Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Daniel Willamsson (Serlachius-suvun kantaisä)
Hej!
Historiantutkijana pyrin välttämään väitteitä, joille ei ole lähdepohjaa. Sukututkimuksessa ja historiankirjoituksessa kuitenkin tiedot liittyvät toisiinsa tutkijan päättelyketjujen avulla ja niinpä niissä on tämä osa ikäänkuin fiktiota.
Toinen syy esittää tutkimushypoteeseja on uuden, myö´hemmin tehtävän tutkimuksen mahdollisuus todentaa sellaista, mitä nyt emme kykene. Tässähän on jo dna-tutkimus tullut sukututkimuksen avuksi.
Niinpä rohkenen tuoda seuraavan - hypoteettisen huomion - tiedoksi:
Kun tutkin esi-isäni Jakob Hansson Forssmanin sotilasuraa (mainitaan vuodesta 1663 lähtien) selvittääkseni, mistä hän oli kotoisin, löysin sotilasrullista tiedon hänen olleen Forsbystä (Pernajan Koskenkylä). Vahvasti e p ä i l i s i n siellä hänen vanhemmikseen Hans Jakobssonia ja Kirstin Willamsdotteria. Kiinnitin heti huomiota äidin patronyymiin Willam. Jokainen Pernajaa tunteva tietää siellä asuneen Daniel Willamssonin, myöhemmin Särkilahden tilan omistajan. Daniel Willamssonin vanhempia ei tunneta (ks. lotte Reenpään tutkimus). ja heidän epäillään olleen ulkomaalaisia (Ala-Saksa?, Skotlanti? mm.). Sukuyhteyden mahdollisuutta Danielin ja Kirstinin välillä voisi tukea se, että Kirstinillä oli Daniel-niminen poika!
Olen aiemmin lukenut Pernajan tuomiokirjat, mutta en tietenkään tuolloin kiinnittänyt tähän hypoteesiin huomiota. Ehkä luen niitä uudestaan.
Tähän päätän hypotetisointini.
Antti Järvenpää
24.04.21, 16:57
Daniel Wellamsson kuuluu juuriini. En ole juurikaan itse katsellut häneen liittyviä asioita, mutta se, mitä on Lotte Reenpään kirjassa, mahdollistaisi aika paljon. Hänhän ilmestyy vävy miehenä Pernajaan ja ei olisi mitenkään mahdotonta että hänen lähipiirissään liikkuisi hänen lähisukulaisia.
Voisi olla hyvinkin mahdollista, että nykyisten digiarkistojen avulla Danielin aikaisempi elämä aukeaisi jonkin asiakirjan avulla. Jostain ne kaikki verovoudit ilmestyivät, joten voisi kuvitella, että jotakin tietoa voisi löytyä.
Minustakin tuntuu, että Johan on oikeilla jäljillä. Tämä Stor-Köningsin Forssman-linja on myös omia esipolviani. Märtha Jacobsdr Forssmanin Matts-poika nai 9.2.1674 Gunnilbossa syntyneen Brita Christophersdr Ståhlen, jonka sisar Catharina Ståhle oli aviossa Forsbyn saarnaajan Henrik Mattson Hippingin kanssa. Kolmas sisar Anna Christophersdr Ståhle taas nai Andreas Matthiaen (Hipping 1669-1754), Pernajan kapalaisen. Annan ja Andreaksen Petter Hipping-poika (1718-1782) meni naimisiin Hedvig Serlachiuksen kanssa, joka oli Pernajan pastorin Petrus Serlachiuksen tytär. Piiri pieni pyöri!
Olemme Antin kanssa pohtineet privaatisti, mistä suhteellisen läheinen Family Tree DNA-serkkuus välillemme syntyisi? Tässä voi olla eräs geenikekoon kantajaehdokas (s.o. Serlachius).
Lisää Johanin löydön "jälkikaikuja":
olen Pappila-opuksessani https://kotisivut.nurmiin.fi/sukukirja.php ,
sivuilla 14-16 tuonut esille Serlachiusten kytkennät Ruotsinkylän rustholliin.
Sen rusthollarinna Christina (vrt. Kirstin Williamsdr) Johansdr Serlachiuksen ainut poika, Carolus Nirkko, avioitui Maria Hedvig Schalinin kanssa, jonka todennäköinen äiti Ingred Joung (1672-1744) oli skottisukua alunperin. Tästä voisi hakea epäsuoraa tukea Serlachiusten oletetulle Sherlock-skottitaustalle (s.o. skottisuvut olisivat tunteneet luontaista "vetoa" toisiinsa).
Christina Serlachiuksen ja Isac Nirkon Catharina-tytär teki itsemurhan Pernajassa v. 1730, kuten nettilinkissä on kerrottu.
Vähemmän tunnettua (ja tutkittua) on myös se, että mainitun rushtollarinna Christinan Johan Serlachius-veli (1658-1729) toimi aluksi Käkisalmen rovastina, mutta päätti päivänsä Östra Husbyn kirkkoherrana Lindköpingin hiippakunnassa. Johanin vaimoista sekä Christina Stiernhoff, että Brita Magnusdotter liittyvät Kinninmundt-skottisukuun, sekä Eldstierna-Stierneld-sukupiiriin Ruotsissa.
Tarkistin uudelleen myös Antin linkin Serlachiuksiin. Sehän kulkee Margareta Danielsdr Serlachiuksesta Petronella Lindormian kautta Sorthanuksiin, jos nyt suinkin olen kirjannut sukusuhteet oikein. Pyydän korjaamaan, jos olen väärässä.
Kerrassaan häkellyttäviä kommentteja. Onpa tosiaan niin, että DNA-testien, jotka jo t e h t y (!), tuloksissa saattaisi näkyä Forssman ja Serlachius-sukujen yhteys.
Antti kuuluu Jussi-setäni läheisimpiin serkkuihin (30 kärkinimen joukossa) Family Tree DNA:ssa. Jussi testattiin hiukan ennen kuolemaansa (2018). Hallinnoin hänen tiliään. Olemme Antin kanssa privaatisti pohdiskelleet serkkuuden lähdettä. Ainoa tällä hetkellä tiedossa oleva linkki löytyy Nicolaus Lindormin ja Margareta Daniesldr (Serlachius) takaa. Koska näin syntyvä linkki
on verrattain etäinen, ei se yksin riitä selittämään suhteellisen läheistä sukulaisuutta, mutta voi hyvinkin olla eräs osatekijä. Toistaiseksi ei ole löytynyt lisälinkkejä, mutta etsintä/ tutkimus jatkuu erityisesti Jämsä-Hämeenkoski linjalla. Välillisesti tämä testitulos voisi tukea myös hypoteesiasi Forssmanien Serlachius-juuresta. Pidän Kirstin Williamsdr (Wellamsdr) hyvinkin mahdollisena Daniel Williamssonin (Wellamson) sisareksi.
Antti Järvenpää
29.04.21, 09:32
Tuo mitä Juhani kirjoittaa DNA testeistä, pitää paikkansa. Eräs sukuhaarani tulee sieltä Sortanien kautta. Toinen pernajalainen juuri tulee minulle Sarvisalon trägårdssmästare Anders Backmannin perheen kautta. Koska osa hänen lapsistaan jää alueelle, voi olla että sieltäkin olisi jokin sukuyhteys. Oma esiäitini muuttaa Nastolaan, jossa avioituu suutari Helsingiuksen kanssa.
Itse Daniel Williamssonista suhteen pohdin, että jos on vouti, niin jotakin aiempiakin kirjauksia henkilöstä varmaan on, koska on täytynyt olla jokin aiempikin asema. Pitäisi vain tietää, mistä etsiä. Hän on varmaankin ollut jonkun palveluksessa aiemmin, jolla on ollut yhteyksiä tavalla tai toisella Pernajaan. Koska kaikki Suomea koskevat lähteet on varmaankin tullut tutkijoiden toimesta luettua, herääkin kysymys, että luultavasti on tullut emämaasta. Lotta Reenpäällä on sellainen huomio, että jos olisi skotti tai hollantilainen, olisi sukunimi voinut kulua pois muutaman sukupolven aikana. Eli mieleen tulee, että voitaisiin mainita jossakin vaikkapa kirjurina nuorempana.
Tuo mitä Juhani kirjoittaa DNA testeistä, pitää paikkansa. Eräs sukuhaarani tulee sieltä Sortanien kautta. Toinen pernajalainen juuri tulee minulle Sarvisalon trägårdssmästare Anders Backmannin perheen kautta. Koska osa hänen lapsistaan jää alueelle, voi olla että sieltäkin olisi jokin sukuyhteys. Oma esiäitini muuttaa Nastolaan, jossa avioituu suutari Helsingiuksen kanssa.
Itse Daniel Williamssonista suhteen pohdin, että jos on vouti, niin jotakin aiempiakin kirjauksia henkilöstä varmaan on, koska on täytynyt olla jokin aiempikin asema. Pitäisi vain tietää, mistä etsiä. Hän on varmaankin ollut jonkun palveluksessa aiemmin, jolla on ollut yhteyksiä tavalla tai toisella Pernajaan. Koska kaikki Suomea koskevat lähteet on varmaankin tullut tutkijoiden toimesta luettua, herääkin kysymys, että luultavasti on tullut emämaasta. Lotta Reenpäällä on sellainen huomio, että jos olisi skotti tai hollantilainen, olisi sukunimi voinut kulua pois muutaman sukupolven aikana. Eli mieleen tulee, että voitaisiin mainita jossakin vaikkapa kirjurina nuorempana.
Taisimme poissulkea Anders Backmanin kuulumisen Mårten Backmanin ja Hedvig Blanckenhagenin lapsikatraaseen? Sen sijaan on mahdollista, että hänen puolisonsa Karin/Maria Mattsdr, joka muutti Pernajan Tervikistä Nastolaan 30.9.1800 voisi olla juuriaan Riken kylästä, jonne Stor-Köningsin Forssmaneilla on tiiviitä sukulinkkejä.
Kun nyt tarkemmin katsoin HisKiä, huomasin, että Karin on vihittäessä Sarfvsalön Ollbengts-torpasta. Hänen veljensä
siellä on oletettavasti Fabian Mattsson, joka vaimoineen sai seuraavat lapset:
*27.9.1738 28.9.1738 Sarfsalaby Ållbengts. h. Fabian Mattss. Carin Arfvedsdr. Gustavus
*10.2.1741 11.2.1741 Sarfsalöö Ållas Fabian Mattss. Carin Arfvedsdr. Zachris
*1.2.1744 4.2.1744 Sarfsalaöö Olbengtas Fabian Mattss. Carin Arfvidsdr. Maria
*18.4.1748 20.4.1748 Sarfsala Ållberg Fabian Mattss. Carin Arfvedsdr. Helena
Voisiko noista etunimistä päätellä jotain? Ainakin Fabian ja Zachris ovat melko harvinaisia Pernajassa.
Minulla olisi ollut ihan konkreettinen ehdotus Daniel Willamssonin polveutumisesta, joka - yllättävää kyllä - olisi aika paljon lähempää kuin Ala-Saksasta, saati Skotlannista.
Pekka Hiltunen
20.07.21, 12:02
Minulla olisi ollut ihan konkreettinen ehdotus Daniel Willamssonin polveutumisesta, joka - yllättävää kyllä - olisi aika paljon lähempää kuin Ala-Saksasta, saati Skotlannista.
Kiitti vaan! Ihan kiva, jos on konkreettisia ehdotuksia: eikös sellaisia ole lupaa esittää muillekin?!
Pieksämäen Jacob Jöransson Forsberg oli aiemmin toiminut Helsingissä sihteerinä ja sitä ennen Viipurinläänin rykmentinkirjurina. "Akka" oli Helsingin raatimiehen ja postimestarin ttr (Maria Hansdotter Jabell). E.m. Jacobin on kirkonkirjatietojen perusteella täytynyt olla syntynyt noin 1630 - ollen isänsä ja appensa eläneet 30-vuotisen Sodan täyden tiimellyksen aikoja, kun Maria Jabel(l)in Hans-isä on kuollut 1678. (Maria Hansdotter Jabel nai leskeydyttyään Kymin kkhra Andreas Jacobi Aganderin).
Pieksämäen pitäjänkirjuri Jacob Jacobsson Forsman, s. 1658, nai erään Lachmann-nimisen kpl:n-tyttären. Lachman - Lackman - Lakcman -suku lienee ollut alkujaan juutalaisia käännynnäsiä, kun "asckenaasi-mätsini" edelleen vaikuttaa USA:ssa juut.-sukuna samalla nimellä (23AndMe-firma julkaisi aiemmin aschkenasi-juutalaisilla tunnetut dna-sekvenssit).
Eivät nimet aina kerro mitään, vaan usein päin vastoin harhauttavat. Nyt kumminkin on "Wellam" tuomassa mieleen lähinnä nyk. Belgian ja Hollannin. Kun Lachman oli kauppapurjehtija, voisi sukuyhteyksien niin Räävelissä kuin Viipurissakin kuvitella liittyneen kauppapurjehdukseen.
PH
sukutut642
20.07.21, 15:32
Mennään vähän asiasta sivuun, mutta rohkenen kysyä silti. Tuo ashkenasi-teoria alkoi kiinnostaa, koska vaimoni on Lackmannin sukua, Vanhin suvun edustaja, jonka tiedän on Hans Lackman, s. n.1510 Saksa (Stade?). Tuli niiden saksalaisten ja hollantilaisten kauppiaiden mukana, joiden idänkauppa oli häiriintynyt vuonna 1558 puhjenneen Liivinmaan ritariston ja Venäjän välisen sodan seurauksena. Erich Seuberlich päätteli (1924) tämän Lackmanin olleen kotoisin Staden kaupungista. Ennen aktiivisia kauppiasvuosia hän oli ollut Räävelissä Tallinnassa) raatimies Georg Honerjeggerin oppipoikana ja kauppapalvelijana. Vuosina 1552 - 1554 hänet tavataan kaupungin mustapääveljeskunnan jäsenenä. Paitsi Suomessa Hans Lackman kävi kauppaa mm. Narvassa. (Lähde: Genos 54/1983). Onko Hans Lackman todellakin näitä käännynnäis-juutalaisia?
Antti Järvenpää
21.07.21, 08:25
Minulla olisi ollut ihan konkreettinen ehdotus Daniel Willamssonin polveutumisesta, joka - yllättävää kyllä - olisi aika paljon lähempää kuin Ala-Saksasta, saati Skotlannista.
Olisi mielenkiintoista kuulla tuo ehdotus?
Itselläni tosiaan Näiltä alueilta tulevat juuret tulevat Daniel Wellamsonista ja sitten myöhemmin sitten kuten Juhani tuossa kirjoittaa Sarvisalosta, johon ilmestyy sellainen kummallinen ammattilainen kuin puutarhamestari Anders Backman. Hän ei ole sukua millekään Suomessa tunnetulle Backman sukuisella. Ei ainakaan Christina Backman tiennyt tai löytänyt mitään yhteyttä. Luultavasti tämä mies on tullut Ruotsista, johon tuohon aikaan oli jo ilmeisesti tällaisia ammattilaisia. Mielessä on käynyt, että olisi tullut jonkun silmää tekevän toimesta tuonne Sarvisaloon. En kuitenkaan näe yhteyksiä Wellamsoniin. Nämä henkilöt liittyvä isäni äidin juuriin, jotka ovat pääsääntöisesti Nastolan, Orimattilan, Iitin ja Artjärven alueella.
FTDNA ei anna minulle juurikaan serkku osumia Forsmanneihin tai Lackmanneihin. Joitakin hyvin etäisiä noilla nimillä löytyy jossa yhteys on muutaman kymmenen centtiMorganin kokoa.
Pekka Hiltunen
22.07.21, 12:06
Mennään vähän asiasta sivuun, mutta rohkenen kysyä silti. Tuo ashkenasi-teoria alkoi kiinnostaa, koska vaimoni on Lackmannin sukua, Vanhin suvun edustaja, jonka tiedän on Hans Lackman, s. n.1510 Saksa (Stade?). Tuli niiden saksalaisten ja hollantilaisten kauppiaiden mukana, joiden idänkauppa oli häiriintynyt vuonna 1558 puhjenneen Liivinmaan ritariston ja Venäjän välisen sodan seurauksena. Erich Seuberlich päätteli (1924) tämän Lackmanin olleen kotoisin Staden kaupungista. Ennen aktiivisia kauppiasvuosia hän oli ollut Räävelissä Tallinnassa) raatimies Georg Honerjeggerin oppipoikana ja kauppapalvelijana. Vuosina 1552 - 1554 hänet tavataan kaupungin mustapääveljeskunnan jäsenenä. Paitsi Suomessa Hans Lackman kävi kauppaa mm. Narvassa. (Lähde: Genos 54/1983). Onko Hans Lackman todellakin näitä käännynnäis-juutalaisia?
Minulla on tältä foorumilta poimittuna: "Hans Lackmann toimi tallinnalaisen porvarin ja raatimiehen Georg Honerjeger nuoremman palveluksessa. Hän oli sukua Bernt Lackmannille, joka oli siirtynyt Saksasta Baltiaan, missä sai Tallinnan porvarinoikeudet 1542. Suku on lähtöisin Saksasta ja esiintyy mm. Stadessa, Dortmundissa, Rostockissa ja Lyypekissä sekä myöhemmin Baltiassa Tallinnasssa 1542, Pärnussa 1587 ja Tartossa 1562.
Hans Lackmann esiintyy Viipurissa vielä 1559, mutta siiirtyi pian Tukholmaan ja kuoli siellä ennen 19.12.1574."
Viipurissa toimivat sekä opillista sivistystä viljelleet dominikaanit ("mustat veljet") että asketismia, saarnaamista ja kerjäämistä harjoittaneet, harmaaviittaiset fransiskaanit. Kun Räävelissä sijaitsi dominikaaniluostari, ovat Lackmannit kaiketi saaneet oppinsa näiltä. M.m. Taivassalon khra Carpelan (Karpalainen) hankki pätevyytensä Turun mustainveljesten parissa.
Lackmannien "c-k" voisi olla lähtöisin keskiaikaisen saksan tai siihen perustuvan jiddishin kurkkuäänteestä, jolle ei saksassa tai ruotsissa ole kirjainmerkkiä. Nimen alkuperää on kyllä pohdittu, mutta kurkkuäänteellinen "Lachmann" eli "naurava/ iloinen/ onnellinen mies" (tai h:lö) voisi tulla kyseeseen. Tällöin nimi sopisi hyvinkin Lutherin jälkeen assimiloituneeseen juutalaissukuun.
PH
Pekka Hiltunen
23.07.21, 11:46
Olisi mielenkiintoista kuulla tuo ehdotus?
Itselläni tosiaan Näiltä alueilta tulevat juuret tulevat Daniel Wellamsonista ja sitten myöhemmin sitten kuten Juhani tuossa kirjoittaa Sarvisalosta, johon ilmestyy sellainen kummallinen ammattilainen kuin puutarhamestari Anders Backman. Hän ei ole sukua millekään Suomessa tunnetulle Backman sukuisella. Ei ainakaan Christina Backman tiennyt tai löytänyt mitään yhteyttä. Luultavasti tämä mies on tullut Ruotsista, johon tuohon aikaan oli jo ilmeisesti tällaisia ammattilaisia. Mielessä on käynyt, että olisi tullut jonkun silmää tekevän toimesta tuonne Sarvisaloon. En kuitenkaan näe yhteyksiä Wellamsoniin. Nämä henkilöt liittyvä isäni äidin juuriin, jotka ovat pääsääntöisesti Nastolan, Orimattilan, Iitin ja Artjärven alueella.
FTDNA ei anna minulle juurikaan serkku osumia Forsmanneihin tai Lackmanneihin. Joitakin hyvin etäisiä noilla nimillä löytyy jossa yhteys on muutaman kymmenen centtiMorganin kokoa.
Tässä mentiin edellä asiasta sivuun eivätkä Lachmannit tai Helsingin Forsmanit asiaan mitenkään kuulukaan, kun Lachmann littyy Räävelin kauppapurjehdukseen. On ilmeistä, että Etelä-Pohjanmaan "poikkinaitu" Backman (osan jälkeläisteni esi-isänä) on Wellam-nimensä perusteella korkeamman sivistyksen parista jostain Tanskan vaiheilta Ruotsin puolelle siirtynyt henkilö. Wilhelm-nimi olisi kai muutoin papillekin/ lukkarille ennemmin osunut sulan kärkeen. Puutarhuri mitä todennäköisimmin siis tuli "lahden takaa".
Oma isoisäni syntyi sepän poikana 1800-luvun lopuilla, mutta hänkin hakeutui puutarhurinoppiin Ruotsiin jo 16-vuotiaana - saatuaan väsättyä matkakirstun. "Pappa" jatkoi myöhemmin Saksaan ja sitten Venäjälle. Palattuaan Vallankumouksen pyörteissä kotiin hän puhui sujuvasti suomen ja ruotsin ohella saksaa ja venäjää... "Wellamokin" on saattanut tehdä jopa sukupolvenkin ylittäneen matkan ehkä valloonien maasta saakka Ruotsiin ja Pohjanmaalle.
Kustavissa friisiläistaustaiset henkilöt edelleen tunnetaan "fasuunastaan" eli ylähuulen päällä roikkuvasta klyyvaristaan (Volter Kilpeä lainatakseni).
PH
Antti Järvenpää
26.07.21, 10:21
Otin Lotte Reenpään kirjan käteen ajatuksella, mitä vinkkejä siinä on. Sivulla 24 on viite 4b joka on prof Y. Blomstedin tiedonanto, jossa Johanna tyttären ruumissaarnassa sanotaan isän Daniel Wellamsson olleen: "muinoin hyvin luotettu kommisaari ja ylöskantomies kaupunkien kontribuution ylitse täällä Suomen Suuriruhtinaan maassa, jonka lisäksi hän edellisen Venäjän sodan aikana oli monien kruunun toimien ja tehtävien hoitajana".
Kuvittelisin, että tästä edellisen Venäjän sodan (jolla ilmeisesti viitataan Stolpovan rauhaan 1617 päättyneeseen sotaan) ajalta voisi löytyä merkintöjä Danielista etenkin näin digilähteiden aikana, kun useampi silmäpari haravoisi dokumentteja. Ehkä sitä kautta avautuisi myös näkymää hänen vanhempiinsa ja mahdollisiin sisaruksiin. Nyt vain pitäisi osata arvata mistä kannattaisi alkaa penkomaan.
Tietämättä mitään aiheeseen liittyvästä Daniel Willamssonista, laitan kuitenkin linkin Nauvon käräjille 1628, jossa esiintyy samanniminen henkilö yhdessä perintöjutussa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785161
Antti Järvenpää
09.08.21, 07:50
Kiitoksia. Täytyy yrittää tulkata ajan kanssa. Käsiala on kyllä tosi hankalaa ja pienipiirtoista.
Hej!
Vuoden 1623 sotilasrullissa on Daniel Willamsson-niminen ratsastaja seuraavasti esillä:
Olof Dufvan lippueessa Nauvon listassa: "Daniel Willamssån i Matnes" ja
Reinhold Wunschin ("Reinholt Winsk") lippueessa Pernajan osalta: "Dan[i]ell Wellamssån i Serckelax".
Koskapa listat ovat tosiasiallisia ratsasmiehiä, niin on vaikea nähdä saman Daniel Willamssonin olleen kahdessa eri lippueessa samaan aikaan.
"Särkilahden" Daniel Willamssonista tiedetään, että hän jo 1600-luvun alkuvuosina oli ratsastaja.
"Matnäsin" ratsastaja mainitaan ensimmäisen kerran Älvsborgin lunnaiden toisen kerran tapahtuneissa maksuissa ensimmäisenä vuotena 1614: "Daniell Wellamsson sielf rider wnder Rigerdt Isackssonnss Phanna".
Mainitsit taannoin epäileväsi, että Daniel Wellamson olisi paikallista juurta (ei siis skotti). Oletko löytänyt esim. Forsbystä lisää johtolankoja? Samasta kylästä on tunnetusti juuriaan Forsskåhl-suku.
Omissa esipolvissani on eräs Catharina Andersdr (barnfödd i Pernå), joka vihittiin 6.1.1751 Porvoosta kotoisin olleen Johan Bergholmin kanssa. Hänen veljekseen olen päätellyt kummiuksien perusteella Simon Anderssonin, joka oli aviossa Bergbyn Maria Larsdr kanssa. Lankonsa olisi siten Margareta Larsdr nainut Henrik Henriksson Illberg. Myös Rikeen näyttää syntyvän yhteyksiä. Öfvistbölen, Riken ja Forsbyn suvut näyttävät naineen keskenään, naapurikylistä kun on kyse.
Antti Järvenpää
23.08.21, 20:11
Hej!
Vuoden 1623 sotilasrullissa on Daniel Willamsson-niminen ratsastaja seuraavasti esillä:
Olof Dufvan lippueessa Nauvon listassa: "Daniel Willamssån i Matnes" ja
Reinhold Wunschin ("Reinholt Winsk") lippueessa Pernajan osalta: "Dan[i]ell Wellamssån i Serckelax".
Koskapa listat ovat tosiasiallisia ratsasmiehiä, niin on vaikea nähdä saman Daniel Willamssonin olleen kahdessa eri lippueessa samaan aikaan.
"Särkilahden" Daniel Willamssonista tiedetään, että hän jo 1600-luvun alkuvuosina oli ratsastaja.
"Matnäsin" ratsastaja mainitaan ensimmäisen kerran Älvsborgin lunnaiden toisen kerran tapahtuneissa maksuissa ensimmäisenä vuotena 1614: "Daniell Wellamsson sielf rider wnder Rigerdt Isackssonnss Phanna".
Kiitos. Eli ei siis ole sama kuin Nauvon Daniel Williamsson. Etsintä siis jatkuu.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.