Vanha Huovintie

[Hannu Virttaalainen]

http://mullanalta.blogspot.com/2014/08/keskiajan-turku-1-kirkkokortteli.html

Edellä olevasta voi saada käsityksen, ettei Aninkaistenkortteliin päässyt kuin veneellä ja siitä edelleen Maarian kirkolle ja Satakuntaan, Kokemäelle,Ulvilaan, Huittissin, Tyrväällä, ja Hämeenkankaan kautta edelleen Pohjanmaalle ei ollut teitä. Aninkaistentullista päädyttiin tiettömille seudulle;)

Virttaalaisena tohdin epäillä, että kyllä tie Satakuntaan ja Pohjanmaallekin oli jo keskiajalla olemassa ja ko teistä löytyy jälkiä pätkittäin vielä tänäkin päivänä.
Vanhat tieurat hiekkapohjaisella mäntykankaalla ovat vähälläkin liikenteellä erittäin vähällä kunnossapidolla käyttökelpoisina säilyviä

Tämä vuoden 2021 kaupunginosa https://www.turku.fi/uutinen/2021-05-13_turun-i-kaupunginosa-valittu-vuoden-kaupunginosaksi oli ladun, jota aloin hiihtää alku.

Meninkö heti päin Prinkkalaa?

[Hannu Virttaalainen]

Tämän matkan aloituspiste, risteyspaikka nykykartalla https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6765170.525139668&e=265210.0510687952&title=Aloituspaikka&desc=Huovintien%20haarautuminen%20Kokem%C3%A4enjoe n%20ala-%20ja%20yl%C3%A4juoksuille&zoom=6&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D

Ensimmäiseksi pitäisi saada tämä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1429694 nykykartan päälle oikein, mikä ei ole niin yksinkertaista kuin ensin luulisi.

Onneksi olin ennen eläkeläisäijäksi ryhtymistä insinööri ja sopivasti tietotekniikka oli alani. Ensimmäisen insinööri-esi-isäni Johan Wetterwikin ala olisi ollut vielä parempi, kunhan olisin päivittänyt osaamiseni nykyhetken todellisuuteen maanmittauksessa.

Vuoden 1883 kartalla nykykartalle merkitty tienhaara on jollain tarkkuudella nykyisellä paikalla. Paljon muitakin 1883 kartan teitä olen nykykartalla näkevinäni . Lähintä katselen ikkunasta alle 20m:n päästä tätä kirjoitettaessani.

Kyseessä on siis ainakin alkuun lähialueen tutkimus, mutta kyllä ajatuksena on päästä vuoden 2021 kaupunginosaan ja Kokemäenjoen alajuoksulla meren rantaan. Yläjuoksulla alkuun riittänee Tyrvää. Tavoitteet pitää olla riittävän kaukana, eikä tyytyä siihen mitä ikkunasta näkyy.

[Hannu Virttaalainen]

Senaatin kartaston siirtämisestä nykykartan päälle löytyy ohje http://www.latuviitta.org/documents/Senaatin_kartaston_georeferointi.pdf

Kaikki linkit ohjeessa eivät toimi. Tässä yksi lisälinkki https://kartat.kapsi.fi/


Nyt pitäisi löytää 1883 kartalta nykykartaltakin löytyviä mahdollisimman tarkkoja kiintopisteitä mahdollisimman kaukana toisistaan 1883 kartalla ja niiden avulla saada kartat toistensa päälle oikein mahdollisimman tarkasti.


Referenssipaikat ovat tällä hetkellä vielä haun alla, mutta jatketaan kun paikat on valittu.

[Hannu Virttaalainen]

Netissä löytyy vanhatkartat.fi palvelu, jossa on yritetty saada karttoja oikein päällekkäin

Tässä tienhaara Virttaalla vasemmalle Säkylään, alunperin Köyliön Kankaanpäähän ja oikealle harjun yli Vampulan kautta Huittisten Lauttakylään

https://vanhatkartat.fi/#15/60.95169/22.66341

Nykykartan saa näkyviin peittävyyttä säätämällä

Minun mielestä kohdistus ei mene oikein, vaan kaikki on haamukuvana suunnilleen saman verran samaan suuntaan siirtyneenä

Sivustolla voi liikkua koko Suomen alueella. Mutta minua kiinnostaa aluksi vain Virttaa ja tästä risteyksestä lähtevät 3 haaraa, joiden etelä haara tulee Aninkaistentullista, suunnilleen Aninkaistenkadulta linja-autoaseman edestä Maarian kirkolle josta Aurajokea seurailen tullaan Oripäähän, josta kangasharjua pitkin Virttaalle ja kylän jälkeen tämä haara, Hauenkuono

[Alpo Rantala]

Jaakko Teitin luettelosta Suomen yleisistä teistä vuodelta 1556 löytyy seuraavaa: Hämeen Härkätie kulki Turusta Marttilan, Someron, Tammelan eli Portaan pitäjän ja Rengon kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta tie jatkui Ylisenä Viipurintienä Hauhon, Lammin ja Hollolan kautta Viipuriin. Hämeenlinnan ja Turun välillä tie haarautui Somerolta lounaaseen Hiidentieksi ja luoteeseen Kosken ja Oripään kautta Kokemäelle vieväksi Huovintieksi. Härkätie on ikivanha kauppatie. Jotkut ovat arvioineet sen syntyneen 800-luvulla Ruotsissa Mälar-järven rannalla olleen Birkan kauppiaiden vaikutuksesta.

Alpo Rantala

[Hannu Virttaalainen]

Jaakko Teitin luettelosta Suomen yleisistä teistä vuodelta 1556 löytyy seuraavaa: Hämeen Härkätie kulki Turusta Marttilan, Someron, Tammelan eli Portaan pitäjän ja Rengon kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta tie jatkui Ylisenä Viipurintienä Hauhon, Lammin ja Hollolan kautta Viipuriin. Hämeenlinnan ja Turun välillä tie haarautui Somerolta lounaaseen Hiidentieksi ja luoteeseen Kosken ja Oripään kautta Kokemäelle vieväksi Huovintieksi. Härkätie on ikivanha kauppatie. Jotkut ovat arvioineet sen syntyneen 800-luvulla Ruotsissa Mälar-järven rannalla olleen Birkan kauppiaiden vaikutuksesta.

Alpo Rantala
Somerolta, Kosken, Oripään ja Virttaan kautta Köyliön (nykyään Säkylän) Kankaanpäähän ollaan koko ajan samalla hiekkaharjulla, jossa kosteus ei haitannut, eikä ollut paljon puron- tai joenuomia joiden yli olisi tarvinnut päästä.
Olen itsekin epäillyt Aurajoen vartta Aninkaisten tullista Oripäähän kulkevaa Varkaantien reittiä ehkä nuoremmaksi oikoreitiksi Satakuntaan. Aurajoen rantaa seuraavasta tiestä Oripäähän kuitenkin löytyy muistaakseni tietoa jo ainakin 1500-luvulta, Eikö Varkaantietä tosiaankaan ole Teitin luettelossa?


Lisäys:


Itse itselleni vastaten luettelossa mainitaan tie Turusta Ulvilaan ja se kulki silloin Aurajoen rantaa Oripään ja siitä harjua pitkin Kokemäen kautta Ulvilaan. Yyteri on käsittääksi em. harjun viimeinen pää merenpinnan yläpuolella

[Hannu Virttaalainen]

Huovintie museovirasto, RKY (rakennetut kulttuuriympäristöt) http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1597

[Hannu Virttaalainen]

Huittisissa, Lauttakylässä, senaatinkartta on vuodelta 1902 https://vanhatkartat.fi/#13.56/61.17966/22.69741 ja venäläistämisen seurauksena kirjaimet ovat kyriiliset.
Senaatinkartat ovat tarkkoja, mutta ne ovat Venäjän sen aikaiseen koordinaatistoon pohjautuvia.
Vanhemmat kartat ovat epätarkempia
Ennen 1900-lukua lähes kaikki rakentaminen tapahtui ilman koneita, käsityökaluin vain hevosia ja härkiä apuna käyttäen, joten suoruutta tärkeämpää oli rakentamisen ja kunnossapidon helppous. Siksi tienoikaisuja ja uusia reittiä kallion läpi tai kosteikon yli ei tehty, vaan kuljettiin mieluummin vanhoja reittejä.


PS.

Tässä on puhe suviteistä, talvitiet kulkivat ihan omia reittejään.

[Hannu Virttaalainen]

Köyliön Kankanpäässä vanhaksi kartaksi valittu vuoden 1962 kartta https://vanhatkartat.fi/#13.56/61.07708/22.39827
Vanhaksi kartaksi voi siis valita karttoja eri vuosilta
Virttaallakin voin siis palata lapsuuteni käynneille isoäitien luona 1960-luvun alussa ja kartalla muistella millaista täällä oli silloin kun valtatie 9 Turku-Tampere kulki Virttaalta Turkuun vanhaa Huovintien-Varkaantien reittiä Maarian kirkon ohi Vähäjoen sillalle asti.
Sitten 1960-luvun puolivälissä rakennettiin nykyinen kt41, joka oli jonkin aikaan vielä valtatie 9, kunnes suorempi reitti Lempäälästä Loimaan aseman (oli jo silloin kauppala :D:) ohi Auraan otettiin käyttöön.

[Hannu Virttaalainen]

Lainaus ns. Varkaantiestä:

"Tämä jokilaaksoa seuraava tie muodostui viimeistään myöhäiskeskiajalla merkittäväksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhdistäjäksi. Se sai alkunsa Turun Suurtorilta ja kulki sieltä Raunistulan läpi Maarian kirkolle ja sieltä Liedon, Auran ja Pöytyän kautta aina Oripäähän saakka."
http://aurajoki.net/Pdf/TIENLUMO1209_www.pdf

Eiköhän yleinen selitys mistä puhutaan ollut tässä, ainakin Turusta Virttaalle asti.;)

[Hannu Virttaalainen]

Turusta Ulvilaan (Poriin) ja Korsholmaan (Vaasaan) oli 2 reittiä, jotka näkyvät molemmat vuoden 1806 tiekartassa http://digi.narc.fi/dighttp://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12482920
1. rantatie ja 2. sisämaantie

Sisämaantie kulki Turusta Oripään kautta Virtsanojalle (Virttaalla) ja Virtsanojalla tie haarautui Köyliön ja Kokemäen kautta Ulvilaan (Poriin) ja Huittisten, Tyrvään (Sastamalan) ja Kyrön (Hämeenkyrön), Hämeenkankaan kautta Pohjanmaalle Korsholmaan (Vaasaan)

Mitä kauemmas nykyajasta mennään sitä enemmän kuljettiin sisämaan kautta, mutta kyllä tänäkin päivänä Tyrvään-Hämeenkyrön kautta on nopein/lyhin reitti Turusta monelle paikkakunnalle Pohjanmaalla. Tällöin Tyrväälle (Sastamalaan) tullaan Turusta edelleen Virttaan kautta.

Vuoden 1806 kartassa suora Koski-Oripää osa Huovintiestä oli tippunut jo kartalta vaikka ei vättämättä maastosta.

[Hannu Virttaalainen]

Museovirastolla on Hämeenkankaan- Kyrönkankaantiestäkin tietoa: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4050

Vuoden 2021 kaupunginosa ja koko Turku on vuodesta 1881 siirtynyt aika paljon :cool:
Johtuuko toriparkin teosta vai telakkarannan räjäytyksistä?
Katso itse, jos et usko: https://vanhatkartat.fi/#15/60.45245/22.27634:confused: (https://vanhatkartat.fi/#15/60.45245/22.27634)

Onko netissä muutakin kuin sukututkimustietoa, jota ei heti epäilemättä pidä uskoa.:eek:

Taisin aikaisemmin mainita, että Senaatinkartaston karttojen nykykarttojen päälle siirtäminen ei ole niin helppoa kuin ensin luulisi.

Katsokaa vaikka Senaatintoria Senaatinkartasto nykykartan päällä vanhatkartat.fi palvelussa. On Senaatintori ja Suurkirkko siinä ohessä siirtynyt 140 vuodessa aika paljon.

Itsenäistymisen jälkeen piirretyt kartat sopivat paljon paremmin toistensa päälle. Koordinaatiston ja muiden maanmittauksen parametrien vaihtaminen kävi jo ennen tietokoneaikaa helpommin ja halvemmalla kuin kiskojen välin muuttaminen.

Kyllä Senaatinkartat tarkempia ovat kuin vanhatkartat.fi palvelua käyttämällä ensin näyttäisi.


Kyllä Virttaalta aika kauas vieläkin eksyy aika nopeasti.:oo:

[Hannu Virttaalainen]

Nyt minä ymmärsin luettuani tämän https://vanhatkartat.fi/tietoa

Palvelu onkin vasta Startup. Voi siis vielä olla kehittäminen vaiheessa. Kyllä minä näitä osaan lukea rivien välistäkin.

On siis yritettävä itse umpihangessa tai odotettava ja toivottava latukonetta. Toivottavasti onnistun paremmin ainakin Virttaalla ja lähiympäristössä.

[Hannu Virttaalainen]

Kyllä tässä vanhakin koira oppii koko ajan uusia temppuja

Paras temppurata tähän mennessä museovirastolla https://kartta.museoverkko.fi/?zoomLevel=6&coord=264850.84255_6765872.2372&mapLayers=17+100+default,96+100+RKY_alueet_hatch,9 7+100+Ei%20tunnuksia,98+100+Ei%20tunnuksia&markers=4|3|000000|290062.90255299537_6734688.4171 91618|___4|3|000000|278457.00069999974_6737998.550 3|___4|3|000000|232484.90689999983_6815396.7087000 01|___4|3|000000|245956.6869000001_6796592.8642|__ _4|3|000000|290343.22279999964_6732861.0824|___4|3 |000000|279490.3492999999_6736744.4112|___4|3|0000 00|272032.47809999995_6749317.1711|___4|3|000000|2 67075.96750000026_6760121.797900001|___4|3|000000| 266089.3596999999_6762856.2227|___4|3|000000|25244 9.68379999977_6780321.933200002|___4|3|000000|2604 25.1492999997_6770348.3166000005|___4|3|000000|246 298.6473000003_6793556.348099999|___4|3|000000|229 178.67709999997_6820009.180599999|___4|3|000000|22 9634.60869999975_6818684.6204|___4|3|000000|240146 .46789999958_6804352.602899998|___4|3|000000|23943 4.82629999984_6806271.109700002|

Jos osaat siirtyä kartalla ilman opastusta Hämeenkyröön näet Hämeenkankaantien kulkua
Jos siirryt Oripäästä Koskelle sinistä opastusta seuraten olet Hämeen Härkätiellä

Kaikki nykykartan päällä:cool:

[Alpo Rantala]

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/24980/kra%2042%20band%201%20vagvisare_bottenviken%201747 .jpg?sequence=3&isAllowed=y

Tässä pitäisi näkyä tiet ja majatalot v. 1740 piirretyssä kartassa.

Alpo Rantala, esivanhempia Härkätien varrelta, Hämeenlinnan ja Portaan väliltä.

[Hannu Virttaalainen]

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/24980/kra%2042%20band%201%20vagvisare_bottenviken%201747 .jpg?sequence=3&isAllowed=y

Tässä pitäisi näkyä tiet ja majatalot v. 1740 piirretyssä kartassa.

Alpo Rantala, esivanhempia Härkätien varrelta, Hämeenlinnan ja Portaan väliltä.
Virttaan, Virtzanojan kartalla, kautta on aina kulkenut kaikenlaista kulkijaa, joten maksujen kuitteja tarjotuista/vaadituista palveluista löytyy V-P. Toropaisen mukaan paljon, jo ajalta ennen virallisia kestikievareita. Vaan kai kulkijoita Härkätielläkin riitti.

[Hannu Virttaalainen]

Reitti Turusta Vaasaan, kun käännytään Alastaron Virttaalla eli Virsanojalla heti kylän jälkeen Huovintieltä oikealle harjun yli Vampulaan kohti Loimijoen rantaa."Päätteeksi kerron, miten Skanssi sijoittui Turun ja Vaasan väliseen kestikievarista toiseen menevän vanhan sisämaan kautta kulkevan tien varteen. Se on mukaelma toukokuun 19. päivänä 1780 Turun ja Porin läänin lääninkamreeri Arndt Johan Winterin laatimasta listasta ja on alla olevassa taulukossa." :
https://www.messon.fi/kyronkankaantie/skanssi.htm


Tyrvään jälkeen olen niin kaukana kotoa Virttaalla, että en tiedä kuinka tarkkoja ja oikeita viiitatun sivun kaikki tiedot ovat. En ole sivustoa kokonaan vielä edes lukenut.


Reittiselvityksen v. 1780 aikoihin Virttaa oli Virtsanojan kylä Loimijoen pitäjässä ja kuului myös Loimijoen seurakuntaan, mutta ei Loimijoen Alastaron kappeliin. Alastaron pitäjään ja seurakuntaan jouduttiin v. 1869, kun Alastaron kunta perustettiin ja 2000-luvulla Alastaro liittyi Loimijoen asemasta kehittyneeseen Loimaan kaupunkiin. Kaupungin oma virallinen versio historiastaan löytyy täältä https://www.loimaa.fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-loimaasta/loimaa-nyt-ja-ennen/
Koska harjun reunat ovat usein kosteita, soisia yhteydet sekä Hirvikoskelle, Loimijoen emäkirkolle, kuten Alastaron kappelikirkolle olivat varsinkin kelirikko ja muina kosteina aikoina heikot ja pitkät oli Virtsanojalla oma rukoushuone ja ilmeisesti jo silloin myös oma hautausmaa. Ongelma ei kuitenkaan hävinnyt, sillä nyt sen paremmin emäkirkon kuin kappelin papit ei päässeet tai halunneet tulla pitämään jumalanpalveluksia rukoushuoneelle. Niinpä Pöytän papit velvoitettiin pitämään jumalanpalveluksia Virtsanojan rukoushuoneella. Eivät hekään asiasta kovin innostuneita olleet, sillä kyllä heillekin matkaa Pöytyän kirkolta Varkaantietä/Huovintietä Virttaalle kertyi. 1800-luvulla virttaalaiset osallistuivat Oripään uuden kirkon rakennustöihin ja rakensivat oman uuden rukoushuoneen uudelle isommalle tontille. Tämä rukoushuone on edelleen pystyssä Virttaan omana kirkkona ympärillään Virttaan oma hautausmaa.
Virtsanojalla oli 1750-luvulta Alastaroon liittämiseen asti omat rinnakkaiset rippikirjat.
"Ihme kylä" ja merkillisiä nuo virttaalaiset.
Satakunnasta Varsinais-Suomeen jouduttiin joskus 1900-luvun alussa Loimijoen aseman kautta junan mukana Turkuun ja Varsinais-Suomeen.

[Hannu Virttaalainen]

Kilpailevan reitistä Pohjanlahden rantatie löytyy netistä kirjoitus https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/46931/pohjanlahden_rantatie.pdf?sequence=1&isAllowed=y

jossa sivulta 97 alkaen löytyy "Pysähdytään kestkievariin" ( kirjoittaja Tanja Korpi) joka minusta hyvä yhteenveto kestikievarilaitoksesta Satakunnassa, johon siinä lasketaan myös Loimijoen ja siis myös Virtsanojan kuuluvan. Kirjoituksen lähdeluettelo on minusta riittävän laaja. Lisätietoa siis löytyy.

[Hannu Virttaalainen]

Kilpailevan reitistä Pohjanlahden rantatie löytyy netistä kirjoitus https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/46931/pohjanlahden_rantatie.pdf?sequence=1&isAllowed=y

jossa sivulta 97 alkaen löytyy "Pysähdytään kestkievariin" ( kirjoittaja Tanja Korpi) joka minusta hyvä yhteenveto kestikievarilaitoksesta Satakunnassa, johon siinä lasketaan myös Loimijoen ja siis myös Virtsanojan kuuluvan. Kirjoituksen lähdeluettelo on minusta riittävän laaja. Lisätietoa siis löytyy.
Lähdeluettelon viite 15: Teitti 1556, 84-89, 125-126; Suvanto 1973 155 oli virttaalaisesta mielenkintoisin ja molemmat löytyy netistä:
Teitti 1556 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167654/TSH005_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suvanto 1973: Satakunnan Historia III: https://digi.kirjastot.fi/files/original/fb62fb0101bce6d0ff7f351062e47cb1.pdf
Sivu 155: "Varhaisimmat yhtenäiset tiedot tämän tien käytöstä ovat 1550-luvulta. Matkallaan Turusta Ulvilaan Juhana-herttua yöpyi ensin Pöytyän pappilassa, sitten Virttaalla eräässä piispan lampuotitalossa, seuraavan yön Köyliössä Kankaanpäänkylässä ja viimein Kokemäenkartanossa. Viite 407"
Satakunnan teistä yleisemmin kiinnostuneiden kannatta aloittaa lukeminen jo sivulta 149.

[Hannu Virttaalainen]

Lähdeluettelon viite 15: Teitti 1556, 84-89, 125-126; Suvanto 1973 155 oli virttaalaisesta mielenkintoisin ja molemmat löytyy netistä:
Teitti 1556 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167654/TSH005_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y


Juhana--herttuan matkan alkuperäislähde Teitti 1556, 125-126: (HELSINGISSÄ, SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAINOSSA, 1894.)

"Tesse natläger haffver min N. herre hertug Johan hafft emellen Åbo och Cumegård."

"Först ifrå Åbo til 3 miler Leickola leindzmandzgård i Peute. Siggile K. M:ttz. godz.

3. Peute prestegårdh.

4. Wirdzåija i Loijmejåki soknn. Bispens landbönder.
5. Här gå 3 Kankanpä i Kettle soknn. qvärner utaff 3, en kelle.
Cume gårdh. 4. Ulffzby."