Rovaniemen alueen Smedh - Rautio

[Porokuiskaaja]

Hei,

olen nuori sukututkija, joka toivoisi täältä saavansa apua ja oppia tutkimustyöhönsä.

Olen saanut sukulinjani aika hyvin selvitettyä, tutkimus jämähtää nyt henkilöön Pehr Smedh (syntynyt n.1570). Hänen jälkeläisensä asuttivat pitkään Muurolan aluetta ja sukunimi muuttuu Rautioksi sinä aikana. Siitä suku jatkuu Sodankylään (ei toki saman nimen alla), missä itsekin olen syntynyt ja asun edelleen.

Olisin kiinnostunut saamaan selville, oliko tämä Pehr ruotsalainen vai suomalainen, jonka nimi vain löytyy ruotsiksi (onko hän kenties ollut seppä ((ruots. smedh))). Mistä hän on kotoisin (jos muualta kuin suomesta, miten jälkeläiset päätyneet Rovaniemen seudulle). JNE.

Omassa tutkimuksessani olen siis eniten kiinnostunut selvittämään sukuni liikkuvuutta, mistä olemme ns lähtöisin.

Jos tarvitsee enemmän henkilötietoja, niin sanokaa!

Kiittäen,

Jenna

[Outika]

Muurolan Rautiossa asui Pekka Antinpoika Rautio tositekirjassa 1683 ja vaimo Kaarina Antintytär sekä tämän sisar Elina Antintytär. Vuoden 1680 tositteissa talossa asui Marketta Antintytär Pekka Antinpojan ja perheen kanssa. Pekka Antinpoika asui Rautiota vuodesta 1677. Rautiota isännöi Frans Matinpoika vuoteen 1676, jolloin hänen rinnallansa mainitaan ilmeisesti veljekset Paavo ja Antti Rautiot, joilla tila oli köyhtynyt ja mainitaan vuonna 1675 verovapaana tästä syystä. Voudin merkintöjen mukaan tila oli seppä-Antin eli Anders smedin isännyydessä, mutta sen omisti Frantz Matinpoika koska tositteissa näkyy Antti ja välillä myös Paavo, mutta maakirjassa taloa isännöi Frant Matinpoika Rompasaari vuodesta 1620. Tätä aiemmin tila oli Pekka Fransinpojan hallussa vuodesta 1572. Rovaniemen historiakirjassa kerrotaan, että vuoteen 1543 mennessä Muurolan taloluku oli viisi, ja yksi talo näistä erotettiin omaksi kyläkseen, Jaatilaksi ja Muurolan neljä taloa olivat olemassa jo keskiajalla eli Niilo Rautiossa, Olli ja Sipi Muurossa ja Tynissä sekä Erkki Juhonpoika torpassaan. Kuka oli Niilo Rautiossa? Vuonna 1543 Rautiossa lienee isännöinyt Niilo Bengtinpoika, jonka tausta on tuntematon.

Muurolan isännät olivat mitä luultavimmin senaikaisia suomalaisia, mutta viranomaisilla lienee ollut käytäntö kirjata heidät ruotsalaismalliin. Tosin Bengt nimi viittaisi rajan taakse? Toivon sinulle oikein mielenkiintoisia hetkiä esi-isiesi parissa:)

[Jouni Kaleva]

Hei,

olen nuori sukututkija, joka toivoisi täältä saavansa apua ja oppia tutkimustyöhönsä.

Olen saanut sukulinjani aika hyvin selvitettyä, tutkimus jämähtää nyt henkilöön Pehr Smedh (syntynyt n.1570). Hänen jälkeläisensä asuttivat pitkään Muurolan aluetta ja sukunimi muuttuu Rautioksi sinä aikana. Siitä suku jatkuu Sodankylään (ei toki saman nimen alla), missä itsekin olen syntynyt ja asun edelleen.

Olisin kiinnostunut saamaan selville, oliko tämä Pehr ruotsalainen vai suomalainen, jonka nimi vain löytyy ruotsiksi (onko hän kenties ollut seppä ((ruots. smedh))). Mistä hän on kotoisin (jos muualta kuin suomesta, miten jälkeläiset päätyneet Rovaniemen seudulle). JNE.

Omassa tutkimuksessani olen siis eniten kiinnostunut selvittämään sukuni liikkuvuutta, mistä olemme ns lähtöisin.

Jos tarvitsee enemmän henkilötietoja, niin sanokaa!

Kiittäen,

Jenna
Hei


Olethan varmaan tietoinen, että suomenkielen rautio = seppä. Tässä tapauksessa on siis varsin selvää, että kyseessä on alunpitäen ollut ammattinimike, josta kaiketi on sitten vakiintunut Rautio talonnimen tai sukunimen tapaisena käyttöön. Vuodesta 1570 ei veroluetteloiden perusteella voida päästä juurikaan taaksepäin. Toivon voisi panna siihen, jos tuomiokirjoista löytyisi jotakin mainintoja Pekka-sepästä.


Onnea matkaan!

[Markku Pelttari]

Ilkka Väätti on tehnyt laajan selvityksen Rovaniemen taloista ja suvuista (Peräpohjolan Sukututkijat ry). Osassa VII käsitellään myös Rompasaaren eli Raution taloa. Tässä lyhyt lainaus kirjoituksesta:

"Kemihaaran kylän Ounaskosken varressa asunut ammattiseppä Antti Pekanpoika Rautio (s. mahd. n. 1620) lunasti vuonna 1662 Rompasaaren veroaution talon ja muutti sinne perheineen asumaan. Antti oli erittäin todennäköisesti kotoisin Kemin Alapaakkolan Raution ½ manttaalin talosta. Hänen isänsä oli ilmeisesti talollinen Pekka Pekanpoika Rautio, jonka isä taas oli ammattiseppä (smed) Pekka Rautio (s. n. 1560). Hän oli perustanut Raution uudistalon 1610-luvun lopussa. Vankkaan seppäsukuun kuulunut kemiläinen Antti Rautio oli asunut aikaisemmin vuosina 1654–1661 Kemihaaran kylässä huonemiehenä ilmeisesti Niskan talon torpassa toimien Rovaniemen kappelikunnan seppänä."

[Porokuiskaaja]

Kiitoksia teille!

Juuri kaikki kirjavinkit kiinnostavat. Ja saa myös ns. yksinkertaiset asiat kysyä/varmistaa, että olenko tietoinen asioista.

Mutta nämä tiedot auttoivat heti monta asiaa eteenpäin ja sain lisää pureskeltavaa tutkimukseen! :)

[Outika]

Vanhoja asiakirjoja ei juurikaan 1500-luvun puoliväliä edeltävältä ajalta ole käytettävissä ja tiedot ovat murusina erilaisissa asiakirja ja tutkimuslähteissä. Puhtaasti suuresta kiinnostuksesta, olen koonnut kuvaa paikallisesta muinaishistoriasta, jotta se avaisi ymmärrystä myöhempien tapahtumien ja asiayhteyksien osalta. Näistä vanhoista tiedoista ja seuraavista arveluksista voidaan olla montaa mieltä.

Joka tapauksessa tiedetään, että Muurola on vanhaa muinaismeren rantaa ja ollut aikojen saatossa varmasti monien tapahtumien näyttämönä. Tiettävästi joen länsipuolelta on löydetty asesepän tuotoksia, jotka on ajoitettu 1100-luvulla, eli sepäntaidot olivat hallussa jo muinoin seudun asukkailla. Tarkemmin ottaen Paakkolasta on löydetty vielä vanhempia pronssikelttien valumuotteja, mikä kertoo omaa tarinaansa sekin. Ei ole Pohjan perä ollut aivan erämaata tuolloinkaan. Sittemmin ristiretkien aallossa 1200-luvulla Muurolaan rakennettiin katolinen kappeli. Se oli aikaa, jolloin idän khanien paine länttä kohti kasvoi ja koko rintamalta hyökkäilivät länteen, sillä seurauksella, että osa paikallisesta asuttajaväestä joutui karkuun aina Malattiovuonolle saakka Norjaan. Syynä oli ehkä sekin, että levottomuuksien vuoksi pysähtynyt turkiskauppa ei tuonut enää tuloja ja jotakin oli keksittävä. Etelämmäs ei kannattanut lähteä, vaikka turkiskauppa Novgorodiin olikin siirtynyt, sillä tataarit kiusasivat seutuja myös siellä. Niinpä luonnollinen suunta oli kohti länttä. Koko Pohjola haki muotoaan, kun samaan aikaan etelämpänä Nevajoella taistelivat sekä idän tataareja, että ruotsalaisia vastaan. Tuomas -piispan pyrkimykset idässä torjuttiin ja ehkä huomio kiinnittyikin pohjoisten erämaiden haltuunottoon ja matkaan laitettiin Henrik Kurki saattueineen. Kerrotaan, että Henrik olisi purjehtinut vuosien 1250–1350 välisenä aikana Vojakkalaan saakka. Joskus olen pohtinut, kuka oli Muurolan kappelin saarnaaja/vouti Simon Borkelai? Saattaa olla kaukaa haettua olettaa häntä Borgaholmin Lafrens Kurjen jälkeläiseksi (borgaholmilainen-borgelain – Borkelai?). Katolisena saarnaajana tunnetaan historiasta ainakin Pyhä Henrik, jonka Lalli surmasi ja samaten saarnaaja Hunnun Herra tunnetaan Laukosta. Se mikä näissä henkilöissä kiinnostaa, ovat tapahtumayhteydet Laukosta Muurolaan, sillä ainakin nimistöä sieltä on tuotu Kemijokivarteen. Yhäkin löydämme kartalta Hunnunmaan, Lallinkummut, Munkinjängän, Hiidenveden ja -ojan. Kävi mielessä sekin, tarkoittiko ”Huntu” suomaan liikehtivää sumuharsoa, vai oliko se todellisen henkilön nimi?

Kemijoen Muurolasta alavirtaan oli Paakkolan kylä, mistä tutkija Vääti epäilee Antin tulleen Muurolan Rompasaareen. Anttia lienee aivan häädetty vierassukuisena pois, mutta käräjien päätöksellä Antti jäi tiluksilleen ja nimikin muuntui Rautioksi[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Antti Laurinpojan isä Lauri Matinpoika asusti huonemiehenä Muuron eli Muurolan kylässä vuonna 1605, jolle ylösannettiin neljännesmantaalin tila Muurolasta. Vielä vuonna 1606 tila kulki uudistalon nimellä, eli lienee saanut verovapauden ja tällä perusteella uudistaloksi kirjattiin. Laurin tila Muurolassa autioitui 1631 pojaltaan Lauri Laurinpojalta. Laurilla lienee jo ollut kalastusoikeuksia Kalliojärvellä, koska nämä mainitaan myöhemmin Antti Laurinpojan ja Lauri Laurinpojan nautinnassa.

Alapaakkolan Raution vanhin tunnettu talon asukas oli Niilo Niilonpoika, syntyjään 1500 luvun lopulta. Niilon vaimo oli Anna, josta ei enempää tiedetä. Niilo Niilonpoika ilmaantui tileihin 1643 alkaen ja kirjattiin Rautiona ja Rautiana, kuten sepälle sopiikin. Olen epäillyt, että Niilo tuli taloon Kowaisen eli Kovakiven talosta, tai jostakin muualta, koska Niiloa edelsi talossa Peder Pederinpoika Rautia vuodesta 1622. Lieneekö Kovakivi ollut sotamiehen nimi, sillä Antti Antinpoika Kovakivi tuli Ison taloon ja molemmilla nimillä taloa lienee puhuteltu. Toisaalta sepänvehkeisiinkin saattaa myös Kovakivi -nimi viitata, sillä lapinsepällä lienee ollut käytössä kova kivi eli kali eli kovaasin, jota käyttivät puukon terottamiseen, ja lisäksi kun Kovakiven talossa mainitaan vuonna 1592 Olli Råutia.

Kiinnostukseni Muurolan Rautioon menee näin: Isoäitini – äiti Ida Karoliina Mäki 1885 – isä Niilo Niilonpoika Mäki 1856 - äiti Susanna Antintytär Tuiskuvaara e Niemi 1816 – äiti Katariina Rautio 1791 – isä Tuomas Tuomaanpoika Rautio 1753.
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Heikkilän sukuseuran tiedote 1:1999

[Porokuiskaaja]

Vau, kiitoksia näistä tiedoista tuhannesti!