PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Huittisten Tackujen muinaiset emännät.


Benedictus
23.04.21, 22:52
Korona aikana tulee katseltua vanhoja kirjoituksia.


Genoksessa 1/2016 Ulla Koakinen ja Virpi Nissilä ovat tehneet upean Takku-suvun yhteenvedon.


Kirjoituksessa käy ilmi, että vanhempien Tacku isäntien vaimoista ei löydy aina edes nimeä, muusta tiedosta puhumattakaan.


Ajattelin tässä ruveta kyselemään, että onko kellään, edes pientä viitettä ketä nämä vaimot olisivat.


Ensimmäisenä on listalla Sigfrid Thomasson Tackun vaimo tai vaimot.
Artikkelissa mainitaan Viikin tieto, että nimi olisi Aune, ilman lähdetietoa.


Koska Sigfridin tyttäret Margareta Sigfridsdotter Kiettareelta 1 ja Margareta Sigfridsdotter Färikkälästä 2 ovat kumpikin esiäitejäni kiinnostaisi tietää heidän äidistään.


Sigfrid Tackulla oli siis 2 samannimistä tytärtä. Voisikin ajatella, että on ollut myös 2 äitiä, koska tuntuisi oudolta, että saman naisen 2 tytärtä nimettäisiiin samalla nimellä.

Saman nimiset lapset eivät ole harvinaisuus, mutta usein he olivat sisaruspuolia.


Sigfrid Tackun syntymäaikaa ei tiedetä, mutta artikkelin arvion mukaan olisi ollut aikuinen 1573 kun ilmestyy veroluetteloihin.
Voitaisiin siten päätellä, että olisi sen jälkeen mennyt avioon, koska tuskin erään maakunnan mahtavimman talon isäntä voi toimia ilman taloutta pitävää vaimoa, vaikka äitinsä ilmeisesti saattoi olla emäntä vielä pitkään.


Kuka sitten olisi voinut olla tuo vaimo?


Hänen on pitänyt olla varakas ja arvostettua sukua, koska mahtitaloon ei naitu rakkaudesta ja myös suvulla oli siihen sanominen.



Jos vaimoja on ollut 2 niin silloin ilmeisesti Margareta 1:n äiti voisi olla tämä 1 vaimo.
Koska Margareta peri perheen Kiettareen tiluksia joiden omistuksista ei oikein saa tolkkua, voisi epäillä, että äitinsä olisi ollut Kokemäeltä, kuten artikkelissa arvellaan, että jo Thomas Tackun vaimokin olisi ollut.


Margareta Sigfridsdotter Färikkälän äidin alkuperään antaa artikkelin eräs tieto vinkkiä.
Artikkelissa mainitaan, että Sigfrid Tackulla oli 5 lasta Mats, Thomas, Per ja 2 Margaretaa.
Mats, Thomas ovat Tackujen nimiä, mutta mistä tulee Per?
Tapana oli antaa pojille isänisän ja äidinisän nimet.



Onko niin, että Per on äidinisän nimi, silloin äiti olisi N. Persdotter.


Sopivaa Periä hakiessa ensimmäisenä iskee silmään Huittisten kirkkoherra Petrus Thomae, joka oli Mathias Canuti Tackun seuraaja virassa.Virathan menivät yleensä suvun sisällä

Ajallisesti hänen tyttärensä voisi hyvinkin olla Takkulan emäntä.


Petrus Thomae hankki haltuunsa tai miten sai haltuunsa Naatulan talon.
Talo meni leskelle Margareta Matsdotterille, joka jakoi perintöään.
Talo joutui lopulta Sophia Persdotterille, joka miehensä veloista myi sen vouti Mårten Olofssonille, joka oli Margareta Sigfridsdotterin 2. puoliso.


Voidaan pohtia, oliko Margareta Sigfridsdotterin äiti N. Persdotter eli khr Petruksen tytär


Ongelmallista on, että perinnön jaossa mainitaan tytär Margareta, mutta missään ei selviä kuka tämä oli. Sisar Sophia oli porvarin vaimo Turusta.


Jos Petruksen tytär naitiin Takkulaan, on tällä täytynyt olla isot myötäjäiset mukanaan, eli se selittäisi, ettei olisi saanut perintöä enää myöhemmin.


Kysymys onkin:
Oliko Sigfridillä 1 vai 2 vaimoa.
Voiko olla khr Petruksen tytär?


Eräs mahdollisuus on, että Petrus Thomaella oli 1. vaimo joka olisi ollut Tackulan emännän äiti ja 2. vaimo olisi tämä Margareta Matsdotter joka jakoi perintöä omille lapsilleen.
Margareta Matsdotter voisi silloin olla Mathias Canuti Tackun tytär.


Nämä ovat arveluja, mutta löytyisikö jostain jotain varmempaa?

haapiot
24.04.21, 10:16
HEI Takun vaimoista en osaa sanoa mitään, mutta asiaan jollain tavoin liittyvää hieman seuraavassa.
Digiarkistosta löytyy tuomiokirjoja 1584-88 ja 1600-03, joista löytyy jotakin, joskin kovin vähän ja toivottavasti sinne saadaan lisää ajanjaksoja.
NAATULA Per Thomae osti Naatulan 1586, mutta oliko Margareta Mattsdotter hänen vai Naatulaan ilmaantuvan Per (Petrus) Bertilssonin vaimo vai molempien? Margareta mainitsee lapsikseen Sofian lisäksi pojat majoitusmestari Michel Perssonin ja lainlukija Söfring Perssonin. Michel löytyy ensin Nopparista, joka on nähtävästi tuolloin kahtena talona. Söfring isännöi Rautiota ja voi olla Raution vävy, mutta siitä ei ole näyttöä. Talojen omistuksia järjestellään (tiedot melko niukkoja) ja Michel muuttaa Huittistenkylän Rekolan kautta Mäenpään Laurilaan, jonne on häntä ennen siirtynyt Escil Henricsson Rautio, joka puolestaan muuttaa Rekolaan. Michel ja Escil ilmeisesti vaihtoivat taloja.
Iän perusteella Michel ja Söfring sopisivat paremmin Per Thomaen lapsiksi, mutta ei sekään ole varma.
Henric Cnudsson Takulla (k. noin 1587) (eri kuin kirkkoherra Henric Takku) on jotain yhteyttä Noppariin.
Perin ja Söfringin suvulla on mitä ilmeisimmin yhteyksiä Noppariin ja Rautioon sekä myös Salmenojan Tuovolaan. Yhteyksistä Takkuun en osaa sanoa mitään.
Toivottavasti saadaan Digiarkistoon lisää tavaraa. Joka tapauksessa tiedot noilta ajoilta ovat kovin niukkoja. Paloja on hyvin vaikea saada oikeaan järjestykseen.

Benedictus
24.04.21, 11:07
Naatulan omistuksesta ja perinnönjaosta on käräjöity todella runsaasti. Niitä on käyty sekä Turussa, Porissa, että Huittisissa.
Naatulan osti Petrus Thomae tultuaan Huitisten kirkkoherraksi.


Vaikuttaisi vahvasti, että Petruksella olisi ollut 2 vaimoa.


Tyttäriä mainitaan myös Margareta.


Petrus Thomae oli ensin Karkun kappalainen ja mainitaan jo 1560.


Jos spekuloidaan, niin hän olisi hyvinkin voinut naida tuolloin edllisen khr Sigfrid Larssonin tyttären, mikä sopisi ajallisesti kuvioon.
Tämän vaimon kuoltua olisi nainut seuraavan khr Mathias Martinin tyttären , joka olisi siis Margareta Matsdotter.


Kiinnostavaa on, että Mathias Martinin poika on se Mathias Mathiae Collanus sukua, jonka vaimo artikkelin mukaan oli Tacku sukua ja oli Lars Hordeelin lanko, ja Karkun kirkkoherra sekä entinen Huittisten kappalainen.
Voidaankin pohtia, että oliko kyseessä sukuvyyhti, jossa Petrus _Thomae naitti tyttärensä Sigfrid Tackulla, langon vaimo oli Sigfridin täti.
Lanko nimitettiin Karkun kirkkoherraksi appiukon Mathias Martinin kuoltua Lars Hordeelin ja ehkä Petruksen avustuksella.



Koska Collanukset olivat lainlukijoita niin se, että Petruksen poikakin Söfring oli lainlukija sopii kuvioon.

haapiot
24.04.21, 11:28
Jos Petrus Thomae on mainittu jo 1560, Michel Persson sopii huonosti pojaksi, sillä Michel on kuollut noin 1660. No kyllä papit värkkäsivät vielä ikääntyneinäkin lapsia.

virpinissila
24.04.21, 12:59
Sain kutakuinkin tarpeekseni Takuista kootessani aineistoa 35 sivuiseen artikkeliin 2015 (ilmestyi 2016), eikä minulla ole mitään uutta heistä. Vanhat tuomiokirjat 1500-luvulta ja 1600-luvun alusta käsittääkseni Takkujen osalta käsiteltiin artikkelissa. Noppariyhteydestä lainauksena (s. 15): Henrik Thomaksenpoika Takku oli naimisissa Sammun Thomas Nopparin lähisukulaisen, ilmeisesti sisaren kanssa. Avioliitosta oli lapsia. Henrik tuomittiin nimittäin vuonna 1587 saamaan lastensa puolesta Thomakselta sisarenosa irtainta ja kiinteää sekä huomenlahja, yksi härkä, jonka äiti oli lahjoittanut tyttärelleen.


Virpi Nissilä

virpinissila
24.04.21, 14:04
Sen verran aikaisempiin viesteihin: Petrus Thomaen ja Margeta Mattsintyttären tytär Elin Perintytär oli aviossa euralaissyntyisen Sääksmäellä ja sittemmin Eurajoella vaikuttaneen kirjuri Thomas Bengtinpojan kanssa, tämän toinen vaimo. Avioliitosta ei ilmeisesti ollut lapsia. Thomas Bengtinpojan ensimmäinen vaimo oli Margareta Timoteuksentytär, Särkilahden sukua, tästä avioliitosta tunnetaan kaksi poikaa ja yksi tytär. Kts. Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi: Kirjuri Tuomas Pentinpojan ura ja sukupiiri (Genos 4/2010: 133-146).

Virpi Nissilä

Benedictus
25.04.21, 09:47
Kiitokset Virpi Nissilälle kommenteista.

Hienoa, että tuo Elin Persdotter tuli myös muistiin, eli lapsia on ollut aika monta.



Tackut ovat paha pala koska ovat niin runsaslukuisia ja sekavasti nimiä käyttäneitä.


Sen verran kysyisin Virpiltä, että tuliko missään vaiheessa tutkimusta esille mitään mikä viittaisi, että olisi 2 puolisoa Sigfrid Takulla?


Petrus Thomae sopii aivan liiankin hyvin Sigfrid Tackun appiukoksi.
Hän lienee syntynyt 1530-luvulla, eli periaatteessa voisi olla tytär joka olisi syntynyt 1560 luvun alussa nuorelle papille.


Jos Michel Persson on kuollut 1660 aikaan niin voi hyvin olla syntynyt 1580 luvulla, ei niin vanhalle isälle.


SAY:ssa näkyy Naatula puoliskoina, joista toiseen on Margareta Matsdotterilla verovapaus.

Kenellä tuo toinen puolisko oli ei oikein selviä.

virpinissila
25.04.21, 11:02
Sigfrid Takun yhdenkään vaimon nimeä en löytynyt voudintileitä tai tuomiokirjoista. Ja kävin niitä silloin kyllä melkoisen määrän läpi. Siksi pidimme epäluotettavana Viikin mainintaa Agneksesta (Aune). Häneneltä ei löydy pitäjän historiasta viitetietoa, ei vuosilukua, ei mitään, mihin perustuisi. Sigfrid hävisi lähteistä 1609 jälkeen, joten vaikuttaa siltä, että kyse on pojan vaimosta ja virhemerkinnästä. Niinpä emme sukutauluun merkinnet vaimon nimeä.

Virpi Nissilä

virpinissila
25.04.21, 11:24
Jatkan vielä. Pitäjän historiat eivät ole sukututkimuksia, joten niiden tiedot joutuu tarkistamaan, jos mahdollista. Samaiseen Takun artikkeliin liittyen hain Påvel Callian "titteliä", kun Ulla Koskisen tulkinta kuitista ei sopinut Enckellin ja Viikin esittämään (linnankirjuri Turussa). Viitteenä oli Arajärven lisenssiaattityö. Niinpä tilasin sen kaukolainaksi ja saatiin selvyys hänen tekemästään virhetulkinnasta, joka oli kulkenut eteenpäin painetuissa lähteissä. Piti selvittää, ettei kyseessä ollut joku muu alkuperäislähde. Tarkistus on siis joskus aika työlastäkin.

Näissä tämän tyyppisissä sukututkimuksissa käsitellään niin suuria määriä alkuperäislähteitä, että jotakin jää väistämättä huomaamatta. Joku muu voi sitten löytää... Näinhän tämä menee eteenpäin.

Virpi Nissilä

Benedictus
28.04.21, 08:04
Löytyyköhän tuosta Petrus Thomaen tyttärestä Margareta Persdotterista mitään tietoa. perintöjutuissa hänet mainitaan vain nimeltä?