Östen Juntti Säiviksestä

[Outika]

Säiviksen Juntin talossa syntynyt Anna Östenintytär vihittiin Alatorniolla Koivurovaan Juho Antinpojan kanssa. Pariskunta muutti myöhemmin Ruottalan Mäen tilalle. Puoliso Anna tuli Säiviksestä Juntin talosta[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Isäntänä Juntin tilalla oli vuosina 1780 – 1799 Pekka Henrikinpoika (1725) ja Anna Östenintytär (1726), jotka siis olivat Anna Östenintyttären isovanhemmat. Emäntä Anna kuoli 1793. Pariskunnalla oli lapset Östen (1754), Per (1757 †1787), Ewa (1766) Henric (1751 †1780). Pariskunnan poika Östen Pekanpoika Juntti vihittiin ensimmäiseen avioliittoonsa Ablona Eliaksentyttären (1757) kanssa, joka kuoli vuonna 1793 eli samana vuonna kuin anoppi Anna Östenintytär. Östen vihittiin toiseen avioliittoon Greta Ollintyttären (1737) kanssa seuraavana vuonna 1794.

En ole onnistunut varmuudella löytämään Östen Juntin puolison sukujuuria. Olen epäillyt, että olisi ollut Ablona eli Apollonia Eliaksentytär Köstäjä Säiviksen kievarista, mutta jossakin häntä on soviteltu myös Innalan talon tyttäreksi. Apollonia oli syntynyt 1757 ja lapset (11) olisivat olleet Östenin ja Apollonian avioliitosta.

Östenin isä oli Pekka Henrikinpoika Utter (1725) Juntin talosta ja vaimonsa oli Öystilän Anna. Utter lienee tarkoittanut saukkoa.

Pekka Utterin vanhemmat puolestaan Henrik Jönssinpoika Canin Säiviksestä ja Anna Pekantytär Antila Lappträskistä. Jostakin olen kirjannut, että Säiviksessä oli tila nro 6: ssa Juntti eli Juhon-Juntti eli aiemmin Frankki ja lisäksi oli myös talo nro 8 eli Utter. Säiviksen ¼ mtl taloa nro 6 asui vuonna 1750 Henrik Jönsson ja nro 3: ssa ⅙ talossa asui johan Ûtter. Henrikin isä mainitaan ¼ mtl talossa nro 5 isäntänä vuonna 1727[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Siis kuka oli Apollonia Eliaksentytär ja tuntisiko joku tätä väkeä paremmin.

_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/37 (1727): https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055907_00072
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Juntti 1780 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6720806

[Markku Pelttari]

Mahtaneeko olla tässä esiintyvä Apollonia Eliaksentytär? On tosin syntynyt 7.6.1751 eikä 1757. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1534&pnum=162
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1607&pnum=68

[Outika]

Mahtaneeko olla tässä esiintyvä Apollonia Eliaksentytär? On tosin syntynyt 7.6.1751 eikä 1757. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1534&pnum=162
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1607&pnum=68

Kiitos oikein paljon vihjeistä, näitä en ollut huomannutkaan. Ilmeisesti on kysymys Säiviksen kestikievarinpitäjä Elias Kustaanpojasta, jonka tila oli Säiviksen nro 4 Göstäjä. Isänsä Kustaa sopisi kyllä nimenneen tilan Gösta-Gustav -nimellä, mutta en millään löydä Säiviksestä Gustav -nimistä isäntää Eliaksen syntymän aikoihin 1711.

Eliaksen vaimo oli myös kauppiassukua, Helena [Ella, Elsa nimiä tarjoiltu eri asiakirjoissa] Rechart, joiden taustat lienevät yhä pimennossa.

Olisiko Elias Kustaanpojan suvusta mitään tarkempaa tietoa, Kyöstäjä lienee vanhaa pirkkalaissukua alkujaan. Jossakin kuvauksessa oli muistiin pantu, että Kyöstäjä olisi ollut Ruotsista käsin saapuessa ensimmäinen kievari, missä saattoi asioida suomenkin kielellä.

[Outika]

Jos palataan takaisin Mäelle asettuneen Koivurovan Juhon puolison kotiin ja isänsä juuriin, Juntin taloon. Alla eräs ehdotelma sukujuurista ja perustuu osin Boströmin suvun [1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)tutkimuksiin, joiden esi-isät vaikuttivat samalla seudulla:

Östen Pekanpoika Juntti 1754 ja Ablona Eliaantytär
Pekka Henrikinpoika Utter e. Juntti 1725 ja Anna Östenintytär Öystilä
Henrik Jönsson (Canin?) 1695 ja Anna Pekantytär Antila
Jöns Jönsson n 1660 ja Saara
Jöns Jönsson n 1640 (Utter?) ja Brita Hannuntytär


Jöns Juto asui aikoinaan Kainulasjärven pohjoispuolella Tärendössä tilaa ja hän tuli nimenneeksi talon Juntiksi, ja Juntin jälkeen tuota nimeä myös myöhemmät isännät käyttivät. Juntin poika Pekka isännöi Valpurinsa kanssa taloa omana aikanaan. Valpuri oli Antti Karvosen tytär, ja isänsä Antti oli syntyjään Ruotsin Övertorneån Antin talosta, aivan Torneälvin rannalta.

Torniossa mainitaan Johan Jussinpoika Utter 23.4.1662 ja appensa Hannu Henrikinpoika. Hannun tytär Brita Hannuntytär vihittiin (Kaarle Jöraninpojan leskenä) vuonna 1659 Utterin kanssa ja sulhasesta kerrotaan, että Johan oli kultaseppä ja raatimies Jöns Christofferinpojan poika (Birkarlarna på Oravaisensaari och dera anförvanter). Rohkenisiko sitä arvella, olisiko Jussi Jussinpoika Utter ollut tämän Jussi Kristoferinpoika Utterin toinen poika ja veljensä olisi tuo mainittu Juho. DNA-osumien juurista löytyy mm. Utter, joka vaikutti Kimon pruukissa ja toisen osuman esi-isä lienee elänyt Skellefteåssa, Johan Olofsson Utter, joka oli Ursvikin Utterin ruodussa sotamiehenä. Kolmas osuma kertoo kalpasepästä, joka matkasi uudelle mantereelle, Nicolas Utterista. Vielä kauempaa nousi esiin erään DNA-osuman juurista miunainen 1300–1400 lukujen eläjä Gustav Anundsson [Utter] ja ruukkisukuun hänkin kuului, etelämpänä Örebrossa. Eivät siis olleet samasta ketjusta, vaan aivan eri osumien taustalla.

Jöns Kristonpoika eli Torniossa 1635 ja toimi tuolloin luultavasti Piteåsta tulleen kultasepän, Thorfast Abrahaminpojan apulaisena. Myös Jöns Christofferin tulosuuntana pidetään Piteåta, ja olen häntä sovitellut jopa Torfastin vävyksi. Kultasepän poika Anders Torfastson seurasi sisartaan Kerstiniä porvarina ja oli mukana, kun rautaruukkia perustettiin Ylitorniolle. Ruukkilaisia olivat myös Juntit eli Jutot, sillä Erkki Pekanpoika Juto syntyi 1699 Tärendössä ja mainitaan ruukin työntekijänä Tornionkoskella. Andersin ensimmäinen vaimo oli toinen Hannu Henrikinpojan tyttäristä ja toisessa liitossaan Niilo Oravaisen tyttären kanssa. Ajallisesti hän saattoi syntyä aikaisintaan noin 1620, jos 15-vuotiaana tuli kultasepän apumiehenä Tornioon. Tämäkin vaihtoehto tuli mieleen, kun Piteåssa oli yksi merkittävämpi keskittymä DNA: ta 1600-luvulla.

Torfast Abraminpoikaan törmäsin mielenkiintoisella tavalla erään DNA-sukulaisen esivanhemmissa muutaman polven takana. Nimittäin siellä elivät Antti Erkinpojan ja Kertun lapset, joista ainakin kaksi sisarusta tulivat hyvinkin tunnetuiksi jo aikanaan ja tunnetaan tänä päivänäkin. Eli he olivat Pariisiin matkustaneet Planströmin sisarukset Christine ja Catharina, jotka eivät milloinkaan palanneet kotikonnuille takaisin ja elivät viimeiset vuotensa aatelisnaisille tarkoitetussa luostarissa. Lienee Chronologie de la vie de Clairautin Les sœurs Planström, testament Élisabeth et mort de Christine kertonee näiden sisarten viimeisistä hetkistä.

Tokihan teorioita saattaa olla muitakin, sillä Lövångerin komppaniassa mainitaan Utterin ruodussa Östen Antinpoika, eli Utter eli Saukko oli myös ruotunimi. Lisäksi seudulta löytyy myös Saukkola -niminen talo, mihin en ole onnistunut heitä kytkemään.


Lisäksi kysymys siitä, miten Jutosta tuli Juntti?


______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Birkarlarna på Oravaisensaari och deras anförvanter, Internet -aineisto

[PekkaJS]

KIsänsä Kustaa sopisi kyllä nimenneen tilan Gösta-Gustav -nimellä, mutta en millään löydä Säiviksestä Gustav -nimistä isäntää Eliaksen syntymän aikoihin 1711.
Alatornion rippikirjasta on ikävästi pyyhitty kuolleiden tietoja pois. Isä Gustav Simonsson on ollut samalla sivulla poikansa kanssa Alatornion ensimmäisessä rippikirjassa ja merkinnät loppuvat 1756. Nimestä ei paljon muuta saa selvää kuin fadern Gustaf. Kuolinmerkintä löytyy esimerkiksi Hiskistä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t500635
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851434
Äiti on varmaankin tämä 1746 kuollut Anna
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t499275
T Pekka

[Markku Pelttari]

Tässä Gustafin ja Annan vihkitieto. http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t541570

Annan kuoltua uusiin naimisiin. http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t542394

[Outika]

Olen yrittänyt kaivaa Jutojen taustaa ja ehdotelmaksi jotakin tämänkaltaista muutaman Riksarkivin linkin kera:

Tärännössä eli Kainuunkylässä mainitaan 1723 talossa nro 5 neljäsosamanttaalilla kaksi Jönssiä, eli Jöns Pekanpoika ja Jöns Erkinpoika[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Lienevätkö nämä asukkaat nimenneet talon Juntiksi, kun molemmat isännät olivat nimeltäänkin puhekielessä Juntteja.

Edelleen samassa kylässä ja samalla paikalla Kainuunkylässä näitä isäntiä edelsi Per Jönssinpoika Juto tilalla nro 5, joka tuolloinkin oli samankokoinen neljännesmanttaalin talo.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Kainuunkylän ¼ mtl taloa nro 5 asui 1697 Erik Jönsson, joka siis Juton ja myöhempien Junttien paikalla.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Erkki Jönssinpoikaa paikalla edelsi neljännesmanttaalin talossa nro 5 Kirsti-vaimo, joka oli Jöns Pekanpoika Juton emäntä[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4), ja mainitaan Kristiina -nimellä vuonna 1689. Vuonna 1680 ¼ mtl taloa asui paikalla Jöns Pekanpoika[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5), joka ajassa edelleen taaksepäin mentäessä isännöi taloaan jo 1678[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) ja ainakin vuodesta 1673[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7) ja 1671[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8), 1669[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9) ja 1668, 1665 kylässä oli ainoastaan kuusi savua ja edelleen Jöns Pedersson ¼ mtl vuonna 1660[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10) ja Jöns Pädhersson vuonna 1649[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11). Vuoden 1636 tiedoissa Tärändöä eli Kainuunkylää ei mainita, mutta sen tiedetään olleen osa Pajalaa, ja Pajalaan [Paiala] kirjattiin Peder Pederson ½ mtl taloon tuolloin.

Jöns Persson Juto 1620 (I-M253 DNA)
Per Jönsson Juto 1640 / veli Erik Jönsson Juto n 1643
Jöns Persson Juto 1660 ja Kerstin

Per Jönsson Juto 1681 ja Valborg Andersdr Karvonen 1654

Jöns Persson Juntti 1681 Tärendö Ylitornio ja Brita Henriksdotter 1684

Petter Jönsson Juto 1726 ja Anna Östensdr Öystilä

Östen Persson Juntti 1754 ja Ablona Kyöstäjä 1757

Anna Östenintytär Juntti 1782 ja Niilo Mäki


Kainuunkylän ja Junosuannon taloja voi seurata vuodesta 1636 ja tätä ennen talokkaat lienee kirjattu Pajalan maakirjaan, mistä löytyy vuodelta 1631 Peder Pederinpoika 1/3 mtl talossa, mutta muitapa ei sieltä sen enempää tunnista, eli lienevät tulleet muualta ja perustaneet taloja ja muodostaneet kyliä, jotka tulivat sittemmin kirjatuiksi erillään Pajalasta. Pajala oli saamelaisten asumaa aluetta ja Vinssanvaaran luoteispäästä löytyy yhäkin kivi, jota silloiset asukkaat pitivät viestinä esi-isiltään. Varsin oppinut mies oli aikanaan Rudbek, joka kirjoitti kuninkaalle tutkimusrahaa varten kirjeen ja pyysi päästä tutkimaan Lapin pohjoisten perukoiden merkillistä kiveä, jossa näkyvät Ruotsin valtakunnan kolme kruunua ja jolla vanhimmat asukkaiden esi-isät olivat tarkkailleet auringon ja kuun kulkua, näin kirjoitti Pekonen KÄymäjärven merkillisestä kivestä, Tieteessä tapahtuu -lehdessä 2005. Kirje ja raportti kirjoitettiin 1600-luvulla eli oli hyvinkin aikalaiskuvausta. Rudbeck kertoi, että kiven pinnassa olisi ollut kolme kruunua ja tulkitsematonta kirjoitusta, mutta tänään 2000-luvulla noita kruunuja ei enää kiven pinnasta juuri erota. Kukapa tietää, saattoiko alkuperäinen piirros kivessä kuvata noitarummun merkkejä ja muistuttaa rummussa käytettyjä tuulen-, hedelmällisyyden- ja ukkosenjumalien merkkejä. Kovasti paljon nuo kiveen kaiverretut "kruunun" merkinnät (https://web.archive.org/web/20060816012330im_/http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pekonen/kaksith.jpg) muistuttavat e.m. merkkien esiasteita.

Luultavasti Juto -suku oli asunut paikallaan jo pidempään, sillä Jöns Persson Juton DNA lienee edustanut muinaisia viikinkiajan muuttajia ja sana perimä oli vahvasti edustettuna kaikissa paikoissa, minne ”norset” laajensivat valtaoikeuksiaan. Vahvimmin DNA:n kantajia eli Länsi-Suomen ja Satakunnan seudulla, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Karjalassa, tässä nimenomaisessa järjestyksessä tiheimmästä asutuksesta vähemmän DNA: ta edustavaan väestöön.

Mielenkiintoista on jälleen havaita, että saamelaiset kulkivat viikinkien jäljissä myös tässä mielessä, sillä tuo sama I-M253 isänlinjassa oli Aikasarria Kuffianpojalla Juton lisäksi Pirttivaaran P-P -esityksessä koskien Geneettistä sukututkimusta Ylitornion suunnalla.

Korjaukset tervetulleita:confused:
________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/36 (1723) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055906_00058
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/35 (1699)
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/34 (1697) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055904_00058
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/28 (1691)
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/19 (1680) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055901_00105
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/17 (1678)
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/14 (1673) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055899_00103
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/13 (1671)
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/12 (1669) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055897_00103
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/8 (1660)
[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/5 (1649–1651) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055891_00068

[Outika]

Jatkan vielä Östen Pekanpoika Juntin puolison juurten kimpussa ja seuraavaa ehdottaisin:

Östen Pekanpojan puoliso Ablona oli Gustaf Abramsson Kyöstäjän tytär ja Ablonan täti oli Ella Abramintytär Kyöstäjä, joka oli Pekkarin emäntä. Abram Kustaanpoika syntyi Lovikan talossa 1703 Ylitorniolla. Eräs Abram Kustaanpoika asusti Junosuvannon kuudestoistaosamanttaalin taloa nro 2 vuoden 1755 manttaaliluettelossa ja samana vuonna kylässä eli sotamiehen vaimo Valpuri Ludwika, joka lienee ollut Abramin äiti[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Abramin isä oli Kustaa Pekanpoika Kyöstäjä (1682) ja isänsä Pekka Niilonpoika Lovikka, joka isännöi Junosuannon nro 1 taloa 3/8 mtl[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Kustaa Pekanpoika mainitaan vuoden 1727 manttaaleissa kaarisulkeissa 3/8 osan osalta yhdessä Olavi Nivan, Antti Olavinpojan, Jaakko Erkinpojan ja Dynis Olavinpojan kanssa[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Tätä aiemmin vuonna 1723 mainitaan RA:n maakirjassa samassa manttaalissa 3/8 Gustav Pekanpojan lisäksi Olavi Niilonpoika, Antti Olavinpoika, Jaakko Erkinpoika ja Dynis Olavinpoika. Pekka Niilonpoika syntyi noin 1658 Lovikassa ja isänsä oli Kainuunkylän pirkkalaistalon Nils Lodwijk, Kyöstäjän ja Kuoppalan talojen uudisasukas. Pekka Niilonpoika3/8 mtl talossa 1689, ja isännöi Junosuannon 3/8 mtl taloa vielä 1691[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4), kuoli 1697 mennessä koska vaimo Kaarina asui 3/8 mtl taloa nro 1 Junosuannossa vuonna 1697[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Mutta kuka oli vv 1691[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6)-1699 aikana Junosuannon tilan nro 4 isäntä Lådwijk Simonpoika[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7). Sukututkimuksissa Lodwijkin epäillään olleen miehen nimi Olkkurissa, ”Olkun” eli Olofin talossa. Tämän ”Olokun” kerrotaan olleen pajarin tai ainakin sellaiseksi taloa lienee kutsuttu hänen mukaansa.

Joen Olsson pajar 1465
pirkkaoikeuksin Olof Joensson Olkurr 1485 Kainuunkylä
pirkkaoikeuksin Joen Olsson Bajar 1510 Helsingbyn ja Sara
Ludvig Joenpoika 1550 Helsingbyn Olkkuri
pirkkaoikeuksin Nils Lodvijk 1597 Kainuunkylä Helsingby
Pekka Niilonpoika Lovikka ja Kaarina
Simon Henrikinpoika Simu ja Liisa Pekantytär Lodwijk n 1665
Gustaf Simonpoika 1685 Junosuanto-1756 Säivis ja Anna Juhontytär 1687–1746
Abram Gustafsson 1703 Lovikka Pajala ja Malin Paavontr Heinonen
Gustaf Abraminpoika 1733 ja Anna Olavintr Kemiläinen; Anna Juhontr Konstenius
Ablona Kustaantytär ja Östen Pekanpoika Juntti


Vuoden 1680 manttaaleissa Junosuannon talo nro 1 oli autiona (Jöns Antinpoika ¼ mtl) ja seuraavana mainitaan Niilo Niilonpoika 3/8 mtl talossaan sekä tämän naapurissa Simon Henrikinpoika neljännesmanttaalin talossa. Oliko tämä Simon Henrikinpojan paikalla seuranneen Lådwijk Simonpojan isä. Näin Junosuannossa elettiin jo 1673[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) ja aina 1671[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9), 1669[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10), 1660 alkaen maakirjatietojen mukaan 1660 lähtien kun Niilo Niilonpoika ja Simo Henrikinpoika mainitaan taloissaan.[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11) Vuoden 1649 maakirjatietojen mukaan Junosuannon kylässä isännöivät Nils Lodwickson 1/3 manttaalin taloa ja Simo Simonpoika 1/8 mtl taloa, mutta vuoden 1636 tiedoissa Junosuannossa oli Niilo Lodwijkinpojan neljännesmanttaalin talon lisäksi ainoastaan Erkki Erkinpoika ja Lauri Laurinpoika.

Kyseinen Olavi oli Joenpoika (pajari) oli ehkä karjalaistaustainen, jonka pojanpoika olisi ollut Lovikan talon nimeäjä ja serkkunsa Dynis Niilonpoika nimesi Tynin. Pajareita ei juuri esiintynyt nimistössä. Ainoa tuonaikainen saapui Viipuriin suurherttuan lähettiläänä, latinantaitoinen tulkki matkassaan jouluna 1506, neuvottelemaan Svante Niilonpoika Sturen kanssa uudesta tapaamisesta venäläisten kanssa[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12). Fursti oli todennäköisimmin Moskovan Vasili III Ivanovitsch, pajarisukua hänkin. Joen Olavinpoika Pajarin veli Niilo oli myös pirkkamies. Yhteydet kauppateille olivat olemassa, sillä jokivarsi oli vilkas kauppapaikka ja pirkkalaistalojen aluetta. Sieltä oli yhteyksiä koko lapinmaahan ja liekkö Uumajasta tullut Joon Tyskin jälkeläisiä jokivarteen tai Karungin Olavi Pekanpoika Junkkarin jälkiä Rovaniemelle, ehkäpä myös Vojakkalan Rauffwal Tarsin jälkeläisiä molempiin jokivarsiin ja tietenkin Galttareita löytyy jäljistä, eli Alkkulan pirkkalaistalon isäntä Jöns Henrikinpoika Kalttari oli yksi näistä mainituista veronkantajista.

Myöhemmistä sukulaisista erään DNA-osuman esivanhemmista löytyy Malin Paavontytär Heinonen Tärendön eli Kainuunkylän Heinosesta, jonka varhaisin isäntä Matti Heinonen syntyi noin 1570 Savossa ja poikansa Hämeen vouti Erkki Matinpoika[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13) muutti uudisasukkaaksi Kainuunkylään.

Satakunnan seudulla Kalvolassa oli [Heinoij, Heinoisth, Heinoin, Heino] Heinon eli Heinun talo[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn14). Heinun kyläalueella asuttiin pysyvämmin jo 1100-luvulla ja asiakirjoista Heinu tunnetaan 1374 alkaen. Toisaalta Euran Panelian Eurankoskella eli Jaakko Heinu, joka jäi todistajana asiakirjoihin vuonna 1553 ja samalla kylällä oli myös Simun talo eli Simula ja sen ensimmäisenä isäntänä tunnetaan Simo Antinpoika Heijne. Tulee vain mieleen, oliko jokivarteen noussut Simu tätä samaa joukkoa Heinosen kanssa? Soma lisä joukkoon olisi Mikko Kylli, joka Kyllin talon isäntänä mainitaan.
__________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) RA Mantalsländgder 1642–1820 vuosi 1755: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001844_00097
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/35 (1699) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055905_00108
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/37 (1727) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055907_00075
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/28 (1691) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055903_00071
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/34 (1697) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055904_00058
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/28 (1691) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055903_00071
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/35 (1699) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055905_00108
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/14 (1673) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055899_00102
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/13 (1671) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055898_00102
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/12 (1669) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055897_00102
[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11)Jordeböcker Västerbottens län, SE/RA/55201/55201.30/8 (1660) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055894_00034
[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) RA SDHK 356667
[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA YRJÖ BLOMSTEDT LAAMANNIN- JA KIHLAKUNNANTUOMARINVIRKOJEN LÄÄNITTÄMINEN JA HOITO SUOMESSA 1500- JA 1600-LUVUILLA (1523–1680): Kuninkaallinen sihteeri Erik Matinpoika oli Noran herra ja sai 1563 Hattulan kihlakunnantuomarinviran. Eerik Matinpoika ei itse istunut käräjiä vaan oleskeli Ruotsissa ja asetti lankonsa Matti Hannunpojan (Voistion isäntä) töihin vv 1569–1575. Matin puoliso oli Beata Matintytär, eli kuninkaallisen sihteerin sisar.
[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref14) Ylä-Satakunnan kihlakunta, S. Suvanto; Ylä-Sastamalan eli Karkun hallintopitäjän, Rantoon neljännes, Rantakunnan jakokunta Heinoonkylä ja Aarikan talon Olav Pawonpoika takuumiehenä, myös Olav Arnickin nimellä, seurasi Matti Olavinpoika eli Matti Arnick Heinust tai Matti Olsson Heinoist