Achrenius / Achrinius?. Acrenius/Acrinius. Elsa Acrenian vanhemmat

[Antti Voipio]

Lempäälän Sotavallan kartanon kamarineito Elsa Achrenia meni naimisiin kartanon hoviräätäli Henrich Humblan (Humblen) kanssa 28.12.1729.

Tauno J. Korpijaakon kirjassa ”400 vuotta Stenius (Steen) sukua” mainitaan Jeremias Steenin appivanhemmiksi Lempäälän Sotavallan kartanon räätäli Henrich Humbla k.1768 (82v) ja Elsa Gregorius dr. Acrenia k.10.4.1741 (40v). En ole löytänyt asiakirjaa, jossa Gregorius dr. mainittaisiin enkä sopivaa Gregoriustakaan.

Elsan sukunimi on Lempäälän kirjoissa kirjoitettu muodoissa Achrenia, Acrenia ja Ackrenia. Lähin Achrenius-niminen henkilö olisi Someron kappalainen Simon Achrenius. Hänen isänsä oli kyllä nimeltään Gregorius (Grels) mutta hän kuoli jo 1697. Simonin tunnettujen lapsiensa joukkoon Elsan syntymäaika ei sovi. Simonin veljen nimi oli Jöran eli Georgius, mutta hänenkin lapsensa tunnetaan eikä Elsaa sieltä löydy.

Elsa oli tullut 1729 Sotavallan kartanoon rouvan kamarineidoksi ”huusjungfu”. Erittäin vauraan kartanon herra oli Mårten Segercrantz ja hänen puolisonsa Katarina Paulina, Iitin kirkkoherran tytär. Rouvan kamarineidoista tiedetään sen verran, että heidän piti olla ruotsinkielentaitoisia, esim. pappiloiden tai säätyläisten tyttäriä. (E. A. Aaltio: Mårten Segercrantz Sotavallan isäntänä, HÄMEENMAA IX, 1957, s145-46).

Lempäälän rippikirjassa Elsan syntymävuodeksi 1709, mutta kuolinmerkinnässä 1751 hänet mainitaan 40-vuotiaaksi.

Helsingissä on syntynyt 19.12.1711 collega Zacharias Acriniukselle (ja Maria Strengille) tytär Elsa. Voisiko hän olla Elsa Acrenia? Silloin elettiin vaikeita aikoja, ruton ja isonvihan riivatessa.
https://hiski.genealogia.fi/hiski/u1b6v


Vaikka kollega Zacharias kirjoitti nimensä aina Acrinius ja leski oli Koll. Acrinii enkia Maria Streng, ovat Acriniuksen jälkeläisten ja lähisukulaisten nimet käytännössä järjestään taipuneet Ac(h)reniukseksi. Z. Acriniuksen sisar Margareta Ericsdr (Abraham Orellin vaimo) on kuolinmerkinnässään Tammelassa 1759 "Gl. länsms. änck. Marg. Achrenia". Poika Carl on ensimmäisen tyttären syntymän kohdalla Achrinius ja toisen kohdalla Achrenius. Carlin tytär Ulrika Sophia siirtyi Ruotsiin ja päätyi Östra Rydin kirkkoherran puolisoksi sukunimenä Acrenius. Tytär Hedvig, joka meni naimisiin Pernajan Baijarsin Samuel Smaleenin kanssa on siellä Ackrenia tai Acrenia. Varmaan ruotsinkielisessä lausunnassa nimi kääntyy helposti näin päin. Achren-nimisä on paljon, mutta Achrin-nimisiä ei.

[Antti Voipio]

Vielä jää kaksi kysymysmerkkiä: 1. Onko Elsa selvinnyt isonvihan ajoista? 2. Mitä kautta Elsa on voinut päätyä Lempäälään?

1. Elsa löytyy Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan rippikirjasta 1722-1741 kuva 109 1730 "Dies Purificationis Mariae Virginis eli 2. helmikuuta (kynttilänpäivä, Neitsyt Marian (Jumalan synnyttäjän) puhdistuspäivä), svänskar, Koll Acrinii änka Maria Streng, dotter Elsa" (alhaalla vasemmalla).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5582652

Silloin Elsa on ollut jo naimisissa ja raskaana, varmaankin viimeisen kerran pitkään aikaan Helsingissä. Päivän teksti oli muistutus ensimmäistä lastaan odottavalle nuorelle rouvalle. Synnyttäneen naisen kuului käydä temppelissä puhdistautumassa 40 päivää synnytyksen jälkeen, ”kirkotettavana”.

Edellinen merkintä leski Acriniasta oli olut syyskuun alussa 1729 "Colleg Acrinii enka med des dotter." Tytär ilman nimeä voisi hyvinkin olla Elsa, joka silloin oli 18v ja lähdössä Lempäälään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5582626

2. Kollegan lesken Acrinian (Maria Streng) perheen naapurina Helsingissä on asunut räntmästare Arfwed Carlstedt vaimonsa Anna Maria Paulinan kanssa ainakin 1723-31. Anna Maria oli Lempäälän Sotavallan rouva Catharinan sisar! Helsingin rippikirjassa 1730-35 Carlstedtit ja Acriniuksen lesken perhe ovat kahden sivun päässä toisistaan eli varmasi jotakuinkin naapureina. Ei olisi mikään ihme, että Elsa, Kollega Acriniuksen lesken ruotsinkielinen papintytär, olisi järjestetty Lempäälän Sotavallan kartanoon rouvan kamarineidoksi. Sieltä löytyi sitten Elsalle heti puolisoksi arvostettu hoviräätäli Henric Humbla, joka oli vaimoaan n. 25 v. vanhempi. Äiti Maria Strengin luo jäi vielä kolme tytärtä, Maria, Catharina ja Hedvig. Poika Carl asui myös Helsingissä.

Elsan Acrenian ja Henrich Humblan ensimmäisen lapsen Maria Catharinan kummit olivat: "Major Segecrantz med sin fru Catharina". Huom: laspen etunimi on äidinäidin Maria Strengin mukaan ja toinen nimi arvokkaan kummin rouva Catharinan mukaan.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=14427&pnum=70

[Pekka Hiltunen]

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5478
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/15


Eiköhän tässä nyt ole virsirunoilijan ja herännäispapin sisaresta kyse. Herran tiet ovat tuntemattomat - varsinkin sotapakolaisten osalta. Abrahamus Simonis on toiminut jopa Turun Linnassa saarnaajana. Linnassa tai sen kupeella sekä Turun porvaristossa eleli Lempäälästä lähtöisin ollutta, virantoimituksessaan murhatun voudin (Tawast-/ Steen-) jälkeläistöä...
Abraham taisi pyrkiä Turun Akatemian kaunopuheisuuden professoriksikin ja on näemme toiminut Pohjanmaan jkv-rykmentin pataljoonansaarnaajana, joten kaippa sisarkin ole löytänyt säätynsä mukaiseen toimeen.
PH

[Antti Voipio]

Hyvä, että muitakin kiinnostaa Elsa Achrenian sukutaustan pohdinta. Tuossa pohdinnassa nimien kirjoitusmuodon Acrinius/Achrenius eroavuus sekä Turun Akatemian ylioppilaan mahdollinen kontaktiverkosto on asetettu merkittäviksi tekijöiksi.

Omassa selvityksessäni osoitin, että Zacharias Acriniuksen tunnettujen jälkeläisten (sekä sisaren) kohdalla on sukunimi järjestään muuntunut Achreniukseksi/Ackreniukseksi.

Mainitsin myös, että Someron kappalaisen Simon Achreniuksen tunnettujen lapsien joukkoon Elsan syntymäaika ei sovi.

Elsa Achrenian syntymävuodeksi on v. 1749 rippikirjassa sanottu 1709 ja v 1751 kuolintiedossa iäksi 40v. Syntymävuosi on arviolta n. 1708-1712. Kappalainen Simon Achreniuksen ja puolisonsa Elisabeth Laurinan lapset tältä ajalta tunnetaan:
http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa3.htm

Abraham s. 01.02.1706 Somerniemi

Jacob s. 17.05.1708 Somerniemi
Christina s. 02.10.1710 Somero
Isak s. 17.03.1712 Somero

Elsa Achrenia ei voi olla Isakia nuorempi, koska Henrich Humbla ja Elsa Achrenia menivät naimisiin 28.12.1729 Lempäälässä. Elsa oli silloin juuri täyttänyt 18 vuotta.


Näiden väliin Elsa ei mahdu. Lisäksi voidaan todeta, että Abraham Achreniuksen vanhempien Simon Achreniuksen ja Elisabeth Laurinan vanhin lapsi oli nimeltään Elisabeth s. 23.11.1696 Somero, k. 01.08.1776 Urjala,( puoliso Benjamin Lundanus s. 25.06.1690 Kiikala, k. 02.01.1754 Urjala, Urjalan kappalainen). Tuskin nuoremmalle tyttärelle olisi annettu elävän isosiskon kanssa samaa etunimeä (Elsa = Elisabeth).

Turun Akatemian ylioppilaan kautta tapahtunut rekrytointiverkostoituminen Lempäälään on mahdollinen. Kun mahtavan Sotavallan kartanon emäntä Catharina Paulina etsii vaatimuksensa täyttävää kamarineitoa (ja mahdollisesti tärkeälle hoviräätälillensä sopivaa puolisoa) on Helsingissä asuvan sisaren, Anna Maria Paulinan suositus todennäköisempi tekijä. Helsingin sisar on suosittanut naapurissa asuvan papin (Zacharias Acriniuksen) lesken Maria Strengin nuorta Elsa-tytärtä.

Paulinan sisarukset ovat Iitin kirkkoherran tyttäriä ja Maria Streng Sipoon kirkkoherran tytär. Voi pitää todennäköisenä, että he tunsivat toisensa.

Elsa esiintyy Helsingin rippikirjassa 1722-41 tammikuussa 1730. Sen jälkeen Kollegan leski Acrinian kanssa 1730-35 rippikirjassa ei enää ole Elsaa, hän on muuttanut Lempäälään, Helsingissä mainitaan tyttäret Maria, Catharina ja Hedvig.

[karisalm]

Hei

Sukuryppääseen kytkeytyvät kaikki kolme Lempäälän Mäyhäjärven rannalla sijaitsevaa kartanoa eli Sotavalta, Kelho ja Innilä joten hieman paikallisväriä Elsa Achrenian sukulaisuussuhteisiin. Elsa asui siis Lempäälän Sotavallassa Mäyhäjärven rannalla. Tyttärensä Anna Christina avioituu samaisen järven eteläpäästä Kelhosta kotoisin olevan Hartvig Speitzin kanssa. Hartvigin isoäiti Sigrid Floor taas järven pohjoispäästä Innilästä. Sigridin äitipuoli taas oli Anna Bildsten ja tämän yksi sisar oli aviossa Arvid Carlstedtin ja toinen Magnus Fredrik Strengin eli Zachris Achreniuksen vaimon veljen kanssa. Arvid Carlstedt nuorempi oli aviossa Anna Maria Paulinan kanssa jonka sisar Catharina oli Sotavallan Mårten Segercrantzin puoliso. Meniköhän oikein.

[P-L H]

Hei

Lempäälässä oli myös sotilas Henrik Humbla jonka vaimo oli Anna
Grelsdtr. Mistä Elsa Acrenian patronyymi on löytynyt kun Rippikirjassa
ja haudattujen tiedoissa oli vain sukunimi. Olisiko T.J.Korpijaakon kirjaan
tullut vahingossa Elsalle väärä patronyymi. Kastekummina ollessa oli vain
sukunimi.
(Osa kastettujen tiedoista puuttuu vielä hiskistä, on alkuperäisissä kirjoissa.)

Tästä veroluettelosta leski vielä löytyi, asuivat Kampissa. Olisiko saanut
myöhemmin vapautuksen veroista.
Tositekirja 1728 (8185) kuva 603 Kampen
Salig Zacris Acrini änkia Margareta Streng
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12215294

Tositekirja 1732 (8207) kuva 1904
Rådman Lorentz Streng,Maria hustru, Niels son, Erik och Johan drg
Catharina och Anna pig
http://digi.narc.fi/view.ka?kuid=10919906

kuva 81 svensk vuosi 1728
sahl Acrinij Enka med des dotter
alempana rivillä
Lorenz Streng, hustru, on myös Jungfru Christina Acrinija
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5582626
(3.5.1710 kaksoset Christina ja Margareta)

kuva 116 svensk vuosi 1730
Sahl Acrenii änka med des dotter Maria
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5582659

t. Pirkko

[Antti Voipio]

T. Korpijaakon Stenius-Steen-sukukirjassa mainitun Elsa Acrenian Gregoriusdr-patronyymin lähde voi löytyä vain mahdollisista kirjaan liittyvistä muistiinpanoista, ehkäpä jostain arkistosta. Ehkä vähän kaukaa haettu arvaus on, että Simon Achreniuksen isä oli Gregorius ja veli Göran. On voitu arvella, että jossain voi vielä olla isän kaima, Gregorius-niminen veli?

Kollega Zacharias Acriniuksen leski Maria Streng ja tyttäret Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan v 1722-41 rippikirjassa:
Rippikirja on tavallisuudesta poikkeava. Siinä on kirjattu eri pyhäpäivinä kirkossa/messussa/ripillä käyneitä henkilöitä nimi nimeltä, suomen ja ruotsinkieliset eriteltyinä. Acriniukset ovat ruotsinkielisiä (swänska).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5582552

Ohessa muutamia poimintoja Acriniusten esiintymisistä:
Kansallisarkisto (KA) kuva 25: Colleg Acrinii enka ensimmäisen kerran, 1724.
KA kuva 81: Colleg Acrinii enka med des dotter, 1729, tytär mainittu ensimmäisen kerran mukana.
KA kuva 109: Coll Acrinii änka Maria Streng, dotter Elsa (Elsa ensimmäisen kerran),1730 (tammikuun loppu).
KA kuva 116: C Acrinii änka med des dotter Maria, (Maria ensimäisen kerran), 1730 3. sunnuntai kolminaisuuden p. jälkeen.
KA kuva 204: H. Acrinii änka 6 des dotter Hedvig, (Hedvig ensimmäisen kerran) 1735 4. paastonajan sunnuntai.
KA kuva 239: Acrinii änka 47 1, dot: Hedvig 47. 4, dott: Catharina 47. 3.,( Catharina ensimmäisen kerran), 1738 pääsisäisen jälkeen.
KA kuva 250: Handelsman hr Carl Acrinius, des * Anna Maria Ingman, änkiä Maria Streng, jungfrun Catharina Acrinia, jung. Hedvig Acrinia, jungfrun Catharina Acrinia, jung. Hedvig Acrinia. (poika Carl puolisoineen ensimmäisen kerran), 1739 1. adventti.
KA kuva 263: 44 Carl Achrinius, 45. ho Anna Maria Ingman, 46. Achrinii änck.m.. Streng, 47. dr Catharina Achrinia, 48. dr Hedwig Achrinia, 1741 heti pääsiäisen jälkeen maalis-huhtikuun vaihteessa. (Viimeinen maininta Acriniuksista rippikirjassa.)

Huomioita:
Kollega Acriniuksen leski Maria Streng oli elossa vielä 1741, toisin kuin Juhan Suku-uutisten blogissa 2007/07 on arveltu.
Tytärten ensimmäisestä maininnasta voi suurin piirtein päätellä heidän ikänsä V. 1730-35 rippikirjassa esiintyvät tyttäret on lueteltu ilmeisesti ikäjärjestyksessä: Maria, Catharina ja Hedvig. Elsa esiintyy ensikerran 18 vuotiaana. Maria on suurin piirtein samanikäinen, Hedvig (kuoli Pernajassa 12.8.1783 65v) on syntynyt n 1717. Catharina ilmeisesti pari vuotta ennen.
Kolme Acriniusten lasta kuoli 1710 ruton aikana (ks HisKi). On mahdollista, että uusille lapsille on annettu sama nimi kuin aikaisemmin kuolleelle.

Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan v 1722-41 rippikirjan erikoispiirre kertoo meille että myös Mårten Segercrantz on käynyt vierailulla Helsingissä 1734 18. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina, siis noin lokakuussa:
KA kuva 196: Öfverstelöjtnant Secercrantz (Sotavallan kartanon omistaja, Elsa Acreniuksen isäntä). Vierailijasta merkintä, vaikkei seurakunnan jäsen ollutkaan, ehkä arvovieras! 1734 Dominica 18 post Trinit.

[Pekka Hiltunen]

Liitän nyt tähän selkeästi Lempäälään ja näin myös Steeneihin halposti assosioituvan Abrahamus Simoniin (Achrenius) matrikkeli- ja Härdaminne -tietoja:


https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5478
, hänen isänsä:


https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3234
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/14


Sekä kollega ja Espoon vt khra Zacris Erici Acrinus/ Zacharias Erici Achrinuksen tiedot:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/15
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3891


Achrinusta en Nurkka (Nurcerus?) -suvun jäsenenenä sittenkään saa sovitetuksi Lempäälään tai ainakaan Hietaniemen Tawast-/ Steen-sukuihin.


Voisikohan Ac(h)rinusten ja Achreniusten suvuilla olla varhaisempia yhteyksiä vai onko kyseessä ehkä myöhempien polvien väärinkäsitys oletetusta sukuyhteydestä?



PH

[Bodniemi37]

Arvid Carlstedt nuorempi oli aviossa Anna Maria Paulinan kanssa jonka sisar Catharina oli Sotavallan Mårten Segercrantzin puoliso. Meniköhän oikein.

Lempäälässä kastettiin 25.3.1751 Henrik Humblan ja Elsa Achrenian tytär, jonka saama etunimi Ulrika (Ulrica) herätti kiinnostukseni. Tyttären etunimi aivan ilmeisesti periytyi yhtenä kumminaan, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12567191, toimineelta Ulrika Carlstedtilta, joka on saattanut tuolloin olla vierailulla tätinsä, Mårten Segercrantzin puolison Katarina Paulinin luona. Viimeksi mainittua ja sisartaan Anna Mariaa pidän edelleen etäisinä esiserkkuinani, vrt. verkon ylioppilasmatrikkelin hlöt 3884 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3884), 2705 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2705) ja 3191 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3191).

Henrik Humblalla ja Elsa Achrenialla oli myös 23.9.1740 kastettu Zacharias-niminen poika, ja Elsa Achrenialla ilmeisesti myös Elsa-niminen täti, 4869 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4869).

[Ulrika Carlstedt muuten vihittiin 10.3.1752 Lempäälän Sotavallassa tuolloin rykmentinkirjurina toimineen Enok Johaninpoika Nauklérin kanssa, joka 20.1.1762 aateloitiin Furuhjelm-nimisenä. Aviopari asui Urjalan Honkolassa].

Terveisin,

[P-L H]

Hei

Lempäälä Hiski kastettuja löytyy 2 lasta sotilas Henrik Humblalle. Ehkä
on katsottu tarkemmin vain isän nimeä eikä huomattu että äidin nimi
on Anna. Sotilas Henrik Humbla asui Kuockala/Hallas. 3.3.1745 on
Kuokkalasta haudattu Gl. Sold. hustru Anna Gregorii 56 v.
Sotilaan lapset 1724/28.7.1724 Barthollus 9.5.1728/12.5.1728 Erich
Onko nuo lapset otettu mukaan T.J.Korpijaakon rekemään kirjaan?

Nämä 8 lasta löytyi Hiski-haulla. Carl pojan tietoja en löytänyt, olisiko
tämä 1705 syntynyt.

Helsinki kastettuja
3.11.1701/5.11.1701 Helena
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wh59w?fi+0084+kastetut+2033

25.8.1703/26.8.1703 Carin
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wh59w?fi+0084+kastetut+2177

1705/10.1.1705 collega Hr Zachris (lapsen nimi puuttuu)
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wxi7s?fi+0084+kastetut+2299

25.7.1706/27.7.1706 Zachris
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wh59w?fi+0084+kastetut+2436

24.4.1708/26.4.1708 Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wh59w?fi+0084+kastetut+2610

3.5.1710/4.5.1710 Christina
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wh59w?fi+0084+kastetut+2777

3.5.1710/4.5.1710 Margareta
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wqds9?fi+0084+kastetut+2778

19.12.1711/20.12.1711 Elsa
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wh59w?fi+0084+kastetut+2854

Helsingin RK 1730-1741 (I Aa:3) (kirjassa ei ole syntymäaikoja)
kuva 38
Rådman Hr Lorentz Streng
Hr Rådman sielf
des kiäresta

Jungfru Stina Acrinia Död
son Lars Streng
dtr Christina Streng
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5582894

kuva 47
Framledne Collega Schole Hr Zacharia Achrinii enkia

Acrinii Enkia sielf
dtr Maria
dtr Catharina
dtr Hedvig
Enkan Märtha Mang? dotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5582975

kuva 100
handelsman Carl Acrinius
hustru Anna Maria Ingman
(Hiski 13.8.1740/15.8.1740 Maria Catharina)
(Hiski 11.5.1742/13.5.1742 Ulrica Sophia)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5583078

kuva 98
Provincial Inspectoren Hr Magnus Friedrich Streng
Hr Inspectoren sielf
des hustru
Inspector son Daniel
dito Friedrich Streng
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5582897

Helsinki haudattuja
1723/9.10.1723 Superior Collega Zach. Acrinius
http://hiski.genealogia.fi/hiski/wv6x8?fi+0084+haudatut+2945

(Yliopppilasmatrikkelissa oli myös vuosi 1723.)

Tositekirja 1724-1729 (8163)
vuosi 1726 Kampen
Sahl Zachris Acrenii enkia Maria Streng
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13296011

t. Pirkko

[Antti Voipio]

Lempäälän sotilas Henrich Humbla, jonka puoliso on Anna Grelsdr ei liity Achrenius- tai Steen-sukuihin eikä esiinny Korpijaakon Stenius-Steen kirjassa. Lempäälässä asui yhtaikaa kaksi eri Henrich Humblaa, sotilas ja hoviräätäli. Hoviräätäli Henrich Humbla/Humblen ja Elsa Acrenia/Ackrenia/Achrenian vanhimman tyttären Maria Catharinan puoliso oli Lempäälän nimismies Jeremias Mårteninpoika Steen.

Ei ole tiedossa asiakirjaa, josta ilmenisi Elsa Achrenian isän nimi. Tauno Korpijaakko voi tosiaan olla olettanut, että on vain yksi Henrik Humbla ja ottanut Elsalle isän nimen Annalta.
Elsa Acrenian latinalaismuotoinen sukunimi kertoo kirkollisesta taustasta. Sukunimen täytyy tulla isältä. Achrenius-nimeä esiintyy näinä vuosina vain Someron kappalaisen Simon Achreniuksen sekä Helsingin koulun superior collega ja Kirkkonummen vt. kirkkoherra Zacharias Acriniuksen suvuissa. Elsa ei ole Simon Achreniuksen jälkeläinen.
Elsa Acriniuksen ikätiedot sopivat tarkasti Elsa Achreniaan, sukunimessä on yhden kirjaimen ero. Tiedossa olevien Zacharias Acriniuksen sisaren ja jälkeläisten sukunimet ovat vastaavasti muuntuneet. Acrenius/Ackrenius/Achrenius-muotoon.
1711 syntynyt Elsa Acrinia löytyy Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan rippikirjasta 1730 ja samoihin aikoihin ilmestyy Lempäälän rippikirjoihin huusjungfru Elsa Acrenia.
Elsan siirtymiselle Helsingistä vauraan Sotavallan rouvan kamarineidoksi Lempäälään on sopivat ominaisuudet: ruotsinkielinen papinlesken tytär, (leskelle jäi vielä kolme tytärtä huollettavaksi). Sotavallan rouvan Catharina Paulinan sisar Anna Maria oli Acriniuksen lesken Maria Strengin lähinaapuri Helsingissä. Läheisestä perheyhteydestä todistaa Ritva Jurvasen havainto, että Anna Maria Paulinan tytär Ulrica Carlstedt oli paikalla Sotavallassa Elsa Achreniuksen Ulrica-tyttären kummina 25.3.1751. Traagista on, että Elsa kuolee kolme viikkoa myöhemmin ja 11 päivää sen jälkeen kuolee myös kummitytär Ulrica.
Elsa Acrenialla ja Henrich Humblan lasten joukossa on myös Elsan vanhempien nimien mukaiset lapset, Maria ja Zacharias.
Voisin sanoa Että Elsa Acrinius ja Elsa Acrenia ovat sama henkilö hyvin todennäköisesti, mutta todistettavasti varmaksi ei voi sanoa. Sotavallan kartanon arkistosta voisi löytää kirjeenvaihtoa, joka jopa voisi todistaa.

Acriniuksen lesken Maria Strengin perhe katoaa Helsingin asiakirjoista 1741 jälkeen tai asiakirjat katoavat. Carl-pojan tytär Ulrika Sophia (Acrenia) 1742-1810 löytyy Ruotsista Östra Rydin kirkkoherran Samuel Riseliuksen puolisona. Hedvig (Ackrenia) menee naimisiin Pernajan Baijarsiin nimismies Samuel Smalenin kanssa. Veli Carl (Achrenius) on merkittynä Hedvig.siaren luona Baijarsissa Pernajan rippikirjassa 1750-63 ja merkitään muuttaneeksi Porvooseen 1761.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7273602
Carlin vaimo Anna Maria Ingman (, joka oli miehensä pikkuserkku) oli syntyisin Ruotsin puolelta. Kun Ulrika-tytär on päätynyt Ruotsiin voi olla mahdollista, että perhettä on pikkuvihan aikaan siirtynyt enemmänkin Ruotsiin.

Simon Achrenius ja Zacharias Acrinius olivat ikätovereita ja molemmat ensimmäisen sukupolven akateemisesti koulutettuja pappeja. Simon maanviljelijän poika ja Zacharias suutarimestarin poika. Molemmat ovat saaneet sukunimensä Turun Akatemiassa.
Latinan sana acer (taipuu genet. acris) = tulinen, polttava, intohimoinen, terävä.
Simon Grelsinpoika oli kotoisin Uskelan Kärkän (ruotsiksi Kärkis) kartanon alustalaistaloihin kuuluneeseen Kirjolan talosta. Nimen johto on siten kärki=terävä=acer ->Acrenius (myöh. Achrenius).
Zacharias Erikinpojan isä oli Erich Simonsson Nurka. Nimen johto voisi olla Nurkka=terävä=acer->Acrinius (Achrinius). Zachariaan sukunimi on ehkä muokattu hieman eroavaksi Achreniuksen aikaisemmin annetusta nimestä.
Läheisempää yhteyttä tai sukulaisuutta heidän välillään ei taida olla. Voihan olla, että molemmat ovat olleet tulisen intohimoisia, kun kumpikin on nainut kirkkoherran tyttären.

Simon Johannis Nurcheruksen jälkeläisenä houkuttaa ajatus hänen mahdollisesta yhteydestä Z. Acriniuksen isään Erik Simoninpoika Nurkkaan. Yksi ympyrä sulkeutuisi.
Simon Johaninpoika Nurcheruksen sukunimen latinalaistaminen kulki: nurkka-> nurcherus ja sittemmin nurkka=(lat. angulus)->anglenius.