Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Olli Kursu ja vaimonsa Anna Hannuntytär
Otsikon tulisi tietysti olla Tuomas Ollinpoika ja vaimonsa Anna Hannuntytär! - voiko moderaattori tätä korjata?
Olli Tuomaanpoika Kursua pidetään haloslaisena ja hänen arvioidaan syntyneen 1648. Tämä Olli vei vihille Priita Matintyttären, Kuhmitsoja häne lienee ollut.
Ollin isä oli tietojen mukaan Tuomas Ollinpoika Kemijärven Ollilasta (1620) ja vaimonsa oli Anna Hannuntytär (1626).
Tuomaan ei uskota asuneen lapinkylissä ja yrittäisin etsiä merkkejä, missä Tuomas asusti ennen vuotta 1677 ja mistä löysi vaimonsa Anna Hannuntyttären?
Olli Halonen ilmaantui Paavali Halosen ja toisen poikansa Pekan rinnalle Kemijärven henkikirjaan vuodesta 1641. Olli Paavalinpoika Halosen taloudessa asui isännän lisäksi vain vaimo. Jos Tuomas Ollinpoika syntyi 1620, missä Tuomas oli, sillä oli tuohon aikaan 21-vuotias?
Olli Paavalinpoika mainitaan edelleen 1648 Kemijärvellä kahden (2) hengen taloudessa, mutta 1652 kolmen (3) hengen taloudessa. Tuolloin oli syntynyt jo pojalleen Tuomas Ollinpojalle poika Olli, ja missä Tuomas oli jos hän ei näy Kemijärven kirjoissa kuin vasta 1677 vuodesta.
Kuolajärven kylän lukutaitoisten joukossa oli 1700 luvun alkukymmenillä mainittu Olof Cursu ja poika Pekka vaimonsa Britan kanssa, poika Lauri, Henrik Halonen ja vaimo Maria[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
__________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24917055
Otsikon tulisi tietysti olla Tuomas Ollinpoika ja vaimonsa Anna Hannuntytär! - voiko moderaattori tätä korjata?
Olli Tuomaanpoika Kursua pidetään haloslaisena ja hänen arvioidaan syntyneen 1648. Tämä Olli vei vihille Priita Matintyttären, Kuhmitsoja häne lienee ollut.
Ollin isä oli tietojen mukaan Tuomas Ollinpoika Kemijärven Ollilasta (1620) ja vaimonsa oli Anna Hannuntytär (1626).
Tuomaan ei uskota asuneen lapinkylissä ja yrittäisin etsiä merkkejä, missä Tuomas asusti ennen vuotta 1677 ja mistä löysi vaimonsa Anna Hannuntyttären?
Olli Halonen ilmaantui Paavali Halosen ja toisen poikansa Pekan rinnalle Kemijärven henkikirjaan vuodesta 1641. Olli Paavalinpoika Halosen taloudessa asui isännän lisäksi vain vaimo. Jos Tuomas Ollinpoika syntyi 1620, missä Tuomas oli, sillä oli tuohon aikaan 21-vuotias?
Olli Paavalinpoika mainitaan edelleen 1648 Kemijärvellä kahden (2) hengen taloudessa, mutta 1652 kolmen (3) hengen taloudessa. Tuolloin oli syntynyt jo pojalleen Tuomas Ollinpojalle poika Olli, ja missä Tuomas oli jos hän ei näy Kemijärven kirjoissa kuin vasta 1677 vuodesta.
Kuolajärven kylän lukutaitoisten joukossa oli 1700 luvun alkukymmenillä mainittu Olof Cursu ja poika Pekka vaimonsa Britan kanssa, poika Lauri, Henrik Halonen ja vaimo Maria[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
__________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24917055
Tuomas Ollinpoika perheineen näkyy 1675. Samassa taloudessa asuu Tuomas vaimoineen, velipoika Lauri vaimoineen sekä Tuomaksen poika ja tytär http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649701
Tuolla on Länsipohjan läänin henkikirjat 1643-1701 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Sieltä luulisi löytyvän Tuomas Ollinpojan, jos oli kirjoilla lapinkylässä.
Kysymys. Millä perusteella Brita Matintytär olisi Kuhmitsan sukua? Jos Olli Tuomaanpoika Kursu on syntynyt noin 1648 ja Kuolajärvellä syntynyt Matti Kuhmitsa on häntä noin 10 vuotta nuorempi, olisi hänen mahdollinen Brita-tyttärensä syntynyt aikaisintaan 1670-luvun lopulla. Ikäero Olliin olisi äkkiä yli 30 vuotta. Ei mahdotonta, mutta olen skeptinen.
Eikös tämän samaisen Olli Kursun vaimoksi jossain vaiheessa sitkeästi yritetty Brita Kallentytär Mölöä Tervolasta?
Kysymys. Millä perusteella Brita Matintytär olisi Kuhmitsan sukua? Jos Olli Tuomaanpoika Kursu on syntynyt noin 1648 ja Kuolajärvellä syntynyt Matti Kuhmitsa on häntä noin 10 vuotta nuorempi, olisi hänen mahdollinen Brita-tyttärensä syntynyt aikaisintaan 1670-luvun lopulla. Ikäero Olliin olisi äkkiä yli 30 vuotta. Ei mahdotonta, mutta olen skeptinen.
Eikös tämän samaisen Olli Kursun vaimoksi jossain vaiheessa sitkeästi yritetty Brita Kallentytär Mölöä Tervolasta?
Brita Matintyttären syntymävuosi on 1657.
Olli Tuomaksenpoika Halonen-Kursu meni vanhoilla päivillään naimisiin Agneta Kaikkosen kanssa vuonna 1713, joka lienee ollut saamelaisukuinen Sodankylän/Kittilän suunnalta. Avio oli Agnetankin toinen. Ensimmäinen mies Antti Kuhmitsa kuoli 1705. Agneta ei itsekään ollut enää nuori,18 vuotta Ollia nuorempi,ja synnytti Ollille kuopuksen 52-vuotiaana.
Eikös tämän samaisen Olli Kursun vaimoksi jossain vaiheessa sitkeästi yritetty Brita Kallentytär Mölöä Tervolasta?Olli Tuomaanpojan vaimona mainitaan Pohjanmaan läänin tositekirjassa vuonna 1680 Priita Matintytär (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=85&kuid=12761750&amnimeke=Pohjanmaan+l%C3%A4%C3%A4nin+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Tositekirja+1680-1680+%289179%29&ay=1973448&sartun=236064.KA&atun=316780.KA&hakid=7708), eli nimen perusteella ei voisi olla Kalle Mölön tytär.
Mitä tulee Tuomas Ollinpojan seikkailuihin Kemijärvellä, edelleenkin ihmettelen, että häntä ei mainita Kemijärvellä isänsä talossa, kuin vasta kolmekymppisenä. Onko hänet mainittu jossakin kirjoissa ennen vuotta 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623026) ja 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649701)? Eli vasta 1650 sotaväenoton jälkeen.
Olli Paavalinpoika isännöi maakirjassa neljännesmanttaalin taloa Kemijärvellä edelleen vuonna 1650, jolloin poikansa Tuomas Ollinpoika oli jo 30-vuotias, eikä häntä taloon kirjattu. Vuoden 1653 ruotuluettelon mukaan Kemijärven talot muodostivat 2. ruodun ja sieltä Halosen Paavo Paavonpojan talosta lähti renki Paavo Simonpoika nihdiksi, mutta kuoli sille tielleen. Kolmas ruotukin oli Kemijärveltä. Tapani Henrikinpoika Könösen veli Henrik Henrikinpoika lähti näiden talojen edestä nihdiksi 1653. Muita isäntiä olivat Matti Matinpoika Karpinen, Matti Erkinpoika Oinas, Tuomas Lappalainen, Olli Pekanpoika Pöykiö ja Lauri Pekanpoika Frantzila[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Vuoden 1663 tositekirjassa kerrotaan, että Olli Paavalinpoika Halosen taloudessa asui isäntä kahden poikansa, kahden pojanvaimon sekä piian kanssa. Miksi talossa ei mainita Olli Paavalinpojan vaimoa? Koska myöskään Olli Paavalinpojan vaimoa Markettaa en ole löytänyt Kemijärveltä, asuiko Olli Kuolajärvellä ja muutti takaisin Kemijärvelle vaimonsa kuoltua? Jos tähän saisi myös tarkennuksia.
Jos Tuomas ei ollut sotamiehenä, niin mistä molemmat pojat ilmaantuivat vaimoineen (molemmat Matintyttäriä, olivatko sisaruksia?) 1663 taloon, jolloin esim. Tuomas Ollinpoika oli jo 43-vuotias?
Lisäksi ihmettelen sitä, miksei talon emäntää Anna Hannuntytärtä mainita esim. tositekirjassa 1680 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=85&kuid=12761750&amnimeke=Pohjanmaan+l%C3%A4%C3%A4nin+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Tositekirja+1680-1680+%289179%29&ay=1973448&sartun=236064.KA&atun=316780.KA&hakid=7708), missä talon muu väki on tarkoin ilmoitettu, jos hän kuoli asiakirjatietojen mukaan 1703 vuonna. Poikien Laurin ja Olli Tuomaanpojan vaimot on kyllä ilmoitettu.
Toivottavasti osasin loogisesti esittää kysymykset, enkä sotkeentunut nimissä:rolleyes:
___________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) RA Roterings- och utskrivningslängder, Arkiv med löpande volymnumrering, SE/KrA/0025/0/212 (1653-1684) kuva 12
Olen lueskellut tätä foorumia jo vuosia ennen kuin nyt sitten lopulta liityin jäseneksi. Otin tuon Mölön esille, koska muistelen, että tällä foorumilla tätä Brita Matintytär asiaa käsiteltiin vuosia sitten. Aikanaan niissä keskusteluissa myös kumottiin väite, että Olli Tuomaanpojan vaimo olisi ollut Brita Kallentytär Mölö. Halusin lähinnä varmistaa, että samasta henkilöstä puhutaan.
Olli Tuomaanpoika ja Brita Matintytär ovat esivanhempiani ja nyt esitit Outika niin hyviä kysymyksiä, että täytyy koettaa itsekin vähän tonkia tätä asiaa.
Markku Pelttari
22.07.21, 08:43
Briita Kallentytär Mölö näyttää olevan yksi niitä omituisia olettamuksia, joka on Geniinkin päätynyt.
Miksi sitten joitakin henkilöitä ei näy näissä 1600-luvun luetteloissa? Varmaankin sen takia ettei niitä ole tarkoitettukaan ns. henkikirjoiksi, vaan laadittu mm. verotustarkoituksiin, jolloin vain olennaiset henkilöt on lisätty ja nekin vähän miten sattuu. Esim. tämä Anna Hannuntytär mainitaan viimeisen kerran v. 1676 ja miehensäkin Tuomaksen viimeinen merkintä on v. 1688, koska hän ei ole enää isäntä, vaan poikansa on. Anna Hannuntytär lienee ollut viimeiset vuotensa kovin huonokuntoinen, koska viimeinen ripilläkäyntimerkintä on v. 1699. Kuitenkin molemmat elävät vielä 1700-luvun puolella. Siis sen perusteella, että jotain henkilöä ei jonain aikana näy verotiedoissa, ei voi päätellä henkilön olemassaoloa tai paikkaa.
Monesti on myös ihmetelty, miten näille 1600-luvun miesten puolisoille on useasti keksitty nimet ja patronyymit, vaikka luetteloissa on pelkästään merkintä "h". Niin minäkin ihmettelen.
Agneta Kaikkosesta minulla on merkittynä, että olisi Iissä syntynyt Juho Jaakonpoika Kaikkosen tytär. En muista, mistä tuo tieto on tempaistu. Genissäkin näkyy olevan sama tieto ja vielä merkintä, että tämä Juho kuoli Sodankylässä. Lieneekö Kaikkosia edes ollut Sodankylässä tuohon aikaan?
Jouni Kaleva
22.07.21, 10:40
Agneta Kaikkosesta minulla on merkittynä, että olisi Iissä syntynyt Juho Jaakonpoika Kaikkosen tytär. En muista, mistä tuo tieto on tempaistu. Genissäkin näkyy olevan sama tieto ja vielä merkintä, että tämä Juho kuoli Sodankylässä. Lieneekö Kaikkosia edes ollut Sodankylässä tuohon aikaan?
Hei
Mistä ajankohdasta nyt puhutaan? Milloin Agneta on syntynyt?
Iin Kaikkosen talo perustettu 1600-luvun alkupuolella. Juho Jaakonpoikaa ei siellä kylläkään taida olla 1600-luvun loppupuolella.
Agneta Kaikkosesta minulla on merkittynä, että olisi Iissä syntynyt Juho Jaakonpoika Kaikkosen tytär. En muista, mistä tuo tieto on tempaistu. Genissäkin näkyy olevan sama tieto ja vielä merkintä, että tämä Juho kuoli Sodankylässä. Lieneekö Kaikkosia edes ollut Sodankylässä tuohon aikaan?
Ensimmäinen Kemin Lappiin merkitty Kaikkonen lienee ollut Erkki Kaikkonen, joka asettui Sompion Pyhäjärvelle 1740-luvun lopulla. Hän lienee ollut kuitenkin saamenlähtöä savolaisesta sukunimestään huolimatta. Ainakin tämän käsityksen sain tutkimuksesta "Lapinmaan maaoikeudet
Asutus ja maankäyttö keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun" sivut 189-190. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75979/omju_2006_6_asutuksen_ja_maankayton.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tutkimuksessa mainintaankin, että "Pyhäjärven Kaikkoset ja Syväjärven Mattaset polveutuivat myös Sodankylän vanhoista suvuista."
Markku Pelttari
22.07.21, 13:22
Agneta Juhontytär Kaikkonen s. n. 1668 Ii? - k. 2.12.1749 Salla, kuoliniäksi merkitty 82 vuotta.
Markku Pelttari
22.07.21, 13:33
Enpä heti löytänyt Agnetan viimeisiä merkintöjä rippikirjasta, mutta tässähän hän on poikansa Juho Palojärven kotona.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1478&pnum=31
Agneta Juhontytär Kaikkonen s. n. 1668 Ii? - k. 2.12.1749 Salla, kuoliniäksi merkitty 82 vuotta.
Sodankylän Kaikkosten sukukuntaa:
I Matti Kaikkonen
poika: Pekka, jonka vaimo Kaarina
Pekan ja Kaarinan lapset: Juho s.1676, Martti, Klaara ja Elina
En tiedä ,että oliko Matilla Juho-nimistä poikaa.
Jaakko-nimeä ei näy tässä suvussa.
Markku Pelttari
22.07.21, 14:43
Kemijärven kuolleista löytyy 1718 Nils Jounin legopojke Juho Juhonpoika Kaikkonen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1511&pnum=34
Kemijärven kuolleista löytyy 1718 Nils Jounin legopojke Juho Juhonpoika Kaikkonen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1511&pnum=34
Juho Pekanpoika Kaikkosella oli tietokantani mukaan kaksi vaimoa, ensin Elina s.1685 (syntymävuosi todennäköisesti väärä) ja myöhemmin Maria s.1685.
Jos Juholla ja Elinalla oli Juho-niminen poika, niin hän olisi ollut 1718 parikymppinen. Sopisi kyllä kuvioon, että poika mennyt Niilo Jounin sijaiseksi sotaan. Juholla Elinalla/Marialla ei näy Juho-nimistä poikaa Sodankylän kirkonkirjoissa, joten on mahdollsita, että poika kuoli jo 1718.
Kemijärven kuolleista löytyy 1718 Nils Jounin legopojke Juho Juhonpoika Kaikkonen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1511&pnum=34
26 ejusdem tarkoittanee, että Juho haudattiin 26.1.
Markku Pelttari
22.07.21, 16:40
Tätä Kaikkonen-Jouni keskustelua käytiin aikoinaan ketjussa "Nils Jouni Kemijärveltä". Lieneekö sen keskustelun peruja, mutta minulla on Nils Jounin ensimmäiseksi vaimoksi kirjattu Brita Iisakintytär Kaikkonen ja jälleen syntynyt Iissä. Iissä kyllä mainitaan 1695 kuollut 74-vuotiaaksi merkitty Iisakki Paavonpoika Kaikkonen?.
Tätä Kaikkonen-Jouni keskustelua käytiin aikoinaan ketjussa "Nils Jouni Kemijärveltä". Lieneekö sen keskustelun peruja, mutta minulla on Nils Jounin ensimmäiseksi vaimoksi kirjattu Brita Iisakintytär Kaikkonen ja jälleen syntynyt Iissä. Iissä kyllä mainitaan 1695 kuollut 74-vuotiaaksi merkitty Iisakki Paavonpoika Kaikkonen?.
Minulla Nils Jounin ensimmäinen vaimo on Britha, s.1671, k.20.1.1729. Ei patronyymiä eikä sukunimeä.
Hakivatko Kemijärven miehet tuohon aikaan muka vaimonsa Iistä asti? Myöhemmin Isovihan aikana ja jälkeen vaimoja kyllä tuli Oulun seudulta Kemijärvelle ja jopa Kuusamon kautta Kuolajärven lappalaiselle.
Jouni Kaleva
22.07.21, 18:22
Minulla Nils Jounin ensimmäinen vaimo on Britha, s.1671, k.20.1.1729. Ei patronyymiä eikä sukunimeä.
Hakivatko Kemijärven miehet tuohon aikaan muka vaimonsa Iistä asti? Myöhemmin Isovihan aikana ja jälkeen vaimoja kyllä tuli Oulun seudulta Kemijärvelle ja jopa Kuusamon kautta Kuolajärven lappalaiselle.
Olen tämmöistä kirjannut koskien khra Esaias Mansveti Fellmania (s.n.1630 Ii, k. 1697 Kemijärvi):
"Kirjassa "Agricolasta Pakkalaan", mainitaan vaan että Fellman oli suostutellut 7 talonpoikaa muuttamaan Iin ja Oulun pitäjistä Lappiin, muutamat olivat jäänneet Kemijärvelle, toiset taas kauemmaksi Lappiin."
Tuommoinen kirja siis kyseessä:
https://www.antikvaari.fi/k/haavio-jaakko-toim/mikael-agricolasta-e-w-pakkalaan-s/001cc4a4df7e793858d70c6d
Iissä tunnetaan tosiaan tuo Iisakki Paavalinpoika, joka oli vanha sotilas, joka s.n. 1621, haud. 1695 Ii. Hän on noin 1680 alkaen naapuritaloissa Puolakka ja Kaikkonen ja hänellä on ainakin 5 tunnettua lasta, synt. pyöreästi 1670-80-luvuilla. Britaa ei lasten joukosta löydy, mutta eihän se poissulje, etteikö sellainenkin lapsi olisi ollut ja synt. 1671. Mutta missä todisteet? En ole itse lainkaan seurannut mainittua "Jouni"-keskustelua.
Olisipa jännittävää, jos Niilo Jounin vaimon syntyperä saataisiin selville. Kaikkosia ja Kaikkoja olen selvitellyt, mutta mitään varmaa ei ole löytynyt.
Kaikkosia asusteli jo 1500 luvun lopulla Orajärvellä. Siellä tiedetään asuneen Matti Hannunpojan vuonna 1667 ja hänellä oli pojat Pekka, Niila ja Hannu. Orajärveläinen Pekka Matinpoika Kaikkosen sukunimi on kirjattu vuoden 1674 veronkantoluetteloon Kojkoj [Koikoi] vrt Kaikoij. Isänsä oli Orajärvellä 1667 asunut Matti Hannunpoika Kaikoin. Saamenkielessä on sana gaiko/gaikko - repeytyä (Sukuforum, Johan Pehrsson Caickonen).
Suur Sodankylän historia vol I – Kehusmaa/ Onnela kirjoittavat sivulla 174: ”Lappalaisten muuttuminen uudisasukkaiden tavoin eläväksi johti luonnollisesti heidänkin entisten veromaitten kohdalla kiistoihin. Jo vuoden 1695 maakirjassa oli Piera Matinpoika Kaikkonen merkitty Sodankylän Orajärven veromaan asukkaaksi lappalaiselinkeinoja harjoittaen. Orajärveltä Kaikkonen oli ensin muuttanut etelämpänä sijaitsevalle Vuojärvelle, sitten Luostonvikevään ja vihdoin ylitti Pyhän tunturin ja asettui Pyhäjärvelle. Siellä hän olikin sitten asunut, mutta oli pitänyt Orajärvellä asuessaan raivaamansa Riiskodan niityt nimissään. Kemijärveläiset aiheuttivat perheelle Pyhäjärvellä niin paljon kiusaa, että poika Juho Pieranpoika Kaikkonen muutti sieltä takaisin isänsä maalle Orajärvelle ja aikoi käyttää Riiskodan niittyjä Kitisen rannalla. Orajärven Hannu Matinpoika Tepsa, Martti Niilanpoika Tepsa, Antti Martinpoika Tepsa ja Matti Juhonpoika Tepsa eivät kuitenkaan enää hyväksyneet Kaikkosen sukua takaisin järvensä rannalle. Sassalissa asunut lautamies Piera Antinpoika kertoi, että sekä Juho Kaikkosen isä Piera että orajärviläïsten esi-isät Antti Hannunpoika ja Matti Hannunpoika olivat kaikki veljesten lapsia, eli Kaikkosen Piera ja Hannu olivat samaa veljeskuntaa. Kun he olivat vielä eläneet lappalaisten tavoin, olivat he käyttäneet Orajärveä yhdessä. Nyt oli tilanne muuttunut eikä oikeuskaan luvannut Juho Kaikkosen palata takaisin. Orajärvelle Isä(i)nsä maalle, vaan kehotti menemään takaisin Pyhäjärvelle, kuitenkin Lapin rajan sisäpuolelle”. Ja edelleen sivuilla 193–194 kerrotaan, että: ” Piera Kaikkonen sotkeentui vielä Orajärvenkin kalastukseen. Hän oli mennyt lupaamaan uudistilallinen Paavali Hiltuselle (Suvannosta) kalastusoikeuden Orajärvessä. Tätä ei Orajärven lautamies Antti Hannunpoika kestänyt, vaan valitti tästä Kaikkosen aiheuttamasta harmista käräjlle. Antti kertoi omasta ja poikiensa Juhon, Martin, Ollin ja Hannun sekä veljensä Matti Hannunpojan poikien Hannun ja Niilan puolesta, että he kaikki olivat verolappalaisia ja heillä kaikilla oli Orajärveen sama osuus kuin Piera Kaikkosella. Oikeudella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin varoittaa 40 hopeamarkan sakon uhalla Kaikkosta lupaamasta Orajärven kalavesiä vieraille tai toiskyläläisille. Sodankylän Pyhäjärven kalastusoikeus kuului vanhastaan Sodankylän lappalaisille. Kemijärven suomalaiset pyrkivät kuitenkin hivuttautumaan järvelle ja näin karkottamaan lappalaiset. Piera Matinpoika Kaikkonen oli muiden osakasten tavoin niin kemijärveläisten kiusaama, että asia jouduttiin ensiksi 1712 käräjillä päättämään sodankyläläisten eduksi.
Näiden tositarinoiden mukaan Sodankylän Kaikot laskeutuivat lähemmäs lannanrajaa ja olivat tekemisissä kemijärveläisten kanssa. Pyhäjärvellä erityisesti lapit olivat tekemisissä kemijärveläisten kanssa ja Taivalkosken Kaikkojen pesämaa taasen oli yhtä kaukana Kemijärveltä etelään, kuin Orajärvi oli pohjoiseen.
Kemijärvellä mainitaan vuonna 1702 Lauri Johaninpoika Kaikkonen tilikirjassa. Kemijärven Kaikonvaarassa erästeli jo 1572 Iin kuivaniemeläinen Kaikkoinen. Kaikoja on pidetty venäläislähtöisinä, eli tulivat Vienasta nykyisen Suomen metsiin. Kemijärvellä mainitaan vuonna 1702 Lauri Johaninpoika Kaikkonen tilikirjassa. Kemijärvelle lähti Jaatilasta jo 1600-luvun alkukymmenillä Tuomas Heikinpoika, jonka isä mainitaan vuoden 1607 maantarkistuksessa lappalainen Heikki Laurinpoikana, jota seurasi tämä samainen Tuomas Heikinpoika vuodesta 1624 vuoteen 1649, jolloin tila kirjattiin autioksi ja Tuomas muutti Kemijärvelle. Nimestä päätellen Heikki Laurinpojan veljenpoika, Lauri Laurinpoika ilmaantui 1663 Knuutti Henrikinpoika Kaikkosen tiluksille viljelijäksi. Knuutti omisti tilan vielä 1671, mutta jo 1673 maakirjassa isäntänä oli Lauri Laurinpoika. Lauri Laurinpojan talo on kirjattu vuoden 1675 tositekirjassa sotamiehen vanhaksi taloksi ja tähän Laurin merkinnät päättyvät.
Brita löytyy tiedoistani Iisakintyttärenä. Syntynyt 1671, hautaustietojen mukaan, tosin pappi ei mainitse Priitan patronyymiä, mutta mainitsee Niilo Jounin vaimona. Se mistä olen patronyymin ”keksinyt” perustuu ainoastaan Kemijärven kastetietoihin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Kuusamon käräjillä on käsitelty vuonna 1729 asiaa, jonka mukaan lappalainen Ifwar Andersson olisi ottanut kasvattilapsekseen ja perillisekseen Isac Iisakinpoika Lemsen (n 1652) lapset Kitkalta. Iivari Antinpoika Kallunki – Onkamolla ei tiettävästi ollut omia lapsia ja ehkä siksikin hän otti Iisakin ensin syytinkiläiseksi ja lopulta ottopojaksi vanhuuden turvaksi. Isaac Lämpsä mainitaan ensimmäistä kertaa Kemijärven tilikirjoissa maaliskuussa 1730 (Kemijärvi, tilit 1697–1739, kuva 63). Kaisa Korpijaakon tukimuksen mukaan Isac Läms on merkitty saamelaisveroluetteloon Kuolajärvelle. Ikänsä puolesta hän sopisi olemaan Britan (1671) sekä Onkamosta Lämsän talosta kuolleen Iisakin (1698 †26.12.1756) isä. Luultavasti Iisakki Iisakinpojan isä, Iisakki Hannunpoika Lämsä (1698–1756) muutti Kuusamosta uudistilalliseksi Kuolajärvelle. Hän on automaattisesti muuttunut saamelaiseksi asetuttuaan Kuolajärven lapinkylään, samoin kuin muutama muukin suomalainen uudisasukas, kuten Sigfrid Erkinpoika Halonen 1703–88, joka muutti Jouni Millon [Miulu, Miulus] veromaalle vuodesta 1741. Sipin arvellaan tulleen Kemijärveltä ja makseli Jounin kuoltua lapinveroa Sallansuun tilasta.
Kaikesta huolimatta, tulee nyt mieleen, olisiko Priita ollut mainitun Iisakki Paavalinpojan tytär, jos Iisakki oli sotilas? Mutta myös Lämsä oli jo Halosen sissipartiossa mukana, sillä Hjalmar Appelgren kertoi, että Halonen, Nojonen ja Lämsä pääsivät vihulaisten käsistä. Kerrotaan, että ”Nojonen väsyi ja nojasi puuhun, Halonen halkoi puita ja jyrsi petäjää, ja Lämsä söi veturinsa. Sitten tulivat synkkään Lapinmaahan ja asettuivat asumaan, ja Lämsä asettui Kuusamon Kitkan rannoille". Eli jotakin tekoja siellä oli Lämsällä ja Halosellakin jo aiemmin.
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemijärvi > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1710-1746 > 14: Syntyneet 1721, kuva 14 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=14)
Olisipa jännittävää, jos Niilo Jounin vaimon syntyperä saataisiin selville. Kaikkosia ja Kaikkoja olen selvitellyt, mutta mitään varmaa ei ole löytynyt.
Kaikkosia asusteli jo 1500 luvun lopulla Orajärvellä. Siellä tiedetään asuneen Matti Hannunpojan vuonna 1667 ja hänellä oli pojat Pekka, Niila ja Hannu. Orajärveläinen Pekka Matinpoika Kaikkosen sukunimi on kirjattu vuoden 1674 veronkantoluetteloon Kojkoj [Koikoi] vrt Kaikoij. Isänsä oli Orajärvellä 1667 asunut Matti Hannunpoika Kaikoin. Saamenkielessä on sana gaiko/gaikko - repeytyä (Sukuforum, Johan Pehrsson Caickonen).
Suur Sodankylän historia vol I – Kehusmaa/ Onnela kirjoittavat sivulla 174: ”Lappalaisten muuttuminen uudisasukkaiden tavoin eläväksi johti luonnollisesti heidänkin entisten veromaitten kohdalla kiistoihin. Jo vuoden 1695 maakirjassa oli Piera Matinpoika Kaikkonen merkitty Sodankylän Orajärven veromaan asukkaaksi lappalaiselinkeinoja harjoittaen. Orajärveltä Kaikkonen oli ensin muuttanut etelämpänä sijaitsevalle Vuojärvelle, sitten Luostonvikevään ja vihdoin ylitti Pyhän tunturin ja asettui Pyhäjärvelle. Siellä hän olikin sitten asunut, mutta oli pitänyt Orajärvellä asuessaan raivaamansa Riiskodan niityt nimissään. Kemijärveläiset aiheuttivat perheelle Pyhäjärvellä niin paljon kiusaa, että poika Juho Pieranpoika Kaikkonen muutti sieltä takaisin isänsä maalle Orajärvelle ja aikoi käyttää Riiskodan niittyjä Kitisen rannalla. Orajärven Hannu Matinpoika Tepsa, Martti Niilanpoika Tepsa, Antti Martinpoika Tepsa ja Matti Juhonpoika Tepsa eivät kuitenkaan enää hyväksyneet Kaikkosen sukua takaisin järvensä rannalle. Sassalissa asunut lautamies Piera Antinpoika kertoi, että sekä Juho Kaikkosen isä Piera että orajärviläïsten esi-isät Antti Hannunpoika ja Matti Hannunpoika olivat kaikki veljesten lapsia, eli Kaikkosen Piera ja Hannu olivat samaa veljeskuntaa. Kun he olivat vielä eläneet lappalaisten tavoin, olivat he käyttäneet Orajärveä yhdessä. Nyt oli tilanne muuttunut eikä oikeuskaan luvannut Juho Kaikkosen palata takaisin. Orajärvelle Isä(i)nsä maalle, vaan kehotti menemään takaisin Pyhäjärvelle, kuitenkin Lapin rajan sisäpuolelle”. Ja edelleen sivuilla 193–194 kerrotaan, että: ” Piera Kaikkonen sotkeentui vielä Orajärvenkin kalastukseen. Hän oli mennyt lupaamaan uudistilallinen Paavali Hiltuselle (Suvannosta) kalastusoikeuden Orajärvessä. Tätä ei Orajärven lautamies Antti Hannunpoika kestänyt, vaan valitti tästä Kaikkosen aiheuttamasta harmista käräjlle. Antti kertoi omasta ja poikiensa Juhon, Martin, Ollin ja Hannun sekä veljensä Matti Hannunpojan poikien Hannun ja Niilan puolesta, että he kaikki olivat verolappalaisia ja heillä kaikilla oli Orajärveen sama osuus kuin Piera Kaikkosella. Oikeudella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin varoittaa 40 hopeamarkan sakon uhalla Kaikkosta lupaamasta Orajärven kalavesiä vieraille tai toiskyläläisille. Sodankylän Pyhäjärven kalastusoikeus kuului vanhastaan Sodankylän lappalaisille. Kemijärven suomalaiset pyrkivät kuitenkin hivuttautumaan järvelle ja näin karkottamaan lappalaiset. Piera Matinpoika Kaikkonen oli muiden osakasten tavoin niin kemijärveläisten kiusaama, että asia jouduttiin ensiksi 1712 käräjillä päättämään sodankyläläisten eduksi.
Näiden tositarinoiden mukaan Sodankylän Kaikot laskeutuivat lähemmäs lannanrajaa ja olivat tekemisissä kemijärveläisten kanssa. Pyhäjärvellä erityisesti lapit olivat tekemisissä kemijärveläisten kanssa ja Taivalkosken Kaikkojen pesämaa taasen oli yhtä kaukana Kemijärveltä etelään, kuin Orajärvi oli pohjoiseen.
Kemijärvellä mainitaan vuonna 1702 Lauri Johaninpoika Kaikkonen tilikirjassa. Kemijärven Kaikonvaarassa erästeli jo 1572 Iin kuivaniemeläinen Kaikkoinen. Kaikoja on pidetty venäläislähtöisinä, eli tulivat Vienasta nykyisen Suomen metsiin. Kemijärvellä mainitaan vuonna 1702 Lauri Johaninpoika Kaikkonen tilikirjassa. Kemijärvelle lähti Jaatilasta jo 1600-luvun alkukymmenillä Tuomas Heikinpoika, jonka isä mainitaan vuoden 1607 maantarkistuksessa lappalainen Heikki Laurinpoikana, jota seurasi tämä samainen Tuomas Heikinpoika vuodesta 1624 vuoteen 1649, jolloin tila kirjattiin autioksi ja Tuomas muutti Kemijärvelle. Nimestä päätellen Heikki Laurinpojan veljenpoika, Lauri Laurinpoika ilmaantui 1663 Knuutti Henrikinpoika Kaikkosen tiluksille viljelijäksi. Knuutti omisti tilan vielä 1671, mutta jo 1673 maakirjassa isäntänä oli Lauri Laurinpoika. Lauri Laurinpojan talo on kirjattu vuoden 1675 tositekirjassa sotamiehen vanhaksi taloksi ja tähän Laurin merkinnät päättyvät.
Brita löytyy tiedoistani Iisakintyttärenä. Syntynyt 1671, hautaustietojen mukaan, tosin pappi ei mainitse Priitan patronyymiä, mutta mainitsee Niilo Jounin vaimona. Se mistä olen patronyymin ”keksinyt” perustuu ainoastaan Kemijärven kastetietoihin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Kuusamon käräjillä on käsitelty vuonna 1729 asiaa, jonka mukaan lappalainen Ifwar Andersson olisi ottanut kasvattilapsekseen ja perillisekseen Isac Iisakinpoika Lemsen (n 1652) lapset Kitkalta. Iivari Antinpoika Kallunki – Onkamolla ei tiettävästi ollut omia lapsia ja ehkä siksikin hän otti Iisakin ensin syytinkiläiseksi ja lopulta ottopojaksi vanhuuden turvaksi. Isaac Lämpsä mainitaan ensimmäistä kertaa Kemijärven tilikirjoissa maaliskuussa 1730 (Kemijärvi, tilit 1697–1739, kuva 63). Kaisa Korpijaakon tukimuksen mukaan Isac Läms on merkitty saamelaisveroluetteloon Kuolajärvelle. Ikänsä puolesta hän sopisi olemaan Britan (1671) sekä Onkamosta Lämsän talosta kuolleen Iisakin (1698 †26.12.1756) isä. Luultavasti Iisakki Iisakinpojan isä, Iisakki Hannunpoika Lämsä (1698–1756) muutti Kuusamosta uudistilalliseksi Kuolajärvelle. Hän on automaattisesti muuttunut saamelaiseksi asetuttuaan Kuolajärven lapinkylään, samoin kuin muutama muukin suomalainen uudisasukas, kuten Sigfrid Erkinpoika Halonen 1703–88, joka muutti Jouni Millon [Miulu, Miulus] veromaalle vuodesta 1741. Sipin arvellaan tulleen Kemijärveltä ja makseli Jounin kuoltua lapinveroa Sallansuun tilasta.
Kaikesta huolimatta, tulee nyt mieleen, olisiko Priita ollut mainitun Iisakki Paavalinpojan tytär, jos Iisakki oli sotilas? Mutta myös Lämsä oli jo Halosen sissipartiossa mukana, sillä Hjalmar Appelgren kertoi, että Halonen, Nojonen ja Lämsä pääsivät vihulaisten käsistä. Kerrotaan, että ”Nojonen väsyi ja nojasi puuhun, Halonen halkoi puita ja jyrsi petäjää, ja Lämsä söi veturinsa. Sitten tulivat synkkään Lapinmaahan ja asettuivat asumaan, ja Lämsä asettui Kuusamon Kitkan rannoille". Eli jotakin tekoja siellä oli Lämsällä ja Halosellakin jo aiemmin.
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemijärvi > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1710-1746 > 14: Syntyneet 1721, kuva 14 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=14)
Kiitos jälleen kerran paneutumisestasi aiheeseen. Voitaneen siis pitää melko varmana, että Agneta Juhontytär Kaikkonen oli tätä samaa Sodankylän saamelaista Kaikkosten sukukuntaa. Varsinkin kun ottaa huomioon, että hänen ensimmäinen miehensä oli Kuolajärven saamelainen, avioliitto solmittiin 1690-luvulla.
Käsittääkseni seka-avioliitot suomalaisten, saamelaisten ja säätyläisten välillä alkoivat yleistyä vasta 1700-luvun alussa.
Itseäni kiinnostaa myös tuon Tuomas Ollinpoika Halosen vaimon Anna Hannuntyttären syntyperä.
Markku Pelttari
23.07.21, 08:07
No nyt on mielipiteitä puolesta ja vastaan asiassa Kaikkosten saamelaisuus, kun lukee ketjua "Johan Pehrsson Caickonen". Siellähän se Iikin tulee esiin. Huomautuksena vaan, että Sodankylässä Kaikkos-nimi taitaa Pehr Mattssonin kohdalla esiintyä vasta vuonna 1694, vuonna 1674 pelkkä Pehr Mattsson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00251#?c=&m=&s=&cv=250&xywh=-302%2C195%2C5868%2C3881
Niin, tästä voi luoda useammankin ehdotelman, olihan myös Agneta Kaikkonen oli Kuolajärvellä Kuhmitsan [Counitz] puoliso ja leskeksi jäätyään vihittiin Kemijärvelle.
Priita Iisakintytärtä olen sovitellut Lämsän sukujuuriin [Ongoweritz]. Tuossa aiemmin mainittu Korpijaakko on kertonut, että Isac Läms on merkitty saamelaisveroluetteloon Kuolajärvelle. Ikänsä puolesta hän sopisi olemaan Britan (1671) sekä Onkamosta Lämsän talosta kuolleen Iisakin (1698 †26.12.1756) isä. Luultavasti Iisakki Iisakinpojan isä, Iisakki Hannunpoika Lämsä (1698–1756) muutti Kuusamosta uudistilalliseksi Kuolajärvelle.
Mutkikas juttu ja tarkistelen vielä, onko tiedossa oliko Kemijärvellä toinenkin Priita Iisakintytär, sillä sellainen mainitaan vuonna 1707 kummina. Saman lapsen kummina oli myös Erkki Tuuliainen. Tuuliaiset lienevät myyneet Lauri Kaikkoselle tupansa Kurkijärveltä jo aiemmin ja Lauri Juhonpoika Kaikkonen mainitaan Kemijärvellä vuonna 1702 tilikirjassa. (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja ilmeisesti Kaikkosilla oli eräsijoja Kemijärven Kaikonvaarassa jo 1500-luvulla.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.