PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Olavi Antinpoika Kärnä, s.n. 1553 Lappajärvi


Orvokki W
16.05.21, 16:12
Rekisterissäni on vajavaisten tietojen vuoksi myös useita kaksoiskortteja, joita pyrin nyt perkaamaan. Kärnän perheen selvittelyyn vertasin tietoja myös Geniin.
Tässä perhe, jonka sukulaisuussuhteista en saa tolkkua:
Olavi Antinpoika Kärnä, s.n. 1553, Lappajärvi, k. 1636 Lappajärvi.
1. puoliso: Magdalena Michelsdotter Mattila, s. 1552 Lohtaja, k. Lappajärvi
lapsi: Margaretha Olofintytär Timonen, s. 1596 Lappajärvi, k. Lappajärvi
2. puoliso: Prita Yrjöntytär Kärnä, s. 1523-1583 Lappajärvi, k. Lappajärvi
3. puoliso: Anna Antintytär Kärnä, (Kiilunen), s. 1564 Lappajärvi, k. Lappajärvi
lapsi: Simo Kärnä, s.n. 1590 Lappajärvi, k. 8.10. 1694, Lappajärvi
Simon puoliso: Margarertha Olofintytär Timonen, s. 1596 Lappajärvi, k. Lappajärvi.
Tämän mukaan Simo ja Margarertha olisivat siis toisilleen sisarpuolia. Voiko olla mahdollista?

Pauli
16.05.21, 18:37
Mistä on peräisin tieto, että Olavi Antinpoika Kärnän puoliso olisi Magdalena Mikontytär Mattila Lohtajalta? Ei vaikuta todenperäiseltä.

Markku Johannes
17.05.21, 07:02
Missä lähteissä Olli Antinpojan vaimojen nimet on mainittu? Kuinka Ollin tyttären lisänimi voisi olla Timonen?


Simuna Ollinpojan vaimon nimi oli Marketta Klemetintytär https://hiski.genealogia.fi/hiski/wg4dz?fi+0276+haudatut+1048

Matti Lund
17.05.21, 10:56
Missä lähteissä Olli Antinpojan vaimojen nimet on mainittu? Kuinka Ollin tyttären lisänimi voisi olla Timonen?


Simuna Ollinpojan vaimon nimi oli Marketta Klemetintytär https://hiski.genealogia.fi/hiski/wg4dz?fi+0276+haudatut+1048

Taitaa olla se höpöhattu, josta nimet on vedetty esiin.

Vuoden 1649 Pedersören kesäkäräjillä 4.8. (f. 470) pyydettiin nimismiestä yhdessä kahden lautamiehen kanssa erottelemaan perintöä Olli Kärnän tykönä Lappajärvellä Olli Kärnän ja hänen lastensa edellisestä vaimosta välillä, koska hän on mennyt uuteen avioon.

Valitettavasti vaimojen nimiä ei tästä ilmene:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706643
.

Jos uusi vaimo ei ollut kovin vanha, ei liene mahdottomuus, että nimi voisi esiintyä jossakin asiakirjassa, mutta ensimmäisen vaimon nimeä ei ole löydettävissä asiakirjoista.

Olli Kärnän syntymäaikaa on näköjään arvailtu sukupuissa ronskisti väärin, kun niitä vertaa ruodutusluetteloitten ikätietoihin. Tosin ne heittävät hieman niissäkin.

Terv M Lu

Matti Lund
17.05.21, 12:22
Rekisterissäni on vajavaisten tietojen vuoksi myös useita kaksoiskortteja, joita pyrin nyt perkaamaan. Kärnän perheen selvittelyyn vertasin tietoja myös Geniin.
Tässä perhe, jonka sukulaisuussuhteista en saa tolkkua:
Olavi Antinpoika Kärnä, s.n. 1553, Lappajärvi, k. 1636 Lappajärvi.
1. puoliso: Magdalena Michelsdotter Mattila, s. 1552 Lohtaja, k. Lappajärvi
lapsi: Margaretha Olofintytär Timonen, s. 1596 Lappajärvi, k. Lappajärvi
2. puoliso: Prita Yrjöntytär Kärnä, s. 1523-1583 Lappajärvi, k. Lappajärvi
3. puoliso: Anna Antintytär Kärnä, (Kiilunen), s. 1564 Lappajärvi, k. Lappajärvi
lapsi: Simo Kärnä, s.n. 1590 Lappajärvi, k. 8.10. 1694, Lappajärvi
Simon puoliso: Margarertha Olofintytär Timonen, s. 1596 Lappajärvi, k. Lappajärvi.
Tämän mukaan Simo ja Margarertha olisivat siis toisilleen sisarpuolia. Voiko olla mahdollista?

Tässä oleva roskatieto, joka on todellisuuteen nähden tolkuttomassa paketissa, on näköjään syötetty GENIin ja sen kohtaaminen asettaa kovia paineita sen kuraattoreille.

Tuo Mattila kuuluu katalassa mielessä keksittyihin ujutuksiin, jolla Pietarsaaren ylämaan sukuja on yritetty tönäistä lähempään yhteyteen Sursillien kanssa.

Olli Kärnän kaikki tunnetut jälkeläiset ovat todistettavasti hänen ensimmäisestä aviostaan jonkun tuntemattoman naisihmisen kanssa, joka oli kuollut jossain kohtaa 1640 -luvulla.

Olli oli tuskin kahta kertaa enempää naimisissa.

Aika ukkohan Olli on ollut, kun meni avioon jo lähellä 70:n ikävuotta 1640 -luvun lopulla.

Terv M Lu

Orvokki W
17.05.21, 14:46
Kiitokset asiantuntevista vastauksistanne. Olen yrittänyt suhtautua erittäin kriittisesti Genin tietoihin varsinkin silloin, kun ei ole merkitty perusteluja. Mutta kun omissakin tiedostoissa on paljon aukkoja, varsinkin uusien avioliittojen kanssa, yritän hieman etsiä oikopolkuja. En jaa tietojani eteenpäin mahdollisten virheiden vuoksi. Joten kiitokset vielä kerran!

Matti Lund
17.05.21, 15:57
Kiitokset asiantuntevista vastauksistanne. Olen yrittänyt suhtautua erittäin kriittisesti Genin tietoihin varsinkin silloin, kun ei ole merkitty perusteluja. Mutta kun omissakin tiedostoissa on paljon aukkoja, varsinkin uusien avioliittojen kanssa, yritän hieman etsiä oikopolkuja. En jaa tietojani eteenpäin mahdollisten virheiden vuoksi. Joten kiitokset vielä kerran!

Tuohan ei liene Genissä synnytetty ja kehitetty, vaan lähinnä sinne kopioitu paketti.

Siinä näyttää olevan joitain Getcom -sourceja ja Ancestry comista haettua hömppädataa.

Paketti näyttää olevan yhdistelmä oikosuluista johtuneita haksahduksia, siis sekavassa mielentilassa syntyneitä erheitä, joita on yhdistetty pää pyörällä tiettyyn sukupuuhuijaukseen.

Sehän on hutera korttitalo, jonka kohtalona on sortua heti, kun se joutuu kosketuksiin tosiasioiden kanssa.

Nythän viittaamani käräjäpöytäkirjan kohta hajottaa koko hökötyksen.

Vaikka pöytäkirjan kohta ei anna Olli Kärnän vaimojen nimiä, se toisaalta tuo Sinun silmiesi eteen sen tiedon, että Olli Kärnällä oli ollut pitkä avio ensimmäisen vaimonsa kanssa, koskapa Ollin kaksi poikaa Antti ja Simuna olivat syntyneet ruodutusluetteloitten mukaan vähän ennen vuotta 1600 ja heidän äitinsä oli kuollut 1640 -luvulla.

Vuoden 1649 tuomiokirjakohta osoittaa, että vaimojen nimet ovat mahdottomasti asetettuja ja täysin kömpelön mielikuvituksen tuotetta.

Mattilan lanseeramisessa on ollut pahat mielessä, mutta muu on vain sekavan mielen heijastusta.

Siis Sinun ei tarvitse tämän jälkeen "hillota" kannassasi näitä epätietoja, vaan siivota ne pois.

Toisessa viestissä ihmeteltiin Kärnän sukurutsaisia sukujohtoja. Nehän eivät rajoitu vain tuohon kohtaan, vaan pahin ja höperöin kohta on jo klassinen, eli Olli Kärnä otti syytinkimiehekseen Tuomas Ollinpoika Korkilaisen, joka oli kirjattu muutamana vuonna Kärnän isännäksi kirjattu Tuomas Ollinpoika.

Juttu jatkuu siten, että Tuomas Ollinpoika Korkilaisen poika Tuomas sitten naitettiin Olli Kärnän pojan Simunan tyttärelle Tortille.

Mutta jo melko vanhastaan Tuomas Korkilaisesta on tehty sukurutsaisesti Olli Kärnän poika.

Tämän kytköksen mahdottomuudesta on näkynyt yhden ja toisen muistuttelua ainakin viimeisen 15 vuoden aikana ja kameraalisten asiakirjojen perusteellahan se muuten mahdottumuus onkin, mutta eihän kukaan 1500 -luvun eikä 1600 -luvun alunkaan pappi erehtynyt siunaamaan sellaisia limiin pakkautuneita sukurutsauksia. Silti se vain sitkeästi jököttää siellä GENISSÄKIN!

Aivan hourupäisellä sukujohdolla näyttää jatkuvan suuri menestys, joka edelleen kukoistaa laajalti netissä yhtenä alusastiana tietysti Geni.

Taisi olla myös niin, että nämä hömppärutsat on laitettu joidenkin kuuluisuuksien sukupuihin, ainakin heti muistuu mieleen Eero Nelimarkka.

Terv M Lu

Orvokki W
18.05.21, 10:20
Kiitos jälleen valaisevasta ja yllättävästä tiedosta. Enpä olisi odottanut sabotointia täälläkin. Nyt taitaa mennä korjaushommani aivan hukkaan, kun en ehkä erota, mikä olikaan lähtötilanne!
Tuota syytinkimiestä muistan ihmetelleeni ja jätin sen "hautumaan". Nelimarkka tulee myös sukuuni.
Onko MyHerigessä sama vaara? Alkuperäisiä dokumentteja luulisin jotenkin lukevani 1700-luvulle, mutta kaikki siitä taaksepäin tukeutuu teihin asiantuntijoihin.
Terv. Orvokki

Matti Lund
18.05.21, 14:37
Kiitos jälleen valaisevasta ja yllättävästä tiedosta. Enpä olisi odottanut sabotointia täälläkin. Nyt taitaa mennä korjaushommani aivan hukkaan, kun en ehkä erota, mikä olikaan lähtötilanne!
Tuota syytinkimiestä muistan ihmetelleeni ja jätin sen "hautumaan". Nelimarkka tulee myös sukuuni.
Onko MyHerigessä sama vaara? Alkuperäisiä dokumentteja luulisin jotenkin lukevani 1700-luvulle, mutta kaikki siitä taaksepäin tukeutuu teihin asiantuntijoihin.
Terv. Orvokki

Kyllä tämä tahtoo tulla joka nurkan takaa vastaan. Samaa virhesumaa näytään toistuvasti vahvistetun Genissä vuosien 2014-2021 välisenä aikana. Sitä ennen näitä on ollut jo muissa järjestelmissä.

Selasin muutoshistorioita Genissä ja se oli lohdutonta katseltavaa.

Vaikutelmana siitä, miten siellä on tultu nykyvaiheeseen, jonka virheistä pieni osa oli Sinun ihmettelemässä sukupuun osassa, on se, että tietojen päivittämiseen on osallistunut iso määrä käyttäjiä, moni niistä premier -käyttäjiä ja joukossa 3-4 genikuraattoria, että kenelläkään eivät ole kellot soineet, vaan jokaisen henkilönimikkeen kohdalla itse kukin siellä on toistanut samoja virhetietoja ja jotkut ovat samalla keksineet niitä koko joukon lisää.

Olli Antinpoika Kärnää edeltää Geni -puussakin vielä Antti Ollinpoika Kärnä, jolta löytyy todellinen vastine voudintileistä ennen vuotta 1608. Olli Antinpoika (Kärnän) ensi esiintyminen siellä on vuoden 1607 sakkoluettelossa sakotettuna tappelusta, jonka jälkeen alkaa vuoden 1608 maantarkistuksesta alkaen Kärnäksi hyvin tunnistettavan talon isäntänä. Talonnimi ei vielä esiintynyt. Lisänimi Kärnä on Ollilla ensimmäisen kerran vasta vuoden 1624 karjaluettelossa ja alkaa näkyä sen jälkeen melkoisen säännöllisesti.

Antti Ollinpojan isän ja isoisän polvet ovat Geni -puussa täyttä puppua. Siellä on yhtenä nimenä Heikki Savolainen. Kun katsoo voudintilejä, yksi Heikki Savolainen -niminen löytyy Pietarsaaren markista vasta 1570 -luvulta ja yksi toinen Heikki Savolainen lähes samaan aikaan muualta Pedersören suurpitäjästä.

Nämä eivät tietystikään sovi mitenkään Kärnän talon Antti Ollinpojan esi-isiksi. Saattavat olla Anttia itseään nuorempia miehiä, kun tulevat esiin vasta Anttia paljon myöhemmin ja on laitettu vain huonemiesluetteloon. Vanhempiakin lyhytaikaisia Heikki Savolaisia löytyy muualta Etelä-Pohjanmaalta, mutta sukupuun laatijat vaikuttavat niin avuttomilta ja harkintavapailta, että tuskin osaisivat niitä löytää, ja vaikka löytäisivätkin, ne ovat vain irrallisia nimiä, joita ei voida yhdistää mihinkään Pietarsaaren ylämaitten asukkaan sukupuuhun.

Täten vaikuttaa, ettei mitään todellista mallia ole ollut, vaan hatusta vedettyjä.

Joissakin vanhemmisssa selvityksissä on yritetty paikantaa Antti Ollinpoikaa edeltäviä asujia kameraalisista asiakirjoista, lähinnä Pietarsaaren markin alueen voudintileistä, mutta Geni -sukupuun laatijat eivät ole vaivanneet lainkaan päätään faktatiedoilla, vaan ovat keksaisseet sinne koko joukon henkilönimiä, joita ei voi paikantaa Savonkylästä eikä edes Pietersaaren ylämailta ollenkaan, eikä edes koko Etelä-Pohjanmaan yläosistakaan. Vaikuttavat siten aivan mielikuvitushömpältä. David Tharnström näyttää olleen innokkain näiden höpöpöjen keksijöistä ja monet ovat jatkaneet innokkaina siitä, mistä David on alkanut.

Suurin osa virheistä vaikuttaa pelkän höperehtimisen tuloksilta, mutta Mattila -nimi on uskoakseni liitetty huijaussukupuuvirityksestä, olisi jäänne siitä yhteydestä. Huijaus tai tietoinen vääristely edellyttää, että tietää jotain, ettei ole täysin tietämätön faktoista, jotta voi laatia sellaisen virityksen, joka ei suoraan pomppaa aloittelijoiden naurun alaiseksi. Pietarsaaren ylämaihin liittyvät vääristelyt ovat niin kömpelöitä ja epäuskottavia, että asiaan melko perehtymättömänkin pitäisi ne hoksata. Niiden suuri menestys siellä osoittaa sikäläisten sukututkijoitten suurta leväperäisyyttä ja selvää älyllisen valppauden puutetta. Eli ei käytetä sitä ainoaa, joka meillä kullakin on, ihmisaivojen cortex -kerrosta tietojen valaisemiseksi ja todentamiseksi.


Terv M Lu

Orvokki W
18.05.21, 19:28
Kiitos jälleen todella mielenkiintoisesta tiedosta. Enpä osannut tuollaiseenkaan varautua.
Aloitin kunnianhimoisesti korjaamaan rekisteriäni, koska tavoitteeni oli tehdä veljentyttärelleni 50 -vuotislahjaksi hänen kuvallinen "sukukirjansa". Mutta nyt tulikin aikamoinen takapakki.

Tuossa höpögenissä vanhin jäsen on Heikki Timonen, Savolainen, s.n. 1470, poika Olavi Heikinpoika, s.n. 1500 Pedersöre.

Olen ottanut varmuuskopion, jossa olen 3.11.2012 kirjannut Kärnän ensimmäiseksi isännäksi 1562-1603 Antti Olavinpoika Timosen, k. 1603, lapsi Olavi Antinpoika Kärnä, s.n. 1563, k. 1636. Poika Simo Olavinpoika, s. 1599, 1. puoliso Brita, lapset: Dordi, s. 1618 ja Marketta, s.n. 1650, 2. vaimo Marketta Ollintytär, s. 1605, lapset: Juho, s. 1646, Liisa, Kristiina, s. 1647 ja Tuomas, s. 1654.

Mahtaako tuossa varmuuskopiossani olla sellaista tietoa, jota voisin palauttaa tiedostooni?
Olen pahoillani, että vaivaan Sinua näin paljon, mutta olen avustasi erittäin kiitollinen.

Parhain terveisin Orvokki

Markku Johannes
19.05.21, 18:23
Olen ottanut varmuuskopion, jossa olen 3.11.2012 kirjannut Kärnän ensimmäiseksi isännäksi 1562-1603 Antti Olavinpoika Timosen, k. 1603, lapsi Olavi Antinpoika Kärnä, s.n. 1563, k. 1636. Poika Simo Olavinpoika, s. 1599


Kärnän ensimmäinen isäntä oli Olli Ollinpoika, joka esiintyy nokkaveroluettelossa 1548 ja viimeisen kerran 1572 voudintileissä 22 panninmaan tilallisena, jonka jälkeen hänet korvaa Antti Ollinpoika. Lisänimi Timonen ei liity millään tavoin Kärnan isäntäluetteloon.

Matti Lund
20.05.21, 08:40
Kärnän ensimmäinen isäntä oli Olli Ollinpoika, joka esiintyy nokkaveroluettelossa 1548 ja viimeisen kerran 1572 voudintileissä 22 panninmaan tilallisena, jonka jälkeen hänet korvaa Antti Ollinpoika. Lisänimi Timonen ei liity millään tavoin Kärnan isäntäluetteloon.

Hei,

Lähes niin meni kuten sanoit.

Noin on vuotuisveroluettelossa.

Olli Ollinpoika on niissä Vimpelin talojen perässä, on pitkään 17 panninmaan pellolla, sitten 20 panninmaan ja käy 22 panninmaassa asti. Kun Antti Ollinpoika alkoi, oli veropelto 20 panninmaassa.

Ollin viimeinen esiintymä on kuitenkin tässä vuoden 1573 kymmenysluettelossa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648137

Kärnän asuja on enimmäkseen kirjattu kymmenysluettelossa Olli Savoksi.

Tässä vuoden 1574 kymmenysluettelossa on Olli Savon tilalle tullut "meidän" Antti Ollinpoikamme:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648710

Timonen ei tosiaan kuulu Kärnään.

Näyttää kuuluvan Järviseudun historia 1:n sekoiluihin, eli niin on pantu siinä, vaikka mikään ei viittaa siihen (s. 1004-1005).

Olli Ollinpoika näyttää eksyneen Järviseudun historia 1:n luettelossa Karvalaan. (s. 1005)

Muuten Kärnänkin mutkia on siinä suoristettu. Olavi Antinpoika on pantu alkamaan 1604. Mutta ei Olli Antinpoikaa löydy vielä vuodelta 1604, vaan kymmenysluettelossa on Klemetti Antinpoika ja Olli vasta 1605.

Vuotuisveroluettelossa on Antti Ollinpoika vuoteen 1607 asti ja on myös niin vuoden 1606 manttaalitarkastusluettelossa kuin vuoden 1606 "hionepenning" luettelossa, jota voidaan rinnastaa eräänlaiseen henkiveroon.

Klemetti Antinpoika nähdään vuoden 1604 kymmenyksen lisäksi vuoden 1607 sakkoluettelossa.

Järviseudun historiassa on muuten Simuna Ollinpoika Kärnän tyttären eli Tuomas Tuomaanpojan vaimon Torti (Dorothea) Simunantyttären kohdalla kummallinen nimivirhe.

Etunimi on virheellisesti normaalistettu Terhiksi. Nyt on kuitenkin tosiasia että Dorothea (suomalaisemmin Torti tai Tora) on syntynyt ja tulee katolisesta pyhimyskalenterista, eli on kristillinen etunimi, kun taas Terhi on aivan muusta eli pakanallisesta maailmasta tuleva etunimi, pitemmiltä muodoiltaan Terhenetär (kalevalainen m.) ja Terhikki.

Kun Dorothea -pyhimysnimen kreikkalainen etymologiakin merkitsee "Jumalan lahja", niin sen korvaaminen pakanallisella nimellä saattaa loukata esim. katolisten uskovaisten tunteita, joten väännösten kanssa tulisi olla harkitsevaisempia ja varovaisempia.


Terv M Lu

Orvokki W
20.05.21, 19:26
Kiitokset Markku Johannes ja Matti Lund asiantuntijatiedoista.
Laitoinpa parista Kärnän sukupolvesta tiedot, joihin liittyy vielä kysymyksiä, koska osa on sitä vanhaa varmuuskopiotietoa ja osa uutta, ehkä ei niinkään luotettavaa.

Olli Ollinpoika Savo, Kärnän ensimmäinen isäntä 1548-1573
Lapsia, joista Anttia lukuunottamatta muut olen kopioinut Genistä:
Olli Ollinpoika Hyytiäinen, s.n. 1520 Savo, k. Ruotsi
Antti Ollinpoika, tiedot alempana
Lauri Ollinpoika Savolainen, Hyytinen, s. 1526 Saarijärvi, k. 1572 Lappajärvi
Mikko Ollinpoika Savolainen, Hyytinen, s. 1505-1559

Antti Ollinpoika Savolainen, Kärnä, 1525, k. 1603 Lappajärvi, Söder-Kärnän isäntä 1574-1607
plso: Brita Savolainen, s.n. 1538 Savo, k. Lappajärvi
Olli Antinpoika Kärnä, s.n. 1553, k. 1636 Lappajärvi, kymmenysluettelossa vuodesta 1605-
Klemetti Antinpoika, s.n. 1560, Timonen, Lappajärvi, k. Lappajärvi, kymmenysluettelossa 1604 ja vuoden 1607 sakkoluettelossa
Mikko Antinpoika Kärnä, Strang, s.n. 1565, k. 1602
Simo Antinpoika Kärnä, Örn, s. 1567
Maria Antintytär Kärnä, Björknäset, s. 1574 Vimpeli, Lappajärvi, k. Vimpeli

Tuo Maria Antintytär yhdistää sukuni Kärnään, joten ilman häntä en olisi tehnyt tätä Kärnän seikkailuani.

Terv. Orvokki

Markku Johannes
20.05.21, 19:54
Kyllä Antti Ollinpoika on jo vuoden 1573 vuotuisveroluettelossa Kärnän isäntä 22 panninmaalla, vaikka luettelo on hieman sotkuinen ja sekava.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=51&kuid=2647964&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Pohjanmaan+voutikunnan+ja+Oulun+er%C3%A4maa n+maakirja+ja+tilikirja+1573-1573+%284736%29&ay=2141621&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59461

Markku Johannes
20.05.21, 20:09
Kiitokset Markku Johannes ja Matti Lund asiantuntijatiedoista.
Laitoinpa parista Kärnän sukupolvesta tiedot, joihin liittyy vielä kysymyksiä, koska osa on sitä vanhaa varmuuskopiotietoa ja osa uutta, ehkä ei niinkään luotettavaa.

Olli Ollinpoika Savo, Kärnän ensimmäinen isäntä 1548-1573
Lapsia, joista Anttia lukuunottamatta muut olen kopioinut Genistä:
Olli Ollinpoika Hyytiäinen, s.n. 1520 Savo, k. Ruotsi
Antti Ollinpoika, tiedot alempana
Lauri Ollinpoika Savolainen, Hyytinen, s. 1526 Saarijärvi, k. 1572 Lappajärvi
Mikko Ollinpoika Savolainen, Hyytinen, s. 1505-1559

Antti Ollinpoika Savolainen, Kärnä, 1525, k. 1603 Lappajärvi, Söder-Kärnän isäntä 1574-1607
plso: Brita Savolainen, s.n. 1538 Savo, k. Lappajärvi
Olli Antinpoika Kärnä, s.n. 1553, k. 1636 Lappajärvi, kymmenysluettelossa vuodesta 1605-
Klemetti Antinpoika, s.n. 1560, Timonen, Lappajärvi, k. Lappajärvi, kymmenysluettelossa 1604 ja vuoden 1607 sakkoluettelossa
Mikko Antinpoika Kärnä, Strang, s.n. 1565, k. 1602
Simo Antinpoika Kärnä, Örn, s. 1567
Maria Antintytär Kärnä, Björknäset, s. 1574 Vimpeli, Lappajärvi, k. Vimpeli

Tuo Maria Antintytär yhdistää sukuni Kärnään, joten ilman häntä en olisi tehnyt tätä Kärnän seikkailuani.

Terv. Orvokki


:confused::confused::confused::confused:


Orvokki, tuossa ei ole oikein mitään tolkkua lisänimien suhteen, eikä edes sukulaisuuksien!


Kenen kanssa Maria Antintytär oli aviossa?

Matti Lund
20.05.21, 20:28
Kyllä Antti Ollinpoika on jo vuoden 1573 vuotuisveroluettelossa Kärnän isäntä 22 panninmaalla, vaikka luettelo on hieman sotkuinen ja sekava.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=51&kuid=2647964&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Pohjanmaan+voutikunnan+ja+Oulun+er%C3%A4maa n+maakirja+ja+tilikirja+1573-1573+%284736%29&ay=2141621&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59461

Samaa mieltä. Painotin vain, että se Olli Savo oli vielä tämän vuoden kymmenysluettelossa eikä vielä Antti kuten ne linkit osoittivat. Oli sellainen ylimääräinen Ollin vuosi siellä.

Vuoden 1574 vuotuisverossa, oli Antilla vähän heikompi vuosi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648567

Terv M Lu

Ps Kärnässä ei ollut vanhempaan aikaan ketään Maria Antintytärtä eikä siellä ollut monia muitakaan naisnimiä, joita oli Orvokin ja monien muitten listoissa. Täten Orvokille ei lienet olisikaan yhteyttä Kärnään, koska sellaista Maria Antintytärtä ei ollut nähtävästi olemassakaan.

Matti Lund
20.05.21, 20:54
Antti Ollinpoika Kärnä on pantu Orvokin ja monen muun listoissa kuolemaan 1603. En löydä sille hyviä perusteita

Kun Sinä Risto Johannes pyrit tarkkuuteen ja olet kohdistanut huomiosi Kärnään, oletko huomannut tätä luetteloa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654007

Vuonna 1606 on toimitettu väestönlasku ja Antti Ollinpoika on siinäkin vielä.

Antti Ollinpoika on vuotuisveroluetteloissa vuoden 1608 maantarkistukseen asti, josta alkaen vasta Olli Antinpoika on vuotuisverossa (oli jo kymmenysverossa 1605). Vuotuisveron maksajana voi olla muutaman vuoden vainajakin ilman että sitä katsottiin voutilaitoksessa pahaksi virheeksi. Mutta nimenomaan elävään väestöön tuskin sielläkään sopisi vainajia laskea.

Antti Ollinpoika on myös vuoden 1606 manttaalitarkastusluettelossa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653917

Antti Ollinpoika on saattanut hyvinkin elää vielä muutamia vuosia sen jälkeenkin.

Ei siis ole kovin luotettavaa ja tarkkaa tapaa määritellä hänen kuolinaikaansa.

Vai oletko toista mieltä?

Terv M Lu

Markku Johannes
21.05.21, 06:55
Antti Ollinpoika Kärnä on pantu Orvokin ja monen muun listoissa kuolemaan 1603. En löydä sille hyviä perusteita

Kun Sinä Risto :D: Johannes pyrit tarkkuuteen ja olet kohdistanut huomiosi Kärnään, oletko huomannut tätä luetteloa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654007


Antti Ollinpoika on myös vuoden 1606 manttaalitarkastusluettelossa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653917

Antti Ollinpoika on saattanut hyvinkin elää vielä muutamia vuosia sen jälkeenkin.

Ei siis ole kovin luotettavaa ja tarkkaa tapaa määritellä hänen kuolinaikaansa.

Vai oletko toista mieltä?

Terv M Lu


Olen huomannut ja en ole toista mieltä.

Markku Johannes
21.05.21, 10:58
Sylttytehdas on ilmeisesti tämä https://www.geni.com/people/Maria-Bj%C3%B6rkn%C3%A4set/6000000026313488684


Lasse Klausinpoika löytyy kertaalleen vuoden 1594 kymmenysluettelosta (Windallåå) http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=59&kuid=2662731&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Pohjanmaan+voutikunnan+ja+Oulun+er%C3%A4maa n+kymmenysluettelo+1594-1594+%284806%29&ay=2141734&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59637


Maria Antintyttärelle ei ilmeisesti löydy ainuttakaan asiakirjalähdettä?


Laurintyttärien vanhemmista ei taida lähteitä myöskään löytyä?


Strangin puolikkaan isäntänä hetken toimineen Mikki Antinpojan isä oli todennäköisesti Strangissa kymmenysveroja vuosina 1586-89 maksanut Antti Matinpoika.

Matti Lund
21.05.21, 11:43
Sylttytehdas on ilmeisesti tämä https://www.geni.com/people/Maria-Bj%C3%B6rkn%C3%A4set/6000000026313488684


Lasse Klausinpoika löytyy kertaalleen vuoden 1594 kymmenysluettelosta (Windallåå) http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=59&kuid=2662731&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Pohjanmaan+voutikunnan+ja+Oulun+er%C3%A4maa n+kymmenysluettelo+1594-1594+%284806%29&ay=2141734&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59637


Maria Antintyttärelle ei ilmeisesti löydy ainuttakaan asiakirjalähdettä?


Laurintyttärien vanhemmista ei taida lähteitä myöskään löytyä?


Strangin puolikkaan isäntänä hetken toimineen Mikki Antinpojan isä oli todennäköisesti Strangissa kymmenysveroja vuosina 1586-89 maksanut Antti Matinpoika.

Hei, saman David Tharnströmin sylttytehtaan olen pannut merkille jo muutamia vuosia sitten.

Maria Antintytär on lisätty Geniin David Tharnströmin tunnuksilla 27.5.2014, jolloin lisänimeksi on keksitty Timonen. Jossain välissä joku on muuttanut Timosen Kärnäksi.

Noissa Orvokin esiintuomissa sukupuissahan kaikki mahdolliset Antti Ollinpojat Pietarsaaren markissa oli yhdistetty samaksi Antti -koetiksi.

Sen jälkeen korttipakkaan oli alettu sekoittaa Anttien Kärnän, Timosen ja Örnin kortteja, joka on vain yksi osa tätä mahdotonta sekasotkua. Arpoja heitettiin ja hatusta vedettiin ja niin saatiin kummallisia esi-isiä monille kuuluisuuksille, joilla juuret johtavat Pietarsaaren ylämaille.

Saatat olla oikeilla jäljillä Strangin "Mikko Strangin" suhteen.

Entäs sitten tämä Tharnström, joka on "kunnostautunut" näkyvimmin näissä hatusta vedettävissä?

Jäljitin vuonna 2015 netistä erään pitkän viestinvaihdon Tharnströmin ja jonkun toisen välillä, jonka nimeä en enää muista.

Se koski joitakin näitä Pietarsaaren ylämaitten kantavaareja.

He vaihtoivat keskenään käsityksiään koko joukosta hatusta vedettyjä nimiä ikään kuin ne olisi löytyneet jostakin lähteestä ja he loivat sitten noin vain uusia nimiä. Keskustelu oli sikäli häkellyttävä, että siinä oli sellainen yksinkertainen sävy, että me olemme hyvin saaneet tietoomme ja jaamme tätä tietoa "rehdisti" eteenpäin.

Ne viestien vaihdot olivat kuitenkin "ihan poskettomia", jossa perättömyyksistä tehtiin kivijalkoja, joista tehdyistä päätelmistä keksittiin uusia höpötietoja sukupuihin.

Ja esitetyt päätelmät olivat selvästi järjettömiä ja keskenään ristiriitaisia.

Ei ollut logiikan häivääkään.

Heidän keksimänsä tiedot ovat vastaanottajien kritiikittömyyden takia sabotoineet pahasti Pietarsaaren markin sukujen selvityksiä. Ne ovat olleet uusi ja paksu kerros sen vanhan roskan päälle, jota on ollut liikkeellä enemmän aikaa kuin niin kauan kuin itse olen niihin tutustunut.

Viestien sävy oli kuitenkin sellainen, ettei niistä ilmennyt sabotoinnin tarkoitusta, vaan ikään kuin suuri lapsenusko, jolla höpötiedot kerta toisensa jälkeen vahvistettiin omalle mielelle.

Siis se ei näyttänyt olevan pahisten punomia juonia, vaan pikemminkin stupidusten simppeliä höperehtimistä.

Terv M Lu

Orvokki W
21.05.21, 16:39
Kiitokset todella mielenkiintoisista tiedoista!
Olisin seuraavaksi esittänyt tämän "haamu" Antin kahdet seuraavat jälkipolvet, joissa Ollin lasten sisaravioliitot lopulta potkaisivat minutkin kyselemään. Aiemmin olin jo ihmetellyt ristiriitaisia patronyymejä ja alaikäisten äitien paljoutta.
En ole aiemmin käyttänyt Geniä, mutta Höökin (EP Juuret 1/21) isäntiä päivittäessäni löysin kaksoiskortteja, joita lähdin selvittämään. Perheiden yhdistelyyn keksin käyttää Geniä ja tässä suossapa olen.
Tuon Olli Antinpojan jälkipolvet näyttäisivät menevän myös Vimpeliin eli Keisarin sukuun, joita esivanhempiinikin kuuluu useampiakin. Joten onkohan tämä "avustaja" sotkenut niitäkin?
Jos huomaan siellä jotakin outoa, teen siitä oman kyselyn, eikö vain?
Terv Orvokki

Matti Lund
05.06.21, 07:28
Sylttytehdas on ilmeisesti tämä https://www.geni.com/people/Maria-Bj%C3%B6rkn%C3%A4set/6000000026313488684


Lasse Klausinpoika löytyy kertaalleen vuoden 1594 kymmenysluettelosta (Windallåå) http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=59&kuid=2662731&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Pohjanmaan+voutikunnan+ja+Oulun+er%C3%A4maa n+kymmenysluettelo+1594-1594+%284806%29&ay=2141734&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59637


Maria Antintyttärelle ei ilmeisesti löydy ainuttakaan asiakirjalähdettä?


Laurintyttärien vanhemmista ei taida lähteitä myöskään löytyä?


Strangin puolikkaan isäntänä hetken toimineen Mikki Antinpojan isä oli todennäköisesti Strangissa kymmenysveroja vuosina 1586-89 maksanut Antti Matinpoika.

Tuo seikka näyttää jääneen "Strang-tutkimuksessa" syystä tai toisesta hyvin vähälle huomiolle.

Todennäköistähän on, että Antti Matinpoika oli Strangin poikia ja Mikko Antinpoika hänen poikansa. Lisäksi kameraalisista asiakirjoista löytyy Pedersörestä myös Mats Andersinpoika Strang, joka voisi olla Mikon veli.

Siis näkyy jo kymmenyksissä Antti Matinpoika Matti Pietarinpojan alapuolella. Kun Mikko Antinpoika tulee kuvaan, havaitsemme, että Matti Pietarinpojan (-> Strang) talon veroarvot puolittuvat ja siirtyvät Mikko Antinpojan nimiin. Täten voidaan osoittaa, että Strangin talo halottiin vuoden 1588 vaiheilla kahtia niin, että siitä on näyttöä asiakirjoissa.

Mikko Antinpojan talonosa kuitenkin tuli päätökseen pian vuoden 1600 jälkeen. Se autioitui, mutta sen maata käytettiin Matti Strangin talosta käsin.

Lohko-osaa ei vielä varsinaisesti liitetty takaisin Matin asumaan taloon, vaan se ylösnostettiin uudestaan ja vuoden 1608 maantarkistuksen jälkeen se oli Simuna Matinpojan nimissä.

Oli myös Barbro -leski, jolle oli nähtävästikin lohkottu pieni osa tästä talonosasta, yhden tynnyrinalan pelto ja saunatupa ja joka sai ¼ manttaalin verotuksen.

Simuna Matinpoikakaan ei saanut talonosaansa kukoistamaan, joten taas jouduttiin siihen, että sen peltoja ja niittyjä viljeltiin Matti Strangin talonosasta käsin.

Nämä seikat ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle ja se tilanne on edesauttanut joidenkin sekaannusten leviämistä.

Mitä tulee Kärnään, sitä on korjattu, muttei vielä riittävästi. Örn -sekaannus putsattiin Genin taulusta pois, mutta Timonen -sekaannus siellä edelleen on.

Sama piti tehdä kuin Örnille, mutta jostain on jäänyt kiikastamaan.

Ja mitä tulee Mikko Antinpoikiin Pietarsaaren ylämailla, niin kyllä myöhemmin Kärnästäkin sellainen löytyy nihtinä 1644 ja lienee sama Mikko Antinpoika Kärnä, joka ylösotti aution Björknäsistä, jota nimitettiin 1600 -luvun lopulla Kotkanniemeksi.

Terv M Lu

Markku Johannes
06.06.21, 10:36
Mikko Antinpojan talonosa kuitenkin tuli päätökseen pian vuoden 1600 jälkeen. Se autioitui, mutta sen maata käytettiin Matti Strangin talosta käsin.

Lohko-osaa ei vielä varsinaisesti liitetty takaisin Matin asumaan taloon, vaan se ylösnostettiin uudestaan ja vuoden 1608 maantarkistuksen jälkeen se oli Simuna Matinpojan nimissä.

Oli myös Barbro -leski, jolle oli nähtävästikin lohkottu pieni osa tästä talonosasta, yhden tynnyrinalan pelto ja saunatupa ja joka sai ¼ manttaalin verotuksen.

Simuna Matinpoikakaan ei saanut talonosaansa kukoistamaan, joten taas jouduttiin siihen, että sen peltoja ja niittyjä viljeltiin Matti Strangin talonosasta käsin.

Terv M Lu


Simuna Matinpoika esiintyy 1608 Johan Ottesonin maantarkastuskirjassa 1 tynnyrinalan (verotusarvo 1 äyri) uudistilallisena http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=5&kuid=2657010&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Etel%C3%A4-Pohjanmaan+voutikunnan+maantarkastuskirja+1608-1608+%284861d%29&ay=2141930&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59563 ja Barbro-leski asuu 1 äyrin verotusarvoisessa saunamökissä http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=3&kuid=2657005&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Etel%C3%A4-Pohjanmaan+voutikunnan+maantarkastuskirja+1608-1608+%284861d%29&ay=2141930&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59563


mutta saman vuoden toisessa maantarkistuskirjassa Barbro-leski 1/4 manttaalin uudistilallinen äyrin veroarvolla ja Simuna Matinpoika ½ manttaalin ja 4½ äyrin veroarvoisen tilan ylösottajana http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=87&kuid=2657176&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Etel%C3%A4-Pohjanmaan+voutikunnan+maantarkastuskirja+1608-1608+%284861d%29&ay=2141930&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59563


Minusta tuo näyttää siltä, että Barbro-leski on muuttanut asumaan Simunan perustamaan uudistilaan (tästä tilasta tuli sittemmin Sääksjärven toinen talo) ja Simuna Matinpoika lunasti osan Strangia.

Orvokki W
06.06.21, 20:45
Olen "kauhunsekaisin" tuntein seurannut, miten korttitaloni murenee vähitellen.

Uusia kysymyksiäkin tulee kaiken aikaa:
1. Onko tässä ketjussa mitään järkeä/oikeata?

Antti Wereis, s. 1615, k.n. 1664
1. Puoliso: Malin Tuomaantytär Kärnä, Värri, s.n. 1615, k. 3.2.1666 Vimpeli.
Vanhemmat: Tuomas Olavinpoika Kärnä, k. 1651 ja Kirsti Paavontytär Nykänen, Norr-Kärnä, s. 1588 Lappajärvi, k. 1674 Kärnä.
Antin ja Malinin lapset:
Matti Antinpoika Värri, Björknäs, s.n. 1635 Vimpeli, Björknäs, Pokela, k. 26.5.1697 Lappajärvi, Vimpeli, Björknäs
Puoliso: Ingeborg Laurintytär Björknäs, s. 1637 Lappajärvi, Vimpeli, Björknäs
Antti Antinpoika Wereis, Wärre, Vääräin, Fllaga s. 5.4.1652, k. 20.12.1740 Vimpeli

Antin 2. puoliso: NN Wereis, s.1632
Lapset: Simo Antinpoika Wereis, Wärre, Vääräin 24.8.1668, k. 1710

Terveisin

Orvokki

Pauli
06.06.21, 22:14
Huomasin, että Matti Lund oli tarkastellut Genissä kymmenen päivää sitten myös juuri Malin Tuomaantytär Kärnän puolison Antti (?Niilonpoika) Vääräisen eli Reposen profiilia. Kyseinen Anttihan esiintyy tosiaan vaimonsa hautausmerkinnässä 1666 sukunimellä "Rewoin", joka mielestäni on Reponen. Antti esiintyy lähteissä myös sukunimellä "Wereis", jonka tulkitsen Vääräiseksi. Myös hänen pojillaan, ainakin Antilla ja Simolla, esiintyy kastemerkinnöissä sukunimi Vääräin tai Värri/Värre.

Kysymykseni koskee samoin kuin Orvokilla Genissä Antti Vääräisen eli Reposen isäksi asetettua Niilo Eskonpoika Lypsinmaata. En ole toistaiseksi löytänyt mistään vahvistusta sille, että Niilo Eskonpoika, jonka sanotaan Genissä ja muissa nettilähteissä olevan Mikkelin Vääräisiä, olisi Lakaniemen kanta-isän Antti Vääräisen eli Reposen isä.

Olen sen sijaan miettinyt tuota Reponen-nimeä siinä suhteessa, että Mikkelin lisäksi Vääräisiä asui 1500-luvulla myös Kangasniemen Väärälässä, jonka läheisyydessä on myös Repola ja Reposia. On useita vuosia siitä, kun koitin tutkia tätä asiaa, mutta silloin muistan löytäneeni Kangasniemeltä verolähteistä useita Vääräisiä ja nimenomaan Antteja, samoin Reposia.

Voiko Lypsinmaan Niilo Eskonpojan asettaa Antin isäksi? Ainakin Heikki Rantatupa arvelee Järviseudun historiassa, että Niilo Eskonpoika ei olisi savolainen, vaan pohjalainen, tosin tällekään ei taida löytyä vahvistusta.

Tässä vielä Antin Geni-profiili (https://www.geni.com/people/Antti-Lypsinmaa/6000000011504712102?through=6000000008125104402).

Markku Johannes
07.06.21, 07:02
Tässä vielä Antin Geni-profiili (https://www.geni.com/people/Antti-Lypsinmaa/6000000011504712102?through=6000000008125104402).


Kyseisen Antin lapsiksi merkityt Matti Antinpoika https://www.geni.com/people/Matti-Lypsinmaa/6000000010827785579 ja Olli Antinpoika https://www.geni.com/people/Olavi-Lypsinmaa/6000000007766383794 ovat todennäköisesti Matti Lundin edellisessä viestissä mainitseman Mikki Antinpojan veljiä eli Kärnän Antti Ollinpojan poikia!


https://www.geni.com/people/Antti-Flaka-nabba/6000000008125104402 ja https://www.geni.com/people/Simo-V%C3%A4rri/6000000050732972215 saattavat olla veljeksiä - vanhemmista minulla ei ole tietoa.

Matti Lund
09.06.21, 08:44
Huomasin, että Matti Lund oli tarkastellut Genissä kymmenen päivää sitten myös juuri Malin Tuomaantytär Kärnän puolison Antti (?Niilonpoika) Vääräisen eli Reposen profiilia. Kyseinen Anttihan esiintyy tosiaan vaimonsa hautausmerkinnässä 1666 sukunimellä "Rewoin", joka mielestäni on Reponen. Antti esiintyy lähteissä myös sukunimellä "Wereis", jonka tulkitsen Vääräiseksi. Myös hänen pojillaan, ainakin Antilla ja Simolla, esiintyy kastemerkinnöissä sukunimi Vääräin tai Värri/Värre.

Kysymykseni koskee samoin kuin Orvokilla Genissä Antti Vääräisen eli Reposen isäksi asetettua Niilo Eskonpoika Lypsinmaata. En ole toistaiseksi löytänyt mistään vahvistusta sille, että Niilo Eskonpoika, jonka sanotaan Genissä ja muissa nettilähteissä olevan Mikkelin Vääräisiä, olisi Lakaniemen kanta-isän Antti Vääräisen eli Reposen isä.

Olen sen sijaan miettinyt tuota Reponen-nimeä siinä suhteessa, että Mikkelin lisäksi Vääräisiä asui 1500-luvulla myös Kangasniemen Väärälässä, jonka läheisyydessä on myös Repola ja Reposia. On useita vuosia siitä, kun koitin tutkia tätä asiaa, mutta silloin muistan löytäneeni Kangasniemeltä verolähteistä useita Vääräisiä ja nimenomaan Antteja, samoin Reposia.

Voiko Lypsinmaan Niilo Eskonpojan asettaa Antin isäksi? Ainakin Heikki Rantatupa arvelee Järviseudun historiassa, että Niilo Eskonpoika ei olisi savolainen, vaan pohjalainen, tosin tällekään ei taida löytyä vahvistusta.

Tässä vielä Antin Geni-profiili (https://www.geni.com/people/Antti-Lypsinmaa/6000000011504712102?through=6000000008125104402).

Hei, minä katsoin esittämäsi linkin, Antin profiilin.

Kaksi sivuhuomautusta ensin.

Minä en ole enää vieraillut Genissä 13.5. jälkeen, eli minulle oli laitettu esto jonain päivänä ennen sitä. En ole päässyt sinne enää kirjautumaankaan, eli luultavasti käyttäjätilinikin on sieltä lopetettu. Evästin kyllä genikuraattoria 9 korjausehdotuksella koskien Olli Kärnään liittyviä tietoja, joista hän osan toteuttikin. Se oli sitten kaksi viikkoa "vaiheessa", mutta on korjattu vastikään vähän lisää, mutta en osaa sen kummemmin sanoa, koska en näe enää muutoshistoriaa tai muitakaan taustatietoja, ei muuta kuin nettihaun tuloksen Genin profiileista.

Siis pitää mennä aivan toukokuun alkupäiviin, että minulla on ollut sormet pelissä minkään Genin profiilin kanssa.

Sitten täsmennys, että Rantatupa on ollut päätoimittajana Järviseudun historia 1:ssa, jossa on ollut mukana kirjoittamassa useampia oman alansa asiatuntijoita. Siinä puheena olevan asutushistoriallisen osuuden kirjoittaja on Heikki Junnila. Rantatupa on toki saattanut yhtyä joihinkin Junnilan käsityksiin, mutta en odottaisi, että olisi mennyt juuri tuollaista toteamaan Lypsinmaan tai Vääräisen kohdilta?

Ensin minua arveluttaa, että mistä Lypsinmaa on tempaistu 1500 -luvulla ja 1600 -luvun alussa eläneille henkilöille.

Talon jonka voin tunnistaa Lypsinmaaksi, näen ensin kerran vuoden 1686 kymmenysluettelossa ja sitten vuoden 1687 maakirjassa.

Se on selvästikin Björknäsistä halottu Matti Antinpojan veljelle Olli Antinpojalle. Siinä sen Lypsimaan ensimmäinen asuja.

Nimitys on vielä aikavälillä 1687-96 Kotkaniemi tai Kotkanen ja vasta vuodesta 1697 näen nimen Lypsinmaa Ollin pojan Simuna Ollinpojan yhteydessä.

Se vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, mitä Markku Johannes Sinulle totesi näistä asukkaista.

Terv Matti

Matti Lund
09.06.21, 21:30
Simuna Matinpoika esiintyy 1608 Johan Ottesonin maantarkastuskirjassa 1 tynnyrinalan (verotusarvo 1 äyri) uudistilallisena http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=5&kuid=2657010&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Etel%C3%A4-Pohjanmaan+voutikunnan+maantarkastuskirja+1608-1608+%284861d%29&ay=2141930&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59563 ja Barbro-leski asuu 1 äyrin verotusarvoisessa saunamökissä http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=3&kuid=2657005&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Etel%C3%A4-Pohjanmaan+voutikunnan+maantarkastuskirja+1608-1608+%284861d%29&ay=2141930&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59563


mutta saman vuoden toisessa maantarkistuskirjassa Barbro-leski 1/4 manttaalin uudistilallinen äyrin veroarvolla ja Simuna Matinpoika ½ manttaalin ja 4½ äyrin veroarvoisen tilan ylösottajana http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=87&kuid=2657176&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Etel%C3%A4-Pohjanmaan+voutikunnan+maantarkastuskirja+1608-1608+%284861d%29&ay=2141930&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59563


Minusta tuo näyttää siltä, että Barbro-leski on muuttanut asumaan Simunan perustamaan uudistilaan (tästä tilasta tuli sittemmin Sääksjärven toinen talo) ja Simuna Matinpoika lunasti osan Strangia.

Siinä 1608 maatarkastuskirjassahan myös lukee:
"Barbru Enckie hafwer undan Michill Anderssons ödes hemman"

Toisin sanoen se saunatupa, 1 tynnyrinalan pelto jne. on lohkaistu Mikko Antinpojan (Strang) autiotilan maista, Barbro -leski omistaa nyt niitä. Se on sitten siinä jälkimmäisessä laitettu 1/4 manttaaliksi.

Ja Matti Matinpojan (Strangin) alapuolella:

Mikko Antinpojan taloa viljelee Matti Matinpoika

Siis Strang

Mutta sitten tämä nähdään autiotilana Simuna Matinpojan nimissä.

Nollasumma-analyysin mukaan Simuna Matinpojan autio vastaa Mikko Antinpojalta jäänyttä autiota vähennettynä Barbro -lesken lohkolla.

Yhteensä ne tekevät ¾ manttaalia, mihin Simuna Matinpojan autio olisi asetettu, jos Barbron asumusta ei olisi lohkottu.

Vuoden 1607 vuotuisveroluettelossa huomautettiin Mikko Antinpojan autiotilan kohdalla, että on ylösotettu 1607 ja tulee verolle 1611, ja vuoden 1608 kohdalla, että maita viljellään (eli täsmää maantakastuskirjan mainintaan, että Matti Matinpoika viljelee sen maita).

Barbro -lesken kohdalla on 1608 kuitenkin huomautus "Nybygi" ja Simuna Matinpojan "optog" (ylösotti).

Siitä eteenpäin Simuna Matinpojan talossa ei näy kortteerinpitäjää (ks. Elvsborgin erät, ruokakuntaluettelot jne.), vaan nähtävästi Matti Matinpoika Strang maksoi sen puolesta autioveroa, niitti heinät kesannoilta.

Barbro on veronmaksajana vuoteen 1619 asti, vuoden 1619 Elvsborgin rästiluettelossa on jo nimi vaihtunut Erkki Markunpoikaan.

Kyllä se minun listojeni reunatunnistimissa on ollut "Lill-Sääksjärvi (V10)".

Siis Lill-Sääksjärven 1/4 manttaalin talo erottuu verotalona vasta 1608 alkaen.

Näyttää siltä, että Järviseudun historia 1:ssa Lill-Sääksjärven talo on sekoitettu Björknäsin jakamattoman talon alkupäähän (s. 1016).

Itse asiassa Björknäsin jakamaton talo näkyy voudintileissä vuoteen 1572 asti jakamattomana, ja sitten vuoden 1573 kymmenysluettelossa näkyy jako kahtia:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648137

Maunu ja Klaus Laurinpojat.

Maunun osa vastaa myöhempää Pokelaa, Klausin osa Björknäsin puolikasta, josta 1630 -luvun tuomiokirjoissa käytetään myös lyhyempää nimimuotoa "Näse" ja 1600 -luvun lopulla nimitystä Kotkaniemi.

Terv Matti

Matti Lund
10.06.21, 12:27
Huomasin, että Matti Lund oli tarkastellut Genissä kymmenen päivää sitten myös juuri Malin Tuomaantytär Kärnän puolison Antti (?Niilonpoika) Vääräisen eli Reposen profiilia. Kyseinen Anttihan esiintyy tosiaan vaimonsa hautausmerkinnässä 1666 sukunimellä "Rewoin", joka mielestäni on Reponen. Antti esiintyy lähteissä myös sukunimellä "Wereis", jonka tulkitsen Vääräiseksi. Myös hänen pojillaan, ainakin Antilla ja Simolla, esiintyy kastemerkinnöissä sukunimi Vääräin tai Värri/Värre.

---[/URL].

Wereis siinä lukee, vaikka vähän suttuinen ja tasapaksu onkin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10115258

Joku on katsonut nimen väärin eli mitään Revo/Repo -nimeä ei esiinny.

Terv Matti

Matti Lund
14.06.21, 11:26
---.

Voiko Lypsinmaan Niilo Eskonpojan asettaa Antin isäksi? Ainakin Heikki Rantatupa arvelee Järviseudun historiassa, että Niilo Eskonpoika ei olisi savolainen, vaan pohjalainen, tosin tällekään ei taida löytyä vahvistusta.

Tässä vielä Antin Geni-profiili (https://www.geni.com/people/Antti-Lypsinmaa/6000000011504712102?through=6000000008125104402).

Siis tällaista Niilo Eskonpoikaa nimeltään ei tavata lainkaan Pietarsaaren ylämaan vero- tai muistakaan asiakirjoista.

Jos jossain Etelä-Savossa on ollut joku Niilo Eskonpoika, se sekoitetaan väärin Pietarsaaren ylämaahan.


Ehkä Junnilan toteamuksilla Vimpelinkin asuttamisesta Järviseudun historia I:ssa on ollut myötävaikutusta joihinkin sukututkijoiden harhautumisiin. Lypsinmaa kuuluisi näihin harhaanjohtoihin. Toki Junnilan maininnat eivät ole ainoa virheen aiheuttaja, vaan lienee jokin sekaannus Myheritagen Kivimäen profiilin taustalla, joka on kopioitu Geniin. Näyttäisi siltä, että Geni käyttäjä Teija Maarit Marjamäki olisi tuonut 2.5.2015 omituisen kopion Geniin, eli se päivitys ajoittuu sopivasti siihen omituiseen lisäykseen, joka on tapahtunut Myheritagessa.

Mutta mennään Junnilan mainintoihin. Junnila toteaa mm. seuraavaa:

Kotkaniemeen eli Björknäsiin raivattiin 1560-70 luvuilla Kotkaniemen ja Pokelaisen maita. Vimpelinjoen pohjoispuolelle Matoruukinniemeen pystytettiin Lypsinmaa samoihin aikoihin kuin Pokelainen (Pokela). Sääksjärven kantatalosta erotettiin Stor-Sääksjärvi. Vanhan Sääksjärven nimeksi merkittiin Lill-Sääksjärvi. (s. 236)

Ja seuraavaa:

Sääksjärven talo on saanut nimensä Sääksjärvi-vesistönimestä ja esiintyi vasta vuonna 1685 talonnimenä. Samana vuonna Pokelan eli Kotkaniemen ensimmäinen talo Kotkaniemi merkittiin talonnimenä veroluetteloihin, Suomalaisesta luontonimestä huolimatta myös Kotkaniemen perustajina voidaan pitää ruotsalaisia... Kotkaniemen ruotsalaisuuteen viittaa Pokelankylän vanha 1500 -luvulla veroluetteloissa käytetty nimimuoto Björknäs. (s. 243-244)

Ja vielä seuraavaakin:

Lypsinmaa oli vaikeuksissa 1600 -luvun keskivaiheilla, jolloin Kotkaniemen asukkaat viljelivät Lypsinmaan maita maksaen verot. (s. 264)

Näissä on sekaannuksia liittyen Lypsinmaahan ja Lypsinmaan nimeen sekä myös Sääksjärven, Björknäsin ja Pokelan sekoittamista, jotka lienevät sekaannuttaneet niitä sukututkijoita, jotka eivät osaa tarkastaa tietojen todenperäisyyttä vanhoista asiakirjalähteistä.

Pahin on Lypsinmaan väärä ajoitus, eli voidaan luulla niinkin väärin, että Lypsinmaa olisi perustettu erikseen verotaloksi jo 1500 -luvulla, vaikka se esiintyy verotalona vasta vuodesta 1686 alkaen.

Lypsinmaan nimeä en ole edelleenkään löytänyt veroluetteloista kuin vuodesta 1697 alkaen. Luultavasti talon perustajaa Olli Antinpoikaakin on nimitetty Lypsinmaaksi, vaikka se nimi esiintyykin ensiksi hänen poikansa Simunan yhteydessä. Eihän se tällä Ollilla esiinny kuin kuolintiedossa eikä ole asuinpaikan tietonakaan rippikirjassa vielä jaksolla 1694-1710, kun siinä (s. 172) lukee Windala ååminne.

Terv Matti

Orvokki W
14.06.21, 15:51
Tuolta aivan alkuaikojen rekisteristäni löysin myös Stor-Sääksjärven isäntiä. Keitä mahtavat olla nämä henkilöt? Onko kyseessä aivan eri talo/paikkakunta?

Pietari Olavinpoika Sääksjärvi, Stor-Sääksjärvi, s. 1561 ja NN s. 1561

Lapsi: Håkan Pietarinpoika Sääksjärvi, s.n. 1581, isäntä
Puoliso: Dordi, s.n. 1581

Lapset: Markku Håkaninpoika, Sääksjärvi, Stor-Sääksjärvi, s. 1601 Vimpeli, k. 1663, isäntä
Puoliso: Margeta Jäsperintytär, s. 1601 Tanska, k. 30.5.1675 Lappajärvi

Jaakko Håkaninpoika Sääksjärvi, s. 1603, Vimpeli

Markku Håkaninpojan lapset: Erkki Markunpoika Sääksjärvi, s. 1621, Sääksjärvi, k. 11.4.1697 Lappajärvi, Vimpeli, Sääksjärvi, Vimpelin Stor-Sääksjärven talon isäntä
Puoliso: Liisa Matintytär, s. 1624 Vimpeli, k. 22.3.1697, Lappajärvi, Vimpeli, Sääksjärvi

Simo Markunpoika, Sääksjärvi, s. 1622 Vimpeli

Erkki Markunpojan lapsia:
Juho Erkinpoika, s. 1644, isäntä, yhtiömies
Sakari Erkinpoika, s. 1652, talollinen
Erkki Erkinpoika, Sääksjärvi, Kortjärvi, s. 1654, laivakirvesmies
Sigfrid Erkinpoika, s. 1654
Maria Erkintytär, Storgård, Sääksjärvi, Keisari, Pietilä, s. 1655

Terveisin

Orvokki

Matti Lund
14.06.21, 16:25
Tuolta aivan alkuaikojen rekisteristäni löysin myös Stor-Sääksjärven isäntiä. Keitä mahtavat olla nämä henkilöt? Onko kyseessä aivan eri talo/paikkakunta?

Pietari Olavinpoika Sääksjärvi, Stor-Sääksjärvi, s. 1561 ja NN s. 1561

Lapsi: Håkan Pietarinpoika Sääksjärvi, s.n. 1581, isäntä
Puoliso: Dordi, s.n. 1581

Lapset: Markku Håkaninpoika, Sääksjärvi, Stor-Sääksjärvi, s. 1601 Vimpeli, k. 1663, isäntä
Puoliso: Margeta Jäsperintytär, s. 1601 Tanska, k. 30.5.1675 Lappajärvi

Jaakko Håkaninpoika Sääksjärvi, s. 1603, Vimpeli

Markku Håkaninpojan lapset: Erkki Markunpoika Sääksjärvi, s. 1621, Sääksjärvi, k. 11.4.1697 Lappajärvi, Vimpeli, Sääksjärvi, Vimpelin Stor-Sääksjärven talon isäntä
Puoliso: Liisa Matintytär, s. 1624 Vimpeli, k. 22.3.1697, Lappajärvi, Vimpeli, Sääksjärvi

Simo Markunpoika, Sääksjärvi, s. 1622 Vimpeli

Erkki Markunpojan lapsia:
Juho Erkinpoika, s. 1644, isäntä, yhtiömies
Sakari Erkinpoika, s. 1652, talollinen
Erkki Erkinpoika, Sääksjärvi, Kortjärvi, s. 1654, laivakirvesmies
Sigfrid Erkinpoika, s. 1654
Maria Erkintytär, Storgård, Sääksjärvi, Keisari, Pietilä, s. 1655

Terveisin

Orvokki

Sääksjärvi alkaa tästä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646532

Siis vuoden 1571 kymmenysluettelo lanseeraa sen näin:

"Nÿbonde Peer Larsson"

Se on siinä Olli Spangarin perässä. Sitä seuraa Savolaisasukkaat, joista ensimmäisenä "Poual thimo" (joka on Nykäsen talon asuja)

Sen alku on kutakuinkin oikein myös Järviseudun historia 1:ssa (s.1014).

Sen sijaan Lill-Sääksjärvi ja Björknäs ovat menneet sen listassa aivan tillin tallin. Lill-Sääksjärvi on siinä listassa ennenaikainen (eksynyt Björknäsin paikalle) ja ylösalaisin suhteessa Sääksjärveen.

Näyttää siltä, ettei Stor-Sääksjärveä ja Lill-Sääksjärveä olisi halottu toisistaan, vaan Sääksjärvellä olisi Strangilla ollut nautinta ja saunatupa niillä kohdin, minne Lill-Sääksjärven tontti olisi kohotettu, minkä voi päätellä "summa-summarum" vuosien 1607-08 vuotuisveroluetteloitten ja vuoden 1608 maantarkistuskirjan reunahuomautuksista.

Terv Matti

Ps.

Eli kyllä se Håkan - Hookana (tai Hakuni) - on Sääksjärven isäntä, myöhempi nimi Stor-Sääksjärvi.

Matti Lund
15.06.21, 08:33
Pietarsaaren ylämaahan liittyen useimmissa julkaistuissa sukutauluissa henkilöiden lisänimet ja henkilöitten asumien talojen nimet on sohittu miten sattuu ja sekin seikka aiheuttaa paljon harhaanjohtumista.

Stor-Sääksjärven ja Lill-Sääksjärven taloja ei eroteltu asiakirjoissa vielä ennen vuotta 1714 nimen mukaan, vaan kumpaakin nimitettiin Sääksjärveksi maakirjoissa, savuluetteloissa ja kymmenysluetteloissa.

Samoin Kärnän taloja nimitettiin pitkään halkomisen jälkeen vain Kärnän taloiksi.

Ensimmäinen kerta, jolloin veroluetteloissa tulevat esiin talojen nimitykset SöderKärnä ja NorrKärnä, on oman havaintoni mukaan vasta vuoden 1709 maakirjassa.

Vielä kaikissa vuoden 1708 veroluetteloissa nimitys on molemmille pelkkä Kärnä.

Tässä näkyy vuoden 1708 maakirjassa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389625

Tässä 1709:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389067

Kuitenkin kun selataan eri esittäjien, Geninkin sukupuita Kärnästä, niin tulee kuten Genissä vastaan väittämiä Olli Antinpoika Kärnästä, että tunnetaan myös nimellä Söderkärnä, mikä on tietysti väärin ja reaalitaustaan nähden pähkähullua, kun kerran Ollin asuma talo halottiin kahtia vasta noin 30 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Ollin poikaa Simunaakaan ei nimitetty muuten kuin Kärnäksi ja Simunan vävyä Tuomas Tuomaanpoikaa (alkuaan Korkilaista), vaikka talo kyllä halottiin jälkimmäisen elinajan lopuilla.

Tällaista sekoilua esiintyy huolestuttavan paljon.

Näissä pitäisi olla tarkempi, jotta säästyttäisiin sukuselvitysten hölmöilyiltä, joita väärät nimet ruokkivat helposti joissakin päissä.

Terv Matti

Markku Johannes
15.06.21, 15:03
Samoin Kärnän taloja nimitettiin pitkään halkomisen jälkeen vain Kärnän taloiksi.

Ensimmäinen kerta, jolloin veroluetteloissa tulevat esiin talojen nimitykset SöderKärnä ja NorrKärnä, on oman havaintoni mukaan vasta vuoden 1709 maakirjassa.

Vielä kaikissa vuoden 1708 veroluetteloissa nimitys on molemmille pelkkä Kärnä.

Tässä näkyy vuoden 1708 maakirjassa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389625

Tässä 1709:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389067

Kuitenkin kun selataan eri esittäjien, Geninkin sukupuita Kärnästä, niin tulee kuten Genissä vastaan väittämiä Olli Antinpoika Kärnästä, että tunnetaan myös nimellä Söderkärnä, mikä on tietysti väärin ja reaalitaustaan nähden pähkähullua, kun kerran Ollin asuma talo halottiin kahtia vasta noin 30 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Ollin poikaa Simunaakaan ei nimitetty muuten kuin Kärnäksi ja Simunan vävyä Tuomas Tuomaanpoikaa (alkuaan Korkilaista), vaikka talo kyllä halottiin jälkimmäisen elinajan lopuilla.

Tällaista sekoilua esiintyy huolestuttavan paljon.

Näissä pitäisi olla tarkempi, jotta säästyttäisiin sukuselvitysten hölmöilyiltä, joita väärät nimet ruokkivat helposti joissakin päissä.

Terv Matti


Huomattavaa on myös, että isovihan jäkeen Kärnän taloissa näyttää tapahtuneen tilojen vaihto päikseen; http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=168&kuid=75075430&amnimeke=Pohjanmaan+l%C3%A4%C3%A4nin+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Tositekirja+1723-1723+%289270%2C+f.+1-1234%29&ay=1978133&sartun=236064.KA&atun=316780.KA&ay2=438059