PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Henrik Borgmanin "kadonneet" lapset


mjalanko
28.04.21, 16:34
Rusthollari Henrik Henrikinp. Borgmanilla Tuusulan Ruskelassa oli ainakin 10 aikuiseksi elänyttä lasta.
Näistä vanhimmat eli Isak ja Catharina ovat helposti löytyviä tapauksia. Sen sijaan Henrik (s.1715-22), Anna Stina (s.1715-22), Maria (s.1724), Gabriel (s.1727), Johan (s.1729), Gustav (s.1732), Anders (s.1735) ja Brita (s.1737) ovat "kadonneet" ainakin minulta.
Olisikohan kenelläkään havaintoa edes osasta heitä?
Hiskistä löytyy samannimisiä ainakin Helsingistä ja Tammisaaresta. Olisikohan joku esim. näistä "osumia"? Pystyisikö kukaan varmistamaan?
Tuusulan rippikirjoista on aika vähän apua, esim.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6824808

PVri
15.09.24, 20:59
Voisiko näistä Gustav olla Pohjanmaalle sotilasuralle ilmestynyt, kersantiksi noussut Carl Gustav Borgeman, joka oman myöhemmän ilmoituksensa mukaan syntynyt Uudellamaalla 8.4.1732. Otettu nimellä Carl Gustaf Borgeman 20.7.1751 vapaaehtoissotilaaksi (vollentööri) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Ilmajoen komppaniaan. Ylennetty korpraaliksi majurin komppaniaan 15.9.1752. Ylennetty varusmestariksi 19.10.1754. Ollut 1754-55 ja 1763 komennettuna linnoitustöihin Viaporiin (nyk. Suomenlinna); Viaporin varusväessä 1772. Pommerin sotaan syksyllä 1757. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin majurin komppanian varusmestari (katselmuksessa Vaasassa toukokuussa 1757) Ylistaron Pelman Vakkisessa 1757-62 ja Ilmajoen komppanian furiiri varusmestarin jakopalkalla 30.8.1757 alkaen ja ainakin 1759 (jolloin helmikuussa katselmuksessa Pudebusissa ja marraskuussa katselmuksessa Nossendorffissa) ja kersanttina 1761 (jolloin marraskuussa katselmuksessa Tribsesissä; kersantin arvo 6.10.1760). Saman rykmentin kersanttina majurin komppaniassa (katselmuksessa Vaasassa heinäkuussa 1775) Vähänkyrön Haaron Takussa 1762-84. Helmikuussa 1772 toiminut kenraali de Carnallin kiireellisen viestin viejänä kahdelle muulle upseerille ja maaherralle Helsingistä ilmeisesti Turkuun.

Vähässäkyrössä avioton lapsi Anna 1768 (äiti Susanna Sandman) ja kaksi aviolasta 1779 Karl Gustaf ja -82 Johan Henrik. Virasta eronneena (muutto 1807) Ilmajoen Peuralan Ala-Korvessa. Maakunnan ensimmäisiä suoviljelijöitä ja maamiesseuran innokas jäsen (Kauhajoen historia s. 454). - Vanhempi poika, isän kaima, oli luutnantti, pitäjän kirjuri ja asioitsija.


PVri

PVri
09.10.24, 19:06
Tuusulan Ruskelan Borgmaneilla on muuten ilmeinen etu- ja sukunimiyhteys Sipoon Borgbyn Borgmaneihin. Tuusula oli Sipoon kappeliseurakunta.

Ks. esim.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5907673239&aineistoId=1174382122

Tätä yhteyttä ei liene tarkemmin tutkittu.

Borgbyn Borgmaneja joutui isonvihan aikaan sotavankeuteen (Sibbo sockens historia II, s. 25 ja 259).

PVri

KariKK
23.10.24, 17:24
Seuraava tiedoksi, jos siitä olisi jotakin hyötyä.
Itselläni ei ole tietoja tästä suvusta.

Selaillessani Suupohjan sukututkijoitten jäsenjulkaisua nro 45 vuodelta 2013
huomasin siinä jutun (neljä A4 sivua) otsikolla : Borgeman sukua.

Jutun sanotaan perustuvan Eero Heimon Kokkolassa heinäkuussa 1999 kirjoittamaan esitykseen Borgeman-suvusta.
Juttua ovat jäsenjulkaisuun muokanneet ja täydentäneet Esko Korhonen, Marja-Leena Sairanen ja Kristiina Kanerva.
Valokuvat Kauhajoen Kotiseutumuseon kuva-arkisto.

mjalanko
28.11.24, 16:20
Kiitos mielenkiintoisista vinkeistä!
Tuusulan Gustav B. on syntynyt 1.3.1732, joten Pohjanmaan kersantti lienee eri mies (?). Helsingin palovahti G.B. sopisi tähän hyvin, mutta rippikirjojen puuttuessa varmistus on vaikeaa.
Borgman-suvun juuret Sipoossa olivatkin jo tiedossa. Vanhempi Henrik B. (veronkantomies ym.) osti tämän Ruskelan tilan ilmeisesti 1600-luvun lopulla.

PVri
28.11.24, 21:57
Kiitos tästä. Helsingin palovahti (ja myöhemmin ilmeisesti porvari) näyttää kuitenkin saaneen lapsia Helsingissä 1755-62, mikä ei sovi yhteen kersantin ansioluettelon https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20702&pnum=50
kanssa. Samassa ansioluettelossa kersantti sanoo syntyneensä Uudellamaalla 8. huhtikuuta 1732. Eroaa tosiaan yli kuukaudella Tuusulan Gustavin syntymäajasta, mutta samana keväänä kuitenkin. Eli arvoitukselliseksi jää.
PVri