.11.1764, jonka taas isä oli Johan Johaninpoika Korhonen, s. 1729, k. 9.8.1803.
Eli minun esi- isäni on Sigfrid Sigfridinpoika Korhonen, s. 1669, k. 18.3.1759 Ala Sotkamo nr 3 joka oli naimisissa Anna Härkösen kanssa.
Terv. Ann
Tervehdys!
Sukumme yhteinen esi-isä on siis 1729 syntynyt Johan Johansinpoika Korhonen. Hänen isänsä oli Johan Sigfredinpoika Korhonen, s 1701 Sotkamon Alasotkamo No 3 Korhola ja hänen isänsä oli 1669 syntynyt Sigfred Sigfredinpoika Korhonen Alasotkamo No3 Korhola. Eikös näin ole?
Terveisin Martti K.
Hei!
Sigfrid Sigfridinpoika Korhonen, s. 1669, k. 18.3.1759 Ala Sotkamo nr 3
naimisissa Anna Härkösen kanssa.
Heidän poika oli Johan Sigfridinpoika Korhonen, s. 1701, k. 8.3.1780 Ala Sotkamo nr 3, joka oli naimisissa Margeta Thomasintytär Huotaritar, s. 1693, k. 7.3.1769 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 7 lasta.
Johan ja Margeta lapset olivat:
1) Sigfrid, s. 1726, k. 18.4.1781 Ala Sotkamo nr 3, naimisissa 12.2.1745 Sotkamossa Elin Henricintytär Härötär, s. 1729, k. 27.2.1786 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 8 lasta.
(heillä lapset: Sigfrid, s. 29.10.1750, Margaretha, s. 21.10.1753, Lucia, s. 27.1.1756, Hendric, s. 18.11.1758, Andreas, s. 27.12.1759, Olaus, s. 18.7.1763, Lars, s. 19.6.1767, Anna, s. 19.6.1767)
2) Johan, s. 1729, k. 9.8.1803 Ala Sotkamo nr 3, meni naimisiin 22.2.1756 Sotkamossa anna Matstytär Karppanen, s. 1.9.1737 Sotkamo, k. 19.7.1771 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 6 lasta.
(heillä lapset: Johannes, s. 26.2.1756, Margareta, s. 6.4.1760, Matthias, s. 7.6.1762, Sigfrid, s. 27.11.1764, Andreas, s. 30.3.1767, Eric, s. 8.1.1769)
3) Thomas, s. 2.11.1731, naimisissa 25.3.1757 Sotkamossa Maria Andersintytär Härkötär kanssa. Heillä oli ainakin 2 lasta.
(heillä lapset: Johannes, s. 4.2.1758, Margete, s. 2.4.1760)
4) Anna, s. 1.11.1733 Ala Sotkamo
5) Carin, s. 29.12.1735 Ala Sotkamo, naimisissa 20.3.1757 Sotkamossa Bengt Andersinpoika Härkönen.
6) Anders, s. 27.12.1737 Sotkamo Witstrand, naimisissa 30.11.1760 Sotkamossa Margareta Larsintytär Corhotar, s. 31.10.1737 Sotkamo Sydämaa. Heillä oli ainakin 2 lasta.
(heillä lapset: Walborg, s. 15.12.1775, Elin, s. 1782, d. 11.3.1788)
7) Lars, s. 7.3.1740 Sotkamo Widstrand, naimisissa 13.3.1763 Sotkamossa Brita Larsdotter Corhotar, s. 18.9.1745 Ala Sotkamo.
Vaarini nimi oli Karl Gunnar Nyman, s. 1908, k. 1990 Helsinki. Hänen vanhemmat olivat Artur Axel Vilhelm Nyman, s. 1881, k. 1929 ja Reeta Sohvia (Greta Sofia) Meriläinen, s. 1882 Sotkamossa, k. 1952 Tammisaari. Heillä oli 9 lasta.
Reeta Sohvia äiti oli Kaisa Reeta Karjalainen, s. 29.7.1860 Sotkamo, k. 10.1.1928 oli naimisissa Matts Mattsinpoika Meriläisen kanssa. Heillä oli 8 lasta.
Kaisa Reeta Karjalaisen äiti oli Sophia Sigfridintytär Korhonen, s. 21.3.1839 Ala Sotkamo nr 20, k. 10.6.1916 Sotkamossa, oli naimisissa Abel Juhonpoika Karjalaisen kanssa. Heillä oli 2 tytärtä.
Sophia Sigfridintytär Korhosen vanhemmat olivat Sigfrid Sigfridinpoika Korhonen, s. 12.2.1809 Ala Sotkamo nr 3 ja Carin Samuelintytär Kemppainen, s. 2.12.1811 Sotkamo Nuasjärvi.
Terv. Ann
Terve!
Tapani Kaupin tutkimuksen (Oloff Vanha Korhonen Korhonen s 1560) mukaan Johan Sigfredsson Korhosella oli 12 lasta? Sinulta puuttuu Margareta, Elin, Susanna, Walborg ja Anders s 27.12.1737. Muilta puuttuu syntymäaika.
Terveisin, Korhoant/Martti K.
Terve!
Rippikirjan sivulta 56 vuonna 1757-1764 josta löysin Johan Sigfridinpoika Korhosen (s. 1701) lapsista vielä:
8) Olof, s. 2.1743
9) Henric, s. 23.12.1745
En ole vielä löytänyt Margareta, Elin, Susanna ja Walborg!?
Terv. Ann
Terve!
Kiitos puuttuvista tiedoista. Tuolta ajalta tuntuu olevan vaikea saada syntymä- ja kuolinaikoja. Sigrfredinkin syntymäaika minulta puuttui, Kiitos!
Martti K.
Hei,
Kerttu Korhosen kirjassa "Korhosten suku Kainuussa 1600-2000 luvuilla" Johan Sigfredsson Korhosella s. 1701 on vaimonsa Margaretha Huotarin s. 1691 kanssa 9 lasta: 1) Sigfred s.1721 2) Johan s. 25.10.1729 3) Thomas s. 2.11.1731 4) Anna s. 00.11. 1733 5) Carin s. 22.12.1736 6) Andreas s. 27.12.1737 7) Lars s. 08.03.1740 8) Olof s. 10.02.1743 9) Henric s. 23.12.1745
Ensimmäisen ja toisen lapsen välissä on pitkä aika. Voisivatko tästä puuttuvat ja rippikirjasta löytymättömät lapset olla siitä välistä.
Tuntuu muuten hieman oudolta, että Margaretha Huotari olisi synnyttänyt Henricin 54-vuotiaana. Mikäli siis Margarethalle annettu syntymäaika (1691) pitää paikkansa.
Samassa kirjassa on muuten Johanin Sigfred-veljen vaimoksi merkitty myöskin 1691 syntynyt Margaretha Huotari, jolla on kyllä eri kuolinaika kuin Johanin Margarethalla. Luultavasti syntymäajoissa on jonkinlainen sekaannus. Täällä näyttääkin toisaalla hänelle olevan vuosi 1693 syntymäajaksi, mutta silti ikää olisi nuorimman lapsen syntyessä jo 52 vuotta.
t. Päivi V.
Terve!
"Hiski" kirjojen mukaan Marg. Huotaritar on kuollut 76 vuotiaana 7.3.1769, joten syntymävuosi näyttäisi olevan 1693. Tämä näin pikasilmäyksellä.
Terveisin Korhoant/Martti K.
Hei,
Sekaannun nimim. Ann'en "alkuperäisen" listan avulla Johan Korhosen s.1701 sukupuuhun. Alla on alleviivattuina ja punaisella (toivottavasti toimii) ne eroavuudet, mitä löysin Annen listaan nähden omista tiedoistani. En ole tätä varten tarkistanut tietojani, joten jos havaitsette virheitä, niin kertoilkaa, please:)
Terv. Veikko K
Heidän poika oli Johan Sigfridinpoika Korhonen, s. 1701, k. 8.3.1780 Ala Sotkamo nr 3, joka oli naimisissa Margeta Thomasintytär Huotaritar, s. 1693, k. 7.3.1769 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 7 lasta. (12 lasta)
Johan ja Margeta lapset olivat:
1) Sigfrid, s. 1726, k. 18.4.1781 Ala Sotkamo nr 3, naimisissa 12.2.1745 Sotkamossa Elin Henricintytär Härötär, s. 1729, k. 27.2.1786 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 8 lasta. (9 lasta)
(heillä lapset: Sigfrid, s. 29.10.1750, Margaretha, s. 21.10.1753, Lucia, s. 27.1.1756, Hendric, s. 18.11.1758, Andreas, s. 27.12.1759, Olaus, s. 18.7.1763, Lars, s. 19.6.1767, Anna, s. 19.6.1767, Johan s. 1748 Ala- Sotkamo nr 3 Korhola SSHY IK92-93 IAa:5 kuva 65)
2) Johan, s. 1729, k. 9.8.1803 Ala Sotkamo nr 3, meni naimisiin 22.2.1756 Sotkamossa anna Matstytär Karppanen, s. 1.9.1737 Sotkamo, k. 19.7.1771 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 6 lasta.
(heillä lapset: Johannes, s. 26.2.1756, Margareta, s. 6.4.1760, Matthias, s. 7.6.1762, Sigfrid, s. 27.11.1764, Andreas, s. 30.3.1767, Eric, s. 8.1.1769)
(2. puoliso Magdalena Kananen s. 5.11.1750 Jormas No 8 Kanala k 29.2.1819 esim SSHY IK92 IAa:4 kuva 19, hänelle lapsiCarin s. 2.3.1790 Ala Sotkamo nr 3 Korhola SSHY IK94-95 Iaa:13 kuva 115)
3) Thomas, s. 2.11.1731, naimisissa 25.3.1757 Sotkamossa Maria Andersintytär Härkötär kanssa. Heillä oli ainakin 2 lasta. (3 lasta)
(heillä lapset: Johannes, s. 4.2.1758, Margete, s. 2.4.1760, Susanna 27.1.1762 Ala Sotkamo nr 3 SSHY IK92-93 IAa:5 kuva 65 )
4) Anna, s. 1.11.1733 Ala Sotkamo puoliso 31.3.1755 Matts Immonen 1734 Katerma internet-tieto
5) Carin, s. 29.12.1735 Ala Sotkamo, naimisissa 20.3.1757 Sotkamossa Bengt Andersinpoika Härkönen.
6) Anders, s. 27.12.1737 Sotkamo Witstrand ??? Ala Sotkamo nr 3 , naimisissa 30.11.1760 Sotkamossa Margareta Larsintytär Corhotar, s. 31.10.1737 Sotkamo Sydämaa. Heillä oli ainakin 2 lasta. 5 lasta
(heillä lapset: Johan s. 8.9.1762 Ylisotkamo No 4 (Johanin puoliso Lucia Korhonen s. 23.6.1759 Alasotkamo No 32 SSHY IK93 Iaa:7 kuva 115), Margeta s. 1764 SSHY IK93 Iaa:6 kuva 124, Lars s. 19.3. 1766, Agneta 25.3.1768, Anders s. 8.4.1770, Walborg, s. 15.12.1775, Elin, s. 1782, d. 11.3.1788 näitä 3 minulla ei ole, Elinin syntyessä äiti Margareta on 51 vuotias! )
7) Lars, s. 7.3.1740 Sotkamo Widstrand????, naimisissa 13.3.1763 Sotkamossa Brita Larsdotter Corhotar, s. 18.9.1745 Ala Sotkamo.
7 lasta: Brita s. 8.2.1766 Ala Sotkamo nr 3 SSHY IK181 IAa:5 kuva 5 , Carin s.1668 Ala Sotkamo nr 3, Johannes s. 2.4.1770 Ala Sotkamo nr 3, Lars s. 8.5.1772 Paltaniemi No 1 Sutela Hiski, Anna s. 12.3.1775 Paltaniemi No 1 Sutela, Sigfrid s. 10.8.1776 Paltaniemi No 1 Sutela, Walborg s. 2.7.1780 Paltamo, Kerälä
8) Elin Korhonen s. 1724 Ala Sotkamo nr 3 Korhola SSHY IK92 IAa:4 Kuva 44
9) Margeta Korhonen s. ? Tapani Kauppi
10) Susanna Korhonen s. ? Tapani Kauppi
11) Olof Korhonen s. 10.2.1743 esim. SSHY IK92 IAa:4 kuva 44
12) Henric Korhonen s. 23.11.1745 SSHY IK92 IAa:4 Kuva 44
Hei!
Se oli sellainen tapa ennen vanhaan että vaimot yleensä synnytti niin kauan kuin se vain oli mahdollista peräti 50 tai 58 vuotiaaksi. Löytyy myöskin tänä päivä naisia jotka ovat vähän vanhempia peräti minun omassa tuttava piirissä.
Totta se on että minulla ei ole kaikkia lapsi jota koskettaa Johan Sigfridinpoika Korhosesta, s. 1701, k. 8.3.1780 Ala Sotkamo nr 3.
Tässä lisää tietoa:
2) Johan, s. 1729, 9.8.1803 Ala Sotkamo, toisesta avioliitosta puuttuu lapset: Pehr, s. 1.9.1774, Olof, s. 19.3.1785, 31.1.1786.
5) Carin, s. 29.12.1735 Ala Sotkamo, naimisissa 20.3.1757 Sotkamossa Bengt Andersinpoika Härkönen, s. 1735 Paltamo. Heillä ainakin lapset:
Susanna, s. 4.1.1759 Paltamo Ristijärvi, Johan, s. 20.10.1761 Paltamo, Thomas, s. 14.3.1764 Paltamo, Andreas, s. 2.4.1767 Paltamo, Margretha, s. 15.8.1769 Paltamo, Bengt, s. 23.11.1780 Paltamo.
6) Anders. s. 27.12.1737 Sotkamo Witstrand (sellainen paikan nimi löytyy kastekirjasta). Hänen poikansa Johan, s. 8.9.1762 on naimisissa Lucia Larsintytär Korhosen kanssa, s. 23.6.1759.
7) Lars, s. 7.3.1740 Sotkamo Widstrand, hänen vanhin lapsi on Margareta, s. 4.8.1764.
Toivottavasti tässä autetaan toisemme, että kaikki saamme oikeat tiedot!
Terv. Ann Nyman :)
Terve.
Miten tuo Johan Korhosen s 1729 toinen vaimo? Magdalena ja Johan on vihitty21.2.1773. Johan on Vihtamosta? 4.3.1781 on vihitty Johan Johs Corhonen N.Sotc. No 3 ja Carin Petri Kananen Jormas? Voisikko tämä jälkimäinen olla 2 puoliso?
Terv.Martti K
Hei,
Merkkaan Veikon listaan sinisellä ne kohdat, joissa on erilaista tietoa, jos verrataan Kerttu Korhosen Kainuun Korhosten kirjaan. Kerttu Korhosen tiedot perustuvat, ainakin vanhojen polvien osalta, Kauko Korhosen tutkimuksiin. Itse en ota minkäänlaista kantaa korjauksiin enkä alla oleviin muihinkaan tietoihin (ainakaan ilman lisätutkimuksia), sillä tämä haara ei ole minun Korhos-haarani.
Johanin ja Marhetan lastenlapsia ei kirjassa enää seurata.
Veikon lista:
Heidän poika oli Johan Sigfridinpoika Korhonen, s. 1701, k. 8.3.1780 Ala Sotkamo nr 3, joka oli naimisissa Margeta Thomasintytär Huotaritar, s. 1693, k. 7.3.1769 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 7 lasta. (12 lasta) (9 lasta)
Puoliso 2. Walborg Parviainen s. 1725
Johan ja Margeta lapset olivat:
1) Sigfrid, s. 1726, (s. 1721)k. 18.4.1781 (k. 27.12.1787)Ala Sotkamo nr 3, naimisissa 12.2.1745 Sotkamossa Elin Henricintytär Härötär, s. 1729, k. 27.2.1786 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 8 lasta. (9 lasta)
(heillä lapset: Sigfrid, s. 29.10.1750, Margaretha, s. 21.10.1753, Lucia, s. 27.1.1756, Hendric, s. 18.11.1758, Andreas, s. 27.12.1759, Olaus, s. 18.7.1763, Lars, s. 19.6.1767, Anna, s. 19.6.1767, Johan s. 1748 Ala- Sotkamo nr 3 Korhola SSHY IK92-93 IAa:5 kuva 65)
2) Johan, s. (25.10.)1729, k. 9.8.1803 Ala Sotkamo nr 3, meni naimisiin 22.2.1756 Sotkamossa anna Matstytär Karppanen, s. 1.9.1737 Sotkamo, k. 19.7.1771 Ala Sotkamo nr 3. Heillä oli 6 lasta.
(heillä lapset: Johannes, s. 26.2.1756, Margareta, s. 6.4.1760, Matthias, s. 7.6.1762, Sigfrid, s. 27.11.1764, Andreas, s. 30.3.1767, Eric, s. 8.1.1769)
(2. puoliso Magdalena Kananen s. 5.11.1750 Jormas No 8 Kanala k 29.2.1819 esim SSHY IK92 IAa:4 kuva 19, hänelle lapsiCarin s. 2.3.1790 Ala Sotkamo nr 3 Korhola SSHY IK94-95 Iaa:13 kuva 115) (2. puoliso Mark. Malin Kanatar s. 05.11.1750)
3) Thomas, s. 2.11.1731, (k.03.11.1762)naimisissa 25.3.1757 Sotkamossa Maria Andersintytär Härkötär kanssa. (s.1738 Paöltamossa)Heillä oli ainakin 2 lasta. (3 lasta)
(heillä lapset: Johannes, s. 4.2.1758, Margete, s. 2.4.1760, Susanna 27.1.1762 Ala Sotkamo nr 3 SSHY IK92-93 IAa:5 kuva 65 )
4) Anna, s. 1.11.1733 Ala Sotkamo puoliso 31.3.1755 Matts Pauli Immonen 1734 Katerma internet-tieto (sama tieto)
5) Carin, s. 29.(22)12.1735 (1736) Ala Sotkamo, naimisissa 20.3.1757 Sotkamossa Bengt Andersinpoika Härkönen. (s.1735 Ristijärvellä)
6) Anders, s. 27.12.1737 (k.20.02.1785) Sotkamo Witstrand ??? Ala Sotkamo nr 3 , naimisissa 30.11.1760 Sotkamossa Margareta Larsintytär Corhotar, s. 31.10.1737 Sotkamo Sydämaa. (k. 31.10.1802) Heillä oli ainakin 2 lasta. 5 lasta
(heillä lapset: Johan s. 8.9.1762 Ylisotkamo No 4 (Johanin puoliso Lucia Korhonen s. 23.6.1759 Alasotkamo No 32 SSHY IK93 Iaa:7 kuva 115), Margeta s. 1764 SSHY IK93 Iaa:6 kuva 124, Lars s. 19.3. 1766, Agneta 25.3.1768, Anders s. 8.4.1770, Walborg, s. 15.12.1775, Elin, s. 1782, d. 11.3.1788 näitä 3 minulla ei ole, Elinin syntyessä äiti Margareta on 51 vuotias! )
7) Lars, s. 7.3.(08.03.)1740 Sotkamo Widstrand????, naimisissa 13.3.1763 Sotkamossa Brita Larsdotter Corhotar, s. 18.9.1745 Ala Sotkamo.
7 lasta: Brita s. 8.2.1766 Ala Sotkamo nr 3 SSHY IK181 IAa:5 kuva 5 , Carin s.1668 Ala Sotkamo nr 3, Johannes s. 2.4.1770 Ala Sotkamo nr 3, Lars s. 8.5.1772 Paltaniemi No 1 Sutela Hiski, Anna s. 12.3.1775 Paltaniemi No 1 Sutela, Sigfrid s. 10.8.1776 Paltaniemi No 1 Sutela, Walborg s. 2.7.1780 Paltamo, Kerälä
8) Elin Korhonen s. 1724 Ala Sotkamo nr 3 Korhola SSHY IK92 IAa:4 Kuva 44 (puuttuu)
9) Margeta Korhonen s. ? Tapani Kauppi (puuttuu)
10) Susanna Korhonen s. ? Tapani Kauppi (puuttuu)
11) Olof Korhonen s. 10.2.1743 esim. SSHY IK92 IAa:4 kuva 44 (k.1820)
12) Henric Korhonen s. 23.11.(23.12.)1745 SSHY IK92 IAa:4 Kuva 44 puoliso 1. Carin Jörans Karjalatar 2. Anna Härkötär s. 21.03.1752. Asuivat Paltamossa.
t. Päivi V.
Terve!
Kuolleiden kirjassa löytyy:
1) Sigfred Corhonen, k. 8.4.1781 Ned. Sotc no 3, haudattu 29.4.1781, kuoli 55 vuoden iässä, syy "colique".
2) Hbd Sigfred Korhonen, k. 2.7.1787 Nuasjärvi nr 3, haudattu 27.1.1788, kuoli 67 vuoden iässä, syy on "hits. feb".
Rippikirjan mukaan Sigfrid Johaninpoika Korhonen on syntynyt vuonna 1726 ja kuoli 8.4.1781!
Johan Johaninpoika Korhonen, s. 1729 meni toisen kerran naimisiin 21.2.1773 Sotkamossa Magdalena Petri Kanataren kanssa, s. 5.11.1750 Sotkamo Jormas, k. 29.3.1819 Oulussa.
Johan Sigfridinpoika Korhonen, s. 1701 meni toisen kerran naimisiin 7.10.1770 Sotkamossa Valpuri Parviainen hänen toisessa avioliitossa, s. 1725, k. 2.6.1793 Sotkamo. Valpuri oli leski Tipanoja nr 11:sta.
Terv. Ann :)
Hei!
Johan Johansinpoika Korhonen, s. 1729 poika Johan(nes), s. 26.2.1756, k. 14.5.1791 ja meni naimisiin 4.3.1781 Sotkamossa Carin Petri Kananen, s. 18.12.1757 Sotkamo Jormas 8 (joka muuten oli Magdalenan veljentytär). Heillä oli lapset: Johannes, s. 23.1.1782, k. olettavasti nuorena, Johan, s. 21.3.1783, Petrus, s. 7.1.1786, k. 8.5.1786 sekä Matthias, s. 15.10.1787.
Terv. Ann :)
Terve!
"Hiski" kirjojen mukaan Marg. Huotaritar on kuollut 76 vuotiaana 7.3.1769, joten syntymävuosi näyttäisi olevan 1693. Tämä näin pikasilmäyksellä.
Terveisin Korhoant/Martti K.
Rippikirjassa 1750-56 Ned. 3 Johan Korhosen s. 1701 vaimon Marg. Huotarittaren syntymävuosi on 1691. Se lienee perustana Kainuun Korhos-kirjan vastaavalle tiedolle. Seuraavassa rippikirjassa syntymävuotena on 1693.
t. Päivi V.
Terve!
Sotkamon rippikirjan vuonna 1757 sivu 3 löytyy Nuasjärvi nr 3 Colehmala muuten Hbd eli "husbonde" Sigfrid Sigfridsson Korhonen, s. 1720, k. 27.12.1787 Sotkamo Nuasjärvi nr 3, meni naimisiin Margeta Petri Pålvitar, s. 1715, k. 22.11.1776 Sotkamo Nuasjärvi nr 3.
Heillä ainakin lapset:
1) Sigfred, s. 1.12.1743
2) Eva, s. 3.11.1745
3) Margeta, s. 1746, k. 4.10.1791 (minun esi-äitini), meni naimisiin Grels Gustavinpoika Kärckäinen, s. 1741, k. 2.5.1803. Heillä ainakin 6 lasta.
(Anna, s. 1.12.1765, Gustav, s. 30.6.1767, Olov, s. 9.8.1768, Margeta, s. 25.2.1770, Carin, s. 30.9.1773, Christina, s. 7.10.1775)
4) Christina, s. 11.3.1750, 29.3.1791
Sigfrid Sigfridinpoika Korhosen isä on olettavasti joku Sigfrid Korhonen. Mutta onko hän samaan Korhosen sukuun kuin Johan Sigfridinpoika Korhonen. Kuka voisi tietää?
Terv. Ann
Terve!
Kiitos taas tiedoista. Pikkuhiljaa asiat tarkentuu.
Terveisin Martti K.
Hei,
Samassakin kirjassa voi olla ristiriitaista tietoa. Sigfred Johansson Korhoselle löytyy toisessa kohtaa kirjaa syntymävuosi 1726 k. 18.4.1781 eli se, mikä Annen viesteissä on ollut ja mikä rippikirjassakin on. Kirjassa siis sekoittuvat eri sivuilla kaksi eri Sigfred Korhosta toisiinsa.
Löysin toisaalta Kainuun Korhos-kirjasta Sigfred Sigfredinpoika Korhosen s. 1720 Viht.3 Korhola k. 27.12.1787 67-vuotiaana Korholassa, puoliso Margaretha Polvitar. Hän näyttäisi olevan Johan Sigfredssoni Korhosen s. 1701 veli.
Heidän isänsä olisi Sigfred Sigfredsson Korhonen s. 1669 k. 18.03.1759 90-vuotiaana Neds. 3 Korhola, puoliso Anna Härötär.
Tämän Sigfredin isä olisi Sigfred Swen Korhonen s. 1646 +- 5v, vaimo Lucia Hyrkätär.
Edellinen polvi olisi Swen Olof II Korhonen s. 1626 +- 3v k. 1675.
t. Päivi V.
Terve!
Lisää kysymyksiä: Johan Sigfredsson Corhonen s 1701, Kaupin mukaan on vielä Walborg niminen tytär (ei synt.aikaa), joten tarjolla Johannille on jo 13 lasta?
Historian kirjoista löysin Anders Johansson Corhoselle s 27.12.1737, vihitty 30.11.1760 Margareta Larsintytär Corhottaren kanssa 31.10.1737, 7 lasta;
Johan s 8.9.1762 Öfv Sotc No 4
Margareta s 23.3.1764
Lars s 19.3.1766
Agneta s 25.3 1768
Anders s 8.4.1770
Anna s 16.11.1772
Walborg s 15.12. 1775
Lisäksi Lars Johansson Corhonen s 8.3.1740, vihitty 18.9.1745 Brita Larstotter Corhottaren kanssa 8 lasta;
Margareta s 4.8.1764 N.Sotc. No 3
Brita s 8.9.1766
Carin s 26.4.1768
Johannes s 2.4.1770
Lars s 8.5.1772 Paltaniemi
Anna s 12.3.1775
Sigfrid s 10.8 1776 Paltamo
Walborg s 2.7.1780 Kerälä.
Terveisin Martti K
Kiitokset aktiivisesta auttamisesta!
Näistä kaikista päivämääristä on melko vaikea löytää sitä totuutta, kun eri alkuperäislähteissä on eroja – eritoten vuodet 1721-1726 vaihtelevat, kun ymmärtääkseni Sotkamosta puuttuu rippikirjoja.
Hiskin mukaan JohanKorhosella s. 1756 ja Carin Kanasella s. 1757 näyttäisi olevan vielä lapsi Anna s. 17.3.1790.
Tämä paikan nimi Witstrand minua ei lakkaa ihmetyttämästä. En ole siellä koskaan kuullut moista nimeä. Voisiko olla kyse Witzamosta. Olen nähnyt tätä kirjoitusasua käytetyn Vihtamosta. Tämä Vihtamon kylänimi ei ollut käytössä kauan vaan liittyi osaksi Alasotkamoa (Nedersotcamo).
Terv. Veikko
Terve!
Tarkoitatko 26.12.1756 syntynyttä Johan Johansson Corhosta ja Carin Kanasta s1757, vihitty 4.3.1781? Heille löytyy historian kirjoista 5 lasta Johannes s 23.1.1782, Johan s 21.3.1783, Petrus s 7.1.1786, Mathias s 15.10.1787 ja Anna s 17.3.1790
Martti K
Hei,
Tarkoitin kyllä 26.12.1756 syntynyttä Johan Corhosta ja Carin Kanasta s1757 - tämä Anna-tyttö oli vain lisäys aikaisemmin esitettyyn luetteloon.
Lars Korhosen s. 1740 ja Brita Korhosen s. 1745 vihkiaikana minun tauluissani on 13.03.1763, tuntuisi paremmin sopivan lastenkin syntymäaikoihin.
Terv Veikko
:) Näitä kuvia olen yrittänyt lähettää useita päiviä, mutta ei ole onnistunut, kun internetyhteyteni temppuilee. Ostin tänään jo uuden tietokoneen, kun tulin siihen tulokseen, että tämä 3 vuotta vanha kannettava ei jaksa näitä tärkeitä yhteyksiä toimittaa.
Anteeksi, Martti ja muut.
terveisin Arla
"Sigfrid Sigfridinpoika Korhosen isä on olettavasti joku Sigfrid Korhonen. Mutta onko hän samaan Korhosen sukuun kuin Johan Sigfridinpoika Korhonen. Kuka voisi tietää?
Terv. Ann[/quote]"
Hei,
Tämän Sigfridin s. 1720 isä on Sigfrid s. Abt..1680 Sotkamo, Nuasjärvi No 3 Kolehmala, k. ..1733 ja äiti Carin Laatikainen s. ..1686 k. 26.09.1742 Nuasjärvi No 3 Kolehmala
isän isä : Lars Korhonen s. Abt..1650 Nedersotkamo, No 3 Korhola k. ..1715/1726
isän äiti: Anna Hyrkätär (Hyrkäs) s. Abt..1650 k. Abt..1719
isänisän isä: Swen Korhonen s. Abt..1626 Nedersotkamo, Vihtamo Korhola k. ..1675
isänsän äiti: Marketta Tuppurainen s. ? k. ..1653
Johan Sigfridinpoika s. 1701 on edellä olevan Swenin pojan (Sigrid s. abt 1646 k. Abt..1719/1724) pojan (Sigfrid s. ..1669 k. 18.03.1759) poika.
Terv Veikko
Marja Leena Ristimäki
08.11.08, 00:47
Arlalle kiitos kartasta!
Täällä on tullut esille juttua Nuasjärvi 3 Kolehmalan Sigfrid Korhosista.
Olen tänään ihmetellyt erästä seikkaa joka sivuaa erään Nuasjärvi 3:ssa 9.7.1770 syntyneen Sigfrid Laurinpoika Korhosen elämää. Oikeastaan ihmettelyni koskee hänen vaimonsa elämänvaiheita enemmänkin.
Anna Mustonen (12.9.1770) on naimisissa Georg Juutisen kanssa Tipasoja 20 Wetelässä. Georg kuolee 4.5.1813. Heidän nuorin poikansa kuolee 1814.
Anna menee naimisiin 23.4.1814 itseään 17 vuotta nuoremman renki Pehr Hyvösen kanssa. He saavat Pehr nimisen pojan 20.5.1815. Isä-Pehr kuolee slaakiin 39 -vuotiaana 13.1.1818. Heidän poikansa Pehr kuolee 2.7.1819.
Anna menee naimisiin em. Sigfrid Korhosen kanssa 26.6.1819. Hän näkyy rippikirjalla 1815-1824 sekä Tipasoja 20:ssä että Nedre Sotcamo 49 Rekilässä. Sigfrid kuolee slaakiin 10.10.1829
Se, mitä ihmettelen - kun en oikein saa noista rippikirjoista tolkkua - että asuisiko Anna jo 1816 lähtien NS 49 Rekilässä ja jos niin ketä siellä asuu, Pehr Hyvöstä ei näy Rekilän rippikirjassa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1815-1824_ik95/250.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1815-1824_ik95/146.htm
Oli miten oli, oli tälläkin naisella murheita kylliksi. Kaksi hänen vanhinta poikaansa olivat myös kuolleet pieninä ja kahdeksasta lapsesta nähtävästi vain kaksi tytärtä eli täysi-ikäisiksi. Omat murheet tuntuvat aika pieniltä.
Marja Leena Ristimäki
Hei,
Ilmeisesti "Korhosen suku Kainuussa 1600-2000-luvuilla"-kirjan tietoihin täytyy suhtautua hyvinkin kriittisesti jo täälläkin tulleiden eroavaisuuksien valossa. Kirjan sisälläkin on ristiriitaisuuksia.
Samannimisten henkilöiden sijoittaminen perheisiin ja jopa sukupolviin on hankalaa, kun liikutaan ajassa ennen kirkonkirjoja ja syntymäajat perustuvat usein vain kuolinikään tai veroasiakirjoihin.
Sigfred Sigfredinpoika Korhosen s. 1669 perheeseen on todella merkitty lapsiksi sekä Johan s. 1701 että Sigfred s. 1720 (jolla vaimo Marg. Polvitar). Kummallista on, että lapseksi mainitaan toinenkin Sigfred s. 1695, jonka sanotaan muuttaneen Paltamoon. Kaksi Sigfrediä samassa perheessä on todennäköisesti sekaannus.
t. Päivi V.
Kiitos Arla kartoista. Miltähän vuodelta tuo vanha karttaleike on? Kovin on siitä kartta muuttunut. Oloff vanha Korhosen Korhola siinä ainakin näkyy. Tuosta toisesta kartasta kun olisi tullut myös tuo taloluettelo, niin pystyisi paremmin hahmottamaan missä talot ovat sijainneet.
Kiitos Arla. Terveisin Martti K.
Hei,
Sigfred Sigfredinpoika Korhosen s. 1669 perheeseen on todella merkitty lapsiksi sekä Johan s. 1701 että Sigfred s. 1720 (jolla vaimo Marg. Polvitar). Kummallista on, että lapseksi mainitaan toinenkin Sigfred s. 1695, jonka sanotaan muuttaneen Paltamoon. Kaksi Sigfrediä samassa perheessä on todennäköisesti sekaannus.
t. Päivi V.
Hei,
Minun tauluissa tämä n 1720 syntynyt Sigfred ei ole 1669 syntyneen Sigfridin poika vaan 1680 syntyneen Sigfrid Korhosen poika Nuasjärvi No 3 Kolehmalasta – äiti Carin Laatikainen s. 1686, puolisona Margeta Polvitar s. 1719. (SSHY IK92 IAa:4 kuva 4)
Terv Veikko
Kiitos Arla kartoista. Miltähän vuodelta tuo vanha karttaleike on? Kovin on siitä kartta muuttunut. Oloff vanha Korhosen Korhola siinä ainakin näkyy. Tuosta toisesta kartasta kun olisi tullut myös tuo taloluettelo, niin pystyisi paremmin hahmottamaan missä talot ovat sijainneet.
Kiitos Arla. Terveisin Martti K.
Otin kuvan kamerallani vuonna 2005 ilmestyneestä isosta karttakirjasta: Suomen karttakirja 1799. En ole varma astuinko jälleen lain väärälle puolen tässä sukututkimustouhussani :p:
En osannut koota uutta konettani, joten yhteyteni ulkomaailmaan pätkii edelleen. Siksi näin lyhyesti. Poika lupasi tulla huomenna auttamaan koneen asennuksessa.
Terkuin Arla, muuten hyvää huomista isänpäivää kaikille isille, isyyskään ei ole kaikille itsestään selvyys syystä tai toisesta, valitettavasti.
Otin kuvan kamerallani vuonna 2005 ilmestyneestä isosta karttakirjasta: Suomen karttakirja 1799. En ole varma astuinko jälleen lain väärälle puolen tässä sukututkimustouhussani :p:
En osannut koota uutta konettani, joten yhteyteni ulkomaailmaan pätkii edelleen. Siksi näin lyhyesti. Poika lupasi tulla huomenna auttamaan koneen asennuksessa.
Terkuin Arla, muuten hyvää huomista isänpäivää kaikille isille, isyyskään ei ole kaikille itsestään selvyys syystä tai toisesta, valitettavasti.
Terve!
Kiitos tarkennuksesta. Kaikesta näki, että kartta on vanha, järvet, joet ja mittasuhteet oli niin vääristyneet. Eiköhän "tekijänoikeuskin" ole jo vanhentunut? Kiitos isänpäivän toivotuksista, kullä se nuoriso saa koneenkin toimimaan. Voimia sinulle hoitotöihin.
Terveisin Martti K.
Hei,
Minun tauluissa tämä n 1720 syntynyt Sigfred ei ole 1669 syntyneen Sigfridin poika vaan 1680 syntyneen Sigfrid Korhosen poika Nuasjärvi No 3 Kolehmalasta – äiti Carin Laatikainen s. 1686, puolisona Margeta Polvitar s. 1719. (SSHY IK92 IAa:4 kuva 4)
Terv Veikko
Hei,
Näin varmaan on. Yritän vain sanoa, että toisessa tutkimuksessa on sekaannusta Sigfidien kanssa.
Harmi, että välistä puuttuu rippikirjoja. SSHY IK92 rk 1729-34 (ilman tunnistetta) kuva 11 Nuasjärvi Kolemala on Sigfred Korhonen, vaimo Carin, poika Sigfred, joka on merkitty kuolleeksi, kuten myös veljensä Anders.
t. Päivi
Hei!
Esi- äiti Margeta Mathsintytär Korhotar, s. 1712, k. 18.10.1774 Sotkamo Nuasjärvi 1, oli naimisissa Henric Henricinpoika Meriläisen kanssa, s. 1716, k. 8.2.1776 Sotkamo Nuasjärvi.
Heillä oli lapset:
1) Henric, s. 1733
2) Mats, s. 1735, k. 16.7.1764
3) Johannes, s. 1737, k. ennen 1784
4) Olow, s. 1739, k. 4.2.1800
5) Kirstin, s. 17.3.1741, k. 27.2.1743
6) Petrus, s. 27.5.1744, k. 1.4.1791
7) Anders, s. 1746, k. 4.5.1808 (minun esi- isäni)
8) Samuel, s. 7.5.1749, k. 21.11.1828 (minun esi- isäni)
9) Michael, s. 10.9.1752, k. 22.3.1812
10) Margareta, s. 25.11.1754.
Oletan että Margeta Mathsintytär Korhotar isä on olettavasti joku Maths tai Matthias Korhonen. Kuuluuko hän myöskin Sigfrid Sigfridsson Korhosen sukulaisuuten.
Terv. Ann Nyman :rolleyes:
Terve!
Minun äitini puoleisessa yhdessä sukuhaarassa on Henric Meriläisen s 1716 Nuasjärvi Turunkorva 1, k 8.2.1776. Hänen isänsä on Henrik Meriläinen s 1686 Turunkorva 1 ja äitinsä Elin Kärnätär s 1688. Nämä tiedot löytyi.
Terveisin Martti K.
Terv. Martti!
Henric Henrici Meriläi, s. 10.11.1686 Siikajoki Mankila Millalan, k. 26.10.1757 Sotkamo Nuasjärvi 1.
Ensimmäisen kerran naimisiin Kirstin Thomasintytär, k. 1731 Siikajoki.
Lapset:
1) Henric, s. 1716, k. 8.2.1766 (esi- isäni) jonka vaimo oli Margeta Mathsintytär Korhotar, s. 1712, k. 18.10.1774 Sotkamo Nuasjärvi 1. Heillä oli 10 lasta josta kahdesta pojasta Anders, s. 1746 ja Samuel, s. 1749 olen jälkeläinen.
2) Margeta, s. n. 1720, jonka ensimmäinen aviomies oli Lars Larsinpoika Korhonen, s. 1685, k. 18.1.1741 Sotkamo Nuasjärvi. Toinen aviomies oli Johan Simoninpoika Moilanen.
3) Anna, s. 1723, k. 5.5.1791 Sotkamo.
4) Johannes, s. 1724.
5) Mats, s. 1726, k. 11.10.1799 Sotkamo Nuasjärvi 1 (esi- isäni) joka oli naimisissa Elin Perintytär Comulatar, s. 1729, k. 19.7.1799 Sotkamo Nuasjärvi 1. Heillä oli 9 lasta josta kahdesta pojasta Petrus, s. 1752 ja Mathias, s. 1758 olen jälkeläinen.
6) Christin, s. 3.5.1728, k. 5.3.1800 joka oli naimisissa Pehr Pehrsinpoika Comulainen, s. 1728, k. 26.12.1802.
Toisen kerran naimisiin Henric Henrici Meriläi meni 2.1.1732 Oulussa Elin Henricintytär Kärnätären kanssa, s. 19.5.1690, k. 10.6.1760 Sotkamossa.
Heillä ei ollut tietääkseni yhtään lasta.
Olen todennut että on aika monta sukua Sotkamossa sekä Paltamossa jotka ovat olleet keskinään monta kertaa sukua. Niin kuin m.m. suvut Korhonen, Meriläinen, Karjalainen, Komulainen, Röndy, Klemmettinen, Tikkanen y.m.
Terv. Ann Nyman
Terv. Martti!
Henric Henrici Meriläi, s. 10.11.1686 Siikajoki Mankila Millalan, k. 26.10.1757 Sotkamo Nuasjärvi 1.
Ensimmäisen kerran naimisiin Kirstin Thomasintytär, k. 1731 Siikajoki.
Lapset:
1) Henric, s. 1716, k. 8.2.1766 (esi- isäni) jonka vaimo oli Margeta Mathsintytär Korhotar, s. 1712, k. 18.10.1774 Sotkamo Nuasjärvi 1. Heillä oli 10 lasta josta kahdesta pojasta Anders, s. 1746 ja Samuel, s. 1749 olen jälkeläinen.
2) Margeta, s. n. 1720, jonka ensimmäinen aviomies oli Lars Larsinpoika Korhonen, s. 1685, k. 18.1.1741 Sotkamo Nuasjärvi. Toinen aviomies oli Johan Simoninpoika Moilanen.
3) Anna, s. 1723, k. 5.5.1791 Sotkamo.
4) Johannes, s. 1724.
5) Mats, s. 1726, k. 11.10.1799 Sotkamo Nuasjärvi 1 (esi- isäni) joka oli naimisissa Elin Perintytär Comulatar, s. 1729, k. 19.7.1799 Sotkamo Nuasjärvi 1. Heillä oli 9 lasta josta kahdesta pojasta Petrus, s. 1752 ja Mathias, s. 1758 olen jälkeläinen.
6) Christin, s. 3.5.1728, k. 5.3.1800 joka oli naimisissa Pehr Pehrsinpoika Comulainen, s. 1728, k. 26.12.1802.
Toisen kerran naimisiin Henric Henrici Meriläi meni 2.1.1732 Oulussa Elin Henricintytär Kärnätären kanssa, s. 19.5.1690, k. 10.6.1760 Sotkamossa.
Heillä ei ollut tietääkseni yhtään lasta.
Olen todennut että on aika monta sukua Sotkamossa sekä Paltamossa jotka ovat olleet keskinään monta kertaa sukua. Niin kuin m.m. suvut Korhonen, Meriläinen, Karjalainen, Komulainen, Röndy, Klemmettinen, Tikkanen y.m.
Terv. Ann Nyman
Kiitos!
Rupesin nyt tarkemmin tutkimaan äitini sukua ja huomasin, että Mathiaksen s 1726 pojanpoika (Matts) on mennyt naimisiin Henricin s 1716 pojantyttären (Agneta) kanssa ja heille on syntynyt Walborg niminen tytär 2.5.1824. Walborg on äitini mummo.
Terveisin Martti K
Terve Ann!
Täytyy vielä kerran kirjoitta. Tapani Kaupin tutkimuksissa Margeta Mathsintytär on kirjoitettu Margeta Mårtensdotter Korhonen? Tässä lainaus tutkimuksesta:
Taulu 324 (taulusta 297)
VI Margeta Mårtensdotter Korhonen, emäntä, s. 1712, k. 18.10.1774 Sotkamo Nuasjärvi No 1 Turunkorva.
Puoliso: Vihitty Sotkamo Nuasjärvi Henric Henrichsson Meriläinen, Nemdem. o. Hbd, s. 1715 Sotkamo Nuasjärvi No 1 Turunkorva, k. 8.2.1776 Sotkamo Nuasjärvi No 1 Turunkorva. Puolison vanhempia: (i) Henrich Meriläinen, bonden s. 1681 Sotkamo Nuasjäärvi No 1 Turunkorva k. 26.10.1757 Sotkamo Nuasjärvi No 1Turunkorva. (ä) Elin Henricsdotter Kärnä, Kärnätär, emäntä s. 1690 k. 10.6.1760 Sotkamo Nuasjärvi No 1 Turunkorva.
Lapset:
Henric Henrichsson Meriläinen, s. Sotkamo Nuasjärvi Turunkorva.
Matts Henricsson Meriläinen, s. 1735 Sotkamo Nuasjärvi No 1 Turunkorva. Tauluun*325.
Johan Henricsson Meriläinen, s. Sotkamo Nuasjärvi Turunkorva. Tauluun*326.
Pehr Henricsson Meriläinen, s. 27.5.1744 Sotkamo Nuasjärvi No 1 Turunkorva.
Samuel Henricsson Meriläinen, s. 7.5.1749 Sotkamo Nuasjärvi no 1.
Michel Henricsson Meriläinen, s. 10.9.1752 Sotkamo Nuasjärvi No 1.
Margeta Henricsdotter Meriläinen, s. 25.11.1754 Sotkamo Nuasjärvi No1
Terveisin M.K
Terv. Martti!
Tässä tietoa Meriläisten sukuseuran internet- sivusta, jossa kerrotaan Henric Henrici Meriläi jota on sitten muutettu suomeksi eli Heikki Heikinpoika Meriläinen:
Heikki Meriläinen syntyi Siikajoen pitäjän Mankilan kylän Millalan talossa 10.11.1686 (Aarne Laaksonen: Suku Meriläinen 26.11.2000). Heikin puoliso oli Kirsti Tuomaantytär. Heikki isännöi vuosina 1712-1739 Mankilan kylän Saarelan taloa nro 3 (myöh. Heikkilä nykyisin Linna). Pekka Oilingin sukutietokannassa mainitaan Heikin synnyinpitäjäksi Rantsila ja sukunimeksi Saarela. Jäätyään leskeksi 1731 hän muutti lastensa kanssa Sotkamon Nuasjärvelle, jossa hän avioitui uudelleen 02.01.1732 Elin Henrika Kärnän kanssa. Oilingin mukaan Heikki mainitaan 1730-luvun puolivälistä alkaen talollisena Sotkamon pitäjän Nuaskylän Turunkorvassa eli Tuhkalassa, jolloin myös sukunimi vaihtui Meriläiseksi kuten monen muunkin rannikkoseudulta Kainuuseen muuttaneen. Samoin Laaksonen toteaa Sotkamon ensimmäisessä rippikirjassa AI:1 mainittavan Turunkorvan kohdalla Olavi Kärnän leski Margareta Tenhutar ja perässä kymmenen vain etunimeltä mainittua henkilöä. Heikki mainitaan ensi kerran Meriläisenä Sotkamon rippikirjassa AI:2 1728-1733 Turunkorvan asukkaana.
Heikin yhteiskunnalisista luottamustoimista löytyy myös merkintöjä. 1742 kesäkuussa kokoontunut pitäjänkokous valitsi Heikki Meriläisen kirkon kuudennusmiehenä "matkustamaan Oulun kihlakunnattomana Polvianderin luo" valitsemaan valtiopäiväedustajaa. Toiseksi edustajaksi valittiin Mats Kyllönen ja heitä evästettiin matkalle viisikohtaisella kirjeellä. Kajaanin historiassa kerrotaan kuinka vuonna 1755 suoritti kruununnimismies Cristian Castren parin ulkopitäjäläisen Henrik Meriläisen ja Henrik Lukkarin kanssa tarkastuksen Kajaanin kirkkorakennuksessa ja muissa seurakunnan rakennuksissa ja he havaitsivat useita puutteita, jotka luetellaaan pöytäkirjassa.
Heikki Meriläinen kuoli 26.10.1757. Kuolinsyyksi mainitaan magsvunt. Hän oli kuollessaan 70 v 11 kk ja 16 pv, josta on voitu laskea hänen syntymäaikansa, mitä ei ole merkitty kirkonkirjaan. Heikillä oli ensimmäisestä avioliitosta kuusi lasta: Henrik 1716, Margetin 1722?, Anna 1723, Johannes 1724, Mats 1727 ja Cristin 1729. Meriläisten sukua jatkoivat Henrik ja Mats. Johanneksen avioliitto oli lapseton samoin kuin Heikin toinen avioliitto.
Toinen asia on että tässä Tapani Kaupin tutkimuksissa puuttu kyllä lapsia koskien Henric Henrikinpoika Meriläinen, s. 1716 ja Margeta Mathsintytär Korhotar! Minulla on että niillä olisi 10 lasta.
Terv. Ann Nyman :)
Kiitos!
Tulipa hyvää tietoa Henrikin taustatietoihin. Muuten minullakin olevat sukututkimustiedot poikkeavat jonkin verran Kaupin tutkimuksen tiedoista.
Terv. M.K
Hei,
Tarkastelin Turunkorvan Meriläisiä omista tauluistani - äitini kautta olen heidän jälkeläisiään. Henkilöt täsmäsivät Ann Nymanin tietojen kanssa. Minulta puuttuu tiedot Margetan s. 1720/22 1. aviomiehen Lars Korhosen vanhemmista. Onko tiedossa mihin Korhosiin hän kytkeytyy?
Viime kesänä kävin Meriläisten sukukokouksessa Sotkamossa ja sieltä saamieni tietojen mukaan Henric Meriläisen s. 10.11.1686
- isä: Hindrich Hindersson Meriläinen s. n 1655 k. 1723
- äiti: Dårde Johansdr
- ii: Hindrich Hindersson Meriläinen s. n 1630
- iii: Hindrisch Bertilsson Meriläinen s. n 1612
- iiii: Bertil Meriläinen (Sjö) s. n 1575
- iiiii: Eskil Hindersson s. n 1540
Henricin veljiä ovat:
- Mats Heikkilä (Meriläinen) s. 1675 Siikajoella k. 24.8.1730 Siikajoella (Siikajoen Mankilan kylän Heikkilän talon isäntä)
- Johannes Lahdenperä (Meriläinen) s. 1679 Siikajoella k. 22.7.1739 Revonlahdella (Siikajoen Revonlahdenkylän Lahdenperän talon isäntä. Poikamiehenä sukunimenä: Heickilä. Joutunut Venäjälle.
Meriläisten sukukirjaakin puuhataan, mutta aikataulusta ei ole vielä tietoa.
Terv Veikko K
Hei!
Minun tietooni on että Henric Henrikinpoika Meriläinen ei käyttänyt Meriläisen sukunimeä vaan ainoastaan Meriläi. Hänen tyttäreet eli Margeta, Anna ja Christin käyttivät sukunimeksi Merilätär.
Terv. Ann Nyman
Pitäisi kyllä korjata että Henric Henrici Meriläi taisi käyttä rippikirjassa vuosina 1757-1764 Meriläisen sukunimen, mutta tyttäret ovat Merilätär ja pojat käyttävät Meriläin sukunimen.
Muuten en tiedä Lars Larsinpojan Korhosen vanhemmista mitään.
Minun esi-äitini Helena Simonintytär Ockonen, s. 12.12.1739 Sotkamo Mujekoulen, meni naimisiin 29.5.1757 Sotkamossa Eskil Eskilinpoika Tuhkanen, s. 1733, k. 26.1.1774 Sotkamo Jormas 9. Heillä oli ainkin 6 lasta.
Tämä Helena vanhemmat olivat Simon Bengtinpoika Ockonen ja Margeta Ericintytär Kåmulatar. Onko kenellä tietoa hänen vanhemmista?
Terv. Ann :rolleyes:
Hei,
Nimikäytännössähän on ollut aikoinaan ero Itä- ja Länsisuomen kesken. Länsisuomessa ei oikeastaan sukunimeä ollutkaan, vaan henkilöt tunnistettiin talon nimellä. Jos perhe vaihtoi taloa, niin nimikin vaihtui.
Itäsuomessa sen sijaan käytettiin sukunimeä, joka säilyi, vaikka olisi muuttanut eri taloon. Naisten nimenä käytettiin – en muista minne asti – aina näitä -tar, -tär päätteitä eli Määtätär (aviomies joko Määttä tai Määttänen), Korhotar (aviomies Korhonen), Merilätär (aviomies Meriläinen) jne. Nykyään sukuniminä yleensä käytetään näitä ”miesten nimiä”, vaikka etunimet jätettäisiinkin nykyaikaistamatta.
Kirkonkirjoissa näkee sitten erilaisia nimien kirjoitusasuja, koska kirjoittajat olivat ruotsinkielisiä ja yrittivät taitonsa mukaan tulkita näitä suomenkielisiä sanoja.
Tästä nimikäytännöstä johtuu, että siikajokelaisilla veljeksillä oli eri nimet: Heikkilä, Lahdenperä.
Kirjailija Heikki Meriläisellä oli äitini kertoman mukaan mielipide, että Meriläinen pitäisi oikeastaan olla Mereläinen, koska sillä Kainuussa tarkoitettiin mereltä päin (siis Siikajoelta) tullutta. Tämä Heikki Meriläinenhän on kantaisä Henric Meriläisen (s. 1686) pojanpojanpojanpojanpoika.
”Kainuun Suvut-keskustelupiirissä” muuten kerrottiin, että Yle 1:ssä oli Epookki-sarjassa jakso ”kansa, kirja, kansankirjailija”, jossa yhtenä tarkasteltavana oli Heikki Meriläinen. Jakson voi halutessaan kuunnella Ylen Areenasta. Tässä ohjelmassa Heikki tuli esille ainoastaan kirjailijana. Hän oli kuitenkin varsinainen monitoimimies – toimi seppänä, maanviljelijänä, maanmittarin (= Eino Leinon isän) apulaisena ja mikä tärkeintä Suomen merkittävimpänä taikojen ja loitsujen kerääjänä.
T: Veikko K
Hei,
Itäsuomessa sen sijaan käytettiin sukunimeä, joka säilyi, vaikka olisi muuttanut eri taloon. Naisten nimenä käytettiin – en muista minne asti – aina näitä -tar, -tär päätteitä eli Määtätär (aviomies joko Määttä tai Määttänen), Korhotar (aviomies Korhonen), Merilätär (aviomies Meriläinen) jne. Nykyään sukuniminä yleensä käytetään näitä ”miesten nimiä”, vaikka etunimet jätettäisiinkin nykyaikaistamatta.
T: Veikko K
Naisethan säilyttivät naimisiin mennessään isänsä sukunimen eli Korhottaren isä oli Korhonen, aviomiehellä saattoi olla aivan eri nimi eli -tar -tär päätteet eivät tulleet aviomiehen nimestä.
t. Päivi V.
Hei!
Olen kyllä tietoinen sukunimen käytöstä pohjois Suomessa. Sitä sukunimi vaihtoehtoa ei ole käytetty Länsi- Uudellamaalla. Moni sukunimi ei ole otettu paikan mukaan vaan jostakin ihan muusta. Minä kuulun myöskin Kullbergin sukuun Inkoosta ja tiedän että esi- isäni veljet ottivat sukunimet Wester ja Bäckström. Tässä ei ollut kysymyksessä talon mukaan. On ollut myöskin niin että mies on ottanut sen talon nimen mihin hän muuttanut kuin on mennyt naimisiin talon tyttären kanssa.
Olettavasti sain aikoinani vääriä tietoja koskien Meriläisen suvun kanta- isästä jota olettetin että oli Henric Henrici Meriläi. Ne tiedot antoi minulle Aarne Laaksonen silloin 1990-luvulla. Hän asui silloin Kuopiossa.
Olen tehnyt sukututkimusta jo 38 vuotta ja minulla on tietokanta jossa on yli 277.500 henkilöä.
Parhat sukututkimus terveiset Tammisaaresta
Ann Nyman :cool:
Hei,
Tarkastelin Turunkorvan Meriläisiä omista tauluistani - äitini kautta olen heidän jälkeläisiään. Henkilöt täsmäsivät Ann Nymanin tietojen kanssa. Minulta puuttuu tiedot Margetan s. 1720/22 1. aviomiehen Lars Korhosen vanhemmista. Onko tiedossa mihin Korhosiin hän kytkeytyy?
Viime kesänä kävin Meriläisten sukukokouksessa Sotkamossa ja sieltä saamieni tietojen mukaan Henric Meriläisen s. 10.11.1686
- isä: Hindrich Hindersson Meriläinen s. n 1655 k. 1723
- äiti: Dårde Johansdr
- ii: Hindrich Hindersson Meriläinen s. n 1630
- iii: Hindrisch Bertilsson Meriläinen s. n 1612
- iiii: Bertil Meriläinen (Sjö) s. n 1575
- iiiii: Eskil Hindersson s. n 1540
Henricin veljiä ovat:
- Mats Heikkilä (Meriläinen) s. 1675 Siikajoella k. 24.8.1730 Siikajoella (Siikajoen Mankilan kylän Heikkilän talon isäntä)
- Johannes Lahdenperä (Meriläinen) s. 1679 Siikajoella k. 22.7.1739 Revonlahdella (Siikajoen Revonlahdenkylän Lahdenperän talon isäntä. Poikamiehenä sukunimenä: Heickilä. Joutunut Venäjälle.
Meriläisten sukukirjaakin puuhataan, mutta aikataulusta ei ole vielä tietoa.
Terv Veikko K
Terve!
Olisikohan kyse tästä Lars Korhosesta? Lainaus Tapani Kaupin tutkimuksesta:Taulu 227 (taulusta 213)
VI Lars Larsson Korhonen, Sexm. o. Uppsynsman, s. noin 1675 Sotkamo Vihtamo, k. 18.1.1741 Sotkamo Nuasjärvi no 13 Riekilä, haudattu 18.1.1741 Sotkamo.
Puoliso: Vihitty Sotkamo Margetta Kärnä, hustru, s. 1682, k. 12.5.1742 Sotkamo Nuasjärvi No 13 Riekilä.
Lapset:
Anna Larsdotter Korhonen, s. 1701 Sotkamo. Tauluun*228.
Henrich Larsson Korhonen, s. Sotkamo Nuasjärvi Riekilä.
Jonas Larsson Larsson Korhonen, s. noin 1708 Sotkamo Nuasjärvi Riekilä. Tauluun*230.
Lars Larsson Larsson Korhonen, s. noin 1716 Sotkamo Nuasjärvi Riekilä. Tauluun*231.
Elin Larsdotter Korhotar Larsdotter Korhonen, s. noin 1715 Sotkamo Nuasjärvi No 13 Riekkilä. Tauluun*232.
Taulu 231 (taulusta 227)
VII Lars Larsson Larsson Korhonen, s. noin 1716 Sotkamo Nuasjärvi Riekilä, k. noin 1742 Sotkamo Nuasjärvi No 13 Riekilä.
Puoliso: Vihitty 26.12.1740 Margareta Henricsdotter Korhonen e. Meriläinen k. 2.6.1772.
Terveisin M.K
tellervoranta
11.11.08, 20:17
Mitähän mainitaan Anna Larsdotterista s.1701 (taulu 228) :confused:
Ajattelin tuoda Korhostutkijoille hieman tietoa keskustelussa esillä olleeista veljeksistä Lars s. 1740 ja Henrik s. 1745 Johansson Korhosesta.
He asuivat ja omistivat kulttuurihistoriallisesti merkittävän Paltaniemen Sutelan talon. Talo oli ollut Cajanus suvun omistama noin 100 vuotta, ja toimi isonvihan jälkeen käytännössä pappilana Cajanusten vävyn Abraham Frosteruksen siinä asuessa neljä vuotta, kunnes uusi pappila rakenettiin.
Käsittääkseni tiedetään vouti Antti Erikinpojan (Cajanusten kantaisän) sen hankkineen, kirkkoherra Johan Andersson Cajanus omisti sen ja hänen jälkeensä kirkkoherra Erik Johansson. Itse oletan Antin voutina siinä asuneen vaikka Säräisniemen Juusola oli hänen nimissään. Kyllä luulisi voutia tarvitun lähempänä Kajaania kun Brahen vapaaherrkunta rakensi kaupungin julkisia rakenuksia. Eiköhän Juusolaa asunut poika Jeremias toimiessaan nimismiehenä. Nuo kaksi kirkkoherraa ehkä kappalaisaikoina omistamaansa taloa asui.
Kappalaisen Johan Erikinpoika Cajanuksen kuoltua leski avioitui Iihin tuli talon talonpoikaisvaihe. Rippikirjaan on merkitty Olli niminen talonpoika ilmeisseti Olof Karppinen (1761-1772) 1767 maakirjasssa omistajina on Olli ja hänen vaimonsa ja taloon on merkitty myös Bengt ( Härkönen) ja hänen vaimonsa Brita (Leinonen), jotka ovat kanssa-asukkaita palveluskunnan ollessa erikseen. Olikohan tuon Olli Karppisen (yksi?) puoliso Bengt Härkösen sisar?
Henrik Korhonen tulee vävyksi avioiduttuaan Anna Bengtintyttär Härkösen kanssa. Taloon tulee myös veli Lars Korhonen vaimo Brita Larsintytär Korhonen. He myyvät 1785 talon nimismies Henrik Costianderille, jonka puoliso oli Katariina Danielsson Cajanus taloon tulee vielä veli Carolus Costiander. Heidän aikana talo jaettiin katia Sutelaan Sutelanperään ja vanha tila rakennuksineen myytiin sotilasvirkataloksi. 1800 luvulla vielä Cajanus suku palasi taloon vuokraajana, kun valtio piti kihlakunnille kuuluvaa taloa hallussaan aina vuoteen 1937.
Sutelasta ja sen vaiheista sotilasvirkatalona sekä kultuurihistoriallisesta merkityksestä on 1930-luvulla kirjoitettu kirja. Taloa verrattiiin vielä silloin pystyssä oleviin Hövelöön sekä Kianoon Turjanlinna. Toinen tuhoutui ja toisen tuhosi sota. Kirjakaan ei talon merkitystä Cajanus-suvun asumana n. 200n v tuo riittävästi esiin. Talo oli myynnissä viimevuonna. Myynnin tulosta ja sen kohtalosta en tarkemmin tiedä.
Korhosen veljekset muuttivat myytyään talon Iisalmen msk:n Ulmalaan.
Hei Olavi,
Taisimme Kainuun Suvut-puolella taannoin kirjoitella hiukan näistä Larsista ja Henrikistä. Pistän tähän puolestaan Antti Erkinpoikaa (Anders Hjerta) koskevan lainauksen Sinivaaran kirjoituksista:
” Andersia on pidettävä ammattivirkamiehenä, hänet luettiin vuoden 1651 henkikirjassa säätyläisiin. Muutti Paltamoon ennen 1626, oli Säräisniemen (Juusola) nimismiehentalon ensimmäinen isäntä sekä 1600-luvun alkupuolella Kainuun suurimpia karjankasvattajia, vuoden 1641 karjaveroluettelossa hänellä oli Säräisniemen talossaan lähes 30 nautaykikön karja; 4 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 1 mulli, 10 hiehoa, 20 lammasta ja 4 sikaa. Karjan arvo oli n. 360 taalaria. Palveluskuntana hänellä oli 3 piikaa ja 3 renkiä. omisti mm. Paltaniemeltä Sutela- eli Ollikkala- nimisen talo, jonka oli ostanut Sigfred Suszie-nimiseltä talonpojalta 400 taalerilla. Johannes Messeniukselta Anders sai "kummilahjaksi" Asikkalanmaan heinämaan, jonka tuotolla Messenius oli elättänyt lehmiään vankeusaikanaan.”
Terv. Veikko K
tellervoranta
12.11.08, 12:16
Uudistan kysymykseni, koska en ole löytänyt esiäitiäni, joka allaolevan niminen ja kuolemasta laskettuna syntynyt myös tuolloin.
Mitähän mainitaan Anna Larsdotterista s.1701 (taulu 228) :confused:
Itse olen aikoinaan kollegoitteni (pariskunta) luona lueskellut Sirviö tai Sirniö sukujulkaisua ja siellä oli Korhosia lukuisa määrä.
Tervehdys!
Anteeksi viivästynyt vastaus, mutta en ole käynyt eilesen jälkeen näillä sivuilla.
Tässä lainaus Kaupin tutkimuksesta; Taulu 227 (taulusta 213)
VI Lars Larsson Korhonen, Sexm. o. Uppsynsman, s. noin 1675 Sotkamo Vihtamo, k. 18.1.1741 Sotkamo Nuasjärvi no 13 Riekilä, haudattu 18.1.1741 Sotkamo.
Puoliso: Vihitty Sotkamo Margetta Kärnä, hustru, s. 1682, k. 12.5.1742 Sotkamo Nuasjärvi No 13 Riekilä.
Lapset:
Anna Larsdotter Korhonen, s. 1701 Sotkamo. Tauluun*228.
Henrich Larsson Korhonen, s. Sotkamo Nuasjärvi Riekilä.
Jonas Larsson Larsson Korhonen, s. noin 1708 Sotkamo Nuasjärvi Riekilä. Tauluun*230.
Lars Larsson Larsson Korhonen, s. noin 1716 Sotkamo Nuasjärvi Riekilä. Tauluun*231.
Elin Larsdotter Korhotar Larsdotter Korhonen, s. noin 1715 Sotkamo Nuasjärvi No 13 Riekkilä. Tauluun*232.
Taulu 228 (taulusta 227)
VII Anna Larsdotter Korhonen, s. 1701 Sotkamo, k. 24.12.1787 Sotkamo Nuasjärvi No 15 Mustola.
Lars Henricsson Rönty, s. 15.2.1731 Sotkamo Nuasjärvi.
Pehr Henricsson Rönty, s. 27.10.1740 Sotkamo Nuasjärvi.
Johan Henricsson Rönty, s. 9.9.1742 Sotkamo Nuasjärvi.
1. Puoliso: Vihitty Sotkamo Henric Henricsson Rönty, s. 1701 Sotkamo Nuasjärvi, k. 31.3.1782 Sotkamo Nuasjärvi. Puolison vanhempia: (i) Henric Persson Rönty, bonden s. 1656 Sotkamo Turunkorva k. 1736 Sotkamo Turunkorva. (ä) Anna Mattsdotter Karppanen, Karpatar, emäntä s. 1667 k. 1737 Sotkamo Turunkorva.
Lapset:
Elin Henricsdotter Rönty, s. 19.11.1737 Sotkamo Nuasjärvi. Tauluun*229.
Henric Henricsson Rönty, s. Sotkamo Nuasjärvi Mustola.
Margeta Henricsdotter Rönty, s. Sotkamo Nuasjärvi no 6 Mustola, k. 23.4.1750 Sotkamo Nuasjärvi No 6 Mustola.
Anna Henricsdotter Rönty, s. Sotkamo Nuasjärvi Mustola.
Elsa Henricsdotter Rönty, s. Sotkamo Nuasjärvi Mustola.
Lars Henricsson Rönty, s. 15.2.1731 Sotkamo Nuasjärvi.
Elsa Henricsdotter Rönty, s. 19.11.1737 Sotkamo Nuasjärvi, k. 18.9.1791 Sotkamo Jormas No 17.
Pehr Henricsdotter Rönty, s. 27.10.1740 Sotkamo Nuasjärvi.
Johan Henricsson Rönty, s. 9.9.1742 Sotkamo Nuasjärvi.
Lisa Henricsdotter Rönty, s. 6.1.1749 Sotkamo Nuasjärvi No 6.
Carin Henricsdotter Rönty, s. Sotkamo Nuasjärvi No 6 Mustola.
tellervoranta
12.11.08, 17:58
Anteeksi, kun minä niin kovin kovistelin, mutta olin katsonut Paltamon hiskiä ja kun en löytänyt kuolleena Anna Korhotar/Korhosta tai sopivaa Anna Larsintytärtä, niin toivo heräsi. Mutta tutkin siis väärää pitäjää.
On minusta noissa tiedoissa Anna Larsintyttärestä perin kummallista....on lapsia ennen avioa syntyneenä vuosilukuna avion jälkeen...on lapsia, jotka Anna iän huomioiden epätodennäköistä. Mutta mitäpä minä muiden tutkimuksia arvostelemaan.Röntyjä on muuten ollut Suur-Iin pitäjässä, minullakin tiedostossa.
Tuo Paltamo ja Sotkamo menivät siksi sekaisin, kun kotitalossamme Timosessa eli Honkasessa asui silloin, kun Anna Larsintr oli emäntänä, seuraava pariskunta: Iin vihityissä 10.2.1723 Paldamo uk Simon Larss Turpeinen ja Carin Påhldr Hotacka Sotkamo. :)
Lars Larsson Korhonen, s. n 1685, k. 18.1.1741 Sotkamossa Nuasjärvi nr 13 ja kuoli 55 vuoden 5 kuukauden iässä, hänen vaimonsa Margeta Kärnätär, s. 1682, haudattiin 5.12.1742 Sotkamossa. Kuolin päivää ei löydy.
Anna Larsdotter Korhotar, s. 1701, k. 24.12.1787 Sotkamossa.
Puoliso: Henric Henricsson Röndy, s. 1701, k. 31.3.1782 Sotkamossa.
Heillä lapset:
1) Hindric, s. 1729, k. 8.1739 Sotkamo Nuasjärvi
2) Lars, s. 15.2.1731 Sotkamo Nuasjärvi
3) Margaretha, s. 1732, k. 23.4.1750 Sotkamo Nuasjärvi 6
4) kuolleena syntynyt tyttö 1736 Sotkamo Nuasjärvi
5) Elsa (Elin), s. 19.11.1737 Sotkamo, k. 8.9.1791 Sotkamo Jormas 17
6) Anna, s. 1738, k. 11.5.1791 Sotkamo Nuasjärvi 15
7) Pehr, s. 27.10.1740 Sotkamo Nuasjärvi
8) Johan, s. 9.9.1742 Sotkamo Nuasjärvi
9) Elisabet (Lisa), s. 6.1.1749 Sotkamo Nuasjärvi 6.
Minulla on itsellä täti joka oli 48 vuotias kuin nuorin lapsi syntyi vuonna 1950 niin en ymmärrä mitä tässä Anna Korhotar´n 48 vuoden iässä on mahdottomuus! Eikö hän voi olla äiti niin kuin joku 14-18 vuotiaskin voi olla tai 40-55 vuotias. Jota myöskin tapahtui silloin ennen niin kuin nyt.
Terv. Ann
tellervoranta
12.11.08, 20:14
Nöyrä anteeksipyyntöni :):) Ann ja Korhoant,
laskin kyllä edellisestä viestistä 14 lasta, mikä virheellinen tulos on pöyristyttävää alan ihmiselle.
Hei! Täydennän olavnyk:n viestiä po. kirjasta melkein sanasta sanaan kopioimallani viestillä.
Sutelan perintötilan N:o 1 omistajat vuosina 1673-1788
Ilmeisesti Sutelan talo N:o 1 on Paltamon pitäjän Paltamon, sittemmin Paltaniemen kylässä, kihlakunnan vanhimpia taloja, jonka asukkaista voi saada täydellisen selvityksen Ison-vihan jälkeiseltä ajalta eli vuodesta 1724 aina nykyaikaan saakka. Mutta sitä edelliseltäkin aikakaudelta löytyy joitakin tietoja.
Valtionarkistossa säilytettävien luetteloiden mukaan on Sutelan tilaa ainakin jo v. 1673 sekä vuosina 1687-1701 hallinnut rovasti Johannes Cajanus.
Vuonna 1711, siis juuri Ison-vihan kynnyksellä hänen poikansa rovasti Eric Cajanus.
Vuoden 1673 kirjoissa on Sutelan tilan manttaalimääräksi merkitty ¼ manttaalia, mutta jo v. 1687 on tila 5/8 manttaalin veroinen. Nimi Sutela yleensä osoittanee, että talon on perustanut tai siinä alkuaikoina asunut Sutisten suku. Mahdollisesti voi nimellä olla jotakin yhteyttä Oulujokivarrella olevan toisen samannimisen talon vaiheiden kanssa.
Ison-vihan jälkeiseltä ajalta ovat tilaa koskevat saatavissa olleet tiedot jo selvempiä ja runsaampia.
Sen jälkeen on Sutelan tilan omistajana ollut Ison-vihan vaiheissa tunnetuksi tullut, venäläisten pahoinpitelemä Paltamon seurakunnan kappalainen Johannes Eerikinpoika Cajanus, joka esim. jo vuosien 1724, 1726, 1728 ja 1729 henkikirjoihin on merkitty talon omistajaksi, tultuaan vähän sitä ennen eli v. 1722 nimitetyksi sanottuun kappalaisen virkaan. On ilmeistä, että hän omisti tilan kuollessaankin vuonna 1740, koskapa vuosien 1740-1749 maakirjassa vielä vuonna 1743 mainitaan talon omistajana hänen leskensä Christina Sakariantytär Cajanus, syntyisin Lithovius. Leski Christina Cajanus vihittiin 18.3.1743 avioliittoon Iin kappalaisen Pehr Calamniuksen kanssa, jolloin hän muutti pois Paltamosta ja nähtävästi jo silloin möi talon.
Vuoden 1745 maakirjaan on merkitty tilan omistajaksi vain: “Olli” (“Olof”) niminen talollinen. Tämä merkintä tarkoitta mahdollisesti Olli Karppista, joka Paltamon seurakunnan kirkonkirjoissa on merkitty Sutelan tilan asukkaaksi vuosina 1761-772. Tätä otaksumaa tukee sekin, että esim. vuoden 1767 maakirjaan on Sutelan tilan omistajaksi merkitty “Olli ja hänen vaimonsa” (“Olof och hustru”) ja on siihen sen lisäksi merkitty “Pentti ja hänen vaimonsa Anna” (“Bengt och hustru Anna”), jotka viimeksi mainitut ehkä olivat kanssa-asukkaita, koska talon palveluskunta on erikseen merkitty: “palvelijatar Anna ja renki Johan” (“pigan Anna & dräng Johan”).
Vuonna 1772 on talon omistusoikeus siirtynyt talolliselle Henrik Korhoselle ja esim. vuosien 1774, 1776, 1777 ja 1779 henkikirjoissa on talon omistajaksi merkitty “Heikki ja hänen veljensä Lauri” (“Henrik och Broder Lars”). Paltamon kirkonkirjojen mukaan tarkoittaa “Henrik” juuri Heikki Korhosta synt. 13.11.1745, joka on omistanut tilan vuosina 1772-1785 ja viimemainittuna vuonna muuttanut Iisalmelle. Kirkonkirjojen mukaan on edellä mainittu Henrik Korhonen ja hänen vaimonsa Anna Härkönen sekä veljensä Lauri Korhonen, synt. 8.4.1740, ja hänen vaimonsa Brita Korhonen, synt. 18.9.1745, asuneet tilalla vuosina 1767-1772 ja mahdollisesti silloin olleet Olli Karppisen kanssa-asukkaita.
Kun Sutelan tilan omistaja Henrik Korhonen vuonna 1785 muutti Iisalmelle, on hän silloin myynyt Sutelan talon N:o 1 nimismies Henrik Costiander’ille ja hänen veljelleen Karl Costiander’ille, jotka nähtävästi heti sen jälkeen muuttivat asumaan tilalle, koskapa vuosien 1786-1791 kirkonkirjoissa he esiintyvät talon asukkaina ja omistajina, kuitenkin niin, että Henrik Costiander on merkitty kuolleeksi jo vuonna 1790.
Tähän saakka oli Sutelan talo N:o 1 ollut kokonaisena perintötilana, mutta halottiin vuonna 1789 kahdeksi sen jälkeen kun Henrik ja Karl Costiander olivat myyneet puolet talosta Kajaanin kihlakunnan manttaalinomistajille. Sen jälkeen tarkoitetaan Sutelan talolla sitä talonpuoliskoa, jonka kihlakunnat ostivat maakapteenin virkataloksi ja joka puolisko myöhemmin virallisesti tuli itsenäiseksi Sutela-nimiseksi tilaksi N:o 2, Paltamon pitäjän Paltaniemen kylässä, jotavastoin toisesta puoliskosta muodostettiin Sutelanperä-niminen perintötila N:o 1, sanotussa Paltaniemen kylässä. (Lähde:H.V.Claudelin; Sutela, kappale Kainuun kansan historiaa)
Sen verran vielä kommentina että kun katselin rippikirjoja ja Hiskiä löytyi noille talonpoikaisperheille Karppinen, Härkönen ja Korhonen sukuyhteys puolisoiden kautta.
Ja kirja niin kuin Sutelasta kertovat kotisivut eivät ole maininnut talon ostajana tunnettua vouti Antti Erikinpoika. Hän osti talon Sigfried Suzie nimiseltä talonpojalta, ja lienee Sigfridin isä Olof isännöi taloa aiemmin.
Isonvihan jälkeen oli pappila ja kirkko poltettu, joten kirkkoherran Erik Johaninpoika Cajanuksen vävy Abraham Frosterus asui säilyneessä appensa omistamassa talossa Sutelassa.
Sutelan ostaneen nimismies Henrik Gustaf Costianderin puoliso oli sotkamon kappalaisen Daniel Alexanderdr Cajanuksen tytär Katariina. Näin tavallaan Cajanus suku palasi sekä Sivolaan että Sutelaan. Kolmas Costianderin poika Gustaf avioitui em. sisaren Margareta Danielsdr Cajanuksen kanssa.
Cajanuksia oli Paltamon nimismiehinä Antti Erikinpojasta alkaen viisi sukupolvea Jeremias, Daniel, Alexander ja (tuon kappalaisen veli) Caspar joka kuoli nuorena. Hänen jälkeen nimismieheksi tuli em Gusataf:in isä Gustaf Costiander. Hän asettui edeltäjänsä Caspar Cajanuksen paikalle Sivolaan. Oliko talo tuolloin jakautunut kappalaisen pustelliksi ja nimismiehentaloksi? Säätyläistalona vielä Paltaniemellä on syytä huomioida mm. Castren suvun Immola
Kun huomioi Antti Erikinpojan suvun Kirkkonummen nimismiehet kolmessa sukupolvessa on liki katkeamaton jatkumo (yli 250 v) vuodesta 1549 Johan Johaninpoika Cajanin vuoteen 1800-luvun alkupuolelle, yhteensä 9 sukupolvea.
Jeremiian lesken nai Johan Uhlvik ollen myös nimismiehenä. Sotkamoon nimismieheksi meni Jeremias Jeremiaan poika omistaen siellä Turunkorvan talon (leski myi Simon Affleciille). Samoin Johan Alexaderin pojasta tuli Sotkamoon nimismies ja edelleen hänen pojastaan Johan Johaninpoika Cajanista.
Alexander oli isonvihan jälkeen ensimmäinen nimismies joka asettui Paltaniemelle. Aiemmin Cajanukset hoiti tehtävää Säräisniemen Juusolasta käsin. Hänen appensa oli kappalaisena Paltamossa ollut Caspar Groen. Asuivatko he kahta jakautunutta Sivolaa tai samaa taloa?
Nuo Cajanerin sisarukset jotka olivat pitkäaikaisia vuokraajia1800-luvun lopussa periytyivät tuosta viimeisetä omistajasta kappalainen Johan Cajanuksesta neljän sukupolven takaa, mutta myös äitinsä Fredrika Frosteruksen puolelta neljän sukupolven takaa em. Abraham Frosteruksesta. Jakob Cajaner oli kuinka ollakkaan Paltamon nimismies 1861 alkaen ja veli Erik Kajaanin henkikirjoittaja. Naimattomien veljesten sisar emännöi taloa. Jakobin kuollessa 1902 päättyi Cajanusten aika Sutelassa.
Kun katsoo rippikirjoja sekä Sutelassa että nimismiehen talossa Sivoalssa asui usein Paltamon pappien leskiä, perheineen.
Olavi
Tervehdys!
Olen etsinyt tietoa "Kainuun Korhosten" sukuseurasta. Tällainen pitäisi olla, mutta netistä ei löydy mitään tietoa? Toimiikohan tällainen seura ja ketä on toimihenkilöinä?
Kyselee Martti K.
Hei,
Kainuun Korhosten sukuseura on olemassa. Vuosikokous oli tänä vuonna elok. alussa Mieslahdessa. Ensi vuonna 10-vuotisjuhlat.
Mutta kotisivujen saanti seuralle on toistaiseksi kilpistynyt - enpä tiedä mihin. Olen yrittänyt pommittaakin asiassa ja viime kokouksessakin taas otin asian esille. Luvattiin yrittää :rolleyes:.
Terv. Veikko
Sorry,
kysyit toimihenkilöitäkin.
Puheenjohtaja on Arja Sirviö p. 0500 856757.
Sihteeri (ainakin tänä vuonna) Sisko Kollatsuo p. 044 3809831
T: Veikko
Terve.
Kiitos tiedoista. Olin kuullut huhupuheita, että tällainen seura on olemassa. Pitääpä ottaa yhteyttä.
Kiitos. Terveisin Martti K
Tervehdys!
Kun nyt olen tutkinut tätä korhosten sukua, niin on alkanut entistä enemmän kiinnostaa sukumme kantaisä "Oloff vanha Korhonen Korhonen. Onko kukaan kyennyt tarkemmin määrittämään hänen Sotkamoon tulonsa ajankohtaa? Onko saatu selvyyttä hänen kotipaikastaan ja suvustaan Kannaksella?
Dosentti Aarre Läntinen "Kainuun talonpoikaissuvut 1554-1713" tietojen mukaan ensimäinen "Korhos"-sukunimi on vuodelta 1605, Jormaskylältä ja 1616 Sotkamosta? Onko tämä ristiriidassa Oloff vanha Korhonen Korhosen tulotietojen kanssa?
Onko "jolla kulla" tarkempia tutkimustietoja?
"Kysyvä ei tieltä eksy"
Terveisin, Martti.K.
< Kun nyt olen tutkinut tätä korhosten sukua, niin on alkanut entistä enemmän kiinnostaa sukumme kantaisä "Oloff vanha Korhonen Korhonen. > ensimäinen "Korhos"-sukunimi on vuodelta 1605, Jormaskylältä ja 1616 Sotkamosta? Onko tämä ristiriidassa Oloff vanha Korhonen Korhosen tulotietojen kanssa?>
Minulla on Rautalammin Korhosissa ensimmäinen Korhonen vuodelta 1530 ja ketjussa yksi Olli Pasavonpoika Korhonen, syntynyt noin vuonna 1600 Rautalampi Kerkonjoensuu? Voisiko olla jotain yhteyttä Sotkamoon ennemmin tai myöhemmin? En ole tarkemmin tutkinut asiaa.
Tutkimisiin
Matti Lund
24.11.08, 02:03
Tervehdys!
Kun nyt olen tutkinut tätä korhosten sukua, niin on alkanut entistä enemmän kiinnostaa sukumme kantaisä "Oloff vanha Korhonen Korhonen. Onko kukaan kyennyt tarkemmin määrittämään hänen Sotkamoon tulonsa ajankohtaa? Onko saatu selvyyttä hänen kotipaikastaan ja suvustaan Kannaksella?
Dosentti Aarre Läntinen "Kainuun talonpoikaissuvut 1554-1713" tietojen mukaan ensimäinen "Korhos"-sukunimi on vuodelta 1605, Jormaskylältä ja 1616 Sotkamosta? Onko tämä ristiriidassa Oloff vanha Korhonen Korhosen tulotietojen kanssa?
Onko "jolla kulla" tarkempia tutkimustietoja?
"Kysyvä ei tieltä eksy"
Terveisin, Martti.K.
Hei, tuossa otoksessani on ehkä ensimmäinen Olli Korhosen sisääntulo näkyvillä (verotettujen, viimeisenä Piipon Mauno, jälkeen näkyvässä uudisasuttajien rivistössä Pekkojen Pesosen ja Pääkkösen välissä):
"
Såtkama
:45
:45
¼
Oluf Heickainen
½
Michill Yllinen
¼
Henrich Ikonen
1
Matz Karuo
¼
Peer Heiskonen
¼
Anders Kämer
¼
Oluf Moisio
½
Henrich Kärnä
½
Eskill Kärnä
1
Clemett Ollsson
¼
Johan Heickoinen
¼
Påuel Purunen
½
Lauri Hapalainen
1
Anders Påuelsson
¼
Matz Tickonen
1
Påuel pähköinen
¼
Mårtten Toluinen
½
Anders Toluinen
¼
Swen Sirwiä
½
Måns Pippoi
:45
Nybyggare
Anders Yrjönen
:45
1611
Peer Pesonen
till shatt
Olof Koronen
Peer Päcköinen
Anders Tiainen
Peer Jokelainen
Henrich Hurskainen
Markus Sauolainen"
Lähde:
vuotuisvero 1610 ES842: 4869
Siis Ollia ruvettiin verottamaan 1611.
Jormaksessa oli puolella manttaalilla Esko Korhonen ("Eskill Koronen"). Esko oli tullut melko pian 25 -vuotisen sodan loppumisen jälkeen, kymmenisen vuotta ennen Ollia.
Dokumenteista ei ilmene, mistä Olli (tai Eskokaan), Sotkamoon tulivat. Korholoitahan oli jo tuohon aikaan "joka niemen notkossa ja saarelmassakin", joten valinnanvaraa riittää. Useampi Olli Korhonen varmasti löytyy 1600 -luvun alkuvuosien veroluetteloista eri puolilta maata. - Sitä, mistä tuli, voidaan pohdiskella.
Olli oli syntynyt jossain noin vuonna 1570 ruodutusluetteloitten mukaan ja Esko Korhosella on niissä sama ikä, siis ikätovereita he olivat ainakin. Olli oli mukana vielä vuoden 1633 ruodutuksessa 60 -vuotiaaksi merkittynä kuten Eskokin, mutta oli vuoden 1630 ruodutuksessa ilmoitettu 63 -vuotiaaksi, mikä saattaa olla lähinnä oikeaa (s. 1567).
Olli Korhonen oli vähintään kahdesti aviossa, sillä hänellä oli Yrjänä -niminen poikapuoli toiselta vaimoltaan. Ollin omista pojista Taavetti oli vanhin, s. 1601, mutta hänestä seuraava Pekka, s. 1608 seurasi isäntänä Ollia. Nuorin poika Hannu oli s. 1625.
terv Matti Lund
Terve!
Olisiko tämä Olof Korhonen vuonna 1585 syntynyt Oloff vanha Korhosen poika, tai aivan eri Korhonen koska syntymä ajat ei oikein täsmää? Oloff vanha Korhosen syntymä aikahan esim suku tutkija Tapani Kaupin mukaan on n 1560+-5v ja kuollut 1632. Tutkijoiden mukaan, Oloff vanha Korhonen poikineen on tullut Sotkamoon Karjalan kannaksella. Miten varmoihin tietoihin tämä perustuu, siitä haluaisin tietoa? Milloin muutto on tapahtunut? Eikös uudisasukkailla ollut aluksi verovapaus? Ja miten pitkä? Lisäksi miten Kainuun Korhoset liittyvät Rautalammen ja yleensä Savon Korhosiin? Onko yleensä sukuyhteys olemassa. Eikös suurin osa Kainuun ensimmäisistä vakituisista asukkaista tullut Savon kautta?
Tällaisia kysymyksiä on herännyt, harrastelijalle näissä asioissa.
Terveisin Martti K.:confused:
Matti Lund
24.11.08, 19:52
Terve!
Olisiko tämä Olof Korhonen vuonna 1585 syntynyt Oloff vanha Korhosen poika, tai aivan eri Korhonen koska syntymä ajat ei oikein täsmää? Oloff vanha Korhosen syntymä aikahan esim suku tutkija Tapani Kaupin mukaan on n 1560+-5v ja kuollut 1632. Tutkijoiden mukaan, Oloff vanha Korhonen poikineen on tullut Sotkamoon Karjalan kannaksella. Miten varmoihin tietoihin tämä perustuu, siitä haluaisin tietoa? Milloin muutto on tapahtunut? Eikös uudisasukkailla ollut aluksi verovapaus? Ja miten pitkä? Lisäksi miten Kainuun Korhoset liittyvät Rautalammen ja yleensä Savon Korhosiin? Onko yleensä sukuyhteys olemassa. Eikös suurin osa Kainuun ensimmäisistä vakituisista asukkaista tullut Savon kautta?
Tällaisia kysymyksiä on herännyt, harrastelijalle näissä asioissa.
Terveisin Martti K.:confused:
Hei
Uskon, että jos 1585 syntynyt Olli Korhonen on jostain löydetty, hän on joitakin aivan toisia Korhosia tai vähän kaukaisempi sukulainen jossain toistaiseksi meille tuntemattomassa paikassa - ehkä Karjalassa?
Oulunjärven ympärillä olevista pitäjistä ja kappeleista ei sellaista ole asiakirjojen perusteella löydettävissä. Niin uskon, kun olen lähes jokaisen vuosikerran voudin- ja läänintileiltä läpi selannut eikä havaintoa niistä ole löytynyt, ja tästä toisesta noin vuonna 1570 syntyneestä Olli Korhosesta olen löytänyt aika hyvin tietoja.
Olli Korhosen kuolinaikaan annan täsmennyksen. Olli löytyi vuoden 1633 ruodutuksesta, kuten edellisessä viestissäni osoitin, mikä todistaa, että hän eli silloin (ruodutukseen laitetaan ikätieto vain elävistä). Lue se ensin, ennen kuin jatkat tästä. Viestisi todistaa, ettet ole lukenut vielä edellä olevaa viestiäni, koska et mitenkään reagoinut siinä antamiini viittaamistasi tutkijoista eriäviin tietoihin, jotka, siis minun ilmoittamani tiedot, ovat, ei hatusta vedettyjä, vaan veroasiakirjoista, dokumenteista, joihin viittasin.
Miten sitten Olli näkyisi eteenpäin? - Vuoden 1637 ruodutuksessa häntä ei enää näy, vaan taloon on merkitty vain hänen poikansa Pekka, isäntänä ja 30 -vuotiaana.
Mutta vuoden 1635 karjaluettelosta Olli Korhonen vielä löytyy! Karjaluettelokin on sellaisia veroluetteloita, joihin kirjatut ovat lähes aina eläviä ihmisiä ja sitten siellä on elävää karjaa. Ollilla oli vain 7 elikkoa, joista kolme lehmää. Muuta nautakarjaa hänellä ei ollut eikä hevosta. - Ei sen puoleen muillakaan sotkamolaisilla, eli kenelläkään ei ollut kolmea lehmää enempää ja vain viidellä isännällä (Martti Tolvanen, Simuna Määttä, Pekka Heiskanen, Paavo Niskanen) oli hevonen. Erätaloudessa vielä elettiin, kalastus tärkeimpänä elinkeinohaarana, ja siksi uudisasutus pystytettiin 2-3 kertaa lyhyemmässä ajassa kuin siellä, missä täytyi raivata vähintään noin 10 pannia pelloksi, ennen kuin taloa voitiin ryhtyä verottamaan.
Lähde: Kajaanin pitäjän karjaluettelo 1635 (Sotkamon- ja Vihtamonkylien karjaluettelo, s. 223) : 9101: 223 (läänintilisarja, mf ES2467)!
Siis opetan Sinulle, että osa veroluetteloista, varsinkaan maakirjat, eivät ole, "reaaliaikaisia" kuten meillä on nykyään tapana sanoa. Veroluetteloissa siis voi olla monta vuotta sitten kuolleitten nimiä, mikä tekee ne vaikeiksi sukututkimuksen kannalta. 1600 -luvun alun ruodutukset ja karjaluettelot ovat kuitenkin kaikkein "reaaliaikaisimpia" luetteloita, eli ne ovat sukututkijoille ensiarvoisimpia veroluetteloita sillä kaudella.
Päätelmä:
Mitä todennäköisimmin Vihtamon Olli Korhonen, juuri se mies, (eikä kukaan muu), joka oli tullut Vihtamoon viimeistään vuonna 1610 ja jonka uudistaloa alettiin verottamaan vuonna 1611, eli vielä kirjattaessa vuoden 1635 karjaluetteloa 23.01.1635 allekirjoittajina "Mattheus Laurentij" ja Gabriel Ljungonpoika. Taas hänen puuttumisensa vuoden 1637 ruodutuksesta, viittaa siihen, että hän oli vetäytynyt kokonaan talon isännyystä ja saattoi olla jo kuollutkin, mutta aivan pomminvarmaa tämä ei ole.
Olli Korhosen ikätieto löytyy neljästä ruodutuksesta, joista annan oheisilla kuvilla näytteen kolmesta (lähdeviite ja vuosi kuvan nimessä!), vv 1627, 1630 ja 1633. Vuoden 1629 kuva oli niin heikko, etten anna sitä tässä, mutta Ollin ikä on siinä 2 vuotta enemmän kuin vuoden 1627 ruodutuksessa, eli syntymäajaksi muodostuu sama vuosi. Varsinkin vanhempien miesten iät on pyöristetty muissa paitsi vuoden 1630 ruodutuksessa, joka onkin se, johon kannattaa eniten luottaa.
Vaikuttaa siltä, että Sinulle syntymätiedon antaneet eivät ole tutustuneet näihin luetteloihin, vaan epäilen, että he ovat löytäneet jonkun toisen Olli Korhosen jostakin muualta, josta olettavat, että hän on tullut Vihtamoon , mutta tämän toisen Olli Korhosen tiedot eivät oikein "mätsää" tähän Vihtamoon tulleeseen Olli Korhoseen (tämä toinen olisi selvästi vanhempi: 10-15 vuotta). Nämä sopimattomuudet saatavilla oleviin dokumentteihin, näyttäisivät vievän pohjan heidän olettamaltansa ja pitää yrittää etsiä oletetuilta lähtösijoilta kunnollisempi ehdokas Vihtamon Olli Korhoseksi. Ongelman tässä etsinnässä muodostanee se, että useampia samaa ikäluokkaa olevia kaimoja on todennäköisesti löydettävissä tai välttämättä Olli ei hyvin pääse esiin elämänsä aikaisemmassa vaiheessa, kun on osoittautunut 10-15 vuotta nuorempaa ikäluokkaá olevaksi. Lisämausteen etsinnälle antaa sekin, että Korholoita oli muodostunut vanhastaan myös Oulujoen suulle (esim. Oulunsuun Korhola) ja varteen, ja siis nämä olivat himpun verran lähempänä kuin Savossa asuvat Korhoset, jotka taisivat kasautua voittopuolisesti Etelä-Savoon. Eikä kokonaan voi vielä sulkea pois muitakaan Korhosia, vaikkakin se suurin massa siellä Savossa makasi.
terveisin Matti Lund
Tervehdys!
Anteeksi huono kirjallinen esitykseni. En epäile sinun tietojasi enkä tietolähteitäsi. Lähinnä olen halunnut tietoa mihin Kaupin tutkimus tiedot perustuvat ja kuinka luotettavia nuo tiedot on? Olen tutkinut oman sukuni vaiheita vasta pari kolme kuukautta ja ainoa lähde, josta suvun varhaisvaiheet käyvät esiin on minulla ollut tämä Kaupin tutkimus. Etsin tämän Kaupin tutkimuksen lähdetietoja ja tutkimuksessa mainitaan lähteinä ainostaan Sotkamon rippikirjat vuosilta 1683-1697? Näyttää siltä, että joudun aloittamaan alusta sukuni varhaisimpien sukupolvien tarkistamisen? Historian kirjoista suvun pystyy hyvin jäljittämää aina vuoteen 1700, mutta sitä varhaisemmat ajat on vielä melko hatarien tietojen varassa, miten 1600-luvun alun Korhoset liittyvät 1700-luvun Korhosiin?
Joka tapauksessa sinun varmoihin tietoihin perustuva Vihtamon Olli Korhonen ja Kaupin Korhoset ovat ehkä samoja henkilöitä vaikka nimet ei täsmääkkään.
Liitän tähän Kaupin tutkimuksen alku taulut, joihin minä tähän asti olen luottanut; Taulu 1
I Oloff Vanha Korhonen Korhonen, s. 1560, k. 1632.
Puoliso: N.N. Vanhan Korhosen vaimo
Lapset:
Olof Olofsson Korhonen, s. 1585. Tauluun 2.
Taulu 2 (taulusta 1)
II Olof Olofsson Korhonen, bonden, s. 1585, k. 1646.
Puoliso: N.N. Oloffin vaimo
Lapset:
Olof Olofsson Korhonen, s. 1605. Tauluun 3.
Taulu 3 (taulusta 2)
III Olof Olofsson Korhonen, Bonden, s. 1605, k. 1654.
Puoliso: N.N. Oloffin vaimo, Taulusta 2
Lapset:
Swen Olofsson Korhonen, s. 1626 Sotkamo Vihtamo Korhola. Tauluun 4.
Hans Olofson Korhonen, s. noin 1635, k. noin 1683.
Olof Olofsson Korhonen, s. noin 1624 Sotkamo Alasotkamo. Tauluun 328.
Taulu 4 (taulusta 3)
IV Swen Olofsson Korhonen, Bonden, s. 1626 Sotkamo Vihtamo Korhola, k. 1675.
1. Puoliso: Margareta Tuppurainen Korhonen k. noin 1653 Sotkamo.
Lapset:
Olof Swensson Korhonen, s. noin 1644 Sotkamo Alasotkamo No 3 Vihtamo. Tauluun 5.
Sigfred Swensson Korhonen, s. 1646 Sotkamo. Tauluun 6.
Lars Svensson Korhonen, s. noin 1650 Sotkamo Vihtamo Korhola. Tauluun 213.
2. Puoliso: Vihitty Sotkamo Carin, emäntä, k. Sotkamo Alasotkamo.
Lapset:
Pehr Swensson Korhonen, s. noin 1652 Sotkamo Alasotkamo No 3 Korhola. Tauluun 279.
Swen Swensson Korhonen, s. noin 1658 Sotkamo Alasotkamo No 3. Tauluun 296.
Mårten Svensson Swensson Korhonen, s. noin 1660 Sotkamo Yläsotkamo Korhola. Tauluun 297.
Anders Swensson Korhonen
Henrich Swensson Korhonen, s. Sotkamo Alasotkamo, k. 1697 Sotkamo Alasotkamo.
Kiitos sinulle hyvistä tiedoista ja jos sinulla on Olli Korhosen lasten ja suvun myöhemmistä vaiheista tietoa, otan mielelläni vastaan?
Ystävällisin terveisin Martti K.
Hei,
Kainuun Korhosista on tehty kaksi painettua sukukirjaa. 1) Kerttu Korhonen: Korhosten suku Kainuussa 1600-luvulla ja 2) Leea Korhonen:Kainuun Korhosia.
Johdannon ensin mainittuun on kirjoittanut Kauko Korhonen, joka sanoo lähteistään näin:
Kirkolliset tietolähteet
- ovat pääasiassa Sotkamon seurakunnan erilaista aineistoa (rippikirjat, syntyneiden ja vihittyjen sekä kuolleiden luettelot) Rippikirjat 1683-1697, 1698- (1711) ja 1728-1734. Syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot alkavat v:sta 1729.
Maalliset tietolähteet
-Maallisiin asiakirjoihin kuuluvat maakirjat, karjaluettelot, henkikirjat ym. maalliset verolähdeluettelot. Niiden tutkimuksen on suorittanut pääosin Kaisu Sarkkinen Oulusta Pekka Salmen toimeksiaannosta. Erittäin laajan tutkimuksen tulokset olen saanut häneltä omaan vapaaseen käyttööni yhteistyön merkeissä.
Muita tietolähteitä
- historiakirjat, sukuseurojen julkaisut, nimeltä mainitut henkilöt
- näistä lähteistä on saatu lähinnä uudempiin sukupolviin liittyvää tietoa
Leea Korhosen kirjan alussa on lähdeluettelo. Vanhimpien Korhosten tiedot ovat Sotkamon vero- maa- ja henkikirjojen mikrofilmeiltä 1611-1800. Kauko Korhosen ja Kaisu Sarkkisen tutkimukset mainitaan lähteinä.
Ruodutusluetteloita ei kummassakaan teoksessa mainita käytetyn.
Jos verrataan tietoja Tapani Kaupin tutkimuksiin, niin pääosin tiedot ovat samankaltaiset, ehkä samasta lähteestä peräisin. Vuosilukujen täsmennyksissä vanhimpina aikoina on joitakin eroja ja jotkut tiedot saattavat olla jonkin verran vaillinaisia tai erilaisia.
t. Päivi V.
Terve!
Kiitos Päivi vastauksestasi. Nuo kirjat on kyllä tullut täällä keskusteluissa esille, mutta en ole vielä "raskinut" hankkia. Aika arvokas tuo Lea Korhosen kirja näyttää olevan ja Kerttu Korhosen kirjaa en ole nettihaulla onnistunut löytämää, liekkö painos loppunut? Aika varmoilta nuo kirjojenkin tietolähteet vaikuttaa. Mistä lienee muuten lähtöisin tieto suvun saapumisesta Karjalankannakselta? Varmasti noissa 1500-1600-luvun tiedoissa on vielä paljon tarkistamisen varaa.
Muuten pääseekö noihin vanhoihin vero- maa- ym. kirjoihin käsiksi netin kautta? Olen yrittänyt etsiä niitä netistä, mutta en ole löytänyt.
Kiitos kaikista tiedoista, joita olen saanut ja kaiki uusi on tervetullutta.
Hyviä "hiihtokelejä", terveisin Martti K :)
Matti Lund
26.11.08, 11:26
Hei,
Kainuun Korhosista on tehty kaksi painettua sukukirjaa. 1) Kerttu Korhonen: Korhosten suku Kainuussa 1600-luvulla ja 2) Leea Korhonen:Kainuun Korhosia.
Johdannon ensin mainittuun on kirjoittanut Kauko Korhonen, joka sanoo lähteistään näin:
Kirkolliset tietolähteet
- ovat pääasiassa Sotkamon seurakunnan erilaista aineistoa (rippikirjat, syntyneiden ja vihittyjen sekä kuolleiden luettelot) Rippikirjat 1683-1697, 1698- (1711) ja 1728-1734. Syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot alkavat v:sta 1729.
Maalliset tietolähteet
-Maallisiin asiakirjoihin kuuluvat maakirjat, karjaluettelot, henkikirjat ym. maalliset verolähdeluettelot. Niiden tutkimuksen on suorittanut pääosin Kaisu Sarkkinen Oulusta Pekka Salmen toimeksiaannosta. Erittäin laajan tutkimuksen tulokset olen saanut häneltä omaan vapaaseen käyttööni yhteistyön merkeissä.
Muita tietolähteitä
- historiakirjat, sukuseurojen julkaisut, nimeltä mainitut henkilöt
- näistä lähteistä on saatu lähinnä uudempiin sukupolviin liittyvää tietoa
Leea Korhosen kirjan alussa on lähdeluettelo. Vanhimpien Korhosten tiedot ovat Sotkamon vero- maa- ja henkikirjojen mikrofilmeiltä 1611-1800. Kauko Korhosen ja Kaisu Sarkkisen tutkimukset mainitaan lähteinä.
Ruodutusluetteloita ei kummassakaan teoksessa mainita käytetyn.
Jos verrataan tietoja Tapani Kaupin tutkimuksiin, niin pääosin tiedot ovat samankaltaiset, ehkä samasta lähteestä peräisin. Vuosilukujen täsmennyksissä vanhimpina aikoina on joitakin eroja ja jotkut tiedot saattavat olla jonkin verran vaillinaisia tai erilaisia.
t. Päivi V.
Hei, kiitos Päivi selonteostasi.
Vaikuttaa siltä, että edellämainittuihin kirjoihin on käytetty samaa aineistoa kuin minullakin on kerättynä sillä erolla, että olen pyrkinyt saamaan tietoja Olli Korhosen ja hänen poikiensa liikkeistä ja ikätiedoista ruodutusluetteloista, joka on hyvin merkitsevä seikka eri Olli Korhosten erottelun kannalta.
Lisäksi olen kerännyt käräjiltä Korhosten perinnönkäsittelyjä ja muita juttuja niin, että minulta puuttuu 1600 -luvulta saatavilla olevat käräjäpöytäkirjat enää 2-3 vuodelta. Lisäksi minulla on vuosien 1700-1750 väliltä Korhosten lähes kymmenen perinnönkäsittelyä.
Minulla on Korhosten keruu Kainuun osalta ollut sen sukujen osalta noin sijalla kymmenen, mutta tämän nyt ilmenneen akuutin selvennystarpeen takia nostan sen eräiden muiden Kainuun projektieni ohi prioriteetissa noin sijalle 3-4, mikä tarkoittaa, että alan analysoida ja puhtaaksikirjoittaa entistä kiireellisemmin sitä Korhos -aineistoani, jonka tarkemman tutkimisen olen antanut odottaa edessä olevien projektieni valmistumista.
Eilen kävin läpi Kainuun Olli Korhosen/Korhosten käräjilläkäynnit aikavälillä 1630 ... 1657. Eräs juttu oli vuodelta 1636, joka tuo esiin Olli Korhosen hevosen. Vaikka karjaluettelosta ei hevosta Ollille ilmennyt, sellainen Ollilla oli. Tarkemmin sanoen rampa hevonen, jota hänen ei tarvinnut merkitä karjaluetteloon. Lisäksi juttu tukee, indikoi sitä, että vuoden 1635 karjaluettelon ja näiden 1636 käräjien Olli Korhonen olisi sama vanhin noin 1570 toistaiseksi tuntemattomassa paikassa syntynyt Vihtamon Olli Korhonen, joka näkyy uudisasukkaana vuoden 1610 maakirjassa ja jota alettiin verottamaan 1611.
1640 -luvulla Olli Korhosta sakotettiin useampaan kertaan. Mielenkiintoisin näistä oli vuoden 1645 kesäkäräjillä, jossa Olli Korhonen kantoi naapuriaan Olli Pohjolaista vastaan Saksala -nimisen niityn nautinnasta, jossa Olli oli jo ehtinyt jonkin verran hääräillä väittäen sen kuuluneen vanhastaan hänen talonsa alaisuuteen. Hän ei pystynyt kuitenkaan tätä todistamaan, vaan lautamiehet todistivat päinvastaista ja Korhonen hävisi kanteensa ja Pohjolainen sai pitää niittynsä.
Tässä jo rupeaa mietityttämään, että oliko kysymyksessä jo nuorempi Olli Korhonen, mutta mitään Korhosten perinnönjakoa en vielä löytänyt aikaväliltä 1630-1650 ja käräjät ovat tältä jaksolta hyvin säilyneet? Korhosen talossa oli ehtinyt tätä ennen jo esiintyä isännännimenä Pekka Korhonen ja jo myös Sven. Henkiveroluettelot 1640- ja 1650 -luvuilta, joita minulla on Korhosista muutamia kappaleita, ovat tulkinnanvaraisia ja minun pitää nyt analysoida vielä kertaalleen niitä. Nimittäin esim. vuoden 1651 luettelossa isännäksi on merkitty Olli Korhonen ja lisäksi on yksi poika ja tytär, jotka sopisivat vanhemman Olli Korhosen lapsiksi, mutteivät nuoremman. Vanhempi Olli Korhonenhan oli naimisissa vähintään kaksi kertaa, mutta huomioiden poikapuolen Yrjänän ikätiedon, Ollin jälkimmäinen vaimo tuskin ehti synnyttää Ollille montaa lasta? Lisäksi siellä, missä Ollin pojat erottuvat veljinä, he eivät esiinny velipuolina tätä Yrjänää lukuunottamatta.
Ryhdyn tämän jälkeen hiljalleen paremmin analysoimaan Korhosten käräjilläkäyntejä aikavälillä 1670 ... 1700 ja uskon, että sen tuloksena saamme lisävalaisua asiaan. Minulla on enimmäkseen vain lyhyet referaatit, joita minun on täydennettävä, esimerkiksi Hannu Korhosen tekemästä itsemurhasta ovat pitkät pöytäkirjat ja niissä esiintyvät kaikki suvun silloiset kynnellekykenevät. Tämä on käytävä tarkasti läpi lisävalaisun saamiseksi.
Alan myös kirjata puhtaaksi sen, mitä käräjäpöytäkirjoissa on mm. Sven ja Sihveri Korhosen perinnönjaoista ja testamenteista.
terv Matti Lund
Matti Lund
27.11.08, 21:59
Hei, kiitos Päivi selonteostasi.
--------------------------------
1640 -luvulla Olli Korhosta sakotettiin useampaan kertaan. Mielenkiintoisin näistä oli vuoden 1645 kesäkäräjillä, jossa Olli Korhonen kantoi naapuriaan Olli Pohjolaista vastaan Saksala -nimisen niityn nautinnasta, jossa Olli oli jo ehtinyt jonkin verran hääräillä väittäen sen kuuluneen vanhastaan hänen talonsa alaisuuteen. Hän ei pystynyt kuitenkaan tätä todistamaan, vaan lautamiehet todistivat päinvastaista ja Korhonen hävisi kanteensa ja Pohjolainen sai pitää niittynsä.
Tässä jo rupeaa mietityttämään, että oliko kysymyksessä jo nuorempi Olli Korhonen, mutta mitään Korhosten perinnönjakoa en vielä löytänyt aikaväliltä 1630-1650 ja käräjät ovat tältä jaksolta hyvin säilyneet? Korhosen talossa oli ehtinyt tätä ennen jo esiintyä isännännimenä Pekka Korhonen ja jo myös Sven. Henkiveroluettelot 1640- ja 1650 -luvuilta, joita minulla on Korhosista muutamia kappaleita, ovat tulkinnanvaraisia ja minun pitää nyt analysoida vielä kertaalleen niitä. Nimittäin esim. vuoden 1651 luettelossa isännäksi on merkitty Olli Korhonen ja lisäksi on yksi poika ja tytär, jotka sopisivat vanhemman Olli Korhosen lapsiksi, mutteivät nuoremman. Vanhempi Olli Korhonenhan oli naimisissa vähintään kaksi kertaa, mutta huomioiden poikapuolen Yrjänän ikätiedon, Ollin jälkimmäinen vaimo tuskin ehti synnyttää Ollille montaa lasta? Lisäksi siellä, missä Ollin pojat erottuvat veljinä, he eivät esiinny velipuolina tätä Yrjänää lukuunottamatta.
--------------------------
terv Matti Lund
Täydennän viimeisiä havaintoja Olli Korhosesta totamalla, että Olli Korhosen perintöä ruvettiin jakamaan vuonna 1654.
Nimittäin näin todetaan Paltamon ja Sotkamon talvikäräjillä 2.02.1654:
"Nimitettiin Sotkamon kirkkoherra herra Erik ja lautamiehet Heikki Hyvönen ja Simuna Määttä perinnönjakoon kaikkien Olli Korhosen Vitsamosta perillisten välillä"
Tämä asiakirja löytyy KA:n niteeltä TT.1 (mf ES2113).
Tätä enempää ei näyttäisi käräjillä ilmenevän Olli Korhosen perinnönjaosta. Kyseinen nide TT.1 sisältää vuodet 1651-59 ja kävin läpi sen kokonaisuudessaan.
On kuitenkin esitettävä sellainen varaus, että ko. niteen käyttökopiosta on vuosien 1657-59 välillä puolet Paltamon ja Sotkamon käräjäpöytäkirjojen sivuista turmeltuneet lukukelvottomiksi, joten aivan täyttä varmuutta ei ole siitä, riitelikö joku perillisistä, mutta mitään sellaiseen viittaavaa ei ilmene lukukelpoisilta sivuilta ja juuri aikaväli 1654-56 on kohtalaisen lukukelpoista, osin jopa sangen lukukelpoista, mutta mitään enempää ei perinnöstä ilmene juuri tässä niteessä TT.1.
------------------------------
Joitakin päätelmiä tästä ja kahdessa edellisessä viestissäni esittämistäni Olli Korhoseen liittyvistä tiedoista:
Uskon, että siitä Olli Korhosesta, nimittäin vanhemmaksi mainitusta, joka tuli Vihtamoon viimeistään vuonna 1610 ja jota alettiin verottamaan vuonna 1611 ja joka oli ruodutusten mukaan syntynyt noin vuonna 1570, oli kysymys tässä perillisten anomuksessa ja että tämä anomus oli tapahtunut pian hänen kuolemansa jälkeen.
Mitä todennäköisimmin vanha Olli Korhonen oli kuollut vuoden 1653 kesäkäräjien ja vuoden 1654 talvikäräjien välisenä aikana, hyvin lähellä vuosien 1653 ja 1654 vaihtumista. Siis näin päätellen Olli olisi elänyt noin 80 -vuotiaaksi, ehkä jopa noin 85 -vuotiaaksi.
Mitään testamenttia en ole toistaiseksi Ollilta löytänyt, vaan näyttäisi siltä, että hänen perintönsä menisi jäämistön inventaarin ja lain edellyttämien jako-osien mukaisesti rintaperillisten välillä.
terv Matti Lund
Tervehdys!
Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Mitä enemmän tutkimus tietoa tulee, sitä ilmeisemmäksi tulee, että aikaisemmissa tiedoissa on tarkennusvaraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa mm. 1654 kuollut Olof on syntynyt 1605 ja hän on vanhimman 1560 syntyneen Oloffin pojanpoika? Lisäksi sukupolvien väli aikaisemmissa tutkimuksissa on keskimäärin alle 20 vuotta? Olisiko mahdollista, että olisi tulkittu yksi sukupolvi Olleja liikaa? "Heitin vain tällaisen epäilyn ilmaan". Joka tapauksessa hyvä kun aloit tarkemmin tutkia noita hataria suvun alkuaikoja.
Terveisin Martti K.
Matti Lund
28.11.08, 14:15
Tervehdys!
Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Mitä enemmän tutkimus tietoa tulee, sitä ilmeisemmäksi tulee, että aikaisemmissa tiedoissa on tarkennusvaraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa mm. 1654 kuollut Olof on syntynyt 1605 ja hän on vanhimman 1560 syntyneen Oloffin pojanpoika? Lisäksi sukupolvien väli aikaisemmissa tutkimuksissa on keskimäärin alle 20 vuotta? Olisiko mahdollista, että olisi tulkittu yksi sukupolvi Olleja liikaa? "Heitin vain tällaisen epäilyn ilmaan". Joka tapauksessa hyvä kun aloit tarkemmin tutkia noita hataria suvun alkuaikoja.
Terveisin Martti K.
Siltähän tuo näyttää kuten päättelet.
On edettävä toisaalta hyvin hyvin varovaisesti ja on vähän kiusallista se, ettei kukaan ole kyennyt mitenkään perustelemaan niitä tietoja, jotka näyttävät olevan yhteensopimattomia näiden esiintuomieni asiakirjalähteiden tietojen kanssa.
Tiivistetään vielä ruodutusluetteloiden aikavälin 1627 ... 1644 informaatio:
Olli Korhosen ikätiedot:
Vuosi ....... ikä
1627 ...... 50 v --> ~ s. 1577
1629 ...... 52 v --> ~ s. 1577
1630 ...... 63 v --> ~ s. 1567
1633 ...... 60 v --> ~ s. 1573
Tästä olen varovaisesti arvioinut, että Olli olisi syntynyt noin 1570.
Jos on kysymys on samasta Vihtamon Olli Korhosesta, arvio 1560 ei perustu mitenkään Sotkamosta saataviin lähteisiin?
Sitten tämän nimenomaisen Olli Korhosen pojat, joita ilmenee ruodutuksista 1627 .... 1644 neljä:
Taavetti 1627 ikä 26 v --> s. 1601
Pekka 1630, 1633, 1637, 1640 --> s. 1605 ... 1608
Hannu 1640 ikä 15 v --> s. 1625 (Pekan veli ruodutuksessa)
Sven 1644 , ei ikätietoa
+ poikapuoli Yrjänä 1630, ei ikätietoa
Tämä paljastaa jatkotutkimuksen kannalta kaksi sangen mielenkiintoista seikkaa:
Poikapuoli Yrjänä osoittaa, että Olli oli ollut aviossa vähintään kaksi kertaa ja nähtävästi poikapuoli oli iältään Pekkaa muutaman vuoden nuorempi.
Täten Olli olisi avioitunut 2:o vuoden ~1610 jälkeen (ennen vuotta ~1615)ja tämä vähintään toinen vaimo saattoi olla 10-20 vuotta nuorempi kuin Olli itse, siis s. 1580 ... 1590 ja siis pystyi synnyttämään noin vuoteen 1625 ... 1635 asti.
Poikien ikähyppy kahdesta vanhemmasta kahteen nuorempaan eli yli 20 vuoden päähän vanhimmasta ja noin 15 vuoden päähän toiseksi vanhimmasta, panee mietityttämään, että olivatko kaikki samasta vai kahdesta aviosta? Joka tapauksessa vuoden 1640 ruodutuksessa Hannu on Pekan veli "broder", ei velipuoli.
Toinen seikka, joka erityisesti kiinnittää huomiota, on, että Ollilta puuttuu Olli -niminen poika kokonaan ruodutusluetteloista sinä aikana, kun Olli Korhonen oli elossa eli vuoteen 1654 asti! - Missä tämä nuorempi Olli oikein "luuhasi"?
Vaihtoehtoja on ainakin kolme:
1. Olli nuorempi ei olisikaan vanhemman poika?
2. Olli nuorempi oli vanhemman poika, mutta olisi asunut jossain muualla?
3. Olli nuorempi oli vanhemman poika, mutta oli niin nuori, ettei häntä kirjattu mihinkään luetteloon ennen noin vuotta 1650!
Kun Olli vanhempi oli kuollut, käräjillä kyllä alkaa esiintymään nuorempi Olli Korhonen "Vitsamossa", kuten kylännimi kirjattiin. Esiintymisissä on huonoa se, että selvää sukusuhdetta niissä ei sanota.
Noin vuodesta 1670 astuu kuvaan mukaan myös vielä nuorempi Olli Ollinpoika Korhonen, joka ottaa vuonna 1675 Matti Utriaisen autioksi jättämän 1/4 manttaalin talon Laakajärvenkylässä. Hän sai takuumiehikseen Juho Määtän ja isänsä Olli Korhosen.
(Lähde:
Paltamon ja Sotkamon talvikäräjät 22-24.3.1675; KA TT.2 :71-72 (mf ES2113)
Jos vanhan Olli Korhosen pojanpoikaa etsisi, se osuisi näillä lähteillä mieluummin tähän nuorimpaan, jonka oletan syntyneen vuoden 1650 tietämillä.
Jos taas 1650 -luvulla esiintullut Olli Korhonen on vanhemman Ollin poika, niin jää pähkäiltäväksi se, onko hän poikien vanhemmasta vai nuoremmasta päästä? Jos hän on vanhemmasta päästä, häntä on turhaa etsiä Sotkamosta ennen noin vuotta 1645, vaan etsintä on kohdistettava muualle, jos uskoo enemmän tähän vaihtoehtoon. Jos hän olisi syntynyt noin 1600, kyllä hän joihinkin kirjoihin olisi jossain kirjattu (tietysti, jos hän olisi ollut Venäjällä tai Saksassa, Suomesta ei ehkäpä kirjausta löytäisi!) Toinen vaihtoehto on, että hän olisikin syntynyt vasta lähellä vuotta 1630 ja olisi jopa Hannua, joka oli s. 1625, nuorempi? - Tämä on houkuttelevampi vaihtoehto ainakin tämän pulman ratkaisemismahdollisuuden kannalta.
terveisin Matti Lund
Tervehdys!
Katselin tuossa tuota vanhaaKorhos tutkimusta ja huomasi, että siinä esiintyy kuudessa suku-polvessa Olli. Ensimmäinen 1560 syntynyt, seuraava 1585 syntynyt, seuraava 1605 syntynyt, sitten 1624 syntynyt, seuraava 1644 syntynyt ja viimeinen Olli on syntynyt 1681. Ei siis olisi ihme vaikka siinäOllit menisi sekaisin, kun lähdeaineisto on aika puutteellinen. Lisäksi näiden vanhimpien "Ollien" perheistä puuttuu varmasti perheen jäseniä, sisaria ja veljiä? Joten on aika vaikeaa saada täyttä selvyyttäperhesuhteista.
Ystävällisin terveisin Martti K.
Anteeksi jäi oikeinkirjoitus päälle?
Sama.
Hei,
Kerttu Korhosen kirjassa voi olla tarkemminkin taustatietoja Kauko Korhosen jo ’standardiksi’ muodostuneeseen näkemykseen Olof Korhosista, mutta en ole nähnyt tätä kirjaa. Kauko Korhosen SSS:n kirjastoon toimittamista monisteista pistän tähän kuitenkin punaisella näkyviin niistä kirjaamiani lisätietoja, joiden vuosilukuihin nojautunee Kaukon laatima sukupuu.
Korholan tilan hallinnasta:
(1996) Tutkimuksessani olen ottanut huomioon seuraavaa:
1641 Oloff I asui pso:n ja pojan ja tämän vaimon kanssa
1641 OlofI II muutti uudistilalle
1642 asui Oloff I + pso ja Peer poika
1646 Oloff I Korhonen kuolee yllättäen ja Oloff II peri isänsä maatilan
1651 asuu Oloff II ja 2 poikaa ja vaimot yhdessä. Swenin vaimo kuolee (Marketta Tuppurainen k. 1653!)
1655 asui Oloff III, Swen ja Hans käsitykseni mukaan omilla tilaosuuksilla.
Tälle sivulle (alla olevat) on koottu Sotkamon Korhosten sukututkimustietoa vuosilta 1599-1697 maallisista eli veroluetteloista. Nämä tiedot liitetään Sotkamon ensimmäisen puhtaaksi kirjoitetun rippikirjan (v. 1683-1697) tietoihin.
Oloff ”Vanha” Korhonen, s. 1560 +/- 5 v. Karjalan kannaksella tai Savossa, k. 1632 tai myöhemmin verovapaana vanhuksena
[Uudisasukasluettelo vuodelta 1611]
1599-1632 isäntänä Korholassa (lienee nykyinen Sipola) 60-65:n vuoden ikään sen ajan käytännön mukaan
1611 verolle pantu uudisasukas
Kymmenysluettelon mukaan Olof asui Witzamossa 1613, 1614, 1625, 1626
Karjaluettelossa 1622 5 lehmää, 5 lammasta
Olof ”I” Korhonen, s. 1585+/- 3 v. Karjalan kannaksella tai Savossa , k. 1646
lapset: Olof s. noin 1605, k. noin 1654 ja Peer s. noin 1626 k. noin 1675 Katerma
[Tila muuttuu ½ mtl perintötilaksi]
1632-1646 isäntänä Korholassa
1636 tilalla oli 3 lehmää.
1641 henkikirjan mukaan Korholassa asuivat Olof vaimoineen ja Olof-poika vaimoineen (ja poika Peer?).
1642-47 tilalla asuivat Olof vaimoineen ja Peer-poika.
1649 tilan peri Olof ja Peer lähti 'maailmalle' Kuhmoon.
Olof ”II” Korhonen, s. 1605 +/- 5v Vihtamo, Korhola, k. 1654
[Aloitetun uudistilan 1/8 mtl + isän ½ mtl = 5/8 mtl.tila]
1646-1654 isäntänä Korholassa
1651 henkikirjan mukaan tilalla asui Olof ja 2 poikaa (Olof ja Peer).
1655 tila meni jakoon 3 pojalle (Peer alaikäinen)
Lapset:
Olof ”III” Korhonen, s.1624+/- 3 v. Vihtamo, Korhola. k. 1684 +/- 1 v
[Maakirja 1655 isän perintö ¼ mtl. tilaosuus]
1655 alkaen isäntänä ¼ mtl. maatilalla
Kaukon mukaan Olofilla pojat: Oloff, Erich, Peer ja Johan
Swen Korhonen, s. 1624 +/- 3 v. Vihtamo, Korhola k 1675 Swen kuoli ennen ensimmäisen rippikirjan tekoa
Swen oli leski 1655
[Maakirja 1655 isän perintö ¼ mtl. tilaosuus]
1655 alkaen isäntänä tilalla
Maallisten ja kirkollisten tietojen kertomia Swen’in poikia Sotkamossa puolisoineen Oloff, Sigfred, Lars, Peer, Swen, Morthen. (Muuttiko näiden lisäksi poikia muualle, esim. Hyrynsalmelle? uskon muuttaneen) Tyttöjä ei vielä mainita veroluettelossa.
Hans Korhonen, s. noin 1635, k. noin 1683.
1655 isännäksi 1/8 mnt uudistilalle, verovapaa vuoteen 1659
PeerKorhonen, s. noin 1640 Nedersotkamo, Vihtamo , k noin 1694
Tästä eteenpäin löytyy tietoja jo kirkonkirjoistakin. Mielenkiintoisia ovat tietenkin Matti Lundin mainitsemat Yrjänä ja Taavetti. Näitä nimiä en ole huomannut Kauko Korhosen papereissa.
Käräjäkaverin Olli Pohjolaisen sukunimi tuntui sikäläisistä nimistä harvinaiselta, mutta yllätyksekseni Ollin perhe on 1683-97 rippikirjassa heti em. Swenin pojan Sigfrid Korhosen perheen jälkeen. Lienevät sittenkin olleet naapureita.
Terv. Veikko Korhonen
Matti Lund
29.11.08, 01:58
Hei,
Olof ”II” Korhonen, s. 1605 +/- 5v Vihtamo, Korhola, k. 1654
[Aloitetun uudistilan 1/8 mtl + isän ½ mtl = 5/8 mtl.tila]
1646-1654 isäntänä Korholassa
1651 henkikirjan mukaan tilalla asui Olof ja 2 poikaa (Olof ja Peer).
1655 tila meni jakoon 3 pojalle (Peer alaikäinen)
Lapset:
Olof ”III” Korhonen, s.1624+/- 3 v. Vihtamo, Korhola. k. 1684 +/- 1 v
[Maakirja 1655 isän perintö ¼ mtl. tilaosuus]
1655 alkaen isäntänä ¼ mtl. maatilalla
Kaukon mukaan Olofilla pojat: Oloff, Erich, Peer ja Johan
Swen Korhonen, s. 1624 +/- 3 v. Vihtamo, Korhola k 1675 Swen kuoli ennen ensimmäisen rippikirjan tekoa
Swen oli leski 1655
[Maakirja 1655 isän perintö ¼ mtl. tilaosuus]
1655 alkaen isäntänä tilalla
Maallisten ja kirkollisten tietojen kertomia Swen’in poikia Sotkamossa puolisoineen Oloff, Sigfred, Lars, Peer, Swen, Morthen. (Muuttiko näiden lisäksi poikia muualle, esim. Hyrynsalmelle? uskon muuttaneen) Tyttöjä ei vielä mainita veroluettelossa.
Hans Korhonen, s. noin 1635, k. noin 1683.
1655 isännäksi 1/8 mnt uudistilalle, verovapaa vuoteen 1659
PeerKorhonen, s. noin 1640 Nedersotkamo, Vihtamo , k noin 1694
Tästä eteenpäin löytyy tietoja jo kirkonkirjoistakin. Mielenkiintoisia ovat tietenkin Matti Lundin mainitsemat Yrjänä ja Taavetti. Näitä nimiä en ole huomannut Kauko Korhosen papereissa.
Käräjäkaverin Olli Pohjolaisen sukunimi tuntui sikäläisistä nimistä harvinaiselta, mutta yllätyksekseni Ollin perhe on 1683-97 rippikirjassa heti em. Swenin pojan Sigfrid Korhosen perheen jälkeen. Lienevät sittenkin olleet naapureita.
Terv. Veikko Korhonen
Hei otetaan vielä tästä "Olof II Korhosesta" tuo jonon loppupään parivaljakko Hannu ja Pekka.
Kuten esitin lähteelläni aikaisemmassa viestissäni vuoden 1640 ruodutuksessa oli vanhimman Sotkamossa tunnetun Olli Korhosen, sen joka oli syntynyt noin 1570 ja jonka uudistaloa ilmoitettiin vuoden 1610 vuotuisveroluettelossa alettavan verottaa vuonna 1611, kaksi poikaa, vanhempi Pekka, joka on kirjattu siinä 32 -vuotiaaksi ja hänen veljensä Hannu, joka oli kirjattu 15 -vuotiaaksi. Dokumentin kuvasta nämä tiedot näkevälle näkyvät. Siis Pekka Ollinpoika Korhonen olisi syntynyt sen asiakirjan mukaan 1608 ja Hannu Ollinpoika Korhonen 1625. Veljesten ikäero oli 17 vuotta Pekan hyväksi. Ja tämän asiakirjan vuodelta 1640 ovat arvoisat herrat, "Mathaeus Laurentj Pastor Loci", Melcher Werensted ja Hans Kyle vakuuttaneet todeksi allekirjoituksillaan ja sinetillään.
Nyt Kauko Korhosen listassa oleva Hannu on syntynyt noin 1635 ja hänellä olisi nuorempi veli Pekka s. 1640.
Nämähän menevät aivan nurinpäin!
Hannusta tiedetään aika lailla hänen vastoinkäymistensä ja itsemurhansa takia. Annan tässä siitä vähän osviittaa ja siitä myös selviää viikon tarkkuudella Hannun kuolinpäivä oman käden kautta:
Lähde: KA TT.2: 110-112 (mf ES2113)
Ylimäär käräjät 8.4.1680
Kirkkoherra Erik Cajanus ilmiantanut
Taloll Hannu Korhonen Vitsamonkylästä oli sunnuntaina kirkossa ja maanantaina hän oli mennyt taloll Juho Kaikkosen taloon, josta hänet oli löydetty tiistain vastaisena yönä hirttaytyneenä tikapuihin ("uti een stegerhuus stega").
Kaarina Heikint Säkitär, sotam Martti Karjalaisen vaimo Iin pitäjästä, Juho Kaikkosen itsellisnainen todisti valalla, että main Hannu Korhonen oli tullut Kaikkosen taloon sunnuntaina aamulla ja ostanut 2 äyrillä paloviinaa Kaikkoselta, ennen kuin hän oli mennyt kirkkoon ja tullut takaisin jälleen poiketen muun väen joukosta sinne heti vähän matkan kirkosta lähdettyään ja oli ostanut häneltä yhden korttelin paloviinaa kapasta viljaa, mutta oli ryypännyt siitä vain 2 äyrin edestä ja … oli antanut kahdelle pojalleen ja muulle kirkonväelle ylimmääräisen, ja he olivat olleet pappilassa iltaan asti, jolloin hän oli tullut sieltä poikiensa ja kirkkoväärti Sihveri Sveninpojan kanssa ulos ja ottanut hänet rekeensä vähän matkan päässä jäällä ..
Hannun viimeisistä vaiheista siis suoritettiin tarkka tutkinta rovasti Cajanuksen aloitteesta.
Siis kertaan vielä, ruodutuksissa laskennallisesti noin vuonna 1607 syntyneeksi kirjattu Pekka Ollinpoika Korhonen on kiinnitetty usean asiakirjan kautta vanhan noin vuonna 1570 syntyneen Olli Korhosen pojaksi ja hänelle mm. kiinnitetty 1640 vuonna 1625 syntynyt Hannu -veli, joka murhasi itsensä hirttamällä nahkaremmiin tikapuissa huhtikuun alussa vuonna 1680 Sotkamossa Kaikkosen tilalla. Siis tämä vuonna 1625 syntynyt ja vuonna 1680 kuollut Hannu Korhonen oli vuonna 1570 syntyneen Olli Korhosen poika löytämieni asiakirjojen valossa.
Tuo Korhosen alkupolvien ketju vaikuttaa valitettavasti tässä valossa korttitalolta, joka romahtaa liian täyteen ahdettuna ja aikamääreiltään vinoutuneena sen sukupolviketjun rinnalla, joka on laadittavissa hyväksikäyttämällä ruodutusluettelotietoja manttaaliluettelojen rinnalla ja täydentämällä määrityksiä käräjiltä saatavilla tiedoilla.
terv Matti Lund
Voisikohan Leea Korhosen kirjan johdannossa mainituista asioista olla apua näitten Ollien selvittelyssä?
Kirjan sivulla 4-5 on sukupuu, joka alkaa näin:
Olli Korhonen vuoden 1611 verokirjassa, uudisasukas, ilman veroja
1-2. helmikuuta 1654 Olli Korhosen perinnönjako, perillisten nimeä ei mainita,
Perintö 5/8 manttaalia.
Lapset:
Olli Korhonen Alasotkamolla ¼ manttaalia
Sven Korhonen Alasotkamolla ¼ manttaalia
Hans Korhonen, uudisasukas, ei veroja. Verotettu vuodesta 1659 alkaen 1/8 mantt. Alasotkamo
Pekka
Sivulla 9 alkaa Johdanto, josta lainaan muutaman kohdan:
Ensimmäinen nimeltä tunnettu Korhonen oli Olli Korhonen, joka mainitaan vuoden 1611 verokirjassa uudisasukkaana, jolle ei ollut vielä merkitty veroja. Hän asui Sotkamon-kylässä, niin kuin alueen nimi silloin kuului. Sen sijaan hänellä on jo 1613 kymmenysluettelossa merkitty verot, kaksi. kappaa ohria. Senaikuisilla uudisasukkailla oli kuuden vuoden verovapaus Kainuuseen asettuessaan. J.Keräsen toimittamassa Kainuun historiassa mainitaan Korhosten saapuneen v. 1599 Kainuuseen. Pidän mainittua ajankohtaa hieman liian aikaisena, sillä Korhosia ei mainita vuoden 1605 veroluettelossa. Tosin siellä olevan Eskillin sukunimi on luettu Korhoseksi, vaikka se todennäköisemmin on Keräin(en), jonka nimen voi seuraavasta verokirjasta lukea. Olli Korhosen verovapaus olisi päättynyt aikaisemmin, jos hän olisi saapunut jo 1599. (Keränen s.426)
Korhosia esiintyy jo 1616 Vuottolahdessakin, Matti-niminen, joka seuraavana vuonna on Murtomäenkylässä ¼ manttaalin suuruisella tilalla. Vuonna 1617 on Jormaskylällä Yrjö Korhonen 1/8 manttaalin tilalla. Olli Korhosen tila Vihtamossa oli edelleen ja sen verotusarvo oli ¼ manttaalia. Vuonna 1624 Yrjö vaihtui Lauri Korhoseksi. Kymmenysveroluettelon mukaan vuonna 1625 Olli maksoi kahdeksan kappaa rukiita ja neljä kappaa ohria. Lauri maksoi kapan rukiita ja ohria, Matti Murtomäessä maksoi kaksi kappaa rukiita.
Vuoden 1629 myllytulliluettelossa ei mainita Mattia, mutta karjaveroluettelossa hänet mainitaan vuokralaisena. Hänen tilansa lie autioitunut ja hän itse joutunut itsellisten luokkaan, mihin Kaisu Sarkkinen kiinnittänyt huomiota.
1630-luvulla Olli Korhonen elää Vihtamon talossaan. Hänen manttaalilukunsa muuttuu ainakin jo 1633 ¼ manttaalista ½ manttaaliksi. Vuonna 1634 se yllättäen on 1, mutta samaan yhtymään kuuluu silloin Olli Korhosen lisäksi Heikki Hyrkäs ja Antti Tolvainen. Seuraavana vuonna, jolloin Olli Korhonen on verotettavana yksinään, veroluku on ½ . Lienee ollut vuoden kestävä kaskiyhteisö, jonka selvittämisen jälkeen kukin työskenteli yksinään.
Jormaksella autioitui v. 1636 Lauri Korhosen tila. Vuodesta 1644 alkaen oli Olli Korhosen veroluku 5/8 manttaalia. Tästä muutoksesta ovat muutamat tutkijat, esim. Aulis Oja, joka Kajaanin Maanviljelysseuran toimesta tutki Sotkamon tuonaikaisia oloja, tehneet päätelmän, että talon isännyys vaihtui tuolloin eli 1646. Tuo vuosi ei kuitenkaan ole manttaalin vaihtumisvuosi, vaan vaihtuminen oli tapahtunut jo kaksi tai kolme vuotta aikaisemmin. Tosin on mahdollista, että Olli Korhonen joka esiintyy 1611 veroluettelossa, ei ole sama kuin 1646 mainittu Olli. Kauko Korhonen taas oletti, että isännän vaihtuminen tapahtui 1655, jolloin siirryttiin 5/8 manttaalista ¼ manttaalin lukuihin Olli ja Sven Korhosen kohdalla ja ilmeisesti heidän veljensä Hans oli aluksi, vuoteen 1659 asti verovapaa uudisasukas., myöhemmin 1/8 manttaalin veroin. Tähän suuntaan viittaa se, että vuoden 1654 talvikäräjillä 1-2. helmikuuta suoritettiin Olli Korhosen perinnönjako kirkkoherran ja lautamiesten läsnä ollessa. Säilyneessä asiakirjassa ei tosin mainita perinnönsaajien nimiä. Ne lienevät olleet Olli, Sven ja Hans Korhonen. Manttaaliluvun vaihtuminen ei ole todiste isännän vaihtumisesta.
Vuonna 1679 Alasotkamolla asuu lukuisia Korhosia. Verokirjat mainitsevat Pekka (Pehr), Olli, Sipi Sveninp., Olli Sveninp. ja Lauri Sveninp. Korhosen. Sen lisäksi Ylisotkamolla on Sven Korhonen ¼ manttaalin tilalla. Taas vuoden 1686 henkikirjasta löytyvät Alasotkamolta Pekka Korhonen, jonka vaimo on nimeltään Gärtrud ja poikapuoli Paavo, he asuvat 1/8 manttaalin tilalla. Erkki Ollinp. Korhonen, jonka vaimo on Margareta ja veli Pekka Margareta vaimoineen, asuu ¼ manttaalin tilalla. Edelleen samalla kylällä asuu Juho Ollinp. Korhonen, jonka vaimo on Margareta ja tila 1/8 manttaalia. Siellä asuu myös Sipi Sveninpoika Korhonen Lucia Hyrkätär vaimoineen ¼ manttaalin tilalla. Olli Sveninp. Korhonen, jonka vaimo on Kaarin ja veli Lauri Anna vaimoineen eli Alasotkamolla. Samalla kylällä itsellisinä ja torppareina asuvat Juho Hansinp. Korhonen Margareta vaimoineen ja Olli Hansinp. Korhonen Margareta vaimoineen sekä Lauri Hansinp. Korhonen ja Matti Hansinp. Korhonen Kirstin vaimoineen.
Ylisotkamolla asuu Sven Korhonen, Laakajärvellä Olli Korhonen mainittuna aikana. Samalle kylälle tulee 1690 Martti Korhonen Margareta vaimoineen.
Näin kirjoittaa Leea Korhonen sukukirjansa, Kainuun Korhosia, johdannossa. Tiedoksi: kirja löytyy SSS:n kirjastosta.
Tervehdys!
Hyvä kun keskustelu lähti käyntiin, tätä toivoinkin. Kun rinnakkain tutkin tätä Kauko Korhosen ja Matti Lundin tutkimusta, niin huomaa paljon yhtäläisyyksiä. Vanhan Oloffin syntymäajaksi 1570 löytyy tukea myös Korhosen tutkimuksesta, lainaus; "1599-1632 isäntänä Korholassa (lienee nykyinen Sipola) 60-65:n vuoden ikään sen ajan käytännön mukaan" 1632-65 vuotta, tämähän tukee syntymäajaksi noin 1570? Millä perusteilla Korhonen tutkimuksissaan sitten on päätynyt vuoteen n1560 +- 5v? Myös Vihtamon Korholan on jaettu n1655. Kenen kuoleman jälkeinen jako sitten oli, siitä on eri näkemykset? Oliko kyseessä Oloff vanha vai Olof II? Jos kuten näyttää, Oloff vanha syntyi 1570, niin sukupolvien väli tämän jälkeen on aika lyhyt? Tässä on vielä paljon tutkittavaa? Saan lähiaikoina Leea Korhosen tutkimuksiin perustuvan kirjan "Kainuun Korhosista". Mielenkiinnolla odotan mitä sieltä selviää? Hän kertoi käyttäneensä kirjan tekoon 10 vuotta, asuen jopa osan ajasta Sotkamossa tutkimusten takia. Kirja on muuten tällä hetkellä loppuunmyyty ja uusi painos tulee vain jos tilauksia tulee parikymmentä.
Mielenkiintoista, hyvää jatkoa tutkimuksille! Terveisin Martti K.
Matti Lund
29.11.08, 15:22
........Tuo Korhosen alkupolvien ketju vaikuttaa valitettavasti tässä valossa korttitalolta, joka romahtaa liian täyteen ahdettuna ja aikamääreiltään vinoutuneena sen sukupolviketjun rinnalla, joka on laadittavissa hyväksikäyttämällä ruodutusluettelotietoja manttaaliluettelojen rinnalla ja täydentämällä määrityksiä käräjiltä saatavilla tiedoilla.
terv Matti Lund
Noin totesin edellisen viestini päätteeksi. Tällainen asia on vaikea sikäli, että täytyy tehdä asia sangen selväksi ja nimenomaan yrittää selvittää niitä pyörälle menneitä päitä, joihin on tiukasti iskostunut tietoja, jotka eivät voi pitää alkuperäisten asiakirjojen nojalla paikkaansa. Mutta toisaalta asian selväksi tekeminen ei saa missään nimessä johtaa siihen, että syntyisi negatiivisia tuntemuksia kumpaankaan suuntaan: virhepäätelmän tekijään tai sen oikaisijaan. Tutkimuksessa ei saisi antaa tunteille valtaa, mutta nähtävästi aika suuri osa sukututkimusharrastajista kerää sukutietoja tunnepohjaisesti, sangen epäanalyyttisesti, eikä varsinaisesti tutki asioita.
Siksi pitää antaa tunnustus esimerkiksi Kauko Korhosellekin hyvästä yrityksestä selvittää Kainuun Korhosen suvun alkupäätä ja alkuperää, mutta todeta, että hänen käyttämänsä lähteet eivät ole olleet aivan riittäviä vanhan noin 1570 syntyneen Olli Korhosen jälkeläisten paikantamiseksi oikeille sijoilleen Vihtamon Korhosten sukuketjussa.
Näistä ilmoittamistani tiedoista haluan vielä todeta tähän kohtaan, ennen kuin jatkan niiden levittämistä täällä, että nämä katkelmat ovat ainoastaan alustavia osittaisia tutkimustuloksia, korvaavia pikatietoja akuuttiin tarpeeseen, joka on tässä ketjussa yllättäen tullut ilmi - ja tutkitun ja varmistetun kokonaisanalyysin voinen antaa 1600 -luvulla eläneistä Vihtamon Korhosista vasta aikaisintaan muutaman kuukauden päästä.
Yritän nyt priorisoida tätä selvitysvyyhteä ja nopeuttaa aineistoni analysointia, sillä onhan ensiarvoista saada aiheelliset korjaukset tietoihin julki, kun kysymys on niin laajasta suvusta ja sukutaulujen korjaukset ja täydennykset niin suuressa massassa etenevät erittäin hitaasti ja iskostuneet virhetiedot elävät sitkeästi.
Nähtävästi jotkut aikaisemmin laadittuihin esityksiin täysin luottaneet ovat nyt jonkinlaisessa sokissa näistä esittämistäni tiedoista, jotka repivät osia heidän laatimistaan sukupolviketjuista alas ja heidän on vaikea hyväksyä näitä, vaikka tieto-opin alkeissännöt niin kehoittavatkin tekemään.
terv Matti Lund
Hei,
Ota rennommin, hyvä Matti Lund!
Suositan, että noudatat omia ohjeitasi asioiden selvittämisestä, jottet turhaan näkisi olemattomia "pyörälle menneitä päitä" tai "jonkinlaisessa shokissa" olevia. Ovat tunnetummatkin tutkijat kuin Kauko K., vaikkapa esim. Jully Ramsay, erehtyneet töissään. Hyväksynet myös, ettei kaikkia harrastajia jokainen Pekka Ollinpoika kiinnosta, vaikka tämä sattuisi suvun sivuhaaroihin kuulumaankin. Nyt työrauhaa ja työn iloa puolestani Sinulle!
Veikko Korhonen
Matti Lund
30.11.08, 17:12
Hei,
Ota rennommin, hyvä Matti Lund!
Suositan, että noudatat omia ohjeitasi asioiden selvittämisestä, jottet turhaan näkisi olemattomia "pyörälle menneitä päitä" tai "jonkinlaisessa shokissa" olevia. Ovat tunnetummatkin tutkijat kuin Kauko K., vaikkapa esim. Jully Ramsay, erehtyneet töissään. Hyväksynet myös, ettei kaikkia harrastajia jokainen Pekka Ollinpoika kiinnosta, vaikka tämä sattuisi suvun sivuhaaroihin kuulumaankin. Nyt työrauhaa ja työn iloa puolestani Sinulle!
Veikko Korhonen
Hei
Jos nyt kuitenkin, "kirraamatta" sen enempää, katsottaisiin aiheelliseksi justeerata pikaisesti Kauko Korhosen esittämistä tiedoista ne, jotka ovat eniten metsässä, koska uskon kuitenkin jonkin osan Korhos -sukupuitten laatijoista yrittävän käyttää oikeellisia tietoja.
Esimerkiksi otin Hannu Korhosen paikan vanhimman Olli Korhosen, sen noin 1570 syntyneen jälkeläisten sukupuussa.
Kauko Korhosen kaaviossahan siinä välissä oli kaksi Olli Korhosta, jotka eivät siihen kuulu:
1.
Olli (s. 1560???, isäntä 1611 alk.) -> Olli??? -> Olli -> Hannu s. 1635 k. 1683
Kun ehdottomasti pitää olla:
2.
Olli (s. 1570, isäntä 1611 alk.) ---> Hannu s. 1625 k. 4.1680
Jos joku Hannun jälkeläinen, varsinkin jos on tiedon "loppukuluttaja", on ollut esim. viimeiset 20 vuotta siinä vankassa uskossa, että vanhin Olli on hänen (siis Hannun) isoisänsä isä eikä (siis Hannun) oma isänsä, kuten on itse asiassa ollut, uuden tiedon omaksumiseen voi mennä pitkä aika.
Olen laittanut ketjussa 1 kolme kysymysmerkkiä aivan olemattomien tietojen kohdalle, mutta en ketjun viimeiseen Olliin, koska suunnilleen Hannun omaa ikäluokkaa oleva Olli Korhonen oli asiakirjojen perusteella olemassa, ja häneen on yritettävä sovittaa jonkinlaista Hannun veljen manttelia, mutta oman veljensä poikahan Hannu ei voinut suinkaan olla!
Tämä Korhos -oikaisu, jota olen tekemässä on minulla yksi kymmenien samanlasten oikaisujen joukossa, joista minulle on kerääntynyt monia kokemuksia uuden tiedon omaksumisen vaikeudesta.
Olen tehnyt 10 ja 15 vuotta sitten aivan vastaavanlaisia oikaisuja ja latonut pöytään paksun pinon mustaa valkoisella, fakta-aineistoa, jonka pitäisi vakuuttaa, mutta niillä oikaisuilla ei ole ollut mainittavaa vaikutusta: olen jäänyt lähes yksin oikeitten sukupuitten kanssa.
Kuten taisit itsekin viitata, Kauko Korhosen skenaario on jo "klassikko". Jos niin todella on käynyt, ennusteeni on, että tällä minun korjaustyölläni on vain hyvin marginaalinen merkitys, joka tahtoo unohtua nopeasti: Kauko Korhosen skenaariota käytetään Korhos -sukupuitten laadintaan yleisemmin vielä 30 vuodenkin päästä, siis mm. Hannu Korhosen vääränä isänä on hänen veljensä ja hänen veljensä isoisänä hänen oikea isänsä. Eikä näillä oikaistuilla tiedoilla laadittuja sukupuita löytyne oman pöytälaatikkoni lisäksi juuri muualta.
Juuri näin on käynyt eräiden oikaisujeni osalta ja tiedän aivan vastaavanlaisia tapauksia läheisten tutkijakolleegoiden osalta. Esimerkiksi joihinkin sukuseuroihin on tehty oikaisuilmoitus kymmenisen vuotta sitten, joissa ilmoitus on otettu vastaan sangen suopeasti, mutta sukuseuran kotisivujen tietoja ei ole vielä korjattu. Joskus on reagoitu myös siten, että on esitetty oikea tieto väärän tiedon rinnalla sen kyseenalaisena vaihtoehtona - huomioimatta lainkaan murskaavaa todistusaineistoa oikeellisemman tiedon puolesta. Ja aina löytyy myös niitä, joita kiinnostaa oikeellinenkin tieto omista sukujuurista.
terveisin Matti Lund
Tervehdys!
Ei oteta tätä niin "ryppyotsaisesti". Kyllä uuttakin tietoa otetaan vastaan, kun siihen vain löytyy "vaktoja" taakse. Itse ainakin alan kallistua vanhimman Ollin syntymäajan suhteen vuoteen noin 1570. Toinen varma tapahtuma on tuo perinnönjako 1655. Siihen väliin jää kuitenkin vielä niin paljon epätarkkuuksia, että lisä selvityksiä tarvitaan. Samoin aika 1655 jälkeen "vilisee" niin paljon Korhosia, että perheiden muodostaminen on vaikeaa.
Lopuksi kevennykseksi; Mistä juontaa "Korho, Korhonen" nimi? Tarkoittaako se "huonokuuloista", vai "kohopäistä, ylpeää, rikasta, leuhkaa", tai "vähän tyhmää,hommaamatonta, kömpelöä"? Näillä kaikilla sanoilla on Suomen eri puolilla kuvattu Korho(nen)a. Minä ainakin kuulin joskus 1970-luvulla tarinan, jonka mukaan Korhonen sukunimi tuli Savoon Kannakselta kahden huonokuuloisen veljeksen mukana? Pitääkö tämä paikkans sitä en tiedä?
Muuten Jääskessä oli 1545 Olli Korho ja 1555 Olli Korhoin.
Ystävällisin terveisin, yksi "Korho", Martti K.
Matti Lund
30.11.08, 19:16
Tervehdys!
Ei oteta tätä niin "ryppyotsaisesti". Kyllä uuttakin tietoa otetaan vastaan, kun siihen vain löytyy "vaktoja" taakse. Itse ainakin alan kallistua vanhimman Ollin syntymäajan suhteen vuoteen noin 1570. Toinen varma tapahtuma on tuo perinnönjako 1655. Siihen väliin jää kuitenkin vielä niin paljon epätarkkuuksia, että lisä selvityksiä tarvitaan. Samoin aika 1655 jälkeen "vilisee" niin paljon Korhosia, että perheiden muodostaminen on vaikeaa.
Lopuksi kevennykseksi; Mistä juontaa "Korho, Korhonen" nimi? Tarkoittaako se "huonokuuloista", vai "kohopäistä, ylpeää, rikasta, leuhkaa", tai "vähän tyhmää,hommaamatonta, kömpelöä"? Näillä kaikilla sanoilla on Suomen eri puolilla kuvattu Korho(nen)a. Minä ainakin kuulin joskus 1970-luvulla tarinan, jonka mukaan Korhonen sukunimi tuli Savoon Kannakselta kahden huonokuuloisen veljeksen mukana? Pitääkö tämä paikkans sitä en tiedä?
Muuten Jääskessä oli 1545 Olli Korho ja 1555 Olli Korhoin.
Ystävällisin terveisin, yksi "Korho", Martti K.
Eipä tosiaankaan ryppyotsaisesti, mutta ei kait nyt sentään luikuria laskien.
Otetaan keskustelun alle vanhimman Olli Korhosen ikä ja syntymävuosi.
Olen esittänyt hänelle varovaisesti syntymävuodeksi noin 1570.
Kuten aikaisemmassa viestissäni viittaan, olin poiminut ruodutusluetteloista kaikki neljä ikätietoa vanhimmasta Olli Korhosesta, jotka ovat näissä dokumenteissa käytettävissä ja listasin ne. Listataan vielä taas:
Vuosi .... Ikä ... Lask.sv.
1627 ...... 50 .... 1576/77
1629 ...... 52 .... 1576/77
1630 ...... 63 .... 1566/67
1633 ...... 60 .... 1572/73
Ollin syntymävuoden on sovittava näihin raameihin esittämissämme sukupuissa. Näistä poikkeaminen osoittaa historian lähteistä piittaamattomuutta ja pyrkimystä johonkin muuhun kuin oikeellisuuteen.
Totean vielä, että nämä asiakirjat on allekirjoitettu huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana vuodesta, siis ns. mönstring tapahtui keväällä ja luetteloon merkittiin se ikä, minkä iän omistaja uskoi (uskotteli) itsellään olevan. Yleensä ihmiset tiesivät, mitä juhlapyhää lähinnä he olivat syntyneet. Se tiedettiin paremmin kuin syntymävuosi, jos ikää oli jo kertynyt enemmän. Olli Korhoselle annetut iät heittävät toisistansa jonkin verran ja Kainuussa näytetään vanhempien miesten iät pyöristetyn tasavuosiin
Jos sovitaan laskenta kirjausvuodesta, niin tästä Ollin "passista" hänen mediaani-ikänsä on 60 ja tulee syntymävuodeksi 1573.
Aritmeettisen keskiarvon ikä antaa Ollille syntymäajaksi kesäkuun 1573.
Toisin sanoen mediaani ja keskiarvo osuvat samalle vuodelle, joten tämä vuosi 1573 olisi se vuosi leibnitzilaisesti ajatellen, josta ei voida sinänsä synnyttää asiallista kiistaa.
Sen minkä otin edellisissä viesteissäni Ollin syntymävuodeksi, 1570, oli pyöristetty lähimmäksi ylös esiintyneestä syntymävuosien minimiarvosta, ja sitä vastaan voidaan kiistellä näillä tilastomatemaattisilla arvoilla. Perustelin sitä valintaa sillä, että siinä oli painotettu asiakirjoissa esiintynyttä pyöristämätöntä arvoa, joten se saattaisi olla lähinnä oikeaa. Tätä oletusta vastaan voidaan kuitenkin kiistellä vuoden 1630 ruodutuksen erityisluonteella, eli siinä ei ollut annettu ikää nuorille isännille, vaan ainoastaan yli 60 -vuotiaille ja voidaan katsoa, että oli etua päästä yli 60 -vuotiaitten kastiin, siis sinne oli pyrkyä, joten Olli oli saattanut kohottaa hieman ikäänsä siitä syystä. Jos Olli olisi sellaisen tempun tehnyt, niin silloin Ollia olisi yritettävä laittaa esittämääni nuoremmaksi, jolloin taas päädytään vähintään Ollin tilastolliseen syntymävuoteen 1573.
Tilasto on kuitenkin aina jossain ulottuvuudessa vastaansanomaton, vaikka sen joukko ei perustuisikaan kovin moneen alkioon. Tietysti, mitä enemmän alkioita joukossa on, sitä enemmän sen tilastoarvot olisivat totuutta paljastavia, jos myös sen arvojen hajonta on satunnaista eikä systemaattista.
Tässä olen yrittänyt esittää puitteen, jonka sisällä Ollin ikäkysymystä olisi pohdittava, jotta asiakirjatiedot tulisivat riittävästi huomioiduiksi ja vältyttäisiin harhaanjohtavilta spekulaatioilta.
terv Matti Lund
Matti Lund
02.12.08, 02:59
Tervehdys!
Lopuksi kevennykseksi; Mistä juontaa "Korho, Korhonen" nimi? Tarkoittaako se "huonokuuloista", vai "kohopäistä, ylpeää, rikasta, leuhkaa", tai "vähän tyhmää,hommaamatonta, kömpelöä"? Näillä kaikilla sanoilla on Suomen eri puolilla kuvattu Korho(nen)a. Minä ainakin kuulin joskus 1970-luvulla tarinan, jonka mukaan Korhonen sukunimi tuli Savoon Kannakselta kahden huonokuuloisen veljeksen mukana? Pitääkö tämä paikkans sitä en tiedä?
Muuten Jääskessä oli 1545 Olli Korho ja 1555 Olli Korhoin.
Ystävällisin terveisin, yksi "Korho", Martti K.
Hei Martti,
Yksi varteenotettava nimen synnyn selitys voisi olla kohoama, pieni kumpu. Tämä tulee pakostakin ensimmäisenä mieleen siinä sivussa, kun selaa voudintilejä ja Korhosia tuuppaa vastaan.
Sotkamossakin Vihtamon Olli ja vähän aikaisemmin tullut Jormaksen Esko Korhonen kirjoitettiin lisänimen osalta ilman h -kirjainta. Sama käytäntö näkyy muuallakin, vaikkakin väliin näkee selvää Korhostakin, usein näin "Kårhoinen". Myös esimerkiksi Oulunsuun Korholan tapauksessa kirjataan myös ilman -nen päätettä, Matti "Koroi" 1609.
Täällä Turussa on vanhinta asuttua maastoa Koroisen muinaismuistoalue jonkin kivenheiton päässä Maarian kirkolta. Voisiko olla niin, että kun on näin ikivanha paikka ja täällä sangen lännellä, niin h -kirjainta ei ole vaivauduttu nimeen tuuppaamaan. Tämä Koroinen olisikin täkäläinen Korholanmäki?
Toinen seikka, mikä tukee tällaista vaihtoehtoa, on nimen levinneisyys Länsi-Suomeen ilman, että voidaan osoittaa nimentuojaa muualta. Täten Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan Korholat voisivat nimenä olla joiltain osalta aivan paikallisesti syntyneitä, vaikkakaan ei voida sulkea pois savolaista nimentuojaa eräiden Länsi-Suomen itäosien Korho -nimien osalta.
Nimeen saattaisi liittyä vielä sellainen sivuvihde, että pohjana olisi verbi korota, (kohota), korottaa, josta olisi ollut myös muoto korhota, korhottaa. Täten se paikannimenä voisi olla sellainen kumpare, joka näyttäisi selvästi erikseen kohonneen muusta ympäristöstä, siis ei olisi oikeastaan kiviharju, vaan jotenkin pehmeämpi kohouma maastossa. Nimi Kohonen olisi siis aika likeinen nimi Korhoselle myös merkitykseltään. Entä sitten Korkala. Myös Kemin pitäjässä Korkalo on vanha nimi ja sitä kirjattiin Lapinvoudin tileissä melko likelle Korhosta.
Mitä tulee Sotkamon Korhosten lähtösijoista, kaikki on mahdollista, vaikkakin tietysti Savo on todennäköisin. Olli Korhosia varmaankin löytyy useampia eri puolilta maata pitkin 1500 -luvun jälkipuolta, jonka takia huomion kiinnittäminen johonkin tiettyyn Olli Korhoseen erotuksena muista edellyttää "tarkempia sisäpiirin tietoja sen Ollin vaiheista".
Laitan oheen Ollin esiintymisen Vihtamossa vuonna 1609 "hjonelag registerissä", josta ilmenee verottamattomiakin asuttajia.
Kirjaan vähemmän harrastaneille tähän listan selkokielisillä nimillä:
Pekka Jokilainen
Heikki Heiskanen
Markku Savolainen
Antti Tolvanen
Martti Tolvanen
Matti Tikkanen
Antti Paavonpoika
Lasse Haapalainen
Paavo Parviainen
Janne Heikkinen
Simuna Sirviö
Antti Pesonen
Pekka Pesonen
Olli Korhonen (Oleff Kåronen)
Olli Pohjalainen
terv Matti Lund
Tervehdys!
Kiitos vastauksestasi. Vähän samanlainen on minunkin oma arvio sanan alkuperästä. Minusta korkea-, koholla oleva paikka liittyisi luontevimmin Korhosen alkuperäksi. Kun tietokoneen sanakirjalla käänsin "Korho" sanaa ei sieltä tullut yhtään huonokuuloisuuteen viittaavaa käännöstä? Tämän Korhos-sanan käsittely heräsi, kun löysin sukuviestin sivuilta sanan alkuperää käsittelevän kirjoituksen. Yritän laittaa tämän artikkelin viestini liitteenä?
Selasin tuossa joutessani Sotkamon rippikirjoja vuodelta 1757 ja löysin siitä noin sata vuosina 1669-1733 syntynyttä Korhosta. Jospa täältä nuoremmasta päästä pääsisi yhteyteen 1600-luvun alkuvuosien Korhosiin?
Terveisin Martti K.
Nimenselitys on eri asia kuin sananselitys
Pirjo Mikkonen
Sukuviesti on saanut Juhani J. Korhoselta kirjoituksen, jossa hän esittää toivomuksen, että sana korho selvitettäisiin perusteellisesti. Oikeastaani hän kuitenkin tarkoittaa nimen Korhonen selvittämistä. Hän suhtautuu epäillen monesti manittuun ja yleisesti hyväksyttyyn selitykseen, että Korho-nimiin sisältyy huonokuuloista merkinnyt sana korho/korhu. Hän nojaa professori Alfred Salmelaan, joka on vuonna 1970 kirjoittanut: "Nämä kaikki (= Helsingin Korhonen-nimiset) eivät ole sukua keskenään, vaan nimi on todennäköisesti balttilainen laina ja merkinnyt vanhaa, kylänvanhinta, -päällikköä, niin kuin venäjän kielestä lainautunut Tarastikin."
Lainattu virke sisältää oudon rinnastuksen ja käsitteiden sekaannuksen. Nykysuomalaisten keskinäisellä sukulaisuudella ja sanan korho etymologialla ei ole tekemistä toistensa kanssa. Ei voi myöskään sanoa, että nimi Korhonen olisi balttilainen laina. Vaikka vanhojen nimien selityksistä jää paljon avoimeksi, sen voi sanoa varmasti, että sukunimi Korhonen, tai lisänimi Korho on syntynyt suomen kielen pohjalta Suomen maaperällä. Eri asia oli, jos kantasuomeen on joskus ennen Kristuksen syntymää omaksuttu balttilainen lainasana, josta suomen murteisiin oli kehittynyt sana korho. Suomalaisia sukunimiä voi pitää korkeintaan viisisataa vuotta vanhoina. Salmelan mukaan "alkuperäinen muoto" on korho, mutta niinhän ei voi olla, jos sana oletetaan balttilaiseksi lainaksi. Suomen suhteellisen myöhään kehittynyt h-äänne on korvannut balttilaisissa lainasanoissa alkuperäisen suhu s:n.
Koska olen nimistöntutkija enkä sanojen etymologi, en ryhdy itse etymologioimaan suomen sanaa korho. Todelliset etymologit, arvostetun suomen kielen etymologisen sanakirjan tekijät, ovat valmistelemassa sanakirjasta uutta laitosta. Otin selvää, tuleeko siihen täydennyksiä sanan korho artikkeliin. Tämän sanan selitys ei tule olennaisesti muuttumaan nykyisestä. Balttilaisesta lähtökohdasta ei mainita mitään. Suomen sanalle mainitaan vastineita vain lähisukukielestä, kuten virosta ja lyydistä, ja eri merkityksistä paljastuu yhteinen piirre "koholla oleva" (heinä, jää, hiukset, karvat, tms.)
Sanat elävät kielessä elämäänsä, ja nimet syntyvät sanoista, mutta nimiin on yleensä aina jokin järkevä selitys. Sana korho merkityksestä "kuiva heinä" on vaikea kivitella ihmisen lisänimeen. Sen sijaan ihmisen selvästi huomattava omaisuus, kuten huono kuulo, helposti antaa aiheen lisänimeen. Yhtä luontevasti on voinut sukunimen pohjana ollut lisänimi tai talonnimi syntyä erityisasemassa olleen yhteisön jäsenen siis vaikkapa kylänvanhimman nimityksestä. Rinnakkaistapauksia ovat mm. Posti, Kievari, Mylläri, Lukkari ja Seppä.
Suuressa suomalaisessa kirjassa oli tyydytty vain toteamaan, että lisänimen korho aiheena on katsottu olleen huonokuuloisuuden, koska selitys on niin luonteva, ettei ole tuntunut olevan syytä epäillä sitä. Jos mainittuun kirjaan olisi ollut mahdollista panna lähdeviitteet tieteellisten tutkielmien tapaan, olisi Korhosen selvityksessä voinut mainita esim. Alpo Räsäsen Kainuun murteen ja nimistön oppaan (1982, s. 121). Esitetty nimenselitys kestää kyllä tarkastelun.
Vaikka suomen yleiskielessä ei käytetä sanaa korho, se on murteissa laajalti tunnettu. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävien murresanakirjan kokoelmien mukaan yleisin merkitys on "huonokuuloinen", joka on merkitty monesta pitäjästä Lounais-Suomesta, Satakunnasta, Hämeestä ja Savosta. Paikoin mainittu merkitys ''vähän tyhmä, homaamaton, kömpelö" (Urjala, Pertteli, Vammala) lienee huonokuuloisen merkityksestä edelleen kehittynyt, tekeehän huonokuuloinen ihminen helposti vaikutelman, jos hänen vammaansa ei tiedetä tai ymmärretä. Peräpohjolassa (Pello, Turtola)tunnettu merkitys "ylpeä, rikas ja leuhka" sopii etymologisessa sanakirjassa mainittuun koholla olemaan (heinään, jään tm.) merkitykseen ja Karjalan kielen sanakirjan verbiin korhottaa "Olla tai liikkua pystynä, pää pystyssä, kohottaa, heristää, höristellä": käveleehän ylpeä ihminen pää koholla vartalo suorana.
Huittisissa, Ikaalisissa ja Orivedellä korho on ollut iso mies, mikä sopii sekin koholla, pystyssä olevan merkitykseen, samoin Pöytään korhopää "pörröpäinen" ja Ylistarosta muistiin merkitty korholaiho "pystyssä kasvava laiho".
Entä kuinka huonokuuloinen yrittää saada paremmin selvää ympäristönsä äänistä? Hän kohottaa päätään ja ns. heristää korviaan eli hänkin on jotenkin koholla. Näissä kaikissa tapauksissa voi olla kyse samasta korho-sanasta. Mikään ei estäisi sitäkään, että kohdetta hyvin kuvaavan yhden ominaisuuden, huonokuuloisuudenmukaan olisi alettu nimittää koko kohdetta, eli huonokuuloinen korho mies = vanhus. Merkitystä "vanha" tai "kylänvanhin"ei vain ole mainittu misään suomen murteessa, joten sitä ei voi ottaa nimenselityksen pohjaksi. Ainoa järkevä valinta on perutaa selitys niille sanoille ja merkityksille, joita on tunnettu ja käytetty. Vuosisatoja vanhan koko maahan levinneen lisänimen tarkkaa, yhtä ainoaa merkitystä on turha ruveta peräämään. Sanalla korho on useita lisänimeksi sopivia merkityksiä. Eri seuduilla on lisänimellä siis voinut olla hieman eri sisältö. Tuskin tarvitsee olettaa, että kaikki Suomen parikymmentätuhatta Korhosta polveutuu yhdestä ainoasta Korho-lisänimen saaneesta esi-isästä. Koska Korhonen kuitenkin on vankasti savolainen sukunimi, jää todennäköisemmäksi, että nimeen sisältyy Savossa yleisesti tunnettu merkitys "huonokuuloinen".
Alpo Räisänen on kirjassaan Kainuun murteiden ja nimistön opas ilmoittanut (s.119), että itäsuomalaisista sukunimistä on Korhonen yleisin. Matti Kuusen luokituksessa (Kalevaseuran vuosikirja 52, 1972 s. 108) Korhonen sijoittuu "varsinaisiin savolaissukuihin", ja sata vuotta sitten se onkin ollut Savon toiseksi yleisin sukunimi Hämäläisen jälkeen.
Korhosia oli asunut Savossa huomattavan paljon jo 1500-puolivälissä Pellosniemellä, Vesulahdella ja Rantasalmella, 1600-luvun alkupuolella myös Juvalla, Säämingissä ja Tavinsalmella eli kaikissa Savon kolkissa. Savolaisten vilkkaan muuttoliikkeen ansiosta Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä 1600-luvun alusta alkaen Kainuustakin, missä siitä on tullut maakunnalle tyypillinen sukunimi, kuten Alpo Räisänen (1982) on todennut. Korhosia on myös sekä etelä- että pohjoiskarjalalaisia juuria, esim. Viipurin pitäjässä 1550 p(er) Korhoine(n), Jääskessä 1545 Olli Korho, 1555 Olli Korhoin(en), Käkisalmella 1618 Jöns Korhone, Kurkijoella 1641 Jussij Kårhoinen, Uukuniemellä 1631 Nils Korhoin, Pielisjärvellä 1641 Anders Kårhoinen.
Talonnimeen perustuvaa sukunimeä Korhola esiintyy harvakseltaan siellä vanhastaan ainakin Joutsenossa, Savitaipaleella ja Ristiinassa, mutta myös mm. Inarissa.
Lopuksi palaan Korhosen kirjoituksen kohtaan "maininta, että nimen on selitetty tarkoittavan jotakin, ei ole mikään tieteellinen selitys", koska tähän liittyy kysymys, mikä on nimen, mikä sanan selitys eli etymlogia. Olisiko nimen Korhonen selvitys tieteellisempi, jos siinä olisi mukana sanan korho etymologia? Suomalaiset lisänimet ovat syntyneet joko suomen sanoista tai suomessa käytettyjen muiden kielten ruotsin, venäjän, saksan, lapin sanoista tai valmiista nimistä, joita tänne on vierasmaalaisten mukana tullut. Suomalaisen nimen selitys loppuu siihen, kun tunnistetaan nimeen sisältyvä sana tai toinen nimi sekä nimeämisperuste. Pitkät sanaetymologiat eivät lisää tietoa nimen synnystä. Jos esimerkiksi selvitetään sukunimeä Kalliola, on mm. tutkittava, onko nimen takana talon tai torpan nimi, onko jokin luonnonpaikka, todellinen kallio, vaikuttanut nimeen vai onko nimi vain otettu tai saatu mallin mukaan. Mutta se, että suomen sana kallio on germaaninen laina, on sukunimen kannalta merkityksetön tieto.
Lähde: Sukuviesti 1987:1, s. 10-12.
© Pirjo Mikkonen ja Suomen Sukututkimusseura
Ei oikein onnistu liitteenä mutta tässä viestinä.
M.K.
Matti Lund
03.12.08, 00:43
Nimenselitys on eri asia kuin sananselitys
Pirjo Mikkonen
-------------
Alpo Räisänen on kirjassaan Kainuun murteiden ja nimistön opas ilmoittanut (s.119), että itäsuomalaisista sukunimistä on Korhonen yleisin. Matti Kuusen luokituksessa (Kalevaseuran vuosikirja 52, 1972 s. 108) Korhonen sijoittuu "varsinaisiin savolaissukuihin", ja sata vuotta sitten se onkin ollut Savon toiseksi yleisin sukunimi Hämäläisen jälkeen.
Korhosia oli asunut Savossa huomattavan paljon jo 1500-puolivälissä Pellosniemellä, Vesulahdella ja Rantasalmella, 1600-luvun alkupuolella myös Juvalla, Säämingissä ja Tavinsalmella eli kaikissa Savon kolkissa. Savolaisten vilkkaan muuttoliikkeen ansiosta Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä 1600-luvun alusta alkaen Kainuustakin, missä siitä on tullut maakunnalle tyypillinen sukunimi, kuten Alpo Räisänen (1982) on todennut. Korhosia on myös sekä etelä- että pohjoiskarjalalaisia juuria, esim. Viipurin pitäjässä 1550 p(er) Korhoine(n), Jääskessä 1545 Olli Korho, 1555 Olli Korhoin(en), Käkisalmella 1618 Jöns Korhone, Kurkijoella 1641 Jussij Kårhoinen, Uukuniemellä 1631 Nils Korhoin, Pielisjärvellä 1641 Anders Kårhoinen.
Talonnimeen perustuvaa sukunimeä Korhola esiintyy harvakseltaan siellä vanhastaan ainakin Joutsenossa, Savitaipaleella ja Ristiinassa, mutta myös mm. Inarissa.
Lähde: Sukuviesti 1987:1, s. 10-12.
© Pirjo Mikkonen ja Suomen Sukututkimusseura
Ei oikein onnistu liitteenä mutta tässä viestinä.
M.K.
Hei
Kiitos tämän nimenselvittelyn tuomisesta tähän keskusteluun. Olen lukenut kyllä joitakin Mikkosen nimitutkielmia, mutta en tätä.
Mikkonen näyttää olevan aika samoilla linjoilla kuin minäkin Korhon suhteen. Tuossa todettiin ¨20 v sitten, että Korhonen oli toiseksi yleisin Hämäläisen jälkeen Savossa, mutta ellen väärin muista, se on jo painellut niin reippaasti Hämäläisestä ohi, ettei ole ehtinyt latua pyytää...
Artikkelin viittaukset nimen esiintymiin ovat sangen suppeita. Kun ei tunneta esim. vanhaa Oulunsuun Korhosta, viittaan tässä vielä siihen. Veroluetteloissa siellä on 1570 - ja 1580 -luvuilla Lasse Korhosen nimi. Väliin nimi on patronyymisessä muodossa, joten sitä on kiemuraista seurata. Tultaessa 1600 -luvun alkuun, siellä vaihtelee niminä Antti, Jussi (Jöns) ja Matti Korhoset. Esimerkiksi, kun Matti sieltä näyttää poistuvan, Kainuuseen ilmaantuu yksi Matti Korhonen. Jos mietitään, mistä Kainuun Matti olisi voinut tulla, niin melko varmasti katsaus Savon veroluetteloihin osoittaisi, että löytyy useampi Korhosen Matti, jotka väistyvät siellä samoihin aikoihin, kun yksi Matti Korhonen ilmestyy Kainuuseen. Tässä on Korhos -tutkimuksen alkuperän selvityksen vaikeus pähkinänkuoressa. Jos ei ole selvää merkkiä muuta kuin nimiyhtäläisyyksiä ja aikalaisuus, johtuen nimen yleisyydestä, ei voida mitään luotettavia päätelmiä tehdä. Siinä Savon tai minkä tahansa manttaalin sivulla pitäisi väistyvän Korhosen kohdalla lukea esim. "flyttadt till Uhlåträsk Uhrmarck" tai "till Cajaneborg Sochn", jotta väistymisen syytä voi ryhtyä Kainuu mielessä noteeraamaan.
Seuraavassa otan vielä esiin yhden Olli Korhosen alkuhetkistä Vihtamossa ja pohdin paria seikkaa. Laitan kuvan vuoden 1608 verontarkistusluettelosta, jossa näkyvät (vähän sutattuina kylläkin) ne Sotkamon uudistalolliset, joita oli tarkoitus ryhtyä verottamaan vuodesta 1611. Niille oli siis jo vuoden 1608 tarkistuksessa määritetty manttaaliluvut, joista niiltä piti kantaa vuotuista veroa. Huomiota kiinnittää tässä otteessa perin kummallinen seikka: Olli Korhonen esiintyy siinä kahteen otteeseen!
Mielestäni tämä on selitettävissä kirjurin sotkeutumisella, kun hän on merkinnyt luettelon marginaaliin uudistalon hyljänneen tilalle tulleita.
Kun taas vähemmän harrastaneet eivät ehkä saa helposti selkoa tästä listasta, luettelen sitä hiukkaisen selkokielisesti (toivon mukaan):
Siinä on kunkin edessä lyhenne "NB:" tarkoittaen NYBYGGEN, uudisasutus.
Varsinaisessa listassa on kymmenenen nimeä:
¼ Suni Sirviö (Súnni Sirffúie)
¼ Manu Piippo (mons pippo) öde (jättänyt autioksi)
¼ Antti Pesonen (Anders päsonen)
⅛ Pekka Pesonen (per päsonen)
¼ Olli Korhonen (Oluf kåronen)
¼ Pekka Pääkkönen (per päckönen)
(yliviivattu) ehkä Pertteli Hyvöinen 0 (leger inth tarkoittanee, ettei hänen paikkansa ole tässä)
1/6 Pekka Jokelainen (per Jochilainen)
¼ Heikki Heiskanen (Henrich Heiskanen)
⅛ Martti Savolainen (morthen Saúolainen) ylipyyh. tilalle Laatikainen (latikan)
Listan oikeaan ylämarginaaliin on Suni Sirviön rivin eteen laitettu ylimääräisesti ¼ Olli Korhonen (Oluf Kåronen) ja hänen alleen ehkä autioitunutta Manu Piippoa korvaamaan: ⅛ Jaakko Kähkönen (todennäköisesti).
Tästä tulee mieleen, että olisikohan joku tulkinnut juuri tämän listan Olli Korhosen kahdeksi eri Olli Korhoseksi. Nimittäin, kun laskee toisen juuri täysi-ikäiseksi ehtineeksi ja toisen 50 -vuottaan lähestyväksi, saataisiin kätevästi isä ja poika Olli Korhoset, joista poika olisi juuri se ylimääräisesti kummitteleva Olli Korhonen???
Itse pidän tätä kirjurin sotkuna, kuten muuten harvinaisen sotkuisesta listasta muutenkin sattuu olemaan kysymys.
Mitä tulee kysymykseen siitä, olisiko Olli tullut Sotkamoon noin 6 vuotta, ennen kuin häntä ryhdyttiin 1611 verottamaan, niin aika lähelle sitä se osunee. Vuonna 1608 hänelle määrättiin manttaaliluku, joten vähintään 1607 hänen on täytynyt olla paikalla, mutta tuskin ennen vuotta 1605.
Yksi syy em. listan sekavuuteen kahden Olli Korhosen kera voisi olla se, että Olli olisi ottanut jonkin autioksi jätetyn asutuksen ja aution jättäjän nimeä ei ollut kirjurilla antaa (kuten esim. alempana Manu Piipon tapauksessa) ja tästä olisi tullut kahdennus. Tällaiset eivät olleet kovin yleisiä, mutta näitä näkee silloin tällöin ja parissa tutkimuksessani vastaavia tapauksia käsitellyt.
Se miksi epäilen Ollin ottaneen jo aikaisemmin asutetun paikan (joka oli saattanut jo pahasti metsittyä), ovat Ollin pari niittyriitaa, jotka hän hävisi: hän uskoi olevansa oikeutettu vanhastaan nauttimaan niittyä, mutta paljastui, että ne olivatkin naapurin nautintoja. Syy tällaiselle perusteettomalle uskolle, saattaisi olla, että joku olisi luulotellut Ollille, että ne olivat aikaisemman asujan niittämiä niittyjä, ja hän olisi mennyt tähän vipuun. Tuskin Olli oli niin tyhmä, että hän meni tahallaan ottamaan sakkoja näistä niittyjutuistaan. Vuoden 1645 sakkoluettelossa ei ollut Kainuun osalta muuta kuin Olli Korhosen nimi.
terv Matti Lund
Hei
Menipä aikaa kun luin tämän viestiosion alusta loppuun.
Mielenkiintoista seurattavaa teidän tutkimuksenne. Erityiskiitokset taas Matti Lundille, jonka kirjoituksia on mukava lukea.
No niin, asia miksi tähän topikkiin kirjoitan, on se, että minulla noita Korhosia kans on esi.polvissa. Jossain olen jo tuonut esiin. Abrosius Korhosen s.n. 1630 Pielisjärvi, k. ennen vuotta 1697 Utajärven Niskankylän Korholassa, hänen isänsä on Matti Korhonen s.n. 1600 Pielisjärvi k. 1664 Utajärvi, Niskankylä, Korhola, Matin isä puolestaan Antti Korhonen s. 1570 Paltamo. Ambrosiuksella oli sisaruksia Heikki s.n. 1635 Pielisjärvi ja Margareta s.n.1640 Utajärvi Niskankylä.
Muutamia mainintoja näistä Korhosista:
Pielisjärveltä 1647 muuttanut Korhonen otti haltuunsa Klemetin autiotalon ja samalla talon nimi vaihtui Korholaksi. Matin poika Ambrosius hoiti Korholan omistukseen liittyviä asioita isänsä puolesta jo vuonna 1648, josta päätellen Matti olisi ollut vanhalla iällä tuolloin. Syntymävuodeksi hänelle voisi tuosta päätellä 1600 alkuvuodet.
Minulla ei ole mitään tietoa esim. tuosta Matista tai hänen isästään muuta kuin nuo synt. ajat. Ei myöskään puolisoita. Mahtaneeko jostain tällaisia tietoja edes löytyä?
Sitten lisää Korhosia eri-sukuhaarastani.
Valpuri Ollintr Korhonen s. 1731 Sotkamo, k. 09.03.1791 Sotkamo Kaikkola 10. esi-polvista ei mulla muuta tietoa kuin tuo isännimi Olli.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1787-1793_ik93-94/180.htm
Sitten vielä eri-haarasta Korhonen Lauri s. ei tiedossa eikä k.aikaa. Asui Över Sotkamo Korhola. Pso Anna Mätätär s. 1693, k. 26.01.1765 Sotkamo Korhola 4
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/73.htm
Lapsia 2 minulla tiedossa: Margareta s. 1718 Sotkamo k. 03.04.1754 Sotkamo Korhola 4 sekä Juho s. 1723 Sotkamo.
Muita tietoja Laurista ei mulla edelleenkään ole.. mahtaneeko jollakulla Korhostuntijalla olla?
Sari
Hei
Korjaanpa itseäni nyt heti kun huomasin.
"Sitten vielä eri-haarasta Korhonen Lauri s. ei tiedossa eikä k.aikaa. Asui Över Sotkamo Korhola. Pso Anna Mätätär s. 1693, k. 26.01.1765 Sotkamo Korhola 4
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...34_ik92/73.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/73.htm)
Lapsia 2 minulla tiedossa: Margareta s. 1718 Sotkamo k. 03.04.1754 Sotkamo Korhola 4 sekä Juho s. 1723 Sotkamo."
Anna Mätätär (s. 1693) ei ole lasten äiti vaan heidän äitinsä on Kaisa jonka sukunimestä en saa oikein selvää??
Lasten isä Lauri Korhonen on ilmeisesti s. 1690 ja k. 1739 Sotkamo.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/70.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/73.htm
Sari H
Hei Sari,
Minulla on ehkä hakemasi Lauri tiedostossani.
Korhonen, Lauri Pekanpoika s.16.12.1690 Översotkamo Korhola k. 23.12.1739, puoliso Kaisa Ollintytär Liuskitar s.n. 1690.
Tosin minulla ei ole heille 1718 syntynyttä Margeta-nimistä lasta. On Josef, Lauri s.1718, Juho s.n. 1723, Olli s. 1725, Margeta s. 1728, Pekka s. 1729.
Näistä lapsista Olli s. 1725 on esi-isäni.
KK toteaa pitäneensä Lauri Pekanpoikaa Vieksin Olofin (s. 1725) isänä, mutta sanoo, että uuden tiedon mukaan näin ei olisikaan. Hänen tarkoittamansa uusi tieto löytyy ilmeisesti allaolevasta.
Oletko katsonut edellistä rippikirjaa?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1591&pnum=72
Siinähän isäntänä on Olof Mårtensson, jolla on vaimo Agneta (Mustotar). Siinä olevan Larsin Kauko Korhonen on tulkinnut Olofin veljeksi eli hän olisi siis Lars Mårtensson.
Näistä Larseista kävin useaankin kertaan keskustelua KK:n kanssa, kun olin epävarma kuka Lars oli esi-isäni.
Mårten ja Pehr ovat veljeksiä, molemmat Svenin poikia. KK:n tutkimuksessa Mårtenin syntymäaika on n. 1704 +-2v.
Olof Mårtensson peri isältään 1/4 manttaalin tilan (Översotkamo 6), jossa 1743 savuluettelon mukaan asui Olof, vaimo Agneta ja veli Lars. KK:n käsityksen mukaan juuri tämä Lars mainitaan 3. rippikirjassa s.145 lisätekstein (kan någonlunda (sitten 3-piikkinen talikko) faran i Catr.). Hän on tulkinnut huomautuksen niin, että Lars on voinut mennä Katermalle tai muualle, josta on palannut kotiin kolmen lapsen kanssa ja mennyt heti ripille 1731. Vaimoa ei tullut. KK olettaa vaimon kuolleen.
Niiksi kolmeksi lapseksi, jotka tulivat Larsin mukana, hän mainitsee Pehr (syntynyt Katermalla tai rajan takana Karjalassa), Kirstin (synt. samoin) ja Olof s. 1725 (Katerma tai Karjala).
Nyt siis hänen tutkimuksessaan minun esi-isäni Olof Larsson s. 1725 on sekä Lauri Pekanpojan että Lauri Martinpojan poika).
En tiedä Sari, puhutaanko nyt likikään samoista Laureista, mutta jos on Korhosten varhaisvaiheissa on selvittämistä niin on sitä myöhemminkin matkan varrella. Tuon rippikirjassa Laurin kohdalla olevan huomautuksen merkitys olisi kiva saada selville. Se on alimmaisella rivillä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/72.htm
t. Päivi V.
Hei Päivi
Ok. Olen nähnyt kyseisen rk:n ja mietin mitä sukua nuo Korhoset ovat keskenään jotka asuvat Korhonen nro 4, ja 6.
Margaretan synt aika selviää täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/82.htm
Samoin Laurin pojan Joosepin s. 1730. Minulla ei ollutkaan tuon Laurin ja Ollin synt.aikoja. Mistä tuo tieto on, että on Laurilla ja Kaisalla on tytär Margareta s. 1728?
Alan nyt itse tarkistamaan miksi ja miten olen päätynyt että tuo Margareta s. 1718 on tuon pariskunnan tytär.
Margareta Laurintr Korhonen Över Sotkamosta on vihitty maanselkäläisen Kustaa Torvisen kanssa 10.02.1745 Sotkamossa.
Sari
Korhonen, Lauri Pekanpoika s.16.12.1690 Översotkamo Korhola k. 23.12.1739, puoliso Kaisa Ollintytär Liuskitar s.n. 1690.
Tosin minulla ei ole heille 1718 syntynyttä Margeta-nimistä lasta. On Josef, Lauri s.1718, Juho s.n. 1723, Olli s. 1725, Margeta s. 1728, Pekka s. 1729.
t. Päivi V.
Hei Jos pitää paikaansa tietoni, että Margareta on s. 1718 niin silloin hänen pitäisi olla varmaan kaksonen tuon Laurin s. 1718 kanssa. Tiedätkö missä Rk:ssa tuon Laurin synt.aika on näkyvillä?
Sari
Sitten Hiskistä kun katsoin, niin Kustaa Torviselle ja CARIN Korhoselle on syntynyt tytär Catharina 13.11.1753 ja sitten katsoin syntyneistä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/syntyneet_1749-1771_ik99/58.htm
Niin onko tuo äidin nimi tuossa sittenkin Margareta?
Mielestäni Kustaalla ei ole ollut Carin nimistä vaimoa ja kun sitten katsoo tuota Korhola nro 4 niin selvästi vaimona on Margareta.
Kun MargaretaLaurintr Korhonen kuolee 31-vuotaana 3.4.1759 Sotkamossa, niin siellä mainitaan
"bilagd på norra sidan den 17 april till thess henes sak af werldslig Rätt blifver avgiord." Osaako joku suomentaa tuon lauseen? Elikäs tuon mukaan tämä Margareta on synt. 1728 kun laskee kuoliniästä.
Sari
Hei Sari,
Tiedon Laurin syntymäajasta olen napannut siitä Korhos-monisteesta, jonka KK lähetti minulle ja sama tieto näyttää olevan myös Kerttu Korhosen kirjan sivulla 102.
Monisteessa on näin:
Lars Peer' Korhonen s. 16.12.1690 Översotkamo Korhola, k. 23.12.1739 49v Övers. Korhola, pso Carin Liuskitar s. 1690, Lars Lars' Korhonen s.1718 Övers. 4 Korhola, kuulutettu 4.1.1736 pso Agneta Luckaritar s. 1717. Lauri kuolee 1740 +- 1v
Jos katsoo tätä rippikirjan sivua
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/70.htm
niin siinä ehkä voisi päätellä lasten järjestyksestä myös heidän ikäjärjestystään.
KK oli sitä mieltä, että Översotkamo 4 Korhola ja Översotkamo 6 välillä asukkaat vaihtelivat paikkaa. Översotkamon Wilmilässä on isäntänä Lauri Pekanpojan veli Olli Korhonen s. 1681.
Tällä rippikirjan sivulla
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/70.htm
Lauri Korhosen ja Carin Liuskittaren lapset ovat järjestyksessä Lars, Johan, Olof, Margeta, Joseph ja Pehr. Johan on syntynyt 1723, Olof 1725 ja Joseph 1730.
Onko isäntäparin jälkeen ensimmäisenä sisar Walborg Korhonen ja kuka sitten?
Jatketaan uppoamista Korhosiin.
t. Päivi V.
Hei,
Kyllä Kustaa Torvisen vaimona on selvästi Margareta ja myös kastetuissa äidin nimi on Margareta.
En ole ruotsin kielen expertti, mutta lukisin tuon niin, että hänet on laskettu pohjoiselle sivustalle, kunnes maallinen oikeus ratkaisee hänen asiansa.
t. Päivi V.
Tervehdys!
Valpuri Ollintr Korhonen s. 1731 Sotkamo, k. 09.03.1791 Sotkamo Kaikkola 10. esi-polvista ei mulla muuta tietoa kuin tuo isännimi Olli. ?
Olisikkohan tässä kaipaamasi vanhemmat; Öfver Sotcamo, B.Olof Korhoinen ja Lijsa Liuskitar, heille syntyi Walborg niminen tytär 8.1.1732 ja kastettiin 16.1.1732. Walborgin kuolinaika on mainitsemasi 9.3.1791. Tieto löytyy historiankirjojen syntyneiden luettelosta.
Terveisin M.K.
Hei Sari,
Tiedon Laurin syntymäajasta olen napannut siitä Korhos-monisteesta, jonka KK lähetti minulle ja sama tieto näyttää olevan myös Kerttu Korhosen kirjan sivulla 102.
Monisteessa on näin:
Lars Peer' Korhonen s. 16.12.1690 Översotkamo Korhola, k. 23.12.1739 49v Övers. Korhola, pso Carin Liuskitar s. 1690, Lars Lars' Korhonen s.1718 Övers. 4 Korhola, kuulutettu 4.1.1736 pso Agneta Luckaritar s. 1717. Lauri kuolee 1740 +- 1v
Jos katsoo tätä rippikirjan sivua
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/70.htm
niin siinä ehkä voisi päätellä lasten järjestyksestä myös heidän ikäjärjestystään.
KK oli sitä mieltä, että Översotkamo 4 Korhola ja Översotkamo 6 välillä asukkaat vaihtelivat paikkaa. Översotkamon Wilmilässä on isäntänä Lauri Pekanpojan veli Olli Korhonen s. 1681.
Tällä rippikirjan sivulla
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/70.htm
Lauri Korhosen ja Carin Liuskittaren lapset ovat järjestyksessä Lars, Johan, Olof, Margeta, Joseph ja Pehr. Johan on syntynyt 1723, Olof 1725 ja Joseph 1730.
Onko isäntäparin jälkeen ensimmäisenä sisar Walborg Korhonen ja kuka sitten?
Jatketaan uppoamista Korhosiin.
t. Päivi V.
Hei Päivi
Aivan noin minäkin ajattelin että siitä voisi päätellä lasten syntymäjärjestyksen. Alan kallistua siihen suuntaan että Margareta oli s. 1728 eikä 1718 eli virhe tullut kirjaajalla rippikirjaan. Voisiko olla niin, että se yksi Margareta joka kuoli 1729 oli synt. 1718 ja pappi sitten erehdyksessä laittaa hänen synt. ajan tuolle myöhemmälle Margaretalle??
Sitten siinä Valpurin jälkeen jossain rk:ssa mielestäni lukee Petter Korhonen kukahan tämä mahtanee olla?
Sari
Tervehdys!
Valpuri Ollintr Korhonen s. 1731 Sotkamo, k. 09.03.1791 Sotkamo Kaikkola 10. esi-polvista ei mulla muuta tietoa kuin tuo isännimi Olli. ?
Olisikkohan tässä kaipaamasi vanhemmat; Öfver Sotcamo, B.Olof Korhoinen ja Lijsa Liuskitar, heille syntyi Walborg niminen tytär 8.1.1732 ja kastettiin 16.1.1732. Walborgin kuolinaika on mainitsemasi 9.3.1791. Tieto löytyy historiankirjojen syntyneiden luettelosta.
Terveisin M.K.
Hei MK,
Suuri kiitos näistä huomioista ja jatkanpa siis tästä.
Sari
Hei
Valpurin perhe löytyi, kiitos MK vinkeistä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/93.htm
Sari
Hei!
Minun esi- äitini Margeta Mathsintytär Korhotar, s. 1712, k. 18.10.1774 Sotkamo Nuasjärvi nr 1, oli naimisissa Henric Henricinpoika Meriläisen kanssa, s. 1716, k. 8.2.1776 Sotkamo Nuasjärvi. Heillä oli kaksi poikaa Anders, s. 1746 sekä Samuel, s. 1749 jotka ovat minun esi- isät.
Onko kenellään tietoa kuka oli Margeta isä?
Terveisin
Hei Ann!
Minulla kysymäsi Margeta Korhottaren vanhemmat ovat
Mårten Sweninpoika Korhonen s. 1651 Ala-Sotkamo 3 Korhola k. noin 1726 Ylisotkamo 6 Korhola
ja Mårtenin toinen vaimo
Margeta Matintytär Haataja s. 1665 k. 7.6.1741 Ylisotkamo 4 Korhola
terveisin
Hei Arla!
Kiitos näistä tiedoista. Näyttää olevan että Olof "vanha" Korhonen on minun esi- isäni peräti 6 kertaa.
Terveisin
Niinhän se taitaa olla, että "Vanha Olli" on meidän kaikkien kainuulaisten, joilla on juuria Sotkamossa, esi-isä. En ole itse laskenut montako kertaa päädyn tähän Olliin, mutta olen huomannut, että m o n t a. :p:
Kiva löytää uusia sukulaisia :) niin kuin nyt Sinutkin.
Aamupäiväterveisin
Hei
Valpurin perhe löytyi, kiitos MK vinkeistä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/93.htm
Sari
Lainaapa itseäni niin saan tuon linkin tähän samaan. Mahtaneeko kukaan tietää tuosta Ollista s. 1681 ja vaimostaan Liisa Liuskattaresta s. 1683 mitään? Olli kuoli Över Sotkamo Wilmilä nro 13, 29.4.1756.
Liittyykö Olli jollain tavalla tähän 1500 luvun Olli Korhoseen josta on ollut puhetta paljonkin tällä listalla?
Hei,
Kysymäsi Ollin isä on Kauko Korhosen tutkimuksen mukaan Pekka Sveninpoika s. noin 1649 Alasotkamon Korholassa, kuollut noin 1726
Isoisä on Sven Ollinpoika Korhonen s. n. 1626 Vihtamon Korholassa. Sitä kautta päädytään Olof "vanhaan".
Tässä rippikirjassa Olli perheineen on Wilmilässä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/71.htm
Täältä löytyy Pekka Sveninpoika Korhosen perhe
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1698_ik92/36.htm
t. Päivi V.
Hei
Kiitos Päivi jälleen infosta.
Löysin netistä tarinaa Ollista.
http://koti.kainuu.com/pincy/Taltio/joululehti_4.pdf
Minulla kysymäsi Margeta Korhottaren vanhemmat ovat
Mårten Sweninpoika Korhonen s. 1651 Ala-Sotkamo 3 Korhola k. noin 1726 Ylisotkamo 6 Korhola
ja Mårtenin toinen vaimo
Margeta Matintytär Haataja s. 1665 k. 7.6.1741 Ylisotkamo 4 Korhola
Hei Ann ja Arla,
Toinen mahdollisuus Annen kysymän Margeta Korhottaren (s. 1712) isäksi on Matts Mårteninpoika Korhonen (s. noin 1684, k. noin 1724) - Mattsin äiti Mårtenin 1. puoliso Inga Rahikatar – Mattsin puolisosta ei taida olla tietoa. (Sotkamo rippikirja, 1683-1698 s. 57 alareuna; suttuisen kohdan rippikirjan renovoijat tulkinneet, että Mårten Korhosen lapset ovat: Swen, Margeta, Mattz, Morthen ja Oloff).
Terv. Veikko K
Hei Ann ja Arla,
Toinen mahdollisuus Annen kysymän Margeta Korhottaren (s. 1712) isäksi on Matts Mårteninpoika Korhonen (s. noin 1684, k. noin 1724) - Mattsin äiti Mårtenin 1. puoliso Inga Rahikatar – Mattsin puolisosta ei taida olla tietoa. (Sotkamo rippikirja, 1683-1698 s. 57 alareuna; suttuisen kohdan rippikirjan renovoijat tulkinneet, että Mårten Korhosen lapset ovat: Swen, Margeta, Mattz, Morthen ja Oloff).
Terv. Veikko K
Hei Veikko,
Jos Margeta Matsintytär Korhotaren (s. 1712) vanhemmat olisi Mårten Sveninpoika Korhonen ja Margeta Haataja niin ne olisi olleet silloin 61 ja 47 vuoden iässä. Eihän se ole mikään mahdottomuus!
Jos kerran Mårten Sveninpoika Korhosella oli lapset Swen, Margeta, Mattz, Morten ja Oloff. Niin ei ole mikään mahdottomuus että Margeta olisi vaikkapa Mattz´n tytär. Mutta se pitäisi ensin tarkistaa että näin on!
Terveisin
Rustasin koko illan hienoa ja perusteltua vastausta ja yritin "todistella", että niinhän sen täytyy ollakin, että Margeta Matsintytär Korhonen on Mattzin tytär eikä Mårtenin. Vastaukseni katosi varmaan johonkin, kun sitä ei tänne tullut.
No, nyt sanon vain, että tiedostossani on Mårten Sweninpoika Korhosella ja Inga Rahikattarella seuraavat lapset:
Swen s. 1682
Margeta s. 1684
Mattz s. 1685
Mårten s. 1687
Inga kuolee maaliskuussa 1687, voisiko kuolla lapsivuoteeseen?
Seuraavat lapset täytyy siis olla Mårtenin ja Margeta Haatajattaren lapsia:
Pehr s. 1689
Olof s. 15.1.1690 (minun esi-isäni)
Anna s. 1695
Kirstin s. 1702
Lars s. 1704
JA sitten on hännänhuippuna Margeta Martintytär Korhonen s. 1712. Näyttää siltä kuin tämä viimeksi mainittu ei kuuluisi joukkoon. Kun en ole löytänyt Mattia isäksi, niin olen varmaan käyttänyt oikotietä ja yhdistänyt Margetan Marttiin. Mattia ei enää löydy 1728 alkavasta rippikirjasta, kun oli jo silloin kuollut. Edellinen rippikirjahan päättyi jo 1711.
Voi, voi, aina, kun kajoan Korhosiini, huomaan, että olen jossain kohti mennyt sekaisin niiden kanssa. Ei ole Korhosten kanssa helppoa ei :eek:
Kiitos näistä tiedoista Arla!
Terveisin
Hei Arla,
Mistä rippikirjasta ja miltä sivulta olet löytänyt tuon Mårten Korhosen perheen? Löysin sen itsekin, nimittäin sen sivun, jossa Matin ja muiden lasten nimet ovat selvästi kirjoitettuina, mutta kadotin paikan enkä yrityksistäni huolimatta enää löydä sitä, paitsi sen rippikirjan sivun, jossa Mårtenin perhe on niin suttuisena, että lasten nimistäkään ei saa selvää.
Mistä on löytynyt tuo Olof Mårtenssonin tarkka syntymäaika? Minulla on vain noin 1692, joka on myös rippikirjassa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/84.htm
KK:n tutkimuksessa syntymäaikana on 1690 ja kuolinaikana 15.1.1760 70-vuotiaana.
t. Päivi V.
Päivi hyvä,
En ole varma olenko ottanut sinun omasta viestistäsi Kainuunsukujen sivulla lokakuussa 2006. Yrität siinä saada selvennystä Kaupin tiedostoon ja mainitset siinä taulun 250 Mårten Svenssonin poika Olof s. 15.10.1690.
Minulla on ensimmäisenä lähteena Michel Pehrsson Raution 1665-1742 jälkeläisiä (Marja-Liisa ja Jorma Niinimäki). Tässä tutkimuksessa Olofilla ei ole syntymä- eikä kuolinaikaa. Olen siitä vain saanut esipolviketjun.
Toinen lähde on eräältä sukututkijalta saamani sähköposti ja kolmantena lukee Kauko Korhonen.
Tuo sinun viestisi Kainuun listalla on minulla printattuna Korhosmapissani. Voihan olla, että olen napannut sen syntymäajan vaikka sieltä TK:n tiedostosta. En enää muista:mad:
Päivi hyvä,
En ole varma olenko ottanut sinun omasta viestistäsi Kainuunsukujen sivulla lokakuussa 2006. Yrität siinä saada selvennystä Kaupin tiedostoon ja mainitset siinä taulun 250 Mårten Svenssonin poika Olof s. 15.10.1690.
Arla,
Näyttää todella siltä, että tieto on Tapani Kaupin Korhostiedostosta.
Kainuunsukujen keskustelusta lokakuulta 2006 poimin allaolevan
oman kommenttini:
"Toinen havainto koskee taulusta 250 Mårten Svenssonin poikia Olof s.15.1.1690
tauluun 258 ja Olof s.n.1690 tauluun 284. Kyseessä näyttäisi olevan sama Olof."
Mutta rippikirjassa on siis syntymäaikana 1692, edelleen sama Olof.
t. Päivi
Päivi,
uskoin ensin, että olen seonnut riviltä eli laittanut syntymäaikapaikkaan saman kun on kuolinpäiväkin, mutta sitten tarkistin asiaa vähän enemmän. Poistan suosiolla syntymäajasta tuon päiväyksen ja jätän jäljelle vain vuoden.
Rupean vähitellen uskomaan kokeneita sukututkijoita ja lakkaan luottamasta erilaisiin sukukirjoihin ja -tiedostoihin ja tutkin itse. Kirjoissa ja tiedostoissa on niin paljon virheitä, että kyllä niitä kopioimalla saattaa mennä pahasti harhaan.
Kerronpa vain viimeisimmän löytöni viime kesänä ilmestyneestä kainuulaisesta sukukirjasta. Siellä on 1940-luvulla syntyneitten ihmisten isäksi merkitty 1880-luvulla syntynyt isoisä, eli yksi polvi on kokonaan pois välistä. Näistä 40-luvulla syntyneistä lapsista on kyllä hyvin tiedetty puolisoiden ammatit ja lapset, avioliitot ja erot sun muut.
Yhdessä nettitiedostossa on minunkin isänisänäiti ja muut perheen lapset nimetty edellisen sukupolven miniän sukunimelle. Ilmeisesti tekijästä on sukunimi Svedberg ollut hienompi kuin Kovalainen :oo: En ole vielä ehtinyt tekemään oikaisua.
Arla,
Näyttää todella siltä, että tieto on Tapani Kaupin Korhostiedostosta.
Kainuunsukujen keskustelusta lokakuulta 2006 poimin allaolevan
oman kommenttini:
"Toinen havainto koskee taulusta 250 Mårten Svenssonin poikia Olof s.15.1.1690
tauluun 258 ja Olof s.n.1690 tauluun 284. Kyseessä näyttäisi olevan sama Olof."
Mutta rippikirjassa on siis syntymäaikana 1692, edelleen sama Olof.
t. Päivi
Hei!
Vihdoin pääsin sinne Kainuunsukujen sivuille mutta sieltä kyllä tosi paljon tietoa puuttuu!
Terveisin :rolleyes:
Ann,
Tarkoitatko, että puuttuu tietoa Korhosista vai ylipäänsä Kainuusta? Tietomäärää Kainuun suvuista voi jokainen kartuttaa laittamalla sinne omia tutkittuja sukujaan.
t. Päivi V.
Ann,
Tarkoitatko, että puuttuu tietoa Korhosista vai ylipäänsä Kainuusta? Tietomäärää Kainuun suvuista voi jokainen kartuttaa laittamalla sinne omia tutkittuja sukujaan.
t. Päivi V.
Hei Päivi!
Tarkoitan kyllä tällä hetkellä Korhosen suku, joka on tosi paljon suurempi mitä minä löysin sieltä Kainuun sukujen sivuilta! Esimerkiksi minun esi- isäni Johan Johansson Korhonen, s. 1729, k. 1803 on siellä niin kuin sanottu naimaton ja hänellä on tosi paljon jälkeläisiä. Tiedän että minulla ei ole hänen kaikki jälkeläisiä tiedossa, mutta ne mitä minulla on. Minulla on tällä hetkellä 9 lasta, 41 lastenlapsia, 44 lastenlasten lapsia ja niin edelleen.
Eli Johan Johansson Korhonen, s. 1729 on yhteensä 243 jälkeläistä tällä hetkellä.
Terveisin :)
Matti Lund
16.12.08, 22:55
Hei!
Vihdoin pääsin sinne Kainuunsukujen sivuille mutta sieltä kyllä tosi paljon tietoa puuttuu!
Terveisin :rolleyes:
Nyt kun olen esittänyt muutaman täysin kohtalokkaan oikaisun tällä forumilla Kainuun Korhosen suvun ensimmäisistä polvista Sotkamon Vihtamossa, eli siis osoitin, että nähtävästi tämän erittäin paljon käytetyn Tapani Kaupinkin esityksissä esiintyvät samat virheet kuin todettiin Kauko Korhosenkin esityksissä olevan (Tai ainakin esityksen käyttäjät niin tulkitsevat, koska ne häneen viitaten esitettiin. Itse en ole esityksiä lainkaan nähnyt, joten minun on todettava näin.) , eli sukupuissa on aivan ylimääräisiä Olleja, jotka eivät niihin kuulu, onko nyt niin, ettei oikea tieto mene noille muille forumeille?
Olen tällä välin koonnut jonkin verran lisää varhaisia käräjä- ja veroluettelotietoja Kainuun Korhosista.
En ole rajoittunut vain Vihtamon tai Alasotkamon sukuhaaroihin, joista on täällä lähes yksinomaan keskusteltu, vaan myös kauemmas levinneisiin 1570 -luvulla syntyneen ja Vihtamon talon aloittaneen Olli Korhosen jälkeläisiin - ja niihinkin Korhosiin, joiden yhteys Olli Korhosen sukuun on joko avoin tai joiden tiedetään kuuluvan jonkin muun kuin Vihtamon Olli Korhosen jälkeläisiin; ja vielä niihinkin alunalkaen ei-Korhosiin, jotka ovat Kainuussa saaneet pysyvästi Korhonen -lisänimen asumalla jotain Kainuun Korholoista, Ollin tai muun peruina.
terv Matti Lund
Ps. en ole toistaiseksi löytänyt itselleni juurta kenestäkään Kainuun Korhosesta, vaikka tukun juuria Kainuusta omaankin (muttei liene mahdotonta, vaikka sellaisen juuren vielä löytäisin naislinjaa pitkin?). Sen sijaan vaimollani menee juuria Vihtamon Olli Korhoseen useampaakin reittiä. Siten oman jälkipolveni esi-isiin Vihtamon Ollikin kuuluu.
Marja Leena Ristimäki
17.12.08, 00:05
Niitä Korhosten jälkeläisten myöhempiä polvia tulisi niin tolkuttomasti, että ei niissä mikään taulukko pysyisi perässä :)
Oletko Matti sattunut törmäämään tutkimuksissasi näihin Korhos-esivanhempiini, joita en ole saanut paikallistettua netissä oleviin taulukoihin:
- Anna Korhotar, s. 1695, k. 3.5.1779 Jormas 20, puoliso: Daniel Pardanen s. 1693, k. 17.12.1753 Jormas 20
- Eric Olavinp. Korhonen, s. 1723 Alasotkamo 11 Korhola Naapurinvaara k. 27.4.1803, puoliso Walborg Abrami Karppinen, s. 1727, k. 8.3.1768
- Margeta Korhotar, s. 1695, k. 3.7.1761 Mainua Murtom. 8, puoliso: Johan Bengtsson Karjalainen, s. 1681 k: 30.3.1767, Mainua
- Carin Sigfredsdr Korhonen, s. 1711, k. 4.3.1769 Tipasoja 3, puoliso: Eric Michaelis Klemettinen, s. 1707/1709 ?, k: 5.3.1760
- Agneta Korhotar, s. 1721, k. 17.3.1796, Jormua , puoliso: Hindrich Karjalainen, s. 1716, k. 19.12.1769 Jormua 14 Rongala
kyselee Marja Leena
Niitä Korhosten jälkeläisten myöhempiä polvia tulisi niin tolkuttomasti, että ei niissä mikään taulukko pysyisi perässä :)
Oletko Matti sattunut törmäämään tutkimuksissasi näihin Korhos-esivanhempiini, joita en ole saanut paikallistettua netissä oleviin taulukoihin:
- Anna Korhotar, s. 1695, k. 3.5.1779 Jormas 20, puoliso: Daniel Pardanen s. 1693, k. 17.12.1753 Jormas 20
- Eric Olavinp. Korhonen, s. 1723 Alasotkamo 11 Korhola Naapurinvaara k. 27.4.1803, puoliso Walborg Abrami Karppinen, s. 1727, k. 8.3.1768
- Margeta Korhotar, s. 1695, k. 3.7.1761 Mainua Murtom. 8, puoliso: Johan Bengtsson Karjalainen, s. 1681 k: 30.3.1767, Mainua
- Carin Sigfredsdr Korhonen, s. 1711, k. 4.3.1769 Tipasoja 3, puoliso: Eric Michaelis Klemettinen, s. 1707/1709 ?, k: 5.3.1760
- Agneta Korhotar, s. 1721, k. 17.3.1796, Jormua , puoliso: Hindrich Karjalainen, s. 1716, k. 19.12.1769 Jormua 14 Rongala
kyselee Marja Leena
Hei Marja Leena!
Jos sinulla ja muille on sellainen aate tästä sukututkimuksesta, niin silloin ei olisi pitänyt edes aloittaa koko tutkimustyötä.
Pitäisi kyllä ottaa mukaan kaiken tai ei yhtään mitään!
Tämä on kyllä kaiken huippu minun 38 vuoden ajalta kuin olen tehnyt sukututkimusta.
Terv. :mad::mad:
Ohhoh, minkä vaatimuksen lykkäsit!
Jos noista 35-40 sukupolven takaisista esivanhemmistani kuvittelisi kerättävän ”kaiken tai ei mitään” niin tuloksenahan pitäisi tulla suuri osa Euroopan väestöstä eikä siihen olisi koko ikänikään riittänyt.
Ann-hyvä – meitä on eri ambitiotasoista lähteviä ja toivoisin Sinunkin hyväksyvän sen. Toivottavasti tämän ”luu kurkkuun ja tiskirätillä naamaan”-esitystyylistäsi voi jotain laskea kieliongelmaksesikin.
Ehkäpä jotain täydentävää olisi voinut löytyä tämän mainitsemasi Johan Korhosenkin jälkeläisiin, mutta eipä ole enää motiivia jatkaa toistaiseksi täällä.
Hyvää Joulua kaikille!
Veikko K
Ohhoh, minkä vaatimuksen lykkäsit!
Jos noista 35-40 sukupolven takaisista esivanhemmistani kuvittelisi kerättävän ”kaiken tai ei mitään” niin tuloksenahan pitäisi tulla suuri osa Euroopan väestöstä eikä siihen olisi koko ikänikään riittänyt.
Ann-hyvä – meitä on eri ambitiotasoista lähteviä ja toivoisin Sinunkin hyväksyvän sen. Toivottavasti tämän ”luu kurkkuun ja tiskirätillä naamaan”-esitystyylistäsi voi jotain laskea kieliongelmaksesikin.
Ehkäpä jotain täydentävää olisi voinut löytyä tämän mainitsemasi Johan Korhosenkin jälkeläisiin, mutta eipä ole enää motiivia jatkaa toistaiseksi täällä.
Hyvää Joulua kaikille!
Veikko K
Voi Veikko!
Voit vapaasti keskustella ja kirjoittaa Korhosista tässä Suku Forumissa, se ei ole mikään ongelma. Ongelma ei ollut sitä että mitä sinä oletit vaan ihan jotakin muuta.
Minä hyväksyn sen että jokainen sukututkia tutkii eri tavalla. Jotkut sukututkijat tutkivat isästään taaksepäin mutta ei äidin puolelta mitään. Jotkut tutkivat ainoastaan seudun, kylän tai taloon pitäjäjäät.
Minulla on ollut kyllä tärkein tutkia sukua ensiksi niin kauan taakse kuin vaan on voinut ja sen jälkeen ottanut kaikki esi- vanhempien jälkeläiset mukaan. Se myöskin selittää että minulla on tällä hetkellä yli 283.500 henkilöä sukututkimuksessa ja peräti samassa sukututkimusohjelmassa. Olen tehnyt sitä jo vuodesta 1970.
En oikeasti pitänyt siitä että joku olettaa että vaan jotkut kuluvat johonkin sukuun enemmän kuin toiset. Voin myöskin kertoa että minulla on tällä hetkellä n. 2.300 henkilöä Olof Korhosen jälkeläistä tiedossani.
Rauhallista joulua ja hyvää Uutta vuotta :rolleyes:
Voi Veikko!
En oikeasti pitänyt siitä että joku olettaa että vaan jotkut kuluvat johonkin sukuun enemmän kuin toiset. Voin myöskin kertoa että minulla on tällä hetkellä n. 2.300 henkilöä Olof Korhosen jälkeläistä tiedossani.
Rauhallista joulua ja hyvää Uutta vuotta :rolleyes:
Ann,
Mahtaako noiden 2300 Olof Korhosen jälkeläisen joukosta löytyä minunkin esi-isäni ja hänen jälkeläisensä? Hän on myös Olof "Vanhan" jälkeläinen, nimittäin Olof Larsson Korhonen s. 1725. Paljonko sinulla on hänen jälkeläisiään tiedostossasi?
t. Päivi V.
Ohhoh, minkä vaatimuksen lykkäsit!
Jos noista 35-40 sukupolven takaisista esivanhemmistani kuvittelisi kerättävän ”kaiken tai ei mitään” niin tuloksenahan pitäisi tulla suuri osa Euroopan väestöstä eikä siihen olisi koko ikänikään riittänyt.
Ann-hyvä – meitä on eri ambitiotasoista lähteviä ja toivoisin Sinunkin hyväksyvän sen. Toivottavasti tämän ”luu kurkkuun ja tiskirätillä naamaan”-esitystyylistäsi voi jotain laskea kieliongelmaksesikin.
Ehkäpä jotain täydentävää olisi voinut löytyä tämän mainitsemasi Johan Korhosenkin jälkeläisiin, mutta eipä ole enää motiivia jatkaa toistaiseksi täällä.
Hyvää Joulua kaikille!
Veikko K
Hyvä Veikko,
tein saman havinnon jo vähän aikaa sitten. Eipäs ole ennen tällaista kilpalaulantaa meidän korpisuomalaisten keskuudessa esiintynytkään.
Yritetään ymmärtää, jospa se omena putosikin tällä kertaa vähän kauemmaksi :):confused:
Kankaanukki
17.12.08, 20:51
Voi Veikko!
Voit vapaasti keskustella ja kirjoittaa Korhosista tässä Suku Forumissa, se ei ole mikään ongelma. Ongelma ei ollut sitä että mitä sinä oletit vaan ihan jotakin muuta.
Minä hyväksyn sen että jokainen sukututkia tutkii eri tavalla. Jotkut sukututkijat tutkivat isästään taaksepäin mutta ei äidin puolelta mitään. Jotkut tutkivat ainoastaan seudun, kylän tai taloon pitäjäjäät.
Minulla on ollut kyllä tärkein tutkia sukua ensiksi niin kauan taakse kuin vaan on voinut ja sen jälkeen ottanut kaikki esi- vanhempien jälkeläiset mukaan. Se myöskin selittää että minulla on tällä hetkellä yli 283.500 henkilöä sukututkimuksessa ja peräti samassa sukututkimusohjelmassa. Olen tehnyt sitä jo vuodesta 1970.
En oikeasti pitänyt siitä että joku olettaa että vaan jotkut kuluvat johonkin sukuun enemmän kuin toiset. Voin myöskin kertoa että minulla on tällä hetkellä n. 2.300 henkilöä Olof Korhosen jälkeläistä tiedossani.
Rauhallista joulua ja hyvää Uutta vuotta :rolleyes:
Tervehdykset toivottelen.
Kerroit sinulla olevan valtavan määrän ihmisiä luettelossasi. Selviäisikö sieltä kuinka Korhoset, Sirviöt ja Heikkiset punoutuvat ja koukertelevat Olof vanha Korhosen ja Mr Sirviön sekä heidän vaimojensa jälkipolvet niin lähelle nykypäivää kuin mahdollista. Painopiste Korhosissa koska näytästää sukupuussani olevan enemmistönä nais Korhoset. Olisiko mahdollista, että lähettäisit henk.koht. sähköpostin.
Rauhallista Joulua ja Onnellista uuttavuotta.
Marja Leena Ristimäki
18.12.08, 17:36
Hei Marja Leena!
Jos sinulla ja muille on sellainen aate tästä sukututkimuksesta, niin silloin ei olisi pitänyt edes aloittaa koko tutkimustyötä.
Pitäisi kyllä ottaa mukaan kaiken tai ei yhtään mitään!
Tämä on kyllä kaiken huippu minun 38 vuoden ajalta kuin olen tehnyt sukututkimusta.
Terv. :mad::mad:
Olen pahoillani Ann jos esitin kommenttini siten että koit sen ilmeisesti loukkaukseksi omaa sukuhaaraasi vastaan. Tarkoitin todellakin sitä mitä sanoin: että Korhosten jälkeläisiä on todellakin PALJON. Kun kävin koulua Sotkamossa, silloin oli asukkaita muistaakseni lähemmäs viisitoistatuhatta ja joka viides oli sukunimeltään Korhonen. (Jos en ole täsmälleen oikeassa, niin älkää hermostuko...). Lopuillakin sotkamolaisilla oli todennäköisesti useimmilla joku Korhonen sukupuussaan. Jos haluaisin tietää kaikki Korhos -sukulaiseni mukaan tulisivat kaikki Sotkamossa syntyneet ja sieltä joskus pois muuttaneet. Tehtävä olisi mahdoton, myöntänet varmaankin?
Kuka olisi se taho, joka pitäisi yllä tätä täydellistä rekisteriä? Jos rekistereiltä vaaditaan täydellisyyttä ja ehdotonta oikeellisuutta, kuka uskaltaa asettaa julkisesti esille mitään selvityksiä? Kuka estää ketä tahansa asettamaan esille omien tutkimustensa tuloksia - kuka muu kuin se, joka vaatii että niiden pitäisi olla täydellisiä? Kukaan meistä ei voi julistautua ehdottoman totuuden haltijaksi. Mutta arvostan suuresti sitä, että jotkut meistä ovat nähneet ja näkevät sen vaivan, että jakavat omien tutkimustensa tulokset ja asettavat ne alttiiksi keskustelulle. Jos joku uskoo omien tutkimustensa paremmuuteen, olen iloinen jos hän asettaa esille ja arvioitavaksi oman versionsa. Sillä tavalla hyödymme kaikki.
Olen todellakin pahoillani jos provosoin Ann'in sanomaan asioita jotka olisi ehkä saaneet jäädä sanomatta ja jotka ovat puolestaan loukanneet muita keskustelijoita.
Toivon kaikille hyvää joulua ja armollisuutta sekä itseä että muita kohtaan!
Marja Leena
Hei Arla!
Minulla on tosi kiire tällä hetkellä ja enkä sen takia en ole ehtinyt vastata!
Minä olen yritys jonka puitteissa teen erilaista taloushallintoon liittyviä asioita erilaisille yrityksille.
Olen kyllä jakanut monen vuoden ajan tietoja muille sukututkijoille!
Joten en ymmärrä sinun kommentti!
Olen tehnyt viime päivinä joululahjaksi asiakkaalleni sukututkimuksesta esipolvi tauluja jotka ovat vaihdelleet 50 – 200 sivuja per kpl. Niissä on ollut tosi iso urakka.
Olen auttanut monta ihmistä näinä vuosina enemmän mitä luullet. Moni asiakkaastani ovat käyneet kotonani ja nähnyt mitä minulla on. Siellä löytyy peräti kertomuksia ja kuvia ihmisistä.
Jos olisit katsonut vähän enemmän Suku Forumin muita osioita, niin olisit huomannut että kyllä olen antanut tietoja joskus vähän enemmän ja joskus vähemmän.
Ymmärrän myöskin sen että on vähän vaikeata uskoa ett jollakin on niin paljon henkilöitä sukututkimuksessa mitä minulla on, mutta näin vaan on!
Toivotan kyllä sinulla Arla HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!
Hei Marja-Leena!
Toivotaan sinulle HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!
Hyvät ystävät
Tämä Korhoset -ketju taitaa olla vähitellen Suku Forumin historian pisin ketju. Pidetään se myös jatkossa siistinä, asiaan keskittyvänä, kaikkia tutkijoita palvelevana ketjuna.
yhteistyöterveisin
Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori
webmaster
Hyvät ystävät
Tämä Korhoset -ketju taitaa olla vähitellen Suku Forumin historian pisin ketju. Pidetään se myös jatkossa siistinä, asiaan keskittyvänä, kaikkia tutkijoita palvelevana ketjuna.
yhteistyöterveisin
Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori
webmaster
Olet oikeassa, Juha, Korhoset on Suomen ja koko Kainuun suurin suku. Sanoin tämän ketjun ensimmäisessä viestissäni, että Korhosista saadaan toinen Emerentia Tott-keskustelu. Tarkoitin sillä, että se on päättymätön.
myös yhteistyöterveisin
Tervehdys!
Kaksi ja puoli kuukautta on kulunut, kun puolivahingossa avasin tämän viestiketjun. Keskustelu on käynyt vilkkaana ja olen saanut viesteistä enemmän kuin osasin odottaakaan. Kiitos Veikko, Matti, Arla ja kaikki keskusteluun osallistuneet! Tietojenne ansiosta olen saanut rakennettua oman sukupuuni rungon, siitä on hyvä jatkaa tietojen tarkistelemista. Vaikka paljon on tietoa tullut, lisää kaivataan? Itse odotan innolla Matilta omaa selvitystä "Oloff vanhan Korhosen" suvun ensi vaiheista, siinä minun "tyhmät" aivoni ei saa henkilöitä oikein järkevään järjestykseen?
Joulu lähestyy.
Kuusi on jo varastettu,
kalat käyty naapurin katiskasta
ja ruuat Pelastusarmeijan pöydältä,
rahaa vipattu puhelinpankista
ja saunapuut otettu kaverin liiteristä.
Putkareissua odotellessa;
HYVÄÄ JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA SUKUTUTKIMUS VUOTTA teille kaikille sivulla vieraileville ja KIITOS avustanne. Jatketaan edelleen "Korhosten" tutkintaa.
Terveisin Korhoant/Martti K.
hei
Tarvitsisin tämän Rusi Korhosen vahvistavat esipolvet. Laitanpa tähän tiedot.
Rusin isä on Matti Korhonen s. 1600 Pielisjärvellä ja k. 1664 Utajärvi, Niskankylä. Pielisjärveltä 1647 muuttanut Korhonen otti haltuunsa Klemetin autiotalon ja samalla talon nimi vaihtui Korholaksi. Matin poika Ambrosius hoiti Korholan omistukseen liittyviä asioita isänsä puolesta jo vuonna 1648, josta päätellen Matti olisi ollut vanhalla iällä tuolloin. Syntymävuodeksi hänelle voisi tuosta päätellä 1600 alkuvuodet. Matin isäksi on mainittu tiedostossani Antti Korhonen s. 1570 Paltamo.
Rusista seuraavaa infoa: Kuolinaika määritelty 1697 henkikirjan mukaan, siinä Korholan isännäksi mainitaan Simo Rusinpoika. Rusia ei myöskään ole Muhoksen vanhimmassa vuoden 1699 rippikirjassa. Niskankylän Korholan isäntä varsinaisesti vuodesta 1664 vuoteen 1696, mutta hoiti talon asioita isänsä apuna jo vuodesta 1648 lähtien ja mainitaan talollisena jo vuoden 1655 kymmenysluettelossa. Brusiuksesta eli Rusista on säilynyt paljon tarinoita. Näistä on kirjoittanut mm. Arvi Korhonen mm. vuonna 1910 Kotiseutu lehteen. Tiedetään, että Ambrosius toimi mm. 'leveranssimiehenä' joka hankki mastopuita Oulun ja Raahen laivanrakentajille, oli näissä hommissa omapäinen ja joutui käräjille liikekumppaninsa Muhoksen kappalaisen Salanderin syytettyä häntä puiden varastamisesta. Rusin kerrotaan olleen myös noita ja mainio tietäjä, joka käytti salaisia keinojaan vainolaisia vastaankin. Rusin 'taikalootaa' säilytettiin Korholassa vuosisatojen ajan, mutta se tuhoutui Kangas-Korholan tulipalossa 1923, jolloin Rusin jäämistöä nimitettiin. Rusilla oli myös Lauri (Lasse) -niminen veli, mutta myöhemmissä tutkimuksissa Lassia epäillään Rusin pojaksi. Lassi (s. 1695) kuoli vesipöhöön 87-vuotiaana 26.3.1782. Rusin puolisoksi oli nähtävästi 1654 Muhoksen Niskankylässä Malin Korhonen. Kemijärvelle muutti useita Oulun pitäjän henkilöitä, lähemmin sanottuna Utajärveltä ja Muhokselta. Viimeistään v. 1635 Kemijärvellä asui Jaakko Klemetinpoika, joka on todistettavasti lähtenyt Niskan kylästä, myöhemmästä Korholan talosta. Hän näet antoi v. 1648 mainitun talon isännälle Rusi Korhoselle todistuksen, jonka mukaan hän luopui Kemijärvelle muutettuaan kaikista oikeuksista isänsä entiseen taloon.
Mastopuiden hankinta näkyy olleen pitkäaikaisena tulonlähteenä Oulun pitäjän Niskan kylän Rusi Matinpoika Korhosella. Vuonna 1665 alempana joenvarrella asuva Klemetti Pietarinpoika valitti naapureineen, että Korhosen uittaessa kaupunkiin 14 syltä pitkää mastopuuta se oli kaatanut kahdeksan lohipatoa; varmaankin Pyhäkoskesta. Rusi kertoi Juhana Bochmöllerin tilanneen kyseisen maston, jonka hinta oli 10 kuparitalaria. Hän sai osoitetuksi, että masto oli ryöstäytynyt koskessa valloilleen vahingossa ja että padot oli saatu kuntoon päivässä sekä että vahinko ei ollut tapahtunut erityisen hyvänä lohenpyynti aikana. Korvauksen, jota ei käräjillä lähemmin arvioitu, Korhonen joutui kuitenkin maksamaan. Viisitoista vuotta myöhemmin eli v. 1680 Muhoksen kappalainen Andreas Salander valitti käräjillä, että Rusi Korhonen oli anastanut häneltä 3 mastopuuta ja lisäksi valinnut parhaat heidän yhdessä kaatamistaan 28 mastopuusta, joista kolmannes kuului papille. Asiaa ei saatu selvitetyksi, sillä kun lautamies Antti Pyykkö oli mennyt haastamaan Korhosta oikeuteen, tämä entinen soturi ja kansantarinoiden "Isona-Rusina" muistama voimamies oli uhannut Anttia kirveellä. Hän ei liioin tullut käräjille. Olipa kuinka tahansa, Korhosen osalle kuului ainakin parikymmentä mastopuuta ja jos näiden hinta oli 10 talarin vaiheilla kappaleelta, kyseessä oli melkoinen 200 talarin liiketoimi. Lähde: Pentti Virrankoski, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin läänin historia III 28 JA 262
Brusi Matinpoika, asui Niskankylän Korholassa isäntänä 1664-1696 välillä Hänen vaimona on mainittu Anna Thomas Pouctiain, ja Thomas Poutiainen oli luultavasti tuo Juorkunan Holapasta Poutiaiseen asumaan tullut Thomas Matts Holappa. Lähde: Henkikirjat ja kymmenysluettelo 1664-1696, Muhoksen rk/1692-1703.
Oulun pitäjän kesäkäräjät 19.07.1648, KA :RR.6: 354"Rusi Matinpoika Utajärveltä anoi ottaa Jutila Klemetin talon 1/4 veromanttaalia samalla kylällä, joka oli jo 4 vuotta autiona maannut, pahasti kedottunut, asuintontin rakennukset pahasti sortuneet ja niityt metsittyneet, ja oli hän saanut takuumiehikseen Antti Eskonpojan Kajaaniporista ja Heikki Halosen Muhokselta ... anomus lähetettiin jalosyntyiselle maaherralle edelleen vahvistettavaksi."
Kysymykseni kuuluukin, onko tuota Rusin isänisän vahvistavaa tietoja eli Antin tietoja esim. maa- tai henkikirjoissa tai ruodutusluetteloissa tmv kellään tiedossa. Vinkit otetaan vastaan...
hei
Tarvitsisin tämän Rusi Korhosen vahvistavat esipolvet. Laitanpa tähän tiedot.
Rusin isä on Matti Korhonen s. 1600 Pielisjärvellä ja k. 1664 Utajärvi, Niskankylä. Pielisjärveltä 1647 muuttanut Korhonen otti haltuunsa Klemetin autiotalon ja samalla talon nimi vaihtui Korholaksi. Matin poika Ambrosius hoiti Korholan omistukseen liittyviä asioita isänsä puolesta jo vuonna 1648, josta päätellen Matti olisi ollut vanhalla iällä tuolloin. Syntymävuodeksi hänelle voisi tuosta päätellä 1600 alkuvuodet. Matin isäksi on mainittu tiedostossani Antti Korhonen s. 1570 Paltamo.
Rusista seuraavaa infoa: Kuolinaika määritelty 1697 henkikirjan mukaan, siinä Korholan isännäksi mainitaan Simo Rusinpoika. Rusia ei myöskään ole Muhoksen vanhimmassa vuoden 1699 rippikirjassa. Niskankylän Korholan isäntä varsinaisesti vuodesta 1664 vuoteen 1696, mutta hoiti talon asioita isänsä apuna jo vuodesta 1648 lähtien ja mainitaan talollisena jo vuoden 1655 kymmenysluettelossa. Brusiuksesta eli Rusista on säilynyt paljon tarinoita. Näistä on kirjoittanut mm. Arvi Korhonen mm. vuonna 1910 Kotiseutu lehteen. Tiedetään, että Ambrosius toimi mm. 'leveranssimiehenä' joka hankki mastopuita Oulun ja Raahen laivanrakentajille, oli näissä hommissa omapäinen ja joutui käräjille liikekumppaninsa Muhoksen kappalaisen Salanderin syytettyä häntä puiden varastamisesta. Rusin kerrotaan olleen myös noita ja mainio tietäjä, joka käytti salaisia keinojaan vainolaisia vastaankin. Rusin 'taikalootaa' säilytettiin Korholassa vuosisatojen ajan, mutta se tuhoutui Kangas-Korholan tulipalossa 1923, jolloin Rusin jäämistöä nimitettiin. Rusilla oli myös Lauri (Lasse) -niminen veli, mutta myöhemmissä tutkimuksissa Lassia epäillään Rusin pojaksi. Lassi (s. 1695) kuoli vesipöhöön 87-vuotiaana 26.3.1782. Rusin puolisoksi oli nähtävästi 1654 Muhoksen Niskankylässä Malin Korhonen. Kemijärvelle muutti useita Oulun pitäjän henkilöitä, lähemmin sanottuna Utajärveltä ja Muhokselta. Viimeistään v. 1635 Kemijärvellä asui Jaakko Klemetinpoika, joka on todistettavasti lähtenyt Niskan kylästä, myöhemmästä Korholan talosta. Hän näet antoi v. 1648 mainitun talon isännälle Rusi Korhoselle todistuksen, jonka mukaan hän luopui Kemijärvelle muutettuaan kaikista oikeuksista isänsä entiseen taloon.
Mastopuiden hankinta näkyy olleen pitkäaikaisena tulonlähteenä Oulun pitäjän Niskan kylän Rusi Matinpoika Korhosella. Vuonna 1665 alempana joenvarrella asuva Klemetti Pietarinpoika valitti naapureineen, että Korhosen uittaessa kaupunkiin 14 syltä pitkää mastopuuta se oli kaatanut kahdeksan lohipatoa; varmaankin Pyhäkoskesta. Rusi kertoi Juhana Bochmöllerin tilanneen kyseisen maston, jonka hinta oli 10 kuparitalaria. Hän sai osoitetuksi, että masto oli ryöstäytynyt koskessa valloilleen vahingossa ja että padot oli saatu kuntoon päivässä sekä että vahinko ei ollut tapahtunut erityisen hyvänä lohenpyynti aikana. Korvauksen, jota ei käräjillä lähemmin arvioitu, Korhonen joutui kuitenkin maksamaan. Viisitoista vuotta myöhemmin eli v. 1680 Muhoksen kappalainen Andreas Salander valitti käräjillä, että Rusi Korhonen oli anastanut häneltä 3 mastopuuta ja lisäksi valinnut parhaat heidän yhdessä kaatamistaan 28 mastopuusta, joista kolmannes kuului papille. Asiaa ei saatu selvitetyksi, sillä kun lautamies Antti Pyykkö oli mennyt haastamaan Korhosta oikeuteen, tämä entinen soturi ja kansantarinoiden "Isona-Rusina" muistama voimamies oli uhannut Anttia kirveellä. Hän ei liioin tullut käräjille. Olipa kuinka tahansa, Korhosen osalle kuului ainakin parikymmentä mastopuuta ja jos näiden hinta oli 10 talarin vaiheilla kappaleelta, kyseessä oli melkoinen 200 talarin liiketoimi. Lähde: Pentti Virrankoski, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin läänin historia III 28 JA 262
Brusi Matinpoika, asui Niskankylän Korholassa isäntänä 1664-1696 välillä Hänen vaimona on mainittu Anna Thomas Pouctiain, ja Thomas Poutiainen oli luultavasti tuo Juorkunan Holapasta Poutiaiseen asumaan tullut Thomas Matts Holappa. Lähde: Henkikirjat ja kymmenysluettelo 1664-1696, Muhoksen rk/1692-1703.
Oulun pitäjän kesäkäräjät 19.07.1648, KA :RR.6: 354"Rusi Matinpoika Utajärveltä anoi ottaa Jutila Klemetin talon 1/4 veromanttaalia samalla kylällä, joka oli jo 4 vuotta autiona maannut, pahasti kedottunut, asuintontin rakennukset pahasti sortuneet ja niityt metsittyneet, ja oli hän saanut takuumiehikseen Antti Eskonpojan Kajaaniporista ja Heikki Halosen Muhokselta ... anomus lähetettiin jalosyntyiselle maaherralle edelleen vahvistettavaksi."
Kysymykseni kuuluukin, onko tuota Rusin isänisän vahvistavaa tietoja eli Antin tietoja esim. maa- tai henkikirjoissa tai ruodutusluetteloissa tmv kellään tiedossa. Vinkit otetaan vastaan...
Mielenkiintoista. En pysty vastaamaan kysymykseen, mutta itse olen tämän Klemetti Jutilan (Kemijärvellä sukunimi muuttui Jaakkolaksi) jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.
Raimo Ranta
03.01.09, 15:32
Hei Sari
Lainaan pätkän tekstiäsi.
"Rusilla oli myös Lauri (Lasse) -niminen veli, mutta myöhemmissä tutkimuksissa Lassia epäillään Rusin pojaksi. Lassi (s. 1695) kuoli vesipöhöön 87-vuotiaana 26.3.1782. Rusin puolisoksi oli nähtävästi 1654 Muhoksen Niskankylässä Malin Korhonen".
Mainitsemasi Lauri on Rusin pojanpoika Lauri Simopoika s.1695 k. 26.03.1782 oli ensin avioliitossa Margeta nimisen kanssa ja sitten Carin Pekantr Hiltusen kanssa
asustelivat
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1722)
Kokko Muhos Pyhänsivu
(rk1723-1732)
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1741-1782)
Sitten kuka on tuo Malin Korhonen jonka mainitset Rusin vaimoksi v 1654?
Kysymykseesi Rusin isoisästä Antti Korhosesta en osaa antaa vastausta
Oikein hyvää uuttavuotta
RaimoR
Matti Lund
03.01.09, 17:19
Hei Sari
Lainaan pätkän tekstiäsi.
"Rusilla oli myös Lauri (Lasse) -niminen veli, mutta myöhemmissä tutkimuksissa Lassia epäillään Rusin pojaksi. Lassi (s. 1695) kuoli vesipöhöön 87-vuotiaana 26.3.1782. Rusin puolisoksi oli nähtävästi 1654 Muhoksen Niskankylässä Malin Korhonen".
Mainitsemasi Lauri on Rusin pojanpoika Lauri Simopoika s.1695 k. 26.03.1782 oli ensin avioliitossa Margeta nimisen kanssa ja sitten Carin Pekantr Hiltusen kanssa
asustelivat
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1722)
Kokko Muhos Pyhänsivu
(rk1723-1732)
Korhola no 9 Utajärvi Niska
(rk1741-1782)
Sitten kuka on tuo Malin Korhonen jonka mainitset Rusin vaimoksi v 1654?
Kysymykseesi Rusin isoisästä Antti Korhosesta en osaa antaa vastausta
Oikein hyvää uuttavuotta
RaimoR
Hei
Olen selvitellyt viime päivinä hieman lisää Korhosista ja joitain pienempiä lisälöydöksiä olen tehnyt.
Olen keräillyt käräjiltä muutamia Rusiin ja hänen Korhosiinsa liittyviä juttuja, mutta en muista, että niissä olisi viitattu Rusin tai hänen isänsä alkuperään. Mutta jotta voidaan väittää jotain sellaista, jonka olet joltakin lainannut, pitäisi olla käytettävissä sen kaltainen lähde, jossa Rusi tai hänen isänsä Matti kertoo selvästi, missä on syntynyt ja kuka isä tai isoisä tarkalleen on. Tärkeintä nyt olisi, että saisit vihiä lähteistä. Muussa tapauksessa kertomasi on arvotonta epätietoa. Noista Oulujoen tapahtumista juuri otin ylös tapauksen vuoden 1690 Oulun pitäjän kesäkäräjiltä 25-26.8.1690, kun Matti Korhonen oli kuljettanut kruunun viljalastia Kajaanista Ouluun, mutta joutui onnettomuuteen Pyhäkoskella sen ylimmällä Hietaniemen padolla ja menetti lastinsa. Jos Sinulla on kertoa, miltä käräjiltä tietosi ovat, minulla on melko varmasti ne käräjät koneellani, josta voin väitteesi tarkastaa.
Kun kysyit, tukevatko veroluettelot väittämää Matti Korhosen syntypaikasta ja hänen mahdollisesta isästänsä, siihen on varma vastaus, etteivät ainakaan Kainuun veroluettelot tue sitä.
Paltamossa ilmenee Murtomäenkylässä 1600 -luvun alkupuolella muutaman kerran Matti Korhonen. Nimi on selvästi näin. Mutta mitään muuta luettelosta ei ilmene tämän Matti Korhosen osalta, piipahtaapa vain muutamaksi vuodeksi Paltamon Murtomäen kylään tullen ei-mistään ja poistuen ei-mihinkään.
Mutta selvää Korhosta ei Paltamosta löydy 1560- ja 1570 -luvuilta veroluetteloista. Siellä Ristijärvenkylässä on kyllä muuan Matti Karhinen noin kymmenen vuoden ajan säännönmukaisesti, mutta nimi on selvästi aina Karhinen , eikä sitä voi kertaakaan tulkita Korhoseksi. Samalla kylällä on toinen, jonka tulkitsen Lasse Konoseksi, joka on vuonna 1573 hyvin selvästi Kononen, mutta vuonna 1570 Lasse Korioinen ja vuonna 1574 "Lasse Conioinen". Tätäkään en oikein saa Korhoseksi ja nämä tapaukset ovat nimiasultaan lähimpänä Korhosta.
Edellä olevat tietoni eivät todista varmuudella muuta kuin, että sellaisia mainitsemiasi Korhosia, joita olisi yhdistettävissä Rusi Korhoseen, ei luetteloitu veroasiakirjoissa, eli ei verotettu. Välttämättä tätä Matti Korhostakaan ei verotettu, mutta hän oli ottanut verotettavan savun ja tuli siten veroluetteloihin. Mutta jos hän oli saanut esim. 6 vuotta verovapautta, niin tuskin häntäkään ehdittiin verottaa.
Jos Paltamossa asui noin 1570 joku Korhonen, joka olisi Rusin esi-isä ja Rusin isoisä olisi ollut nimeltään Antti ja Paltamossa syntynyt, mielenkiintoista olisi päästä sellaisen tiedon lähteelle.
Minulle tutuin 1500 -luvulla elänyt Antti Korhonen on Oulunsuun Korholan pitkäaikainen isäntä Antti Eskonpoika Korhonen, joka näkyy jo vuoden 1592 kymmenysluettelossa [lähde: ES835: 4797: 66] seuraten isäänsä Esko Lassenpoika Korhosta. Tämä Oulunsuun Antti Korhonen on vuoden 1627 ruodutuksen mukaan 60 -vuotias (s. 1567),[lähde: WA773: 754]. Ensimmäinen nimi Oulunsuun Korholasta on Lasse Korhonen, isäntä ainakin 1548-82 (tai 1583).
Antti Eskonpoikaa seurasi hänen poikansa Pekka. Ilmenee myös poika Matti Korhonen, jolle lohkaistaan pieni 1/4 manttaalin osa Korholaa, mutta vuoden 1652 maakirjassa ilmoitetaan tämä Matin yritys autioksi, kun taas Pekka jatkaa omassa 1/2 manttaalin savussaan.
terv Matti Lund
Ps. olennaista on antaa väittämälle asiakirjalähde, jotta se voidaan erottaa arvauksesta tai sepitteestä.
Hei Matti
Suuri kiitos näistä ahkerasti tekemistäsi havannoista lähteistä. Juuri sehän minulla olikin ongelmana, että olen nuo tekstin tiedot saanut muilta tutkijoilta, joihin halusin itse varmistukset löytää lähteistä. Siksi minulla ei ole niihin lähteitä. Olisi ehkä pitänyt minunkin tarkentaa viestiäni lähemmin.
Raimo vastaus edellä eli en tiedä ja näihin kysymyksiin etsin vastauksia.
Sari
Hei!
Nyt löytyy Olof Korhosen jälkeläiset!
http://groups.yahoo.com/kainuunsuvut (http://groups.yahoo.com/group/kainuunsuvut/files/)
Sain aikoinani kommenttia siitä että en anna niin paljon itse tietoja niin tässä on kaikille jotka sitä kaipaavat.
Tässä pitäisi olla n. 3.700 henkilöä jotka ovat vuoteen 1909 saakka.
On vielä jotakin henkilöitä jota en ole vielä saanut yhteen tähän sukuun.
Esim.
-Anna Korhotar, s. 1695, k. 3.5.1779, puoliso Daniel Pardanen, s. 1693.
-Margeta Korhotar, s. 1695, k. 3.7.1761, puoliso Johan Bengtsson Karjalainen, s. 1681.
-Agneta Korhotar, s. 1721, k. 17.3.1796, puoliso Hindrich Karjalainen, s. 1716, k. 19.12.1769
Terveisin
Terve!
Kumpa nuo Kainuun sivut saisi auki?
Voisikko ne lähettää SukuForumin Sivuille?
Terveisin Martti K.:confused:
Terve!
Kumpa nuo Kainuun sivut saisi auki?
Voisikko ne lähettää SukuForumin Sivuille?
Terveisin Martti K.:confused:
Hei Martti!
Se ei taida onnistua tässä Suku Forumissa!
Terveisin
Hei Martti!
Lähetän sinulle sähköpostiviestin koskien Korhosen sukua!
Terveisin
Hei Ann,
Siellä Korhosten tiedostossa on jotain häikkää taulujen numeroinnissa, ainakin alkupäässä. Suluissa annettu taulun numero ei pidä paikkaansa.
Terveisin
Päivi V.
Sorry Ann,
Nopea korjaus tuohon äskeiseen. Oma mokani, katsoin väärästä paikasta. Ihan Ok.
t. Päivi
Sorry Ann,
Nopea korjaus tuohon äskeiseen. Oma mokani, katsoin väärästä paikasta. Ihan Ok.
t. Päivi
Hei Päivi!
Ei se mitään.
Terveisin
Marja Leena Ristimäki
08.01.09, 22:32
Kiitos, Ann tauluistasi. Pikakatsomalta ainakin parin esiäidin tausta kenties selvenee.
Tarkastamista ja vertaamista riittää kuitenkin. Jos mitä eroja löytyy vika voi tietenkin olla myös minun tiedoissani.
Ensimmäiseksi kiinnitti huomiotani aikoinaan minulle ongelmia tuottanut Samuel Karjalainen ja hänen vaimonsa, joista kaksi oli Korhosia (minun tulkintani mukaan) . Taulukoissasi on vaimona Caisa Samuelsdr Korhonen ja vain yksi vaimo (?). Minulla kolmannen vaimon nimenä Caisa Erikintytär Korhonen. Pistän tähän tiedot perheestä ja kolmesta vaimosta sellaisena kuin ne ovat tiedostoissani.
Taulu 1
I Samuel (Simonsson) Karjalainen
s. 2.1.1801, k. 13.11.1866 Ylisotk. 9 Piippola. HUom! Leea Korhosella vain yksi vaimo.
1. Puoliso: 2.2.1826 Korpis 25
Anna Gustafdr Karppinen
k. 1.10.1832.
Lapset:
Anna Caisa, s. 8.1.1827 Tipasoja 14, k. 1.9.1829.
Samuel Gustaf s. 5.11.1830 P. 253
2. Puoliso: 27.4.1834 Överstr
Gretha (Caisa Gretha) Mathia Korhonen
s. 1813, k. 17.7.1837 Alasotkamo 53 Isoaho.
Lapset:
Anna Stina, s. 31.10.1834 Yläsotkamo 32 Heiskala?
Anders s. 13.1.1836 Alasotkamo 53 Isoaho
Reinhold, s. 16.6.1837 Alasotkamo 53 Isoaho, k. 21.11.1855.
3. Puoliso: 10.10.1841
Caisa Erkintr. Korhonen
s. 20.3.1814 Alasotkamo 22 Hyrkkäälä, k. 9.12.1873.
Lapset:
Elsa Kaisa s. 2.7.1840
Susana Helena, s. 10.12.1842 Yläsotkamo 9 Piippola.
Greta, s. 12.2.1846 Yläsotkamo 9 Piippola.
Sofia Gustava, s. 31.12.1847 Yläsotkamo 9 Piippola.
Maria, s. 9.5.1850 Yläsotkamo 9 Piippola.
Lisa, s. 16.5.1852 Piippola.
Lovisa s. 22.6.1854 Yläsotkamo 9 Piippola, k. 7.5.1882 Tipasoja 31 Nuolivaara
Johan, s. 2.5.1859 Piippola, k. 11.5.1859.
Terv. Marja Leena
Kiitos, Ann tauluistasi. Pikakatsomalta ainakin parin esiäidin tausta kenties selvenee.
Tarkastamista ja vertaamista riittää kuitenkin. Jos mitä eroja löytyy vika voi tietenkin olla myös minun tiedoissani.
Ensimmäiseksi kiinnitti huomiotani aikoinaan minulle ongelmia tuottanut Samuel Karjalainen ja hänen vaimonsa, joista kaksi oli Korhosia (minun tulkintani mukaan) . Taulukoissasi on vaimona Caisa Samuelsdr Korhonen ja vain yksi vaimo (?). Minulla kolmannen vaimon nimenä Caisa Erikintytär Korhonen. Pistän tähän tiedot perheestä ja kolmesta vaimosta sellaisena kuin ne ovat tiedostoissani.
Taulu 1
I Samuel (Simonsson) Karjalainen
s. 2.1.1801, k. 13.11.1866 Ylisotk. 9 Piippola. HUom! Leea Korhosella vain yksi vaimo.
1. Puoliso: 2.2.1826 Korpis 25
Anna Gustafdr Karppinen
k. 1.10.1832.
Lapset:
Anna Caisa, s. 8.1.1827 Tipasoja 14, k. 1.9.1829.
Samuel Gustaf s. 5.11.1830 P. 253
2. Puoliso: 27.4.1834 Överstr
Gretha (Caisa Gretha) Mathia Korhonen
s. 1813, k. 17.7.1837 Alasotkamo 53 Isoaho.
Lapset:
Anna Stina, s. 31.10.1834 Yläsotkamo 32 Heiskala?
Anders s. 13.1.1836 Alasotkamo 53 Isoaho
Reinhold, s. 16.6.1837 Alasotkamo 53 Isoaho, k. 21.11.1855.
3. Puoliso: 10.10.1841
Caisa Erkintr. Korhonen
s. 20.3.1814 Alasotkamo 22 Hyrkkäälä, k. 9.12.1873.
Lapset:
Elsa Kaisa s. 2.7.1840
Susana Helena, s. 10.12.1842 Yläsotkamo 9 Piippola.
Greta, s. 12.2.1846 Yläsotkamo 9 Piippola.
Sofia Gustava, s. 31.12.1847 Yläsotkamo 9 Piippola.
Maria, s. 9.5.1850 Yläsotkamo 9 Piippola.
Lisa, s. 16.5.1852 Piippola.
Lovisa s. 22.6.1854 Yläsotkamo 9 Piippola, k. 7.5.1882 Tipasoja 31 Nuolivaara
Johan, s. 2.5.1859 Piippola, k. 11.5.1859.
Terv. Marja Leena
Hei Marja Leena!
Olet oikeassa, hänellä todella oli 3 vaimoa. Sekä toinen että kolmas vaimo ovat sama Korhosen sukua.
Gretha Caisa Matthiaksentytär Korhonen, s. 1.6.1813 Alasotkamo 3, kast. 13.6.1813, k. 17.7.1837.
Vanhemmat olivat Matthias Johansson Korhonen, s. 7.6.1762 Ala Sotkamo 3, k. 7.9.1824 Sotkamo ja Anna Pehrsdotter Kananen, s. 15.11.1767 Sotkamo Jormas 8, k. 8.3.1850 Ala Sotkamo 50.
Tiedän että osa tiedoista vielä puuttuu, mutta aika saa näyttää mitä lisää ehdin tehdä sukututkimukselleni.
Lähi kuukaudet ovat tilinpäätöksen aika joka on etusijalla.
Terveisin :)
Hei!
Samuel Simonsson Karjalainen, s. 2.2.1801 Sotkamossa, kast. 3.2.1801, k. 13.11.1866.
Vanhemmat olivat
Isä: Trumslagare Simon Karjalainen (Carlen, nimen jota hän käytti kuin hän meni naimisiin Sotkamossa 6.11.1782), s. 1.5.1753, k. 28.5.1813 Sotkamossa.
Äiti: Christina Mathsdotter Uhlbrandt, s. 13.1.1761 Ylisotkamo 2.
Heillä oli myöskin lapset:
1) Mathias, s. 5.10.1784
2) Simon, s. 5.1789, k. 9.6.1799 Ylisotkamo
3) Anders, s. 16.6.1798 Ylisotkamo
Christina Mathsdotter Uhlbrandt´n vanhemmat olivat
Matts Ericsson Uhlbrandt, s. 21.1.1737 Ylisotkamo, kast. 22.1.1737 Sotkamo ja Catharina Andersdotter Grönberg, s. 11.2.1740.
Heillä oli myöskin lapset:
1) Ericus, s. 11.1.1763 Ylisotkamo 2
2) Mathias, s. 18.1.1765 Ylisotkamo 2, k. 21.6.1765 Ylisotkamo 2
3) Agneta, s. 26.6.1766 Ylisotkamo 2
4) Anna, s. 8.10.1768 Ylisotkamo 2
5) Andreas, s. 18.1.1771 Ylisotkamo 2
Matts Ericsson Uhlbrandt´n vanhemmat olivat
Erich Uhlbrandt, husbonde, s. 1699, k. 30.8.1766 Ylisotkamo 2 ja Chirstin Rongatar, s. 1703
Heillä oli myöskin lapset:
1) Zacharias, s. 16.1.1734, k. 16.4.1779 Ylisotkamo 2
2) Anna, s. 21.1.1737 Ylisotkamo, puoliso Joseph Andersson Hurscainen.
3) Christina, puoliso lukkari Johan Uhlbeck.
4) Agnetha, s. 11.2.1745 Ylisotkamo, puoliso lukkari Mathias Leinonen.
5) Catharina, s. 1746, k. 7.8.1828 Sotkamo, puoliso Simo Paulin.
6) Maria, s. 22.8.1751 Sotkamo, puoliso Andreas Steckman.
Terveisin
Ann,
Katselin nopealla silmäyksellä Korhosten taulujasi. Alku on Kaupin tauluista tuttua, vuosiluvut vaihtelevat jonkin verran verrattuna vaikkapa Kauko Korhosen tutkimuksiin. Mutta niin varhaiset aikamääritykset ovat joka tapauksessa enimmäkseen vain olettamuksia.
Mutta koko totuus Korhosista ei ole näissäkään tauluissa eikä voikaan olla, kun kyseessä on näin laaja suku. Siksi laittaisin otsikonkin jälkeläiset-sanan asemasta vaatimattomammin Korhosten jälkeläisiä. Sanoit aikaisemmin, että on tutkittava ja laitettava esille kaikki tai ei mitään. Esimerkiksi taulusta 61 puuttuu Olli Laurinpojalta 5 lasta kokonaan ja yhden lapsen (Ollin) kaikki jälkeläiset, joita elää nykypäivänä suuri joukko niin täällä kuin ison rapakonkin takana ja joista itse olen yksi.
Terveisin
Päivi
Ann,
Katselin nopealla silmäyksellä Korhosten taulujasi. Alku on Kaupin tauluista tuttua, vuosiluvut vaihtelevat jonkin verran verrattuna vaikkapa Kauko Korhosen tutkimuksiin. Mutta niin varhaiset aikamääritykset ovat joka tapauksessa enimmäkseen vain olettamuksia.
Mutta koko totuus Korhosista ei ole näissäkään tauluissa eikä voikaan olla, kun kyseessä on näin laaja suku. Siksi laittaisin otsikonkin jälkeläiset-sanan asemasta vaatimattomammin Korhosten jälkeläisiä. Sanoit aikaisemmin, että on tutkittava ja laitettava esille kaikki tai ei mitään. Esimerkiksi taulusta 61 puuttuu Olli Laurinpojalta 5 lasta kokonaan ja yhden lapsen (Ollin) kaikki jälkeläiset, joita elää nykypäivänä suuri joukko niin täällä kuin ison rapakonkin takana ja joista itse olen yksi.
Terveisin
Päivi
Kiitos tiedosta Päivi!
Laitoin kaikki ne tiedot mitä minulla on tällä hetkellä.
Sen lisäksi löytyy vielä aika monta Korhosen sukunimellä olevia jotka en vielä ole laittanut yhteen tähän Korhosen sukuun.
Monen vuoden ajan olen auttanut muita sukututkijoita, joten oletin että tämä Suku Forum myöskin kuuluu näihin. Totta kai minulla vielä puuttuu monta Korhosen suvun henkilöitä. Mutta se korjaantuu kyllä lähi vuosina.
Hyvää Uutta vuotta sinulla! :):D:
Marja Leena Ristimäki
09.01.09, 23:08
Taaskin yksi uusi kysymys:
Kuka oli Margeta Andersintytär Korhonen (1707 - 1742), joka oli Mårten Henrikssson Kuvajan (1703 - 1777) vaimo Katerman Kuvajalassa. Mårtenin toinen vaimo oli Margeta Piirainen (1704).
Marja Leena
Hei
Minulla on tuo pariskunta myös esi-polvissani, enkä ole saanut selvitettyä tuon Korhosen esi-polvia.
Hei,
Kerttu Korhosen kirjan mukaan tuo Margeta s. 1707 Nedersotkamo 4 Korhola on Anders Sigfredsson Korhosen s. n. 1673 ja Dorothea Tuhkattaren tytär. Margeta on kuollut 19.9.1742 Katermassa, Mårten Kuvajan puoliso.
t. Päivi V.
Marja Leena Ristimäki
10.01.09, 14:12
Hei,
Kerttu Korhosen kirjan mukaan tuo Margeta s. 1707 Nedersotkamo 4 Korhola on Anders Sigfredsson Korhosen s. n. 1673 ja Dorothea Tuhkattaren tytär. Margeta on kuollut 19.9.1742 Katermassa, Mårten Kuvajan puoliso.
t. Päivi V.
Ihmettelen vain kun toiset Korhos -tutkimukset naittavat ko. Margetan 44-vuotiaana Bengt Bengtsson Hutulle Ouluun/Kiiminkiin v. 1748 (Mm Ann ja Tapani Kauppi) Heillä syntymäaikana on n. 1704 ja vuodelle 1707 syntyneeksi on merkitty veli Anders. Mitä uskoa?
Marja Leena
Tämän kirjan tiedothan ovat vanhemmista ajoista Kauko Korhosen tutkimuksia. Siinä Margetan veljen Andersin syntymäaika on 1709. Hän on kuollut 3.3.1766 59-vuotiaana, mikä viittaisi aikaisempaan syntymäaikaan. Margetan sanotaan kuolleen siis 19.9.1742 35-vuotiaana Katermassa, jos nyt siis on kyse samasta Margetasta.
Leea Korhosen kirjassa "Kainuun Korhosia":
Margareta Antintytär Korhonen s. 1707, vih. 1730-luvulla Martti Heikinpoika Kuvajan kanssa s. 1703. Perhe asui Katerma no 13 Kuvajalassa. Mies vihitty toiseen avioliittoon 7.1.1745 leski Margareta Tuomaantytär Piiraisen kanssa s. 1704. Lapset Kristina, Dorde, Anna.
Margaretan isänä on samainen Antti Sipinpoika Korhonen.
t. Päivi
Hei
Käyn juuri läpi noita Sotkamon vihittyjä sekamelskaa SSHY:n digitoiduissa. En vielä ole löytänyt, mutta kun katsoo Hiskiä niin kuolleissa on:
1742 19.9.1742 Katerma Margeta Andersdr. Kårhotar 35
alkup - PIK: Mårten Kuvajas Hu
Tuo näyttäisi olevan hautauspvm, jos tämä tieto pitää paikkaansa.
Mielestäni Margetalla (Korhonen) ja Martilla on poika Olli. Onko tietoa koska hän on syntynyt?
Muita lapsia on myös Anna, joka on esi-äitini. Piiraisella ja Martilla on lapsia sitten Agneta ja Liisa.
Vihityt näyttävät alkavan vasta vuodesta 1740, joten sitä tietoa ei noista löydy. Kuolleissa oli
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1729-1749_ik99/153.htm oikeanpuoleinen sivu melko alhaalla.
Marja Leena Ristimäki
10.01.09, 15:44
Eniten minua hämää tuo tieto Margetan oululaisesta avioliitosta. Mihin se mahtanee perustua ja/vai olisiko se virhe, olisi kysymyksessä joku toinen sotkamolainen Margeta. Tämä Margeta ja Huttu saavat HISKin mukaan kansi lasta joista toisen v. 1753, jolloin Marget olisi liki viisikymppinen, mahdotonta se ei tietystikään ole.
Marja Leena
Marja Leena Ristimäki
10.01.09, 17:27
Mielestäni Margetalla (Korhonen) ja Martilla on poika Olli. Onko tietoa koska hän on syntynyt?
Muita lapsia on myös Anna, joka on esi-äitini. Piiraisella ja Martilla on lapsia sitten Agneta ja Liisa.
Muistiinpanoni heidän lapsistaan:
Christina : s. 19.7.1734, k 9.4.1802 (esiäitejäni)
Oloff ??????
Catharina s. 1737
Dorotea s. 1738
Anna s. 1741
Ollia ei kyllä näy esim. 1750 rippikirjassa
1729-1734 rippikirjassa Son Oloff kyllä löytyy
Marja Leena
Hei,
Kerttu Korhosen kirjan mukaan tuo Margeta s. 1707 Nedersotkamo 4 Korhola on Anders Sigfredsson Korhosen s. n. 1673 ja Dorothea Tuhkattaren tytär. Margeta on kuollut 19.9.1742 Katermassa, Mårten Kuvajan puoliso.
t. Päivi V.
Outoa kyllä on, että rippikirjan sivulla ei näy Anders Sigfredsson Korhosen perheessä Margetaa. Jos hän on syntynyt 1707, hän varmaan olisi 1728 alkavassa rippikirjassa vielä kotonaan. Eli onko Margeta sittenkään Andersin ja Dorothean lapsi huolimatta siitä, että kaksi Korhosista tehtyä kirjaa niin väittävät?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/38.htm
t. Päivi V.
Marja Leena Ristimäki
11.01.09, 14:53
Hei!
Nyt löytyy Olof Korhosen jälkeläiset!
http://groups.yahoo.com/kainuunsuvut (http://groups.yahoo.com/group/kainuunsuvut/files/)
Sain aikoinani kommenttia siitä että en anna niin paljon itse tietoja niin tässä on kaikille jotka sitä kaipaavat.
Tässä pitäisi olla n. 3.700 henkilöä jotka ovat vuoteen 1909 saakka.
On vielä jotakin henkilöitä jota en ole vielä saanut yhteen tähän sukuun.
Esim.
-Anna Korhotar, s. 1695, k. 3.5.1779, puoliso Daniel Pardanen, s. 1693.
-Margeta Korhotar, s. 1695, k. 3.7.1761, puoliso Johan Bengtsson Karjalainen, s. 1681.
-Agneta Korhotar, s. 1721, k. 17.3.1796, puoliso Hindrich Karjalainen, s. 1716, k. 19.12.1769
Terveisin
Kävin läpi omat Korhos -esipolveni ja vertasin niitä tietoihisi. Muutamia hyviä lisäyksiä löysin, kiitos niistä.
Tässä sitten eroja/puutteita joihin törmäsin. Listoja puuttuvista jälkipolvista ei tähän yhteyteen kannata lisätä, annan niitä mielelläni siltä osin kuin niitä minulla on.
Margeta Andersdr Korhonen 1707 (Antti Sipinpojan ja Dorotea Tuhkasen tytär) – onko hän Martti Heikinpoika Kuvajan (1703) vaimo Katerman Kuvajalassa vai Bengt Hutun vaimo Oulussa/Alakiimingissä? Olisin taipuvainen Kuvajan kannalle.
Brita Pehrsdotter Korhotar *18.10.1775, esiintyy lapsena Pekka Martinpoika Korhosen ja Liisa Määtän perheessä. Puuttuu avioliitto Pekka Mikkosen (s. 1772) kanssa sekä jälkeläiset. Kuoli 26.5.1843 Alasotkamo 27 torpparin leskenä.
Greta Caisa Matthiasdotter Korhonen *01.06.1813,
Esiintyy lapsena Matti Korhosen ja Anna Kanasen perheessä. Puuttuu avioliitto Samuel Karjalaisen kanssa ja siitä lapset Anna, Anders ja Reinhold. Hän kuoli 17.7.1837.
Caisa Erikdotter Korhonen s. 20.3.1814 Alasotkamo Hyrkkäälässä puuttuu Erkki Korhosen ja Elsa Immosen lapsista. Perheessä oli myös poika Samuel joka kuoli nuorena. Caisa oli myöhemmin Samuel Karjalaisen kolmas vaimo ja heillä oli seitsemän tytärtä ja yksi poika. Samuel Karjalaisella oli ensimmäisen vaimon Anna Karppisen kanssa kaksi lasta, pienenä kuollut tytär ja poika Samuel s. 1830. Näin tämä Samuel ei oikeastaan kuulu Olof Korhosen jälkipolviin ainakaan tätä kautta.
Carin Johansdotter Korhonen 05.03.1812 ja miehensä Johan Andersson Sirviö
Perheen lapsista mukana vain Maria Fredrika. Perheessä oli myös neljä muuta tytärtä, joista ainakin v. 1840 syntyneellä Kaisa Stinalla oli jälkeläisiä avioliitosta Kalle Huovisen kanssa.
Anna Grelsdotter Kärckäinen *01.12.1765, Sotkamo Nuasjärvi näkyy lapsena Margareta Sipintytär Korhosen ja Grels Kärkkäisen perheessä. Puuttuu hänen avioliittonsa Juho Rusasen kanssa, josta syntyi kymmenen lasta. Useimmat näyttäisivät eläneen aikuisiksi, vaikka isä-Juho kuoli vuosi nuorimman lapsen syntymän jälkeen.
Lucia Andersdotter Korhotar *1699, näkyy lapsena Anders Korhosen ja Dorotea Tuhkattaren perheessä. Tiedoista puuttuu avioliitto Paltamon Mieslahteen Henrik Härkösen (1699) kanssa ja avioliitosta tulevat jälkeläiset. Lucia kuolee 1768 Mieslahden Härkölässä.
Stina Tikkanen *16.05.1819, näkyy lapsena Thomas Tikkasen ja Stina Turusen perheessä. Puuttuu tieto avioliitoista Olli Turusen ja Fredric Nymanin kanssa ja siten heidän jälkeläisistään. Stina Tikkasen sisarukset ovat samoin ilman tietoja jälkipolvista.
Eric Andersson Sirviö *03.12.1772, näkyy lapsena Anders Sirviön ja Margeta Korhottaren perheessä. Puuttuu tieto avioliitosta Anna Kilpeläisen kanssa sekä heidän jälkipolvistaan.
Pieta Larsdotter Korhotar 02.05.1743 avioliitosta Lars Mustosen kanssa mukana on vain yksi lapsista. Lapsia oli kaikkiaan yhdeksän, avioliittoikään eläneitä useampia, itselläni jälkipolvia vain Danielista s. 1783.
Anna Greta Korhonen *07.03.1828, näkyy lapsena Sipi Korhosen ja Anna Karjalaisen avioliitossa. Puuttuu tieto avioliitosta Samuel Arffmanin kanssa sekä heidän jälkipolvistaan.
Valborg Swensdotter Korhotar *1686, Sotkamo Övre 14 , † 08.02.1755,
Lapsena Swen Korhosen ja Walborg Kärnättären perheessä, mutta puuttuu tieto avioliitosta Jöran Kofallin kanssa sekä tiedot jälkipolvista
Terveisin
Marja Leena
Marja Leena Ristimäki
11.01.09, 15:34
Outoa kyllä on, että rippikirjan sivulla ei näy Anders Sigfredsson Korhosen perheessä Margetaa. Jos hän on syntynyt 1707, hän varmaan olisi 1728 alkavassa rippikirjassa vielä kotonaan. Eli onko Margeta sittenkään Andersin ja Dorothean lapsi huolimatta siitä, että kaksi Korhosista tehtyä kirjaa niin väittävät?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/38.htm
t. Päivi V.
Aikaisemmassa 1698-1711 rippikirjassa Andersilla ja Dorotealla on kolme lasta : Lucia, Sigfred ja Margeta. Lucia syntyi 1699 ja Sigfred 1701.
Rippikirjassa 1728-1734 Katerma Kuvajalassa on jo poika Mårtenilla vaimona Margeta, sukunimeä ei näy tässä. Tyttäret ovat jo 10 ja 8 ikäiset. (Mikä on se ajankohta jossa tyttöjen iät kerrottiin?)
Elikä tuntuisi siltä, että Margeta olisi syntynyt aikaisemmin kuin 1707, olipa hän kenen tyttäriä tahansa?
Marja Leena
Eniten minua hämää tuo tieto Margetan oululaisesta avioliitosta. Mihin se mahtanee perustua ja/vai olisiko se virhe, olisi kysymyksessä joku toinen sotkamolainen Margeta. Tämä Margeta ja Huttu saavat HISKin mukaan kansi lasta joista toisen v. 1753, jolloin Marget olisi liki viisikymppinen, mahdotonta se ei tietystikään ole.
Marja Leena
Oulussa oleva Margareta Andersdotter Korhonen jää leskeksi 1762 hänen miehensä Bengt Bengtsson Hutun eli Sääväläisen kuoltua. Bengt Sääväläisen perunkirjoitus pidettiin 15.11.1764, jolloin elossa olivat lesken lisäksi poika Johan 6 vuotta ja tyttäret Anna 16 vuotta (s. 13.12.1748 Oulu) ja Kristiina 13½ vuotta (s. 18.5.1751 Oulu). Tytär Margareta (s. 18.11.1753 Oulu) on siis kuollut pienenä. Alakiiminkiläinen Bengt Bengtsson Huttu ja sotkamolainen Margareta Andersdotter Korhonen vihittiin Oulussa 25.3.1748.
Perunkirjoitus löytyy julkaisusta: Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia.
Terveisin Johannes Hissa
Marja Leena Ristimäki
11.01.09, 16:27
Oulussa oleva Margareta Andersdotter Korhonen jää leskeksi 1762 hänen miehensä Bengt Bengtsson Hutun eli Sääväläisen kuoltua. Bengt Sääväläisen perunkirjoitus pidettiin 15.11.1764, jolloin elossa olivat lesken lisäksi poika Johan 6 vuotta ja tyttäret Anna 16 vuotta (s. 13.12.1748 Oulu) ja Kristiina 13½ vuotta (s. 18.5.1751 Oulu). Tytär Margareta (s. 18.11.1753 Oulu) on siis kuollut pienenä. Alakiiminkiläinen Bengt Bengtsson Huttu ja sotkamolainen Margareta Andersdotter Korhonen vihittiin Oulussa 25.3.1748.
Perunkirjoitus löytyy julkaisusta: Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia.
Terveisin Johannes Hissa
Kiitos tiedosta!!
Jos poika Johan oli v. 1764 6-vuotias, hän syntyi v. 1758. Jos Margeta olisi syntynyt v. 1704, hän olisi pojan syntyessä 54 -vuotias. Uskoisin, että Margeta ei ollut syntynyt v. 1704 vaan on etsittävä nuorempaa Margetaa?
Terveisin Marja Leena
Hei Marja Leena!
Toivoisin tosiaan että yhdessä saamme enemmän aikaan ja voimme auttaa toisiamme tässä Korhosen suven asiassa.
Se on enemmän iloa kuin surua kaikille. Totta kai olen kiinnostunut mitä sinulla on niin kuin monella muullakin.
Kiitos teille kaikille jolta sain lisää informaatiota Korhosen suvusta nyt viikonlopulla.
Kun saan vähän enemmän tietoa niin päivitän sen tiedoston mitä löytyy ”Kainuunsuvut” sivuilla.
Sukututkimus terveisiä :D:
Kiitos Ann,
että et ainakaan vielä ole laittanut sinne Korhosiisi isovanhempieni koko jälkikatrasta, joka on kyllä tiedossasi. Noudatat siis täällä kovasti peräänkuulutettua henkilötietolakia, kiva :)
Toivon, että muutkin noudattavat, koska olen kiusallisessa välikädessä niiden tietojen kanssa. Olen antanut ne ennen kuin koko henkilötietolakia oli olemassakaan ainakaan tässä muodossa kuin nyt. Enkä missään tapauksessa ymmärtänyt, että niitä jaellaan ympäri maailmaa.:mad:
Tästä olen läksyni oppinut, enkä enää varmasti jakele sata vuotta nuorempien tietoja.:cool:
Mottoni on aina ollut (en kuitenkaan kehdannut laittaa sitä tuonne allekirjoitukseeni): Älä luota kehenkään äläkä mihinkään. Varmista ja kysy aina.
Tiedote kaikille!
Laitan muuten ainoastaan sinne ”Kainuunsuvut”- sivuille tietoa jotka koskettavat henkilöt jotka ovat syntyneet viimeistään vuonna 1909 Suomen henkilötietolain mukaan.
Sukututkimus terveisiä
Hei,
olen seurannut ja päässyt hyödyntämäänkin Korhosten suvun ympärillä polveillutta keskustelua.
Minä olen isäni puolelta Savosta Kiuruveden Ruuskia ja minun iiiiiä oli Elisabet Korhonen, s. 3.6.1779, kts. esim. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/494.htm
Kyselen nyt teiltä muilta Korhosilta pitävätkö alla esittämäni tulkinnat paikkansa (ja olisiko jollakulla peräti lisätietoa Liisaan tai hänen esivanhempiinsa tai jälkeläisiin).
Esiäitini Liisa Korhosen alkuperää selvittäessäni olen Iisalmen kirkonkirjojen puuttuessa 1800-luvun vaihteen ajalta joutunut käymään poissulkevalla tavalla läpi kaikki 1700-luvun lopulla löytämäni lukuisat Pohjois-Savon Liisa Korhoset, ja ainoa muualle kytkeytymätön Liisa olisi:
Hiskin mukaan Iisalmen Sonkajärvellä 19.2.1779 syntyneeksi merkitty Liisa Petterintytär Korhonen. (Hiski: 19.2.1779 13.3.1779 Sångajervi Petter Korhoin Severina Hyvöin 58 Elisabeth)
Alkuperäisen syntyneiden luettelon mukaan syntymäpäivän tosin voisi ehkä pikemmin lukea 19.3.1779
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/syntyneet_1772-1788_tk1455/114.htm
Iisalmen lastenkirjassa 1750-1782 löytyy Sonkajärven N:o 3 ja Elisabet Korhosen kohdalta sivun oikeasta reunasta päivämäärä 19.2.1779.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5287&pnum=157
Vuosien 1764-1787 Sonkajärvi N:o 3 lastenkirjaan Liisa Pehrintyttären syntymäajan taas voisi arvailla olevan x.6.1779 (joka siis voisi hyvinkin olla aikaisemmin esittämäni esiäitini).
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1764-1787_tk1451/205.htmEsiäitini Liisa Korhosen tuleva puoliso Antti Ruuska, s. 12.9.1771 asui vuoteen 1797 poikamiehenä Kiuruvedellä ja myöhempien rippi- ja lastenkirjojen mukaan sai Liisa Korhosen kanssa esikoisensa Severinan 1798. Eli avioituminen ja lasten saaminen ajoittui jaksoon, jolta Iisalmen kirkonkirjoja ei ole. Toisaalta Antti Ruuska ja Liisa Korhonen olivat myös yhteisen elämänsä aikana renki-piika-pariskuntana liikkuvaisia ja asuivat useassa paikassa Iisalmella, Pielavedellä ja Kiuruvedellä. Eli saattoipa Antti poiketa Sonkajärvelläkin tai Liisa piikomassa muualla.
Jos ja toivottavasti kun päättelyni on oikea, niin minäkin polveudun Sotkamon Olof Korhosesta: ..., Liisa Korhonen, 3.6.1779, Sonkajärvi, Petrus Korhonen, n. 1755, Sonkajärvi, Petter Korhonen, 1706, Sotkamo, Sigfred Korhonen, 1683, Yli Sotkamo, Peer Korhonen, 1652, Ala Sotkamo N:o 3, Sven Korhonen, 1626, Sotkamo, Olof III Korhonen, 1605, Sotkamo, Olof II Korhonen, 1585, Sotkamo, Olof I Korhonen, 1560.
Kaikki kommentit tulkintojeni oikeellisuuteen, yms. sukuketjuun liittyen ovat siis tervetulleita.
PS. olen käynyt Yahoon kainuulaisten sivuilta löytämäni ansiokkaan Tapani Kaupin laatiman Korhosten tietokannan, joka harmittavasti päättyy juuri olettamani Liisan isään.
Terveisin Vesa Ruuska
Tervehdys!
Osaako joku neuvoa, mistä löytyy vanhimpia Sotkamon pitäjänkarttoja? Keskusteluissa joskus esiintyy mainintoja kartoista, joihin on merkitty vanhoja 1600-1700 luvulla olleita taloja. Olen netistä etsinyt, mutta en ole onnistunut löytämään? Onko ne vain maakunta-arkistoissa tutkittavissa? Kartta olisi hyvä apuväline tutkittaessa henkilöiden sijoittumista paikkakunnalla?
Voiko joku auttaa asiassa "tyhmää" Korhosta?
Terveisin M K.
Useinhan noissa pitäjänhistoria kirjoissa on karttoja. Onko Sotkamosta tehty kyseinen kirja?
Tai jotain kyläkirjoja?
Onko näistä apua?
Kaikista tietokannassa mainituista kohteista ei vielä ole olemassa kuvatiedostoja. Kuvat löytyvät kuitenkin kaikista 1600-luvun ja 1700-luvun alun kohteista. Tietokannassa kartta löytyy hakutuloksen kohdassa kuvatiedostot. Aikaa myöten pyritään puuttuvat kuvat lisäämään, mutta tällä hetkellä tietokannasta kuitenkin näkyy, milloin alueen ensimmäinen kartta on tehty. Linkkejä klikkaamalla kuvat avautuvat uuteen ikkunaan, josta ne voi vaikka kopioida omaan käyttöön. Kuvat ovat kolmessa eri koossa: koot vaihtelevat 200 kilotavun ja 3 megatavun välillä. Kuvat ovat jpg-formaatissa. Kuvat sijaitsevat fyysisesti funetin palvelimella, jonne pääsee suoraan osoitteista: http://www.funet.fi/pub/sci/geo/carto/maakirjakartat/ tai ftp://www.funet.fi/pub/sci/geo/carto/maakirjakartat/. Tietokannassa on tällä hetkellä (23.5.2002) tiedot 10544 kartasta. Kuvatiedostoja on yhteensä 11457; tosin jokaista kuvaa on kolmea eri kokoa, joten käytännössä kannassa on 3819 erilaista karttakuvaa. Myöhemmin kanta täydentyy paitsi kartoilla myös verollepanokarttoihin liittyvillä tekstiasiakirjoilla, joita viimeksi mainittuja on noin 2000 kappaletta. Kantaan on kartoista kerätty seuraavia tietoja: lääni, pitäjä, kylä, arkistosignum (alkuperäinen arkistosijainti), kartan tekovuosi, kartan laatinut maanmittari, kartan fyysinen koko, yleisiä huomioita kartasta ja linkit kuvatiedostoihin.
Löytyi vielä tällainen:
http://www.sotkamo.fi/index_kirjasto.asp?pid=226
Täältäkin löytyy karttoja:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=276236&lan=fi
Tapani Kovalaine
26.01.09, 10:37
Vesa Ruuskalle
sanoisin 17.1.2009 viestin johdosta etunimiasioista, että kun 19.2. tai 19.3.1779 syntyi Severina Hyvörelle, s. 1758, tytär Elisabet, niin oli ihan luontevaa kolmen vuoden päästä antaa tämän Elisabetin sisarelle äitinsä etunimi Severina.
Kun sitten Liisa Korhonen ja Antti Ruuska saivat esikoisen, oli ihan paikallaan antaa tälle äidinäidin etunimi Severina 1798. Toinen lapsi oli poika ja sai äidinisän etunimen Pekka. Kolmas lapsi oli poika ja sai isänisän etunimen Lauri.
Etunimien avulla ei toki voi todistella, mutta lisäperusteluiksi ne kelpaavat aina oikein hyvin. Severina etunimen viljely antaa vahvan vaikutelman, että olet Vesa löytänyt oikeat vanhemmat Elisabet Korhoselle.
Terveisin Tapani
Tervehdys!
Kiitos Sari ja Jut vastauksista. Nuo maakirja kartat ovat lähinnä yksittäisisten talojen karttoja, jotka kyllä valaisevat kyseisen tilan alueita, mutta tarkoitin kyllä koko Sotkamon pitäjän käsittävää vanhaa karttaa, johon on sijoitettu kyseisen ajan tilojen sijainti. Nuo "ympäristö.fi" sivut ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta kartat ovat tämän 2000-luvun tuotteita.
Nykyhetken tilannetta kuvaavia karttoja saa kyllä "Maanmittauslaitoksen" karttapalvelusta, jossa mittakaavankin saa itse määrittää. Näitä karttoja minulla kyllä on, mutta kun talojen nimet 1600-luvulta ovat muuttuneet niin paljon? Vanhan kartan perusteella olisi vanhojen talojen sijoittaminen nykykartoille helpompaa.
Kiitos ja lisää vinkkejä kaivataan.
Terveisin Martti K.
tellervoranta
26.01.09, 17:07
Hei :), tässä yksi kartta. Yahoonlistoilla, ainakin Pohjoisen, on linkkien sisällä vanhoja karttoja, joissa talot mm. vanhojen nimien mukaan.
http://www.histdoc.net/uscha/index.html
Tervehdys!
Kiitos Sari ja Jut vastauksista. Nuo maakirja kartat ovat lähinnä yksittäisisten talojen karttoja, jotka kyllä valaisevat kyseisen tilan alueita, mutta tarkoitin kyllä koko Sotkamon pitäjän käsittävää vanhaa karttaa, johon on sijoitettu kyseisen ajan tilojen sijainti. Nuo "ympäristö.fi" sivut ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta kartat ovat tämän 2000-luvun tuotteita.
Nykyhetken tilannetta kuvaavia karttoja saa kyllä "Maanmittauslaitoksen" karttapalvelusta, jossa mittakaavankin saa itse määrittää. Näitä karttoja minulla kyllä on, mutta kun talojen nimet 1600-luvulta ovat muuttuneet niin paljon? Vanhan kartan perusteella olisi vanhojen talojen sijoittaminen nykykartoille helpompaa.
Kiitos ja lisää vinkkejä kaivataan.
Terveisin Martti K.
Terve!
Kiitos! Tältä kartalta löytää jo missä päin asutus on sijainnut. Hieman isommassa mittakaavassa vain saisi olla?
Kiittäen Martti K.
Laitan kuvan tännekin.
http://www.histdoc.net/uscha/a5.jpg
Sotkamon historia, kirjoittanut Jorma Wilmi. Siinä voisi olla karttaakin.
http://outi.kirjas.to/Outi?formid=docis&previd=fullt&sesid=1233051201&celi=43322&doci=143427&index=6&max=9&ulang=fin
Näyttäisi olevan Limingan kirjastossa. Kaukolainaan vaan.
Kiitos Sari tiedoista. Nyt taitaa onnistaa Jyväskylän Yliopiston Digitoimislaitoksen kautta saada vanhoja karttoja omaan käyttöön? Yhteys ainakin on saatu ja tilaus vetämässä.
Terveisin Martti K.
Hei!
Olen laittanut uudempi version Korhosen suvusta sinne "Kainuunsuvut"-sivuille.
Terveisin
Hei!
Löysin muuten virheitä niistä tiedosta jota olin saanut Korhosen suvusta!
Carin Svensdotter Korhonen, s. 23.2.1780 Sotkamossa, vihittiin 5.5.1816 Henric Henricsson Klemettisen kanssa, s. 21.5.1777 Sotkamossa, hänen toisessa aviossa.
Minä olin saanut tietoa että tämä Carin olisi mennyt naimisiin Matthias Henricsson Meriläisen kanssa, s. 31.8.1775 Sotkamo.
Rippikirjan mukaan niin Matthias Meriläisen vaimo on Carin Andersdotter Korhonen, s. 28.2.1780.
Tulen lähi aikoina tekemään korjatun version "Kainuunsuvut"- suvuille.
Terveisin
Ann,
Sotkamon vihittyjen mukaan 5.5.1816 on vihitty leski Mikko Klemettinen ja leski Carin Korhonen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/vihityt_1751-1837_ik101/56.htm
t. Päivi V.
Ann,
Sotkamon vihittyjen mukaan 5.5.1816 on vihitty leski Mikko Klemettinen ja leski Carin Korhonen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/vihityt_1751-1837_ik101/56.htm
t. Päivi V.
Niin!
Mitä siitä?
Hei vielä,
Heikki Heikinpoika Klemettinen vihittiin Carin Olai Korhosen kanssa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/vihityt_1751-1837_ik101/41.htm
t. Päivi V.
Niin!
Mitä siitä?
No, sinä päivänä ei ole vihitty muita, ei siis Heikki Heikinpoika Klemettistä ja Carin Korhosta, kuten edellisessä viestissä väitetään.
Päivi
Heikki Heikinpoika Klemettinen on vihitty Carin Svenintytär Korhosen kanssa.
Jos ne eivät ole vihitty vuonna 1816 niin sitten aikaisemmin.
Heikki oli aikaisemmin naimisissa Carin Olai Korhosen kanssa, hän oli s. 28.5.1773, k. 31.7.1814.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1824-1832_ik95/202.htm
Tämä Carin on yritetty laittaa Mathias Henrikinpoika Meriläisen vaimoksi.
Mutta kuin hänen vaimonsa taas on Catharina Andersintytär Korhonen, s. 28.2.1780 Ala Sotkamo 40.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1815-1824_ik95/183.htm
Terveisin
Muuten Carin Svenintytär Korhonen on s. 23.2.1780 Ala Sotkamossa 11,
vanhemmat ovat Sven Sveninpoika Korhonen ja Margeta Tuomaksentytär Korhotar.
Catharina Andersintytär Korhonen, s. 28.2.1780 Ala Sotkamossa 40,
vanhemmat ovat Anders Bertilsson Korhonen ja anna Petri Karpatar.
Terveisin
Hei,
palaan vielä tuohon aikaisempaan linkkiin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/vihityt_1751-1837_ik101/56.htm
Voisiko olla mahdollista, että pappi on sekoillut nimissä? Nimittäin samalla sivulla 17.3.1816 on siellä myöskin vihittynä leskimies Mikko Klemettinen. Jospa 5.5.1816 pitäisi olla aviomiehen nimenä juuri se Heikki Heikinpoika Klemettinen mikon asemasta.
Arvailua vain.
Päivi
Hei,
palaan vielä tuohon aikaisempaan linkkiin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/vihityt_1751-1837_ik101/56.htm
Voisiko olla mahdollista, että pappi on sekoillut nimissä? Nimittäin samalla sivulla 17.3.1816 on siellä myöskin vihittynä leskimies Mikko Klemettinen. Jospa 5.5.1816 pitäisi olla aviomiehen nimenä juuri se Heikki Heikinpoika Klemettinen mikon asemasta.
Arvailua vain.
Päivi
Hei Päivi!
Kuten näit niistä linkistä mitä minulla oli aikaisemmin.
Jotakin sekannusta voi aina joskus tapahtua!
Pitää vaan lähemmin tutkia kokoa asiaa, tai jos jollakin on enemmän informaatiota tästä asiasta?
Terveisin
Marja Leena Ristimäki
29.01.09, 21:11
Eipä minulla sen enempää ole informaatiota, mutta rippikirjan 1815-1824 sivulla 184 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1815-1824_ik95/189.htm
on Henric Klemettisellä vaimo Carin Korhonen syntynyt 23.2.1780. He saavat kolme lasta, mutta Carin kuolee saman rippikirjan aikana.
Marja Leena
Eipä minulla sen enempää ole informaatiota, mutta rippikirjan 1815-1824 sivulla 184 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1815-1824_ik95/189.htm
on Henric Klemettisellä vaimo Carin Korhonen syntynyt 23.2.1780. He saavat kolme lasta, mutta Carin kuolee saman rippikirjan aikana.
Marja Leena
Hei!
Seuraavassa ripikirjassa on Henric Klemettisen vaimo Carin Korhonen, s. 23.2.1780 on myöskin siinä ilmoitettu kuoleena.
Edellisesta rippikirjasta sanoisin että kuolin vuosi on n. 1822 mutta seuraavalla en tiedä mikä on kuolin päivämäärä.
Hänen nimensä ei löydy kuolleiden kirjasta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1824-1832_ik95/202.htm
Carin och Henric välillä on kirjoitettu jo vaimo nr 3 eli Beata Huotari, s. 1780.
Henric ensimmäinen vaimo oli Carin Olai Korhonen, s. 28.5.1773, k. 31.7.1814.
Heillä ainakin 9 lasta: Henric, s. 12.2.1798, Anna, s. 14.5.1799, 8.12.1809, Sophia, s. 14.5.1799, k. 14.5.1799, Olof, s. 29.1.1801, k. 19.7.1874, Thomas, s. 20.1.1803, Gustaf, s. 5.5.1805, Michel, s. 14.5.1809, Elsa, s. 12.12.1810 sekä tytär, s. 31.7.1814.
Terveisin
Hei!
En ole ollut omalla koneella pariin viikkoon, kun yritän vieroittaa itseäni tietokoneen orjuudesta. Annoin siis näyttöni pojalleni lainaan. Nyt kuitenkin uteliaisuus foorumia kohtaan heräsi, joten pojan luona tätä räpeltelen.
Jos oikein muistan, niin tämä Heikki Klemettisen kaksi samannimistä puolisoa Carin Korhonen johtuu, siitä, että ensimmäinen Carin kuoli lapsivuoteeseen ja toisen Carinin kanssa Heikki eleli susiparina eli siis vihkimättä. Mutta, koska minulla ei ole täällä sukutiedostoani käytössäni, niin en voi varmistaa asiaa.
Kun saan tämän näytön kotiin, niin palaan asiaan, jollei joku sitä ennen asiaa selvitä.
Olen jonkin verran perehtynyt Klemettisiin, koska on äitini tyttönimi.:)
Yritänpä nyt valaista tuota Henric Klemettisen aviokuviota.
Tällaista tietoa löytyy omasta tiedostostani
Henric Henrkisson Klemettinen
Isäntä 1824-1831 Yli-Sotkamo 14 Määttälä, s. 21.5.1777 Sotkamo, k. 11.6.1848 Sotkamo Sumsa. RK 1824-1831 mukaan isäntänä Yli-Sotkamo 14.
RK 1833-1839 mukaan Tipasojan kylän lopuissa.
RK 1841-1847 "far" Sumsa 3 Karppala, jota isännöivät Henrikin 2 poikaa. Muuttanut: Sotkamoon 1815 uudisasukkaaksi Yli-Sotkamo 14 Määttälä, jossa talon isäntänä oli Michel Klemettinen s. 1763 ja emäntä Margareta Koufall s. 1753. (SSHY Kuhmon rippikirja 1772-1779 IK109 IAa:1 kuva 14,).
1. Puoliso: Vihitty 9.4.1797 Sotkamo
Kaarina Olavintytär Korhonen
Emäntä, s. 28.5.1773 Sotkamo Alasotkamo 15 Tikkalanniemi, k. 31.7.1814 Kuhmo Katerma 18 Karppala, kuolinsyy synnytys (SSHY Kuhmon rippikirja 1794-1800 IK110 IA:a 4 kuva 14 Katerma18 Karppala,
Vanhemmat: Olof Olofinpoika Korhonen, s. 10.11.1744 Muje, k. 11.5.1801 Sotkamo Alasotkamo No 15. Kaisa Tuomaantytär Kemppainen, Emäntä, s. Paltamo Ristijärvi Mikkola No 26, k. 12.2.1785 Sotkamo Alasotkamo No 15.
Lapset:
Heikki Klemettinen, s. 12.2.1798 Kuhmo Katerma 18 Karppala .
Anna Klemettinen, s. 14.5.1799 Kuhmo Katerma 18 Karppala, (kaksonen), k. 8.12.1809 Kuhmo Katerma 18 Karppala (SSHY Kuhmon rippikirja 1794-1800 IK110 IA:a 4 kuva 14 Katerma 18 Karppala,SSHY Kuhmon rippikirja 1801-1808 IK110 IAa:5 kuva 14 Katerma 18 Karppala.
Sofia Klemettinen, s. 14.5.1799 Kuhmo Katerma 18, (kaksonen) .
Olli Klemettinen, s. 29.1.1801 Kuhmo(niemi), Katerma No 18. Tauluun 2
Tuomas Klemettinen, s. 20.1.1803 Sotkamo, Katerma 18 (SSHY Kuhmon rippikirja 1801-1808 IK110 IAa:5 kuva 14 Katerma 18 Karppala.
Kustaa Klemettinen, s. 5.5.1805 Sotkamo, Tipasoja No 30 (SSHY Kuhmon rippikirja 1801-1808 IK110 IAa:5 kuva 14 Katerma 18 Karppala.
Michel Klemettinen, s. 14.5.1809 Kuhmo, Katerma No 18. Tauluun 3
Elsa Klemettinen, s. 12.12.1810 Kuhmo Katerma 18
Tyttö Klemettinen, s. 31.7.1814 Kuhmo Katerma 18, k. 31.7.1814 Kuhmo Katerma 18 .
2. vihkimättä: 17.3.1816
Kaisa Svenintytär Korhonen
s. 23.2.1780 Sotkamo Alasotkamo 11, k. 4.12.1822 Sotkamo Yli-Sotkamo 14 Määttälä
Vanhemmat: Sven Sveinpoika Korhonen. Marketta Tuomaantytär Korhonen.
Lapset:
Samuel Klemettinen, s. 2.12.1816 Sotkamo Ylisotkamo 14 Määttälä.
Anna Catharina Klemettinen, s. 5.11.1818 Sotkamo Ylisotkamo 14 Määttälä
Stephanus Klemettinen, s. 1.1.1822 Sotkamo Ylisotkamo 14 Määttälä
3. Puoliso: Vihitty noin 1828
Beata Johansdr Huotari
s. 23.5.1780 Lentua 6, Ohtola, k. jälkeen 1842
Vanhemmat: Johan Henrikss Huotari, s. 7.3.1750 Lentua 6, Ohtola, k. 4.12.1838 Lentua 6, Ohtola. Agneta Andersdr Komulainen, s. 5.4.1751 Vieksi 3, Kuosmala, k. 7.2.1827 Lentua 6.
Taulu 2 (taulusta 1)
2. Olli Heikinpoika Klemettinen
Talollinen, s. 29.1.1801 Kuhmo(niemi), Katerma No 18, k. 19.7.1874 Kuhmo Katerma(SSHY Kuhmon rippikirja 1801-1808 IK110 IAa:5 kuva 14 Katerma 18 Karppala).
1. Puoliso: Vihitty 13.7/8.1834 Sotkamo, Ylisotkamo
Stina Erkintytär Komulainen
Emäntä, s. 5.2.1797 Sotkamo, Alasotkamo No 6, k. 12.3.1866 Sotkamo, Tipasoja
Vanhemmat: Erkki Pekanpoika Komulainen, s. 5.7.1769 Sotkamo Alasotkamo 6, k. 31.3.1845 Sotkamo. Kaarina Erkintytär Arfman, Komulainen, s. 29.4.1771 Sotkamo, k. 23.2.1845 Sotkamo.
Taulu 3 (taulusta 1)
2. Michel Henrikss Klemettinen
Talollinen, s. 14.5.1809 Kuhmo, Katerma No 18, k. 10.3.1873 Sotkamo
Puoliso:
Greta Paulintytär Kemppainen
s. 22.5.1809 Ristijärvi 4 Karppila. Vanhemmat ilmeisesti Pål Kemppainen ja Anna Junnutar Ristijärvi 4:srä. Mainitaan Sotkamon 1866 alkavassa rippikirjassa Sumsan kylän talossa no 2 Tervola. (Kemppaiset Kainuusta s. 184.).
Vanhemmat: Pauli Tuomaksenpoika Kemppainen, Talon isäntä, s. 25.10.1768 Hyrynsalmi 8 Kypärä, k. 16.3.1822 Ristijärvi 4 Karppila, kuolinsyy pistos. Anna Junnutar, Emäntä, s. 13.3.1768 Kianto 10 Kerälä, k. 6.2.1833 Ristijärvi 4 Karppila.
Kerroin ulkomuistista, että Henric on ollut vihkimättä toisen puolisonsa Carin Svenintytär Korhosen kanssa, mutta nyt huomaan, että jostain olen lisännyt tähän kuitenkin vihkipäivän.
Carin ilmestyy tältä ( http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5211&pnum=336 ) rippikirjan sivulta, jossa Carinin kohdalla sivun oikeassa laidassa on jotain suttua, mistä en saa selvää,
sivulle http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5211&pnum=189 vuonna 1816 Henricin puolisoksi.
Olen siis vahvasti kallistumassa Päivin oletukseen, että papilta on mennyt Klemettisen Mikot ja Heikit sekaisin.
Yritetään näin tällä kertaa, korjataan, jos on aihetta:)
Terkuin Arla
Hei!
Sotkamolaissyntyinen rovasti Kusti Korhonen (1911–2000) kertoo muistelmakirjassaan työntäyteisestä elämästään, jonka aikana hän ehti työskennellä niin rintama- kuin seurakuntapappinakin sekä kirkollisten keskusjärjestöjen palveluksessa. Kusti Korhonen asui Sotkamossa 19-vuotiaaksi, jolloin hän muutti opintojen vuoksi Viipuriin ja sieltä aikanaan edelleen Helsinkiin. Isänmaa kutsui hänet talvisodan alkaessa jälleen Kainuuseen, ja hän haavoittui päähänsä Kuhmon taisteluissa. Tämän jälkeen elämäntehtävät veivät Korhosen takaisin Etelä-Suomeen.
Kuka oli hänen vanhemmat?
Terveisin
Tervehdys!
Kusti Korhonen oli isäni serkku ja oli syntynyt luultavasti Rekivaaran Laukkalan talossa, jossa hänen veljensä Jaakko oli isäntänä 1940-luvulla. Laukkala kuului samaan Haapalanlahden koulupiiriin, jossa minäkin kävin kansakouluni. Haapalanlahden kansakoulu sijaitsee Särkisen rannalla, saman järven, jonka rannalla Vuokatin Urheiluopisto sijaitsee. Kustin lapsia on mm. ohjaaja Kaisa Korhonen, 1970-luvun "radikaaleja". 1960-luvulla Kusti perheineen jäi Sukevalla, matkalla herättäjäjuhlille, junan alle jolloin ainakin hänen vaimonsa kuoli.
En tiedä Kustin vanhempien nimeä, mutta hän polveutuu 13.4.1803 ja 31.5.1844 kuolleen Sigfrid Matthiasson Korhosen ja hänen vaimonsa Anna Henricsdotteri Karjalaisen (s. 13.5.1809 Jormua, k. 19.5.1878 Nuasjärvi 49 Päätalo) jälkeläisistä. Sigrid syntyi Alasotkamon No:3 Korholassa ja kuoli Alasotkamo 44 Tuomi (Päätalo). Nämä minun hataria muistitietojani.
Terveisin Martti K
Tervehdys!
Kusti Korhonen oli isäni serkku ja oli syntynyt luultavasti Rekivaaran Laukkalan talossa, jossa hänen veljensä Jaakko oli isäntänä 1940-luvulla. Laukkala kuului samaan Haapalanlahden koulupiiriin, jossa minäkin kävin kansakouluni. Haapalanlahden kansakoulu sijaitsee Särkisen rannalla, saman järven, jonka rannalla Vuokatin Urheiluopisto sijaitsee. Kustin lapsia on mm. ohjaaja Kaisa Korhonen, 1970-luvun "radikaaleja". 1960-luvulla Kusti perheineen jäi Sukevalla, matkalla herättäjäjuhlille, junan alle jolloin ainakin hänen vaimonsa kuoli.
En tiedä Kustin vanhempien nimeä, mutta hän polveutuu 13.4.1803 ja 31.5.1844 kuolleen Sigfrid Matthiasson Korhosen ja hänen vaimonsa Anna Henricsdotteri Karjalaisen (s. 13.5.1809 Jormua, k. 19.5.1878 Nuasjärvi 49 Päätalo) jälkeläisistä. Sigrid syntyi Alasotkamon No:3 Korholassa ja kuoli Alasotkamo 44 Tuomi (Päätalo). Nämä minun hataria muistitietojani.
Terveisin Martti K
Hei Martti!
Kiitos tiedosta! Silloin Kusti Korhonen on lapsi joko Tuomas, s. 1871 tai Juho, s. 1876.
Terveisin
Terve!
Aiemmin oli keskustelua Mårten Henricsson Kuvajaan ja Bengt Bengtsson Hutun Margeta Andersdotter Korhotar (s.1707 ja k.19.9.1742) vaimosta. Minulle jäi vähän epäselväksi onko kyseessä sama Margeta? Käsitinkö oikein, että kyseessä on kaksi eri Margetaa?
Kysyy "hidas hämäläinen" Martti K.
Marja Leena Ristimäki
13.02.09, 18:47
Terve!
Aiemmin oli keskustelua Mårten Henricsson Kuvajaan ja Bengt Bengtsson Hutun Margeta Andersdotter Korhotar (s.1707 ja k.19.9.1742) vaimosta. Minulle jäi vähän epäselväksi onko kyseessä sama Margeta? Käsitinkö oikein, että kyseessä on kaksi eri Margetaa?
Kysyy "hidas hämäläinen" Martti K.
Olisin sitä mieltä että todennäköisesti kysymyksessä on kaksi eri Margetaa mutta kenen tytär tämä Hutun Margeta oli ? Todennäköisesti vähän nuorempi kuin Kuvajan vaimo, mutta kenen Antti Korhosen tyttäriä?
Marja Leena
Tervehdys!
Joten voinen irroittaa Mårten Kuvajan vaimon, Margeta Korhottaren ja Bengt Hutun välisen "siteen" ja jos jatkossa kiinnostaa etsiä Bengt Hutunlle uusi Margeta vaimoksi, näinpä saan siten purettua ohjelmallani olleen "solmun". Näinhän minäkin tämän asian käsitin, mutta halusin tähän toistenkin kommenteja ja vahvistusta. Kiitos Marja Leena.
Terveisin Martti.
tellervoranta
14.02.09, 10:33
Tällä listalla on keskustelua Pentti Pentinpka Hutusta Kiimingissä. Alla linkki.
Kiiminki 150 vuotta kirjassa " ...Hutun isännän valitus. Vuonna 1723 Pentti Pentinpka Huttu valitti käräjillä, että sen jälkeen kun kylä on autioitettu vihollisvallan alla, hänen oli yksin täytynyt kuljettaa matkustavaisia yli joen ja suurella vaivalla viitoittaa kahden tai kolmen peninkulman matka Ala-ja Ylikiimingin välillä.....tilanhoito oli taantunut....anoi helpotusta, esim. vapautusta rotilasruodutuksesta. .....
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/4.htm
Tervehdys!
Tietääkö kukaan mistä voisi lainata tai ostaa Kerttu Korhosen kirjaa; "Korhosten suku kainuussa 1600 - 2000 luvuilla"?
Tätä kyselee Martti K. :confused:
Katsopa Yahoon Kainuun sukujen arkistoa. Sieltä löytyy Kerttu Korhosen puhelinnumero. Numero voi olla myös Päivi Viitasella.
:):):)
Syysterveisin
Arla
Kiitos vinkistä.
Monesti olen yrittänyt, mutta en ole vielä onnistunut avaamaan noita "YaHoon Kainuun sivuja? Taitaa Kertun puhelinnumero löytyä näiltäkin sivuilta, kun jaksaa etsiä?
terv. M.K
Katson sen puhelinnumeron sinulle. Täältä sitä ei löydy.
t. Arla :)
Hei Martti!
Lähetin Kerttu Korhosen tiedot sinulle yksityisviestinä.
t. Arla
Matti Lund
20.09.09, 10:57
Hei
.....
Mutta selvää Korhosta ei Paltamosta löydy 1560- ja 1570 -luvuilta veroluetteloista. Siellä Ristijärvenkylässä on kyllä muuan Matti Karhinen noin kymmenen vuoden ajan säännönmukaisesti, mutta nimi on selvästi aina Karhinen , eikä sitä voi kertaakaan tulkita Korhoseksi. Samalla kylällä on toinen, jonka tulkitsen Lasse Konoseksi, joka on vuonna 1573 hyvin selvästi Kononen, mutta vuonna 1570 Lasse Korioinen ja vuonna 1574 "Lasse Conioinen". Tätäkään en oikein saa Korhoseksi ja nämä tapaukset ovat nimiasultaan lähimpänä Korhosta.
....
terv Matti Lund
Ps. olennaista on antaa väittämälle asiakirjalähde, jotta se voidaan erottaa arvauksesta tai sepitteestä.
Minulla oli tässä ketjussa tämä maininta Kainuun Korhosista, joka kaipaa pienen täsmennyksen. Nimittäin väittämäni pätee siltä osin, ettei 1570 -luvulla voida löytää talollisten joukosta Korhosia.
Sen sijaan vuoden 1577 huonemiesluettelossa esiintyy Heikki Korhonen, joka on toistaiseksi ainoa Korhonen, jonka olen löytänyt Kainuusta ennen nuijasotaa ja "raappasotien" päättymistä.
Koska jäin tämän selityksen velkaa, annan Kainuun tutkijoille koko tuon vuoden 1577 huonemiesluettelon puhtaaksikirjoittamattomassa versiossani(Huom., viitattessa tästä löydettyyn tietoon, on ilmoitettava lähde, jotta esitetyllä tiedolla on jotain käyttöarvoa!):
ES831: 4749: V 1577
s 117
k5118
Register På Huusmenn och dheres Schatt p a 77
Uleå Eremarck
Jalangaby
Oloff inginen
4
Anders Karlainen
4
Kuusierffuj
Simon Hindsson
9
Hend Andsson
9
Nieles Kotilainen
4
Thomos Nielsson
2½
Melalax
Oloff Hildoinen
7½
Nieles Weteleinen
7½
påuall Sallinen
4
Lasse Turuinen
7½
Hend Korhoinen
1½
Hend Kilpeleinen
4
Anders pöhöinen
4
Kienonsu
peder targiainen
4
Thomos Thomosson
10
Oloff wedzainen
4
Jöns Qualainen
2½
påuall Qualainen
4
påuall pasainen
10
Magnus Karpalainen
10
Matz Witikainen
5
peder Kereinen
10
peder Simoinen
4
Jons teruoinen
10
erffuiby
Lassi Lickoinen
2½
Hend Heskainen
2½
Anders påualsson
7½
Lasse paruiainen
4
Mons påualsson
4
s 117
Hend Soruinen
4
s 118
Lassi Wartiainen
10
Mattz Simonsson
4
Anders Hinoinen
2½
Ristierffui
Peder Asiainen
7½
Oloff Mackoinen
4
Hans Wanhainen
4
Staffan Kosmainen
4
Nieles Putkoinen
7½
Lassi Welkoinen
4
Jöns Rehoi
4
Oloff monineuoinen
4
Michill Keckinen
4
Anders Anthoinen
2½
Noasiärffui
Hend Pussinen
4
Magnus Kunninen
4
Mattz Hilduinen
2½
per Heiskinen
2½
Olof toloinen
4
Oloff Tiuoinen
4
Hans Hackarainen
2½
Palthama
per Juuoinen
4
Juvonen?
påuall Junnoinen
2½
And moninen
2½
Lassi Sudhari
7½
Staffan Keckoinen
2½
Mattz Kinnuinen
5
Utriainen Kiuarildh
5
Mons orainen ibm
5
Matz ikoinen ibm
4
Tihini Kiuarildh
4
Anders Jäskelainen
5
Staffan Kijskinen
9
s 118
(Olen lihavoinut ja alleviivannut Korhosen, valitettavasti Forum ei ymmärrä rtf -formaatissa tuotua listaa, joten luettelo on vähäsen huonolukuinen, koska sarakkeet on rivitetty.)
terv Matti Lund
Matti, kiitos listasta.
Sopiiko kysyä seurravista nimistä:
Jöns Qualainen ja påuall Qualainen
Voisivatko olla Kovalaisia :confused: ja mikä on "suomeksi" tuo kylä, missä heidät mainitaan?
Terv. Arla :)
Matti Lund
20.09.09, 11:54
Olen pohtinut jossain aikaisemmassa viestissäni Vihtamoon 1640 -luvulla ilmaantuneen Olli Korhosen alkuperän epävarmuutta. Kun vanhempi Olli Korhonen oli väistynyt, tämä nuorempi Olli Korhonen alkoi esiintyä käräjillä, useaan kertaan, ja hänet voidaan paikantaa veroluetteloista varmuudella 1650 -luvulla. Ongelmana oli, ettei tämän Olli Korhosen sukusuhdetta suhteessa muihin Sotkamon Korhosiin mainittu missään näistä asiakirjoista eikä yhdessäkään niistä hänellä esiintynyt patronyymiä. Ainoa seikka, joka hänet sitoi vanhempaan Olli Korhoseen ja hänen poikiinsa, oli lisänimi Korhonen ja asuminen Vihtamossa. Siis mitään kunnon todistetta siitä, kenen poika hän voisi olla, ei ollut. Hän oli kyllä selvästi vanhemman Olli Korhosen perillisiin kuuluva, mutta perillinen saattoi aivan hyvin olla joku syytinkimies, joka oli saanut syytinkisopimuksella vastaavat oikeudet taloon kuin oma poika. - Lupasin aikaisemmassa viestissäni selvittää tämän Ollin patronyymin ja löysin yhden ainoan tapauksen, mutta se lienee riittävä todiste liittämään tämä nuorempi Olli Korhonen vanhemman Olli Korhosen poikien joukkoon.
Täten, kun allaolevassa vuoden 1642 ruodutusluettelosta hänelle voidaan osoittaa patronyymi "Ollinpoika", hänet voidaan melko luottavaisesti liittää Vihtamossa samaan aikaan asuneiden Hannu ja Suni Ollinpoikien Korhosten veljeksi ja Taavetti Ollinpoika Korhosen, Pekka Ollinpoika Korhosen ja Yrjänä Korhosen nuoremmaksi velipuoleksi.
Se että tämä Olli Korhonen nuorempi tulee ruodutuksissa esiin kaksi vuotta ennen Suni Korhosta, viittaa siihen, että hän oli mahdollisesti parisen vuotta vanhempi kuin Suni.
Annan vielä kertauksena ylösottamani puhtaaksikirjoittamattomat Alasotkamon-Vihtamon ruodutukset aikaväleiltä 1627-1644, joissa on lihavoitu Vihtamossa asunut Olli Korhonen vanhempi ja hänen poikansa. Siis pyydän kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 1642 ruodutuksen kirjaukseen!
WA773: 754
m. "Wittzamojby", ruod 1627
¼ Peer Pesoinen 60 v
Anders Pesoinen sån 25 v
Peer Peersson Pesoinen 20 v
⅛ Erick Ericksson Mickhoinen
½ Oluff Korhoinen 50 v
Dauidh Olluffsson 26 v
½ Oluff Poiolainen 60 v
⅛ Peer Kåppari 30 v
Matz Kåppari måg 30 v
⅛ Marcus Tikanen 40 v
⅓ Morten Kaffueri 60 v
Morten Mårtensson 24 v
Påuell Mårtensson 18 v
¼ Hindrich Hyrkäs 40 v
½ Anders Tolwinen 50 v
Peer Anderssonn son 30 v
Jöns Mårwoinen dräng 16 v
Anders Andersson Haloinen
WA773: 755
Witzamåj, ruod 1629
½ Olåff Kårhojnen 52 v
⅛ Peer Käppärä 40 v
Matz Käppärä Mågh 22 v
¼ Olåf Pohjalainen 64 v
⅛ Erich Michelsson blind 60 v
Erich Erichsson son 30 v
¼ Peer Pesoinen 63 v
# ⅛ Swen Sirfwiö 60 v
Henrich Swensson son 22 v
Swen Swensson Sirfwiö S 30 v
⅛ Marcus Tickainen 42 v
¼ Henrich Hyrkäs 42 v
⅛ Anders Andersson blindh 60 v
½ Anders Tålfwainen 60 v
Peer Andersson son 32 v
Jöns Nenojnen drengh 18 v knecht
WA773: 758
Witzamoiby, ruod 1630
½ Oluf Korhoinen 63 v
Peer Olufsson
Jören Stiusson dreng
⅛ Peer Käppär
Madz Käppär mågh
¼ Oluff Pohjolainen 64 v
⅛ Erich Michoinen blindh
Erich Erichson son
¼ Peer Pussinen 62 v
Peer Peersson son
torppar Anders Peerss
⅛ Markus Tickainen
¼ Hinrich Hyrckäs
⅛ Anders Andersson blindh
½ Anders Tolvainen 60 v
Peer Anderss. Son
Jöns Neuwoinen dräng hafwer giordt hoor
WA773: 760: 251
1633 Witzamoiby, ruod 1633
¼ Oluff Pohjolainen 60 v
½ Oluff Korhoinen 60 v
son Peer Korhoinen 28 v
¼ Anders Pesojnen 60 v
son Måns Pesojnen 29 v
Anders Andersson 26 v
ES2467: 9104
Neder Sotkamoj by, ruod 1637
¼ Lars Hapalanen 35 v
¼ Lars Hildunen 35 v
¼ Peer Heickinen 30 v
Henrich Heickinen bror 22 v
½ Simon Mättanen 55 v
Matz Heranen dreng 19 v
Oloff Lindonen dreng 20 v
½ Marcus Tickanen 46 v
Lars Marcusson son 16 v knecht
⅓ Sigfredh Kafronen 27 v
½ Peer Korhonen 30 v
¼ Johan Mättanen 20 v
Staffan Ickonen drengh 27 v
¼ Peer Huskonen 42 v
WA773: 763
rd 1640 Alasotkamo, ruod 1640
⅛ Heikki Sirviö 38 v
⅛ Swen Sirviö bror 40 v
Swen Swensson son 16 v nihti 6
⅛ Madz Urpianen 35 v
⅛ Joseph Hapalainen 20 v
Staffan Hapalainen veli 15 v
¼ Lars Hapalainen 38 v
¼ Las Hilduinen 37 v
¼ Oluf Moisainen 34 v
½ Caspar Räyskyäinen 53 v
½ Simon Mättä 50 v
Per Simonsson son 21 v
½ Per Heickinen 53 v
Hindrich Heickinen veli 25 v
Oluf Hinderss Torvinen 18 v nihti 7
½ Johan Mättä 23 v
Hindrich Hyrkäs stiugson 15 v
¼ Per Hilduinen 31 v
¼ Oluf Pohjalainen 25 v
½ Per Korhoinen 32 v
¼ Hans Korhoinen veli 15 v
Per Huskoi 45 v
Lars Michelsson Liuha 35 v nihti 8
WA773: 765
V 1642 Nedersotkamoiby, 1642
¼ Hendrick Sirwiä
⅛ Helias Larss. Torwinen Knecht
⅛ Joseph Hapalainen
¼ Lars Hilduinen
¼ Oloff Moisanen
½ Peer Heickinen
⅓ Sigfredh Kofwinen
½ Johan Mättanen
¼ Peer Hilduinen
⅜ Oloff Pohialainen
½ Oluff Oluffsson Korhoinen Knecht
¼ Peer Huskoinen
WA773: 767
Nedersotkamoiby, 1643
⅛ Oloff Korhoinen
⅜ Peer Påhialainen
½ Peer Hilduinen
¼ Henrich Jokelainen
½ Peer Härkönen
¼ Lars Hilduinen
¼ Lars Hapalainen
¼ Oloff Michonen
¼ Anders Madzson Päköinen knecht 7
½ Sigfer Koffronen
¼ Joseph Hapalainen
¼ Madz Vhrpainen
¼ Peer Huskoi
½ Johan Määtä
WA774: 768
rd 1644 Neder Sotkamo by
¼ Madz Urpiainen
¼ Staffan Hapalainen
¼ Laars Hapalainen
½ Per Herckainen
½ Henrich Koffer
¼ Anders Hilduinen
½ Hinrich Hyrkäs
¼ Peer huuskoinen
½ Swän Korhoinen
¼ Peer pohjolainen
(Olen lihavoinut Korhosen, valitettavasti Forum ei ymmärrä rtf -formaatissa tuotua listaa, joten luettelo on vähäsen huonolukuinen, koska sarakkeita ei ole välistetty oikein.)
terv Matti Lund
Matti Lund
20.09.09, 13:22
Matti, kiitos listasta.
Sopiiko kysyä seurravista nimistä:
Jöns Qualainen ja påuall Qualainen
Voisivatko olla Kovalaisia :confused: ja mikä on "suomeksi" tuo kylä, missä heidät mainitaan?
Terv. Arla :)
Hei, kylä on suurimmalta osaltaan Mieslahtea, muttei menne aivan "yks-yhteen".
Tämän kuten muutaman muunkin nimen kirjaus muukalaisilla kirjaimilla muukalaiskirjurin kirjaamina on sangen ongelmallista.
Meidän Kivesjärven Kovalaisten nimet vastaavassa talollisluettelossa on kirjattu 1500 -kuvun Kainuussa Kovasiksi ja senaikaisissa listoissa milloin ensimmäinen kirjain on "K", milloin "C", kulloisenkin kirjurin mieltymyksistä riippuen.
Tätä "Qualainen" -nimeä on minun mahdoton tähän kirjata "presiis" oikein, koska voudintileissä on merkkejä ja merkkiyhdistelmiä, joita ei löydy tämän Windows -Vistan fonttikirjastosta. Olen näistä esimerkeistä antanut tänne kuvia, joista näitä käytöstä 1500 -luvun jälkeen poistuneista fonteista jotain paremmin ilmenee, kun ne kerran ovat asiakirjasta otetun kuvan muodossa. Esimerkiksi toinen kirjain ei ole suinkaan "u", vaan merkki, jonka alaosa muistuttaa eniten "u" -kirjainta ja siinä on sijoitettu sen yläpuolelle "heittohattu", jolle ei ole aivan täsmällistä vastinetta. Hattuja on erilaisia, mutta tietysti suomalaisissa nimissä äänneasu vastaa aivan u -vokaalia. Sen sijaan ruotsalaisissa nimissä on äänteellisiä vivahde-eroja, joita saatetaan erilaisilla "hatuilla" osoittaa.
Tässä on muutamia fontteja, mitä koneeltani löytyy ja joita osa löytyy 1600 -luvun fraktuuraa muistuttavasti ja ovat jonkin eurooppalaisen kielen nykypäivän fontteja:
ùúûüýÿũūŭůűų
Mutta voudintileissä on käsialoja, joissa hatut ja väkäset on sijoitettu vähän eri tavalla kuin näissä valmisfonteissa, joita itse kunkin koneelta voi löytyä.
Lisäksihän voudintileissä käytetään erikoismerkkejä, jotka vastaavat jotain useamman kirjaimen merkkiyhdistelmää. Tunnetuin merkki on pientä p -kirjainta muistuttava merkki, jossa on alaosassa läpivetoviiva, joka merkki on yhtä kuin per/Per. Jos lukee "Jåp" ilman viivaa, niin se on Jop, mutta jos on viiva se on Joper, jonka vastine on Jaakko. Vanha markan merkki on hankalin. Eräs tsekkiläinen fontti muistuttaa hieman sitä, mutta mitään kunnolla muistuttavaa nykyfonttia en ole sille löytänyt mistään kielestä. Siis se markan merkki vastaa myös mitä tahansa "mark" -merkkiyhdistelmää missä tahansa tekstinosassa, ei ainoastaan raha- tai painoyksikkönä. Esimerkiksilisä nimi Nelimarkka on yleensä 1600 -luvulla kirjattu "Neli" + markka -kippura (ei kuitenkaan muistuta muikumaukua tai minkään nykyvaluutan merkkiä, jeni taitaa olla lähinnä muistuttava)
Q -alkuisena on joskus Kuvaja -nimi. Esimerkiksi "quauia" = Kuvaja, jossa taas ei ole tarkalleen ottaen u -kirjainta, vaan hatulla varustettu kirjain, jonka alaosa muistuttaa u -kirjainta ja äänneasu vastaa v -kirjainta.
Tuo Qualainen voisi lähinnä olla Kuvalainen (lyhyempänä versiona Kuvajalaisesta ja siis vastaten lähinnä Kuvajaa), mutta Kovalaiseksi sitä ei millään saa.
terv Matti
"Täten, kun allaolevassa vuoden 1642 ruodutusluettelosta hänelle voidaan osoittaa patronyymi "Ollinpoika", hänet voidaan melko luottavaisesti liittää Vihtamossa samaan aikaan asuneiden Hannu ja Suni Ollinpoikien Korhosten veljeksi ja Taavetti Ollinpoika Korhosen, Pekka Ollinpoika Korhosen ja Yrjänä Korhosen nuoremmaksi velipuoleksi."
Terve Matti!
Viime talvena kerroit, että Olavi Korhosella s.1573 on ehkä vielä 1607 syntynyt Jussi niminen poika ja Ragni niminen tytär. Onko näille tiedoille löytynyt vahvistusta? Mieslahdessa alkaa Pohjanmaan henkikirjassa 1671 esiintyä Joseph Korhonen ja hk 1683 hänen poikansa Johan, Brita vaimonsa kanssa ja (naapurissako) hk 1686 Johan Korhonen, Carin vaimonsa kanssa. Voisikko heillä olla yhteyttä Jussi Oloffsonin kanssa?
Näitä olen miettinyt henkikirjoja tutkiessani?
Terveisin Martti K.
Matti Lund
20.09.09, 17:13
"Täten, kun allaolevassa vuoden 1642 ruodutusluettelosta hänelle voidaan osoittaa patronyymi "Ollinpoika", hänet voidaan melko luottavaisesti liittää Vihtamossa samaan aikaan asuneiden Hannu ja Suni Ollinpoikien Korhosten veljeksi ja Taavetti Ollinpoika Korhosen, Pekka Ollinpoika Korhosen ja Yrjänä Korhosen nuoremmaksi velipuoleksi."
Terve Matti!
Viime talvena kerroit, että Olavi Korhosella s.1573 on ehkä vielä 1607 syntynyt Jussi niminen poika ja Ragni niminen tytär. Onko näille tiedoille löytynyt vahvistusta? Mieslahdessa alkaa Pohjanmaan henkikirjassa 1671 esiintyä Joseph Korhonen ja hk 1683 hänen poikansa Johan, Brita vaimonsa kanssa ja (naapurissako) hk 1686 Johan Korhonen, Carin vaimonsa kanssa. Voisikko heillä olla yhteyttä Jussi Oloffsonin kanssa?
Näitä olen miettinyt henkikirjoja tutkiessani?
Terveisin Martti K.
Hei
Se Ragnihan tuli esiin käräjillä.
Paltamo ja Sotkamo 26-28.3.1674 (ES2113):
:83
Pekka Karppanen Katermasta teki tiettäväksi, että on ostanut 1/8 veromanttaalia, myyjinä
Olli Kaikkosen leski "Rugni" Korhoitar ja hänen poikansa Jöns Kaikkonen Ylisotkamonkylästä
Muistaakseni Ragni oli myös jonkin tapon tai tappelun todistajana, eli sellainen tieto siis oli, että Ragni Korhotar kuuluu samaan sukupolveen kuin Ollin nuoremmat pojat ja vaikea on ainakaan Sotkamosta ketään muuta isää Ragnille löytää kuin Olli Korhonen vanhempi myöhemmässä avioliitossaan tai joku hänen pojistaan aivan vanhimmasta päästä. Ragnillekin pitäisi löytää jostain asiakirjasta patronyymi kuten nuoremmalle Olli Korhoselle, niin varmistuisi ehkä lopullisesti Ragni Korhottaren alkuperä.
Mieslahden Korhoset ovat juuri sen Juho Korhosen eli Miettusen jälkeläisiä. Tämä ei selviä suoraan veroluetteloista, vaan Jooseppi Juhonpoika Korhosen (Jooseppikin on Miettunen joissain luetteloissa) käräjillä esittämistä Mieslahden Miettulan eli Korholan talon omistusta ja perimistä ja kahtiajakoa koskevista kanteista. Veroluetteloissa esiintyvä Juho Miettunen on itse asiassa Miettulan talon syytinkimies ja vävy; ja alunperin siis Jussi Korhonen. Sekä Juhon/Jussin apen isä Antti Miettunen, appi Antti Miettunen, Juho itse että Jooseppi Korhonen toimivat myös lautamiehinä. Miettulaa oltiin jakamassa veljesten välillä, mutta Joosepin veli kuoli samaan syssyyn ja jako toteutui Joosepin ja hänen vielä alaikäisen veljenpoikansa välillä. Riitaa ja epäselvyyttä talokaupoissa oli langonkin kanssa, joka oli Tervoja.
Lopulta kävi niin, että erinäisten kauppojen ja velanmaksuvaikeuksien jälkeen Mieslahden Korhola kirposi 1700 -luvun alkupuolella Korhosilta pois ja jälkeläiset hajaantuivat sieltä muualle, vaikka he yrittivät vielä muutamaan otteeseen uusilta omistajilta taloa takaisin. Näitä Korhosia on sitten vaikeaa varmuudella identifioida myöhemmin ja siksi he näyttävät olevan Korhos -tutkijoilta hukassa.
Samoin näyttävät Olli Ollinpoika Korhosen jälkeläiset Laakajärvellä olevan joiltakin hukassa, tai sangen sekaisessa tilassa, vaikka he siellä Laakajärvellä asuen pysyivätkin.
terv, tämä kaikessa "kiireessä" lonkalta heittäen, toivottavasti oikein, Matti Lund
Kiitos Matti!
Vastauksesi herättää lisää kysymyksiä? Laakajärven Olli esiintyy ensimäisen kerran Pohjanmaan hk.ssa 1675. Tarkoitatko häntä vai hänen poikaansa Ollia. Itse en henkikirjoista ole löytänyt isä Ollile patronyymiä. Onko hän tämän Veinin ja Hanssin veli Olli?
Sitten on vielä tämä Pekka? Korpisalmella esiintyy henkikirjassa 1654 Pekka Korhonen ja Sotkamon rippikirjassa 1683-98 Korpisalmella Peer P Korhoinen, joka on kuollut 1689. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1698_ik92/kuvat/63.jpg
Onko tämä Pekka Taavetin ja Yrjänän (Oloffson) veli?
Näitä Korhosia olen nyt juuri ollut tutkimassa ja sinulta kun tuntuu löytyvän tuota "Korhostietoa", niin heitimpähän "verkot veteen".
Sinulla on varmasti kiireellisempiä ja tärkeämpiäkin tutkimisen aiheita, joten.......?
Terveisin ja kiitoksin hyvistä tiedoistasi M K
Matti Lund
20.09.09, 19:20
Kiitos Matti!
Vastauksesi herättää lisää kysymyksiä? Laakajärven Olli esiintyy ensimäisen kerran Pohjanmaan hk.ssa 1675. Tarkoitatko häntä vai hänen poikaansa Ollia. Itse en henkikirjoista ole löytänyt isä Ollile patronyymiä. Onko hän tämän Veinin ja Hanssin veli Olli?
Sitten on vielä tämä Pekka? Korpisalmella esiintyy henkikirjassa 1654 Pekka Korhonen ja Sotkamon rippikirjassa 1683-98 Korpisalmella Peer P Korhoinen, joka on kuollut 1689. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1698_ik92/kuvat/63.jpg
Onko tämä Pekka Taavetin ja Yrjänän (Oloffson) veli?
Näitä Korhosia olen nyt juuri ollut tutkimassa ja sinulta kun tuntuu löytyvän tuota "Korhostietoa", niin heitimpähän "verkot veteen".
Sinulla on varmasti kiireellisempiä ja tärkeämpiäkin tutkimisen aiheita, joten.......?
Terveisin ja kiitoksin hyvistä tiedoistasi M K
Hei , vähän ennen sitä Olli Korhonen isä oli esittäytymässä käräjillä takaamassa poikansa Ollin aution talon ottoa Laakajärvellä viljelykseen.
Se ei ollut siis aivan umpimetsästä otto, vaan sitä oli edeltänyt raunoitunut yritys.
Tämä vanhempi Olli Korhonen vuonna 1675 eli kaikkein vanhimman Olli Korhosen poika ja Laakajärven isännän Olli Korhosen isä, määräsi omasta perinnöstään pojilleen jo elinaikanaan, jotta pojat pystyisivät ylläpitämään Laakajärven talon ja antamaan isälleen kohtuullisen syytingin. Se on minulle vielä hieman epäselvää, olisiko Olli siirtynyt syytingille viime eliajakseen poikiensa luo Laakajärvelle ja siellä kuollut? Ainakin 1670 -luvun alkupuolen käräjillä hän esiintyy vielä Vihtamosta käsin, mutta isän ja poikien välistä sopimusta olisi helpompi toteuttaa Laakajärvellä asuen.
Joka tapauksessa suurin osa tämän Olli Korhosen lastenlapsista on syntynyt Laakajärvellä.
------------------------
Mitä tulee Yrjänä Korhoseen, niin hänhän ei ollut Ollin poika, vaan Ollin toisen vaimon poika edellisestä aviosta ja siten Hannun, Ollin ja Sunin eli Veinin velipuoli, samasta äidistä, eri isästä. Taavetti ja Pekka (ja ehkä Juho eli Jussi) olivat myös velipuolia, mutta Ollin poikia, joilla oli äitinä Ollin ensimmäinen vaimo. Nythän Ollin lapset toisesta aviosta ovat syntyneet, kun Olli on ollut iältään noin 50 - 60 vuotta, sillä välillä. Tämän mukaan Ollin ensimmäinen vaimo olisi ollut hänen ikätoverinsa ja Ollin toinen vaimo vähän yli 10 vuotta nuorempi, muttei siitä juurikaan nuorempi, jos ei ollut lapsonen synnyttäessään poikaansa Yrjänää ensimmäiselle miehelleen.
terv Matti Lund
Kiitos Matti!
Tulipa taas arvokasta tietoa. Nyt nytkähti oma tutkimukseni taas aika askelen eteenpäin.
Kiitos sinulle, terveisin Martti.
Tuo Qualainen voisi lähinnä olla Kuvalainen (lyhyempänä versiona Kuvajalaisesta ja siis vastaten lähinnä Kuvajaa), mutta Kovalaiseksi sitä ei millään saa.
terv Matti
Kiitoksia Matti, laajasta selvityksestäsi.
t. Arla
Matti Lund
21.09.09, 08:49
... Sitten on vielä tämä Pekka? Korpisalmella esiintyy henkikirjassa 1654 Pekka Korhonen ja Sotkamon rippikirjassa 1683-98 Korpisalmella Peer P Korhoinen, joka on kuollut 1689. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1698_ik92/kuvat/63.jpg
Onko tämä Pekka Taavetin ja Yrjänän (Oloffson) veli?
M K
Niin, Pekkahan seurasi ensin isäänsä, eli vanhinta Olli Korhosta, Vihtamon Korholan isäntänä, mutta kun nuoremmat velipuolet kykenivät talosta huolehtimaan, niin hän jätti talon suosiolla heille, eli sopi isänsä kanssa näin.
On tietysti mielenkiintoista, että poikaesikoinen Taavetti ensin lähtee vävyksi Mieslahden Tarkiaiselle ja kirjoittautuu sitten nihdiksi, eli näyttää aivan luopuvan etuoikeudestaan.
Pekka on tämän jälkeen Vihtamon taloon jäävä senioripoika, jolle Taavetti on saattanut myydä esikoisoikeutensa isänsä taloon. Tosin talo on isän metsästä ottama uudistalo, joten ansaintaulottuvuus sen perimyksessä on ratkaisevinta ja esikoisuus painaa sen verran kuin se vielä elossaolevan isän mielestä mahtaa painaa. Pekka asuu sitten Vihtamon taloa isänsä kanssa noin 15 vuotta, kunnes myös hän päättää jättää isänsä talon ja muuttaa kotivävyksi Kolehmalaan? Parin vuoden päästä hän jättää Kolehmalan ja anoo taloa Korpisalmelta ...
Näiden vaiheiden jälkeen päästäänkin siihen kohtaan, josta itse olet aloittanut Pekan ja hänen jälkipolvensa seurannan.
Siis Olli Korhosen pojat ensimmäisestä aviosta jättivät isänsä talon Korholan Vihtamossa tai joutuivat jättämään Korholan nuoremmille velipuolillensa.
On sitten mielenkiintoinen kysymys, kumpi vaikutti tähän ratkaisuun enemmän: isä vai äitipuoli? - Saattoi olla niin, että talossa oli enemmän äitipuolen tuomaa omaisuusmassaa kuin isän työllään aikaansaamaa ja siten nuoremmat veljet olisivat paremmin ansainneet periä talon???
Toinen tekijä saattaa sitten olla, että ehkä vanhemmat pojat eivät tulleet hyvin toimeen äitipuolensä kanssa ja se olisi heikentänyt heidän haluaan pysyä Vihtamon talossa???
Lisäksi veljesten keskinäiset välit eivät olleet hääppöiset. Välillä tapeltiin oikein olan takaa ja oli tuuria, ettei tappeluissa pahemmin käynyt.
--------------------------
...
Sinulla on varmasti kiireellisempiä ja tärkeämpiäkin tutkimisen aiheita, joten.......?
Terveisin ja kiitoksin hyvistä tiedoistasi M K
Kyllähän Korhonen on tärkeä tutkimusaihe kansallisestikin ajatellen, koska suku on nyt kasvanut Suomen suurimmaksi ja Kainuun Korhoset ovat ilmeisesti siinä suurin tiedossa oleva sukuhaara. Täten on tärkeää, että tiedot varhaisimmista esi-isistä olisivat paikkansapitäviä eivätkä perustuisi suureen kuplaan.
Se on jäänyt minulla kieltämättä nyt vähän muitten jalkoihin, mutta ansaitsisi omalta osaltanikin kohotusta, joten yritän hieman edistää omaa selvittelyäni syksyn mittaan.
terv Matti Lund
Kiitos Matti!
Tuota vähän arvelinkin, että Katermassa Hk 1651-52 esiintyvä Pekka ja Korpisalmella 1672-75 Pekka ovat isä ja poika? 1675 jälkeen hk:ssa ei esiiny Katermassa eikä Korpisalmella Pekka Korhosia? Rippikirjassa 1682-97 esiintyvä Pekka on siis mitä todennäköisimmin vanhimman 1607 syntyneen Pekan poika?
Loppuuko Korhoset Pekan puolelta poika Pekkaan, en ole itse löytänyt jatkoa tälle sukuhaaralle? Rk:ssa esiintyvä (Soror) Chirstin Korhotar on käsitykseni mukaan 1607 syntyneen Pekan tytär ja Mater Chirstin Kolematar (k.elokuussa 1689) hänen vaimonsa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1698_ik92/kuvat/63.jpg
Terveisin M K
Matti Lund
21.09.09, 09:59
Kiitos Matti!
Tuota vähän arvelinkin, että Katermassa Hk 1651-52 esiintyvä Pekka ja Korpisalmella 1672-75 Pekka ovat isä ja poika? 1675 jälkeen hk:ssa ei esiiny Katermassa eikä Korpisalmella Pekka Korhosia? Rippikirjassa 1682-97 esiintyvä Pekka on siis mitä todennäköisimmin vanhimman 1607 syntyneen Pekan poika?
Loppuuko Korhoset Pekan puolelta poika Pekkaan, en ole itse löytänyt jatkoa tälle sukuhaaralle? Rk:ssa esiintyvä (Soror) Chirstin Korhotar on käsitykseni mukaan 1607 syntyneen Pekan tytär ja Mater Chirstin Kolematar (k.elokuussa 1689) hänen vaimonsa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1698_ik92/kuvat/63.jpg
Terveisin M K
Ei lopu. Kyllä Pekalla oli tyttäriäkin. Tarkistele rippikirjasta ja henkikirjasta Yrjänä Ohtosen perhettä, siellä oli emäntänä Korhotar.
terv Matti
Hei Matti!
Ei lopu. Kyllä Pekalla oli tyttäriäkin. Tarkistele rippikirjasta ja henkikirjasta Yrjänä Ohtosen perhettä, siellä oli emäntänä Korhotar.
terv Matti
Tarkoitin Pekan sukua Korhosina?
Terveisin Martti
Terve!
Pohjanmaan hk:ssa Sotkamossa 1686 esiintyy kolme Pekka Korhosta.
Yli-Sotkamossa asuu Pekka Veininpoika Korhonen, vaimonsa Marketta Hyrkättären kanssa.
Ala-Sotkamossa asustelee Pekka Olavinpoika Korhonen, vaimonsa Marketta Kämärätteren kanssa, yhdessä Erkki veljensä kanssa.
Sitten on vielä Pekka Korhonen vaimonsa Anna Tervottaren kanssa Ala-Sotkamossa. Onko tietoa Kenen poika tämä Pekka on? Hän ilmaantuu henkikirjoihin 1675 ja on henkikirjoissa aina 1686 saakka, jolloin hän todennäköisesti kuolee?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/pohjanmaan_laani/henkikirja_1686-1686_lt1524_nide9192/kuvat/10.jpg
Sotkamon rk:ssa 1683-98 hän esiintyy perheineen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1698_ik92/kuvat/21.jpg
Onko hänen pojillaan lapsia? Olen yrittänyt selvittää hänen sukunsa vaiheita, mutta näyttää näin "maallikolle" olevan ylivoimainen tehtävä?
Onko jollakulla tietoa tästä sukuhaarasta?
Terveisin Martti K :confused:
Terve!
Voiko joku auttaa mitä Rippikirjan sivulla oleva teksti Margeta Korhottaren kohdalla tarkoittaa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/kuvat/13.jpg
Kyselee "ummikko" suomalainen M.K
Onkohan Korhosia tutkiville tullut vastaan
Anna Korhonen, sn.1672, syntymäpaikkaa ei tiedossa
k. 9.12. 1742 Kuuksenvaara Ilomantsi 70 vuotiaana ig:m fienden.
Kovasti kiinnostaisi mistä on tullut tämä Anna Ilomantsiin. Hänet mainitaan Piipposille vaimona.Piipposet ovat tulleet Ilomantsiin
noin > Lauri Piipponen nv. 1660 luultavammin Vuolijoelta Kuuksenvaaraan
Terve!
Tässä lähinnä kyseistä vuotta oleva Anna?
Taulu 1 I Anna Olavintytär Korhonen s. n 1682 Sotkamo Laakajärvi Korhola?. Vanhemmat: Olavi Olavinpoika Korhonen ja Gertrut Korhonen e. Hyyrylätär. Taulu 2 __________________________________________________ __________ Taulu 2 (taulusta 3) II Olavi Olavinpoika Korhonen s. n 1643 Sotkamo, k. n 1708 Sotkamo Laakajärvi Korhola?, ikä 65 v. Vanhemmat: Olavi Olavinpoika Korhonen ja Walborg Korhonen e. Tuhkatar. Taulu 3 Löytyy vielä elossa Sotkamon heknkikirjassa Laakajärveltä 1708, mutta ei 1709. Tämä vanhempi Olli Korhonen vuonna 1675 eli kaikkein vanhimman Olli Korhosen poika ja Laakajärven isännän Olli Korhosen isä, määräsi omasta perinnöstään pojilleen jo elinaikanaan, jotta pojat pystyisivät ylläpitämään Laakajärven talon ja antamaan isälleen kohtuullisen syytingin. Se on minulle vielä hieman epäselvää, olisiko Olli siirtynyt syytingille viime eliajakseen poikiensa luo Laakajärvelle ja siellä kuollut? Ainakin 1670 -luvun alkupuolen käräjillä hän esiintyy vielä Vihtamosta käsin, mutta isän ja poikien välistä sopimusta olisi helpompi toteuttaa Laakajärvellä asuen. Joka tapauksessa suurin osa tämän Olli Korhosen lastenlapsista on syntynyt Laakajärvellä. 1. Puoliso: Gertrut Korhonen e. Hyyrylätär. Taulusta 1 s. n 1643, k. n 1697, ikä 54 v. Lapset: 1. Olavi Olavinpoika Korhonen, s. n 1674 Sotkamo Laakajärvi 2. Pekka Olavinpoika Korhonen, s. n 1678 Sotkamo Laakajärvi, k. 1744, ikä 66 v 3. Vappu Olavintytär Korhonen, s. n 1680 Sotkamo Laakajärvi 4. Anna Olavintytär Korhonen, s. n 1682. Tauluun 1 5. Heikki Olavinpoika Korhonen, s. 1676 Sotkamo Laakajärvi Korhola?, k. 1744 Sotkamo Älänne Ollikkala, ikä 68 v 6. Juho Olavinpoika Korhonen, s. n 1685 Sotkamo Laakajärvi Korhola, k. 9.1.1766 Sotkamo Laakajärvi Korhola, ikä 81 v 2. Puoliso: Vihitty n 1698 Carin Korhonen k. n. __________________________________________________ __________ Taulu 3 (taulusta 4) III Olavi Olavinpoika Korhonen talonpoika 1/4 manttaalia, s. n1624 Sotkamo, k. n 1697 Alasotkamo, ikä 73 v. Vanhemmat: Olavi (Olof "vanha") Korhonen ja NN 2 Korhonen. Taulu 4 WA773: 765 V 1642 Nedersotkamoiby, 1642 ¼ Hendrick Sirwiä 1/8 Helias Larss. Torwinen Knecht 1/8 Joseph Hapalainen ¼ Lars Hilduinen ¼ Oloff Moisanen ½ Peer Heickinen 1/3 Sigfredh Kofwinen ½ Johan Mättanen ¼ Peer Hilduinen 3/8 Oloff Pohialainen ½ Oluff Oluffsson Korhoinen Knecht ¼ Peer Huskoinen . Puoliso: Walborg Korhonen e. Tuhkatar. Taulusta 2 emäntä, s. n 1625 Sotkamo, k. n 1697 Sotkamo Alasotkamo, ikä 72 v. Lapset: 1. Olavi Olavinpoika Korhonen, s. n 1643. Tauluun 2 2. Erkki Olavinpoika Korhonen, talonpoika, s. n 1648 Sotkamo, k. n 1718 Sotkamo, ikä 70 v 3. Johan Olavinpoika Korhonen, s. Sotkamo 4. Pekka Olavinpoika Korhonen, talonpoika, s. n 1653 Sotkamo, k. n 1698 Sotkamo Alasotkamo, ikä 45 v __________________________________________________ __________ Taulu 4 IV Olavi (Olof "vanha") Korhonen
Terveisin M.K
Matti Lund
03.10.09, 20:14
Terve!
Voiko joku auttaa mitä Rippikirjan sivulla oleva teksti Margeta Korhottaren kohdalla tarkoittaa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/kuvat/13.jpg
Kyselee "ummikko" suomalainen M.K
Sanoisin, että tarkoittaa jotenkin näin:
Otetaan takaisin / uudestaan tämän numeron alaisuuteen, jonka Mikko Suutari on ilmoittanut oheisessa.
(Tarkoittaneekohan ruotilaisnumeroa tahi ruotilaisen talonnumeroa, kukapa tiennee? - Lukee vain pelkkä "optages å nyo under denna nummer" [m:n pääällä geminaattaviiva])
terv M Lund
Kiitos Matti.
Mikko on minun käsittääkseni Marketan poika ja Heikki Suutari hänen isänsä?
Terv. Martti K
Marja Leena Ristimäki
04.10.09, 10:18
Suutarien sukukirjan mukaan Jormas 2 isäntänä olleen Mikko Suutarin ( s. 1707 Säräisniemi) isä oli Pauli Suutari (s. 1680), äiti Briitta Turunen. Pauli Suutarin isä taas Mikko Suutari, s.1648 ja äiti Carin.
Sukukirjassa ei ole valitettavasti esipolvien naisten sukunimiä, joten varmuutta jonkun Margetan Korhosuudesta ei sitä kautta näe. "Sopivia" Margetoja voisi olla esim. Mikko Suutarin veljen Heikki Suutarin vaimo Margeta, s. 1706 Säräisniemellä. Sukukirjan mukaan Heikki on muuttanut Impilahdesta (?) jonnekin mutta ei ole tietoa minne menneet. Margetalla ja Heikillä oli poika Heikki, joka kuoli Impilahdessa 1780.
Lieneekö tämä haettu Margeta? Miksi ei sitten asunut oman poikansa luona? Sekä Heikille että Margetalle on sukukirjassa kuolinvuosi 1758, Heikille paikkana Impilahti, Margetan kohdalta paikkaa ei mainita.
Sateisesta Helsingistä
Marja Leena
Marja Leena Ristimäki
04.10.09, 10:36
Pieni korjaus vielä. On niin pientä pränttiä tuo sukukirja että pitä tutkia lasien kanssa uudemman kerran. Heikin ja Margetan muutto Impilahdelle ei siis ole varma asia vaan teoria. Heikki ja Margeta häviävät Sotkamosta ja Impilahdelta löytyy pariskunta joka VOISI olla tämä mutta siitä ei ole varmuutta. Eikä siis siitä, että Impilahden Heikki olisi tämän Margetan ja Heikin poika.
Marja Leena
Marja Leena Ristimäki
04.10.09, 10:57
Ja vielä näistä "sopivista" Margetoista.
Pauli Suutarin veli Heikki (s.n. 1672 Veneheitossa) oli naimisissa Margeta -nimisen vaimon kanssa. Margetan syntymä- tai kuolinvuota ei ole mainittu sukukirjassa. Myös Heikin kuolinaika puuttuu. Heidän lapsekseen mainitaan poika Antti, s.n.1691, k.16.6.1769 Veneheitossa.
Jos on kysymyksessä tämä Margeta niin silloin hän on Mikon isän veljen vaimo. Jos taas tuo aiempi niin silloin hän olisi Mikon veljen vaimo.
Kirjoitteli sama.
Terve!
Olet oikeassa, tuo Heikki on Sotkamon rk.1728-34 mukaan selvästi Mikon veli ja heidän isänsä on Pauli. Paulin vaimona on sitten Riitta. Heikin vaimona Marketta ja Mikon vaimona Juliana Polvitar. Paulilla näyttää olleen 1734 uusi vaimo Juliana.
Veljeksiä on vielä Tuomas vaimona Carin, Lars vaimona Kirsti Korhotar ja Pauli.
Sotkamon rk:ssa 1757-64 tämä Marketta Korhotar esiintyy leskenä? ja tästä sivusta minä rupesin "purkamaan" tätä Marketan taustaa. Ylisotkamossa on syntynyt Martti Veininpoika Korhoselle n1679 Marketta niminen tytär. Olisikkohan hän tämä Marketta?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1757-1764_ik92-93/kuvat/21.jpg
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/kuvat/15.jpg
Terveisin Martti K
[quote=Korhoant;49016]Terve!
Tässä lähinnä kyseistä vuotta oleva Anna?
Taulu 1 I Anna Olavintytär Korhonen s. n 1682 Sotkamo Laakajärvi Korhola?. Vanhemmat: Olavi Olavinpoika Korhonen ja Gertrut Korhonen e. Hyyrylätär.
Kiitos tiedoista.
Jää nuoreksi kyllä. Lieksa-Pielisjärvi suunnalla on näköjään Korhosia ollut ihan sopivalla ajalla. Jatkampa pähkäilyjäni. Noin vanhoja tietoja en itse osaa hakea :) niin turvauduttava vain viisaampien tietoihin ja kysellä..
http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/pages/lieksan-historia/asutushistoria.php
http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/media/download_gallery/K%E4kisalmen%20l%E4%E4nin%20maakirja%20v.1631%20Pi elisj%E4rvi.pdf
Marja Leena Ristimäki
04.10.09, 16:38
Hei, Martti
enpä oikein osaa ottaa kantaa tuohon Marketan syntyperään. Syntymävuosi kyllä näyttäisi täsmäävän. Katsoin uudestaan sitä ensimmäistä linkkia 1750 rippikirjaan. Siinä Margeta Corhottaren yläpuolella on jotakin (nimi?) josta en saa siitäkään selvää. Rivin kohdalla on vuosiluku 1672, joka täsmäisi sen Mikon setä-Heikin syntymävuoteen. Suutarit taisivat tulla Sotkamoon Veneheitosta vasta 1700 -luvun puolella. Saattoihan heillä silti olla yhteyksiä Sotkamoon aikaisemminkin vaikka polkupyörää ei ollut vielä keksitty helpottamaan riiuulla käyntiä.
T. Marja Leena
Tervehdys!
Kiitos Marja Leena runsaista tiedoista. Tuo vuosiluku 1750 rippikirjassa tarkoittaa Marketan syntymävuotta 1679. Kävin tuolla Pohjanmaan hk:n 1723 sivulla Veneheitossa ja löytyyhän sieltä vielä silloinkin useita Suutari-sukuisia. On Marketta, jonka poika Hendrich ja Marketan mies (Jacb)? Tämä ei vielä kerro mitään, kun ei tiedä tuon Marketan sukunimeä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/pohjanmaan_laani/henkikirja_1724-1724_lt1324_nide9274/kuvat/3.jpg
Tämä ei vielä kerro muuta, kuin että Suutarit ovat sieltä kotiutuneet Sotkamoon ja Marketta Korhotar jotenkin liittyy Mikko Suutarin perheeseen? Joka tapauksessa olen lisännyt Marketalle puolisoksi Suutarin, tosin monen kysymysmerkin kanssa.
Kiitos ja terveisin Martti K
Terve!
WA773: 763
rd 1640 Alasotkamo, ruod 1640
⅛ Heikki Sirviö 38 v
⅛ Swen Sirviö bror 40 v
Swen Swensson son 16 v nihti 6
⅛ Madz Urpianen 35 v
⅛ Joseph Hapalainen 20 v
Staffan Hapalainen veli 15 v
¼ Lars Hapalainen 38 v
¼ Las Hilduinen 37 v
¼ Oluf Moisainen 34 v
½ Caspar Räyskyäinen 53 v
½ Simon Mättä 50 v
Per Simonsson son 21 v
½ Per Heickinen 53 v
Hindrich Heickinen veli 25 v
Oluf Hinderss Torvinen 18 v nihti 7
½ Johan Mättä 23 v
Hindrich Hyrkäs stiugson 15 v
¼ Per Hilduinen 31 v
¼ Oluf Pohjalainen 25 v
½ Per Korhoinen 32 v
¼ Hans Korhoinen veli 15 v
Per Huskoi 45 v
Lars Michelsson Liuha 35 v nihti 8
Osaako joku selventää mitä ruotuluettelossa oleva "stiugson" on suomeksi?
Tätä nimeä ihmettelee ja kyselee, Martti K
Hei,
Vai olisiko se stiufson = poikapuoli ?
t. Päivi V.
Kiitos Päivi.
Näin varmaan on?
terv. M K
Matti Lund
27.10.09, 18:55
Hei,
Vai olisiko se stiufson = poikapuoli ?
t. Päivi V.
Hei, lista vaikuttaa epäilyttävästi minun tänne joskus lähettämältä "litteroinnilta" ja alkuperäisessä dokumentissa lukee niin kuin "litteroinnissa" on eli stiugson eikä "stiufson", jolla tavalla saattaa lukea aivan jossain toisessa listassa, joka on taas Päiville tuttu.
Se ei ole siis "litteroinnissa" oleva lyöntivirhe, vaan kirjurin käytämä ilmaisumuoto.
Tietysti jokaisen, joka on jonkin verran tätä sukuselvittelyä harrastanut, pitäisi ymmärtää tämä asiayhteys ja osata tulkita, että se tarkoittaa poikapuolta, vaikka nykyisistä sanakirjoista sille löytyy vähäsen erinnäköinen sana.
Se on siis normalisoituna nykyruotsille "styfson".
--------------------------------------------
Pitää harkita uudemman kerran, annanko tietoja "litteroidussa" tai muuten alkuperäistä jäljittelevässä muodossa, kun niitä ei käsitetä. Olen muutenkin alkanut sellaisen tavan edullisuutta epäillä!
Siis harkitsen seuraavalla kerralla, jos jotakin listaa esitän lähteenä ja perusteluna jollekin väittämälleni, että annan sen tulkitsemanani normalisoituna suomenkielisenä listana, jotta tulisi edistettyä tarkoitettua asiaa paremmin ja vältettyä tällaisia sekaannuksia, joita näyttää näistä "litteroiduista" listoista syntyvän.
Kiinnostaa kuulla, mitähän kautta tämäkin lista lienee kiertänyt tähän kysymykseen ja mikä tieto kysyjällä mahtaa sen alkuperästä olla. Onko joku tarjonnut sen aivan omana tuotoksenaan?
Minulla on Kainuun osalta tällaisia listoja ehkä noin 20000 nimestä 1500- ja 1600 -luvuilta, kuten mm. kaikista ruodustusluetteloista, mutta tämä opetti sen, ettei olekaan kovin hyödyllistä julkaista niitä sellaisessa muodossa, koska syntyy nähtävästi paljon väärinkäsityksiä ja ne kiertävät lähteistään irrotettuina aivan mielivaltaisesti.
Taidanpa tästedes jättää nämä tällaiset listat visusti pöytälaatikkooni, koska ne eivät näyttäisi ajavan niille aseettamaani tavoitetta.
terv Matti Lund
tellervoranta
27.10.09, 19:35
Saat Matti lähettää minulle muutaman, jos pöytälaatikko ei mene kiinni. :D:
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.