Vad är stör?

[Seija Randell]

I bouppteckningen från året 1850 finns ordet "stör". Jag kan inte hitta i gamla ordboken vad de betyder. Kanske "kanki" i finska? Och böttslar? Nafvare?
(Andra) Järnsaker: stör, bilyxor, arbetsyxor, granrisyxor, spadar, torfhackor, gödningsgrep, ljor, handskäror, köfhackor, böttslar, Finger saxar och fårsax, utan lås (riippulukko?), bössor och böslås, hammare och måkare, stora nafvare, täljknivar och hoftång, lådor fulla med järnskräp, grytor och pannkakspanna, kaffebrännare.
Snickarewerktyg: handsågor etc.
I gamla lexikon navare eller pinnborr menar "rännformig urholkning och sfäriskt avrundat skär, avsett för borrning i trä e. sten". Kanske "napakaira" i finska?
Bouppteckningen finns i internet, men minns inte var jag hittade den. Torparen Johan Magnus Berg dog 17.3.1850, i Halikko Mustamäki Magnusberg torp.
Andra orden i finska jag nog förstår.

[Seija Randell]

Perukirjan linkki 1842-1850 (Ec3:2) Halokon käräjäkunnan perukirjat http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77666440

[Villel]

Kyllä stör on nimenomaan kanki.

[Olarra]

https://www.saob.se/artikel/?unik=S_14153-0138.naA7&pz=3

[Kuhlberg]

Hei!


Stör = seiväs; Pohjanmaan ruotsinkielisissä murteissa 'stör' = 'höstör' = heinäseiväs.






Terveisin,


Göran

[Villel]

Kun kyse oli rautaesineesta, niin eiköhän tässä tapaukessa kyse kuitenkin ollut nimenomaan kangesta.
VilleL

[Olarra]

Kun kyse oli rautaesineesta, niin eiköhän tässä tapaukessa kyse kuitenkin ollut nimenomaan kangesta.
VilleL

Samaa mieltä ja sitähän tuo SAOB:kin tukee: JÄRN ”1 c) -STÖR, r. l. m. (i sht i fackspr.) (vanl. i nedre ändan grövre o. med ett fyrkantigt format ax skärpt) tung järnstång avsedd att användas bl. a. ss. hävstång (t. ex. för uppbrytning av stenar) o. för stötande av hål i jorden för nedsättande av gärdsgårdsstörar, hässjestänger o. d.; järnspett; förr äv.: kofot. InventTuna 1576. 1 Järnstöör eller Kofoot. OrdnLilleTull. 1638, s. B 4 b. Juhlin-Dannfelt (1886). Ekholm Torp. 18 (1923). särsk. (vard.) i uttr. han ser ut som om han svalt en järnstör o. d., han är rak o. allt för stel i ryggen. Berndtson (1880). —”.

https://www.saob.se/artikel/?unik=J_0259-0201.r47K#U_J259_199574

[Seija Randell]

Tack, jag också tänkte "kanki" passade bra med andra järnsaker. Jag har gammal ordbok "Maatalouden sanakirja" från året 1958 och nu hittade jag "stör" också i den.
Och nafvare är "napakaira" på finska, verktyg från medeltiden. Pemar kommun har den i vapen.
Men sedan tre böttslar. De måste vara plural av betsel. Det fanns ju en oxe i torpet. Jag kan inte finna hurudana de var, inte just likadana som hästens.
- Man lär sig hela tiden. Liksom jag visste ordet napakaira, men inte visste den var just dendär.

[Villel]

Ei mielestäni voi olla betsel (kuolain), joka on ett-sukuinen. Svenskt dialektlexikonista löytyy myös bötsel = hackelsknif eli siis jonkinlainen petkel.
80 (Svenskt dialektlexikon : ordbok öfver svenska allmogespråket) (runeberg.org) (http://runeberg.org/dialektl/0110.html)
Ville

[Seija Randell]

Enpä niin perusteellisesti sitä ajatellut. Totta puhut. (Toisaalta siinä mietin, että mistään en oikein löytänyt tietoa härän "valjastuksesta" paitsi että sarvista kiinni kyntäessä. Hevosella joku hampaiden väli, että kuolaimet luonnistaa sillä.)
Niitä petkeleitä oli kolme, ja joku saattoi olla huushollissakin käytetty, kun ainakin sata vuotta myöhemmin täällä päin oli tapana lauantai-iltaisin tehdä sallattia (eli rosollia). Mutta eläimelle tehtiin jonkinlaista sylppyä tai silppua esim. olijista, joita sitten haudutettiin lämpimässä vedessä, siis sata vuotta myöhemmin. Hämärä muistikuva minulla.

[Pekka Hiltunen]

Nuorempana oli kai oppivaisempi: kun oltiin Tukholmassa kesäduunissa, kuulin erään tytön lausuneen tavanomaisen tervehdyksen hilpoeyttä herättäneellä tavalla: "Hur står den till?"
- No, monet ei-varsinaissuomalaiset eivät välttämättä näinä päivänäkään tiedä, mikä on "petkel", saati että mikä on Jouluna nautillava "sallatti", jonka valmistamiseen tarvittiin asianomainen puukaukalo ja siihen mitoitettu petkel. - Ja kala oli lounaissuomessa kakluunissa tai hellassa halstrattu silakka...
PH

[jukkaukkola]

Enpä niin perusteellisesti sitä ajatellut. Totta puhut. (Toisaalta siinä mietin, että mistään en oikein löytänyt tietoa härän "valjastuksesta" paitsi että sarvista kiinni kyntäessä. Hevosella joku hampaiden väli, että kuolaimet luonnistaa sillä.)
Niitä petkeleitä oli kolme, ja joku saattoi olla huushollissakin käytetty, kun ainakin sata vuotta myöhemmin täällä päin oli tapana lauantai-iltaisin tehdä sallattia (eli rosollia). Mutta eläimelle tehtiin jonkinlaista sylppyä tai silppua esim. olijista, joita sitten haudutettiin lämpimässä vedessä, siis sata vuotta myöhemmin. Hämärä muistikuva minulla.


Juuri noinhan se oli tuohon aikaan ,kyyttöä ,länsi suomalaista ,ja Lapin sonnia ei voinut käyttää kyntöön ,kun niillä ei ollut sarvia luonnostaan .


Hevosen kuolaimet oli hevosen ohjastamista varten ,nämä molemmat ,kuten sonnin sarvet ja kuolaimet saattoi aihettaa tuskia elimelle ,jos niitä tosissaan käytti .


Olkisilppuahan tehtiiin ko laitteella vielä v.1960 :

Kysy museolta - Suomen maatalousmuseo Sarka (https://kysymuseolta.fi/sarka/#!id=25)


Saavin laitettiin ensin silputtu olki ja sitten kiehuvan kuuma vesi ,sitten jauhot ja ehkä perunat ,jos oli ,kaikki sekoitettiin hyvin ja annettiin lypsylehmille (vrt nykyinen ape ruokinta) ,nuorkarja sai tyytyä luonnon heinään

[sukutut642]

Pekka, entisenä ruotsinopena huomasin heti, että se kysymys on kyllä: Hur står det till? Toivottavasti et loukkaantunut.

[K-Erik]

Pekka har nog rätt fastän fel.

[Seija Randell]

Saivarrellaan vielä alkuperäisen asian vierestä. Tarkistaisin käsitykseni. Se on, että eikö det-sanaa lausuttu puhekielessä "de"? Ja den kai että "den"?

[Villel]

Saivarrellaan vielä alkuperäisen asian vierestä. Tarkistaisin käsitykseni. Se on, että eikö det-sanaa lausuttu puhekielessä "de"? Ja den kai että "den"?


Noinhan sen minunkin käsittääkseni on, vaikka ainakin Turunmaan saariston murteissa "de" lausutaan yleensä "he".
Ville Lehtinen

[Pekka Hiltunen]

Pekka, entisenä ruotsinopena huomasin heti, että se kysymys on kyllä: Hur står det till? Toivottavasti et loukkaantunut.
Enhän minä, mutta se ummikko-stockholmare nätin ja fiksunkin abiturinttitytön edessä ehkä hiukan hämmentyi.
Turussa on asuinalue, jossa kadut on nimetty vanhojen (tai vieläkin käytössä olevien) työkalujen mukaan: Lapiokatu, Talikkokatu Petkeltie y.m.. Asuessani erään eteläpohjalais-taustaisen friidun kanssa alueella, ei tämän kalloon mahtunut petkeleen merkitys: olisi pitänyt näyttää vielä 1900-l:n alkupuolella syntyneen äitini keittiökaluista sekä petkel että sallattikaukalo. - Niin, se sallatti siis koostui keitetyistä juureksista, perunasta sipulasta ja kakluunussa halstratusta silakasta. Näistä kai ovat eteläpohjalaisille yhtä vieraita petkel, sallatti, sallattikaukalo kuin halstrattu silakkakin Joulupöydän eräänä kohokohtana Saukon-sillin ohella (se "Saukko" oli muuten troolari, jolla käytiin Norjanmerellä saakka, jotta oli kinkun, suutarinlohen ja laatikkoruokien ohelle silliäkin, joka syyskudun jälkeen kai piti troolata syvistä vesistä). "Sillipurkkia" eli Saukkoa kyllä odoteltiin suurella hartaudella niin Aurajokirannassa kuin torillakin Joulun alla. Ja kuin "joulua" odottivat eräät suolasillitynnyrillisiäkin vahvempaa höystettä, kun sivutuotteena oli paatissa toisinaan m.m. puolalasta pirtua muulekin väelle kuin vain päällystömessiin jaettavaksi...
PH

[Seija Randell]

Jatketaan tätä nyt alkuperäisen aiheen vierestä. Halstrattua silakkaa ei meillä Halikossa ollut, mutta suolaista kyllä. Ja mistään rosollista en edes kuullut ennen kuin aikuisena; sallatti se oli. Maustekurkkua siihen myös laitettiin. - Minulla muuten on vieläkin kaukalo vintissä. Petkel on kai sisarellani.
Suolakalaksi suolattiin keväisin lahnaa. Joskus mietin, oliko se tapa ties kuinka vanha. Täällä päin joillakin rustholleilla oli aputiloja kaukana saaristossa - toivatko ne kalaa maksuksi? Kuulemma oli ennen mantereen talonpojilla kalastusoikeuksia siellä, ja augmentit tulivat niitä korvaamaan.

[Essimi]

Niin, se sallatti siis koostui keitetyistä juureksista, perunasta sipulasta ja kakluunussa halstratusta silakasta. Näistä kai ovat eteläpohjalaisille yhtä vieraita petkel, sallatti, sallattikaukalo kuin halstrattu silakkakin Joulupöydän eräänä kohokohtana
PH
Eteläpohjalaisena uskallan olla kyllä eri mieltä sallatista: sallatti kuului meillä aina joulupöytään ja taisi olla ainoa salaatti, mitä ylipäätään tehtiin. Punajuuret ja porkkanat keitettiin, sipuli laitettiin raakana. Pilkottiin kuutioiksi. Mielestäni kala tuli siihen lisämausteeksi vasta myöhemmin, mutta voin olla siinä kohden väärässäkin.

[Kiikasta]

Sallattiakin tehtiin petkeleellä, mutta kyllä tässä tarkoitetaan isompaa työkalua, siis puun kuorimisessa käytettyä petkelettä, jota voitiin toki käyttää myös pienessä taloudessa olkienkin silppuamiseen. Hirsiäkin kuorittiin, mutta erityisesti paperipuuta, joka metsässä kuorittiin täyspuhtaaksi (ei saanut olla lainkaan kuorta jäljellä) tai puolipuhtaaksi. Petkeleessä oli parimetrinen puuvarsi. Myöhemmin tuli käyttöön kaareva kuorimarauta, jonka molemmissa päissä oli kädensija.

[Pekka Hiltunen]

Jatketaan tätä nyt alkuperäisen aiheen vierestä. Halstrattua silakkaa ei meillä Halikossa ollut, mutta suolaista kyllä. Ja mistään rosollista en edes kuullut ennen kuin aikuisena; sallatti se oli. Maustekurkkua siihen myös laitettiin. - Minulla muuten on vieläkin kaukalo vintissä. Petkel on kai sisarellani.
Suolakalaksi suolattiin keväisin lahnaa. Joskus mietin, oliko se tapa ties kuinka vanha. Täällä päin joillakin rustholleilla oli aputiloja kaukana saaristossa - toivatko ne kalaa maksuksi? Kuulemma oli ennen mantereen talonpojilla kalastusoikeuksia siellä, ja augmentit tulivat niitä korvaamaan.
En nyt hahmota lapsuudenseutujasi, mutta lahnan osalta on tarinassa vinha perä: lahnat ja vallankin säyneet nousiva rannikoilla pieniinkin puroihin tai ojiin kudulle, jolloin niitä saatettiin pyytää jopa paljain käsin. Ei suolattua särkikalaa Joulu-pöydässä edes rosolli ylitä, olipa tuvassa sitten petkel tai ei. No-juu, kyllähän suolakurkkua talossa oli kevääseen saakka, mutta se marketin makea lisuke kai mielessäni unohdin koko artkkelin...
PH