PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Anders Roos 1757


Pekka Sukeva
17.07.21, 20:19
Turku Linna vihitään 9.12.1787 Anders Roos ja Fredrica Mandelin. Heille syntyy 23.12.1788 poika, Carl Fredric ja perhe muuttaa 1790 Urjalaan. Urjalan saapuneet muuttokirjat 1780-1809 k 319


https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16479&pnum=319


antaa Anderssin syntymäajaksi 3.10.1757. Perheen vaiheet ovat selvillä 1787 jälkeen.


Mutta aikaisemmat tiedot, Anderssin vanhemmat ja syntymäpaikka ovat hakusessa. Olen koittanut etsiä Turun seurakunnista ennen 1786, mutta en ole löytänyt. Onko muilla tietoa?

Olli_L
14.08.21, 13:17
Anders Roosin suorana jälkeläisenä olen myös kiinnostunut samoista tiedoista, mutta en ole niitä löytänyt. Myöhemmät vaiheet kiinnostavat myös erityisesti linjassa Carl Frerdrik - Johan - Alma - Hilma.
Olli

Tuula Ylhäinen
24.08.21, 22:49
Minä taas olen Andersin ja Fredrikan tyttären, Gustava Fredrikan jälkeläinen. Andersin kuoltua Fredrika muutti tyttärineen Kauvatsalle, jossa Fredrikan sisar oli Gideon Palmenin puolisona.

Pekka Hiltunen
09.10.21, 08:12
Voisikohan Anders olla Pietarsaaren knaapi-/ rälssisukua?
PH

Pekka Sukeva
09.10.21, 15:07
Voi hyvinkin olla. Onko jotain johtolankoja??

mernis
09.10.21, 17:56
Löytyvät Turun linnaseurakunnan rippikirjasta. Siellä merkintä, että tulevat Turusta ja lähtevät Tammelaan:

Turun linnan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1785-1790 (I Aa:5), jakso 131, sivu 160: Sergeant. Henric Grönblom; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9010954 / Viitattu 9.10.2021

Pekka Sukeva
09.10.21, 21:59
Minun tiedossani on Anders Roos:in liikkeet 1801 asti. Antti haudataan 02.07.1801 Urjala Nötsiö. Lapsia Carl Fredric 1788, Gustava Fredrica 1.7.1791 Humppilassa, Caisa Eleonora 1795-98


Mutta mistä hän on tullut Turkuun??

Pekka Hiltunen
11.10.21, 15:03
Minun tiedossani on Anders Roos:in liikkeet 1801 asti. Antti haudataan 02.07.1801 Urjala Nötsiö. Lapsia Carl Fredric 1788, Gustava Fredrica 1.7.1791 Humppilassa, Caisa Eleonora 1795-98
Mutta mistä hän on tullut Turkuun??
Mies on ollut naimaiässä noin 10 v. Pikkuvihan jälkeen. Nyt patronyymi (ja kuolinvuosi/ -ikä) olisi mitä parhain tieto: isänsä on voinut palvella kruunua esim. Turun- tai Ahvenanmaan saaristossa taikka ratsumiehenä Turun seuduilla enemmittä uintireissuitta. Kun jälkeläistöä ja dna-mätshejä löytyy jokseenkin suvun synnyinseuduilta, on Anderskin saattanut vanhempineen nauttia Turun Linnan antamaa suojaa. Nimi toki on mahd. rälssisuvussa voinut tulla äidinkin puolelta. Turun Linnan-srk kumminkin on ollut morsiamen koti-srk - muita olivat suomen ja ruotsin kieliset srk:t lähempänä keskustaa ja Tuomiokirkkoa.
Voisikohan rippikirjoista tai vaikkapa lapsista saada viitteitä patronyymistä? Olisikohan tämän lyhyen venäläismiehityksen jäljiltä tietoja Ruotsin-pakolaisista tai ehkä n.s. sota-maakirjoissa? On aika vaikeaa olla yhdistämättä tämmöistä nimeä tunnettuun ruusu-vaakunaan.
(Kuuntelemalla Kyösti Wilkunan kääntämät ja tallentamat Tapani Löfvingin päiväkirjamerkinnöt sain erään toisen suvun osalta arvokkaita vihjeitä! Teksti löytyy tietenkin kirjastoista viimeistään tilaamalla, mutta ainakin vielä suvena oli se kuunneltavissa Yle Areenan audio-puolen äänikirjoissa...)
PH

Pekka Sukeva
11.10.21, 15:15
Antin muuttokirja Urjalaan antaa syntymäajan 3.10.1757



https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16479&pnum=319

Pekka Hiltunen
11.10.21, 15:29
Sorry: lähdin avioliittovuodesta, joka oli siis 30 v syntymästä: aika nuugasti on mies valinnut partnerinsa, mikä yleensä viittaa kokemukseen muuallakin kuin aurankahvoissa.

Tyttö on joka tapauksessa linna-srk:n jäsen - tavalla tai toisella - joten häntä nyt kannattanee "saalistaa"... Ei Tammelasta päiväkausia Turkuun tarvinnut koputella, kun on ollut suora tie jo Keskiajalla.

PH

Pekka Sukeva
11.10.21, 15:35
Turun Ruotsalainen seurakunta Roos

1760-68 s 119 Stud. Henr. Mattias Roos s 1749

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25188&pnum=121

s 183 Israel Roos s 1746

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25188&pnum=185

1774-79 k 142 Roos Elias, Roos Israel

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25189&pnum=142

1780-85 s 195 Roos Elias, Israel, Isaac

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25189&pnum=142

1786-91 k 70 Catharina Roos

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25191&pnum=70

kuva 268 Elias Roos

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25191&pnum=268

kuva 270 Daniel Roos

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25191&pnum=270

Pekka Hiltunen
11.10.21, 16:55
Turun Ruotsalainen seurakunta Roos

1760-68 s 119 Stud. Henr. Mattias Roos s 1749

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25188&pnum=121

s 183 Israel Roos s 1746

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25188&pnum=185

1774-79 k 142 Roos Elias, Roos Israel

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25189&pnum=142

1780-85 s 195 Roos Elias, Israel, Isaac

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25189&pnum=142

1786-91 k 70 Catharina Roos

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25191&pnum=70

kuva 268 Elias Roos

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25191&pnum=268

kuva 270 Daniel Roos

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25191&pnum=270
Good job!
" Henkka" on tässä väessä kai ainoa miehenpuoli, jota ei Tanach eli alkuper. "VT" tunnista profeetaksi tai peräti enkeliksi. Tällä perusteella ei kuitenkaan yhtään miehenpuolta kyetä preferoimaan. Nyt on todennäköisyyden lisäämiseksi kaiketi jouduttava seuraamaan kaikkien jälkiä, jollei tuttuja etunimiä löydy sieltä suvun alkulähteitten vaiheilta. Itse lähtisin seuraamaan kyseisen linjan miesten etunimiä ja vallankin kummeja.

Erään Fingerroos-suvun kantaisän kerrotaan kiskaisseen nähtävästi von Rosen -suvun vihollisvainajan sormesta ruusukuvioisen sormuksen... Tarinaa siis riittää. No, "akka" otettiin tässä keississä säätyläistöstä, joten asialla ei ollut rahvas, mutta sotilas ei sittenkään ole poissuljettu... Turun Linnan lähistöllä oli hökkelikyliä paitsi linnasaarta myös Tykkimäessä, Kakolanmäessä, lähisaarissa, kuten Hirvensalon Papinsaaressa, mistä oli lähtöisin m.m. Tammelan "Lagus"- eli Järvi/ lätäkkö -suku (joka käytti myös Lepus (= jänis) -nimeä. Papinsaaressa on edelleen "Pupupolku"-niminen katu/ kuja - se lätäkkö on kuivunut ränniksi eli ojaksi maan kohoamisen myötä...

PH

Pekka Sukeva
11.10.21, 17:25
Fredrican vanhemmat ovat akatemian puutarharenki Henric Mantin (Montin, Mandelin) 1735- k 20.11.1780 Turku ja Anna Christina Mandelin 1732- k 1798 Huittinen Mommola. (Muuttaa leskenä tyttärensä Helena Catarinan perheen kanssa Huittisiin 1798). Lapsia Brita Stina 1762, Maria Elisabeth 1765, Helena Catarina 1768, Fredrica 1770

Tuula Ylhäinen
13.10.21, 17:40
Olen myös miettinyt, löytyisikö ruotuväestä taustaa myös Andersille.

Olisikohan Anders Roosin vaimo Fredrika Henrik Mandelinin tytär? Turun suom srk RK 1780-1786, Räickä.

Henrik Mandelin löytyy jonkin aikaa perheineen Kauvatsan Marttilan rippikirjasta 1768-1780. Henrik oli ’ullkammare’. Hän on saattanut olla töissä Turussa samassa Cretalenin tekstiilitehtaassa kuin Henrik Palmen, josta tuli sitten Marttilan isäntä. Henrik Palmenin pojan, Gideonin, vaimo Brita oli ilmeisesti Henrik Mandelinin tytär. Henrik Palmen oli myös Britan kummi. Anders Roosin kuoltua Fredrika muutti toisen tyttärensä Gustava Fredrikan kanssa Kauvatsalle Marttilaan.

Olenkohan tulkinnut oikein rippikirjoja ja Palmenin sukutarinaa?
Henrik Palmenin isä oli sotilas Joachim Kempe, joka viimeisinä vuosinaan oli Turun Linnassa puuseppänä.

Pekka Hiltunen
01.11.21, 21:15
Olen myös miettinyt, löytyisikö ruotuväestä taustaa myös Andersille.

Olisikohan Anders Roosin vaimo Fredrika Henrik Mandelinin tytär? Turun suom srk RK 1780-1786, Räickä.

Henrik Mandelin löytyy jonkin aikaa perheineen Kauvatsan Marttilan rippikirjasta 1768-1780. Henrik oli ’ullkammare’. Hän on saattanut olla töissä Turussa samassa Cretalenin tekstiilitehtaassa kuin Henrik Palmen, josta tuli sitten Marttilan isäntä. Henrik Palmenin pojan, Gideonin, vaimo Brita oli ilmeisesti Henrik Mandelinin tytär. Henrik Palmen oli myös Britan kummi. Anders Roosin kuoltua Fredrika muutti toisen tyttärensä Gustava Fredrikan kanssa Kauvatsalle Marttilaan.

Olenkohan tulkinnut oikein rippikirjoja ja Palmenin sukutarinaa?
Henrik Palmenin isä oli sotilas Joachim Kempe, joka viimeisinä vuosinaan oli Turun Linnassa puuseppänä.
Eiköhän nimi, friisiläistaustainen Jaakkima löydy hausta, kun itse löysin van Kemp -pikkusikaarit kaupan hyllyltä sillä aikaa, kun koulukaveri työllisti myyjän karkkiostoksilla. (- Olenkohan saanut Raymon Chandlerin kuunnelmista tarpeekseni Ylen audiopuolelta...?)
PH

Pekka Hiltunen
09.01.24, 13:48
Good job!
" Henkka" on tässä väessä kai ainoa miehenpuoli, jota ei Tanach eli alkuper. "VT" tunnista profeetaksi tai peräti enkeliksi. Tällä perusteella ei kuitenkaan yhtään miehenpuolta kyetä preferoimaan. Nyt on todennäköisyyden lisäämiseksi kaiketi jouduttava seuraamaan kaikkien jälkiä, jollei tuttuja etunimiä löydy sieltä suvun alkulähteitten vaiheilta. Itse lähtisin seuraamaan kyseisen linjan miesten etunimiä ja vallankin kummeja.

Erään Fingerroos-suvun kantaisän kerrotaan kiskaisseen nähtävästi von Rosen -suvun vihollisvainajan sormesta ruusukuvioisen sormuksen... Tarinaa siis riittää. No, "akka" otettiin tässä keississä säätyläistöstä, joten asialla ei ollut rahvas, mutta sotilas ei sittenkään ole poissuljettu... Turun Linnan lähistöllä oli hökkelikyliä paitsi linnasaarta myös Tykkimäessä, Kakolanmäessä, lähisaarissa, kuten Hirvensalon Papinsaaressa, mistä oli lähtöisin m.m. Tammelan "Lagus"- eli Järvi/ lätäkkö -suku (joka käytti myös Lepus (= jänis) -nimeä. Papinsaaressa on edelleen "Pupupolku"-niminen katu/ kuja - se lätäkkö on kuivunut ränniksi eli ojaksi maan kohoamisen myötä...

PH
Hirvensalossa on Jänessaari-niminen kylä; Lagus -suvun edustaja 1. tai 2. polvessa muutti Hirvensaloon tai ainakin omisti saaresta osan. Lounaissuomalainen "jänes" on jänis, "lagus" on lähinnä kani, ja lacus on järvi. Hirvensalosta "seuraava saari" Airiston alussa on sillallan päässä Kakskerta, missä on kyllä järvi, mutta c-g -vaihtelu ei tässä tule kyseeseen. Lagus oli siis Hirvensalon Jänessaaresta, joka sijaitsee vastapäätä Ruissalon kansanpuistoa ja Ruis-rock -esiintymislavaa. Uimaranta kuulu valkoposkihanhille, jotka muodostanevat paikalle kaislikon.
item