Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sotilas Simon Häckman
Hei,
Keminmaalais-alatorniolaisen sotilaan Simo Simonpoika Häckmanin juuria on etsitty sekä Lapissa (Simon Häckman Alatorniolta Haukiputaalle) että Pohjanmaalla (Mihin Kurkelaan Häckman menikään Haukiputaalla?).
Molemmissa ketjuissa löytyi jo 10 vuotta sitten paljon etsittyä ja/tai muuten mielenkiintoista tietoa, vaikka vastausta Simo Häckmanin juurista ei löydettykään.
Joulukuussa 2020 löytyi Lapin alueen ketjussa ”Christina ifån Wånum” vankkaa tietoa Simon vaimosta Kertusta.
Pekka pohdiskeli viestissään v. 2016 samaa kuin minäkin eli oliko Simo paluumuuttaja. Simon varhaislapsuuden aikaan Haukiputaalla oli hyvin levotonta. Monet perheet lähtivät hakemaan turvaa nykyisen Länsi-Pohjan alueelta Tervolaa myöten. Monet jäivät sinne joko kuolleina tai elävinä, mutta taisihan sieltä olla myös joitakin paluumuuttajia Iin suurpitäjään. Ehkä Simo menetti vanhempansa, mutta oli sisäistänyt tiedon syntymäseudustaan. Aikuistuttuaan Simo ryhtyi sotilaaksi ja sai sukunimekseen Häckman. Sotilasuran päätyttyä Simo ryhtyi rengiksi ja päätti sittemmin lähteä perheineen Kiiminkijokivarteen (aik. Haukiputaanjoki) mahdollisesti vanhempiensa kotikonnuille. Oliko kotikontu Kurkela tai joku muu? Joka tapauksessa perhe kulkeutui Kurkelaan, jonka omistajat olivat vaihtuneet. Kävi ehkä niin, että lähisukua ei löytynytkään. Siispä Simon jälkipolvien oli suunnattava katseensa syrjäiselle Niskalan tilalle Onkamolle…
Löytyisiköhän tuon ajan asiakirjoista mitään tällaista ajatusta tukevia viitteitä? Monella kanssatutkijalla näyttää olevan kykyä ja taitoa löytää 1700-luvun alkuvuosilta monenlaista hakemaansa.
Mukavaa kesän odottelua!
hth
tellervoranta
08.05.21, 09:39
Henkikirjassa v.1704 Haukiputaan Kurkelasta löytyy Benjam Jaakonpka Kurkela, joka myi tilansa v1712 Mikko Tapaninpka Väänäselle, kun ei pystynyt maksamaan sotilaan pestirahaa.
Kurkelan talon toisen savun Simo Kurkela näkyy henkikirjassa ja vaimo raihnaisena.
Isonvihan aikana 62-vuotias Simo Kurkela ja 38vuotias vaimo surmattiin ja tytär Marjetta joutui venäläisten vangiksi ja kuljetettiin Vaasaan, missä vihittiin v.1717 kasakan kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697581
Kirjoitan toisen tekstiä, joten tarkista.
Pekka Hiltunen
10.05.21, 17:50
Etelä-Savon Häkkisiä eli Häggmanneja on jo 30-vuotiseen Sotaan "varustauduttaessa" pölähtänyt pahnanpohjimmaisina tervanpolttoon, tukinuittoon ja varveillekin töihin jo 1600-l:n alussa:vesiväyläthän olivat auki Suomenlahdelta Tornionjokilaaksoon ennen mitään tietoakaan maanteistä.
Jos joku Häkkinen/ Häggman nyt löytää mätsheistänsä FT-DNA:sta minut, niin vakuutan olevani osaton löydökseen: koko Pohjanmaa tervakaupunkien osalta on täynnään paitsi Hiltusia myös kaiken maailman Häkkisiä...
Kaisalle terveisiä:
PH
Hei,
Panenpa tännekin viestin, jonka laitoin Lapin sivulle. Siellä on tuoretta pohdintaa tästä asiasta.
Simo Häckman kiinnostaa minua kovasti. Olenhan hänen jälkeläisensä suorassa mieslinjassa 8. polvessa.
Ajattelen, että hänellä on ollut jokin erityinen syy tulla Haukiputaalle Jokikylään Kurkelan tilalle. Sukulaisuussyy? Isonvihan aikana Kurkelan tilalla olivat kuitenkin vaihtuneet omistajat. Koska omaa sukua ei ollut Kurkelassa, Simon leski Kerttu lapsineen joutui hakeutumaan syrjäisemmälle Onkamonkylälle Niskalan tilalle. Juho Simonpoika Mettovaara perusti Niskalan lähistölle uudistilan Mettonen.
Simon tarkkaa syntymäaika ei ole tiedossa. Enimmäkseen on spekuloitu 1710-lukua. Se voinee olla jopa selvästi varhaisempi.
Olisi todella mahtavaa, jos jotkut kyseisen ajan sotilashistorian osaavat ja tuntevat perkaisivat kaikki mahdolliset rullat Simon löytämiseksi ja kertoisivat meille etsintänsä ja mahdolliset löydöksensä. Löytäjälle lupaan löytöpalkkion.
hth
tellervoranta
01.11.21, 10:47
Kemin rk 1709-1741 Laurila, Johan Sareliuksen perheessä Simo näkyy renkinä ensin v.1731-1732 ja tuleva vaimo Gertrud 1732, katoavat kai vihille Alatornioon ja palaavat tänne v.1736-1740, jolloin syntyvät lapset Carin 1735, Anna 1737, Hans 1738 ja Brita 1740, joista lapsena kuolevat Carin, Anna ja Hans. Alatorniolla syntyvät sitten uudet Anna ja Carin. Sotilas Simosta saattaa tulla vasta Alatorniolla.
Sukunimi Hecman, Häkman ym. on jo Kemissä renkinä.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=186&kuid=5847435&amnimeke=Kemin+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirjat+1709-1741+%28IAI%3A4%29&ay=837600&sartun=98019.KA&atun=184292.KA&ay2=104602
tellervoranta
02.11.21, 09:08
Alatornion rippikirjassa näkyy mm.9.7.1746 syntyneen Annan kaste. Isä Simo Simonson, ei sotilasmerkintää. Ajattelen, että perhe on muuttanut Kemistä suoraan Laivaniemeen mahdollisesti äiti Kertun kotipaikkaan.Rkirjat alkavat Alatorniolla vasta 1750.
Kun tyttäriä syntyy Carin ja Anna-nimisinä ensin Kemissä ja heidän kuoltuaan Alatorniolla, voisi viitata Simon ja /tai Kertun äidin nimeen.
Kemissä Simon sukunimi on horjuva, myös Håckman-nimi näkyi hiskissä.
Jk. Kirjoitin tämän saman eilenillalla kahteen kertaan, vaan aparaatti too busy.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=30&kuid=4924163&amnimeke=Alatornion+seurakunnan+arkisto&sarnimi=SYNTYNEIDEN+JA+KASTETTUJEN+LUETTELOT&aynimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot+1741-1760+%28C%3A2%29&ay=1369361&sartun=188385.KA&atun=184266.KA&ay2=91741
tellervoranta
03.11.21, 20:13
Kemin rk.1710-1719.s.300-301 Kyrcko by-Sarelius. Mikä on renki Simon sukunimi?--listattu Halonen--
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=151&kuid=5847218&amnimeke=Kemin+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirjat+1710-1719+%28IAI%3A2%29&ay=837333&sartun=98019.KA&atun=184292.KA&ay2=104601
Piitulainen
03.11.21, 20:47
Tellervo, Lappi-alueessa on myös käynnissä Simo-ketju, huomasitko?
Jouni Kaleva
04.11.21, 07:28
Kemin rk.1710-1719.s.300-301 Kyrcko by-Sarelius. Mikä on renki Simon sukunimi?--listattu Halonen--
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=151&kuid=5847218&amnimeke=Kemin+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirjat+1710-1719+%28IAI%3A2%29&ay=837333&sartun=98019.KA&atun=184292.KA&ay2=104601
Ensin luin, että Huckanen tai Haikonen, mutta sitten lamppu syttyi:
Sehän on Häckman!
Piitulainen
04.11.21, 10:28
Tellervo, onko tästä aiemmin Pohjanmaan ketjussa 16.7.2019 jotain apua
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1709-1741_msrk_ik270/191.htm
Markku Pelttari
04.11.21, 13:53
Renki Simon näkyy paitsi Tellervon osoittamassa Kemin kinkerikirjassa, myös rippikirjassa 1731 - 1741 Laurilassa Sareliuksen huushollissa. Dreng Simon ensin vuosina 1731 ja 1732, sitten 1738-1741. Simons hustru Gertrud ensin 1732, sitten 1738 - 1741.
Kemin seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1709-1741 (IAI:4), jakso 186: Kyrckioby - Laurila ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847435 / Viitattu 4.11.2021
Jouni Kaleva
04.11.21, 15:24
Renki Simon näkyy paitsi Tellervon osoittamassa Kemin kinkerikirjassa, myös rippikirjassa 1731 - 1741 Laurilassa Sareliuksen huushollissa. Dreng Simon ensin vuosina 1731 ja 1732, sitten 1738-1741. Simons hustru Gertrud ensin 1732, sitten 1738 - 1741.
Kemin seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1709-1741 (IAI:4), jakso 186: Kyrckioby - Laurila ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847435 / Viitattu 4.11.2021
Simon on siis jo 1710-luvulta alkaen rippikirjoissa varsin yhtäjaksoisesti ilman, että missään kohtaa tulisi viitettä sotilaana olosta. Onko todella ainut kirjaus siihen suuntaan lesken hautausmerkintä 1775, jolloin Simo itse oli ollut haudassa jo 20 vuotta? Se saattaisi olla vain virheinfo?
Jos Simo oli synt. n. 1702, niin hän tuli Sareliuksen palvelukseen varsin nuorena poikamiehenä. Sarelius oli tuolloin kappalainen Simossa. Vaikea nähdä, olisiko hänen taustassaan sitten jotakin siteitä Häckman-sukuun, joka olisi johtanut nuorenmiehen rekrytointiin??
Markku Pelttari
04.11.21, 16:13
Enpä ollut tarkkaan katsonut tuota samaa asiaa koskevaa Lapin ketjua. Siellähän Tellervo oli jo aikaisemmin löytänyt tuon äsken postaamani rippikirjan sivun. :)
Simon on siis jo 1710-luvulta alkaen rippikirjoissa varsin yhtäjaksoisesti ilman, että missään kohtaa tulisi viitettä sotilaana olosta. Onko todella ainut kirjaus siihen suuntaan lesken hautausmerkintä 1775, jolloin Simo itse oli ollut haudassa jo 20 vuotta? Se saattaisi olla vain virheinfo?
Jos Simo oli synt. n. 1702, niin hän tuli Sareliuksen palvelukseen varsin nuorena poikamiehenä. Sarelius oli tuolloin kappalainen Simossa. Vaikea nähdä, olisiko hänen taustassaan sitten jotakin siteitä Häckman-sukuun, joka olisi johtanut nuorenmiehen rekrytointiin??
Minulla Kemijärven lukkarin Johan Heckmanin pojan Simonin syntymäajaksi merkiitty 19.6.1702. Tässä hän perheessään https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1474&pnum=4
Jouni Kaleva
04.11.21, 17:33
Minulla Kemijärven lukkarin Johan Heckmanin pojan Simonin syntymäajaksi merkiitty 19.6.1702. Tässä hän perheessään https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1474&pnum=4
Siispä Kemijärven Simon Johaninpk. Heckman olisi suunnilleen samanikäinen kuin Kemistä/Alatorniolta tavattu Simon Simoninpk. Häckman.
Serkkuja???
Täällainen Johan Simon: s Heckman l. Häckman l. Mettovaara löytyy minun
sukutaulustani. On suora esivanhempi (5. sukupolvea):
Juho Simonpoika Mettovaara (o.s. Häckman) Syntymä20. kesäkuuta 1733 - Laivaniemi, Alatornio, Finland
Kuolema10. huhtikuuta 1791 - Haukipudas, Finland
Isä Simo Simonpoika Häckman, Niskala (o.s. Häckman)
s. 1706 Alatormio k. 10.2.1755 Haukipudas
Äiti Kerttu Hansdotter Häckman, Niskala (o.s. Pörhö)
s, 1713 Tornio k. 19.5.1775 Haukipudas
Vaimo Brita Tuomontytär Mettovaara (o.s. Kurkela)
Lapset Simon Juhonpoika Tuntematon, Johannes Juhonpoika Mettovaara (o.s. Niskala), Katariina Juhontytär Mettovaara (o.s. Niskala), Tuomas Juhonpoika Mettovaara (o.s. Niskala), Simo Juhonpoika Mettovaara (o.s. Niskala), Elisabeth Juhontytär (o.s. Niskala)
Sisarukset Katariina Simontytär Häckman, Anna Simontytär Häckman, Hannu Simonpoika Häckman, Riitta Simontytär Meriläinen (o.s. Häckman), Anna Simontytär Koskela (o.s. Häckman), Margareta Simontytär Häckman, Katariina Simontytär Junkkari (o.s. Häckman)
tellervoranta
06.11.21, 12:57
Hailuodon henkikirja v.1708. Thomas Marken/ Henrics Häckman ja perhe.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168976
Pekka Hiltunen
10.11.21, 13:33
Tämä "häkämies" tai "häkkimies" on voinut saada nimensä yhtä hyvin ruodusta kuin kotitorpastaankin: häkkihän oli "hökötys", jolla rantaniittyjen heinää on voitu kuljettaa ja toimittaa karjankasvattajille rehuksi ennen "ansiotonta arvonnousua" eli rantaniityn kohoamista viljelyyn sopivaksi.
PH
Piitulainen
11.11.21, 13:07
Lähetin sukuselvityspyynnön Simosta Ruotsin valtionarkistoon 11.11.2021.
Toivon, etten pilaa etsimisen ja löytämisen iloanne.
Pyynnöstä voin olla julkaisematta mahdollisia tutkimustuloksia parin kuukauden kuluttua tällä palstalla
Hei,
Katsi tuore viestini Lapin alueella.
hth
Hei,
Katso tuore viestini Lapin alueella.
hth
Piitulainen
30.12.21, 17:07
Eipä tullut ratkaisevaa lisätietoa Ruotsista. Tutkimus Simon alkuperästä jatkukoon.
Fråga om person/släktforskning, Simon Simonsson Häckman
Jag har mottagit din fråga och läst profilen från Geni samt tittat på
den inskannade sidan ur kyrkoboken.
Motsvarande bild av kyrkoboken från Alatornio/Nedertorneå kyrkoarkiv
finns även som digital kopia hos oss på Riksarkivet:
Kopior av handlingar från Svenska Tornedalen hos Riksarkivet i Finland.
Din bild/uppslag motsvaras av: Nedertorneå kyrkoarkiv, E:1
(1707-1757), Lysnings- och vigselböcker, Bild 23.
Jag kommer till samma förståelse som dig vad gäller texten på
uppslaget, förutom året för vigseln, som jag förstår som 1732 och inte
1733.
Vad gäller uppgiften om att Simon kommer från Nyland, så kan denna
uppgift syfta på ett flertal orter.
En sökning i det digitaliserade C.M. Rosenberg Geografiskt-Statistiskt
Handlexikon över Sverige ger vid handen att det finns/har funnits
sammanlagt 28 orter eller byar med namnet Nyland i det område som idag
är Sverige:
3 stycken i Jämtlands län, 6 i Västerbottens län samt hela 19 i
Västernorrlands län.
Att forska vidare bakåt i tiden om Simon innebär omfattande sökningar.
Stora delar av de svenska kyrkoarkiven samt även, som ovan nämnt, de
tidigare svenska
församlingarna i Tornedalen, finns tillgängliga som digitala kopior
via Riksarkivets hemsida, utan kostnad.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.