Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Anna Juhontytär Pelkosen sukulaiset
Markku Pelttari
24.03.21, 18:38
Sain mtDNA-testini tuloksen, joka kertoo, että kuulun haploryhmään K1c1c. YFullin tarkentamana K1c1c1. Etäisin tuntemani suoran äitilinjan esiäiti on Paavali Matinpoika Pelkosen puoliso Anna Juhontytär (1627 - 4.1.1707 Kemijärvi, Pelkola). Annan syntymäpaikka ei ole tiedossa, saattaa olla Lumijoki kuten miehellään tai sitten joku muu.
FTDNA löytää tulokselleni 9 kpl osumia, joiden geneettinen etäisyys on nolla eli yhteinen esiäiti saattaa löytyä jopa kirjallisesta materiaalista. Kaksi osumaa jäljittyi helposti, kun niissä etäisimmäksi äidiksi oli merkitty Margareta Luiro (1710 - 1790). Hänhän on minun kirjojeni mukaan Anna Juhontyttären tyttärentytär (vanhemmat Martti Pekanpoika Luiro ja Anna Paavalintytär Pelkonen).
Hiukan visaisempi osuma oli "Madlena Tepsa 1680 - 1757 Orajärvi, Sodankylä". Löytyi pian, että hänen puolisonsa oli Martti Antinpoika Tepsa l. Aska 1675 - 1736, vihityt n. 1710. Mutta mistä tämä Malin Paavontytär oli kotoisin? Genissä on arveltu hänen olevan Paavo Kärpän tytär. Oma selvitykseni päätyi kuitenkin siihen, että Malin onkin Paavali Pelkosen ja Anna Juhontyttären tytär. Hän oli ensin naimisissa kemijärveläisen Matti Yrjönpoika Jaakkolan kanssa. Matti Jaakkolan kuoltua 1708 Malin muuttaa Sodankylään ja avioituu em. Martti Tepsan kanssa. Tämä käy ilmi vertaamalla kummankin avioliiton lapsien tietoja.
Neljän Kuusamoon johtavan osuman esiäidit ovat sitten visaisempia.
1. Anna Matintytär Tuuliainen (puoliso Juho Ollinpoika Kurtti) s. 1722 - k. 1760 Kuusamo, Vasaraperä.
2. Marketta Laurintytär Määttä (puoliso Antti Simonpoika Määttä) s. 1678 Kuusamo - k. 1710 Kuusamo.
3. Anna Matintytär Hiltunen (puoliso Heikki Heikinpoika Veteläinen) s. 1678 Pudasjärvi? - k. 1736 Kuusamo
4. Kaarina Hannuntytär Veteläinen (puoliso Antti Tuomaanpoika Haataja) s. n. 1722- k. 1793 Kuusamo, Vasaraperä.
Kuusamohan kuuluu täällä Forumissa alueena Pohjanmaahan, mutta toivottavasti joku Kuusamon sukuja tunteva lukee näitä Lapin juttuja ja voisi antaa valaistusta näihin neljään osumaan. Heillä ja Anna Juhontyttärellä näyttäisi olevan yhteinen esiäiti jossain Pohjanmaalla, ehkä Lumijoelta itään.
En ole Kuusamon tuntija, mutta DNA-osumia selatessa olen koonnut muistiin seuraavat tiedot Tuuliaisista.
Kuusamon Kurkijärven seudulla oli vanha saamelaisalue, jonka ensimmäiset pysyvät asukkaat olivat Tuuliaisia. Alkujaan Tuuliaiset [Túliainen] saapuivat Kurkijärvelle Kirvesvaaralta. Kirvesvaara -nimisiä paikkoja on useita, mutta ainakin Kurkijärven itäpäässä liplattelee yhäkin Tuuliaisen selkä ja DNA-sukulaisen tietojen mukaan Kurkijärven Tuuliaisvaaraa asutti 1673–1677 Paavo Tuuliainen ja tämän jälkeen Hannu Tuuliainen, jonka jälkeen tila autioitui. Kurkijärvi taasen oli Maaningan eli Aikion Antin valtamaata.
Tuuliaiset siirtyivät DNA-sukulaisten kertoman mukaan Vienasta Túliaisen nimellä rajan yli Suomussalmen Vuokkiin ja sieltä Paltamoon, ja edelleen Kurkijärven Tuuliaisvaaraan 1670 luvulla, mutta pian autioituivat ja suku tai osa siirtä siirtyi Lapinmaahan kohti pohjoista, Kemijärven kairaa. Kemijärvellä 1600-luvun loppupuolella tiettävästi Matti Pekanpoika Túliainen löysi vaimon Ounaksen Tapiosta ja ylösotti velipuolensa Tuomas Jounilan talon, joka itse lähti lapinkylään. Kemijärven historiatiedoissa kerrotaan, että Jounila oli hyvin vanha kivikaudenaikainen asuinpaikka.
DNA-serkkujen tarina vahvistaa Tuuliaisten juurten eläneen Kiitämän Antin klaanin kanssa Kuusamon Vasaraperällä. Tulosuunta on hämärän peitossa, sillä Länsi-Viena oli koonnut kastamatonta kansaa niin Kuolasta kuin Karjalasta. DNA-serkun Tuuliaisjuuret löytyvät 1500–1600-luvun Suomussalmen Kirvesvaarasta, ja Kuusamon Kurkijärveltä, saamelaisten vanhalta asuinkentältä.
Markku Pelttari
30.03.21, 18:19
Anna Matintytär Tuuliaisen (1722 - 1760) tausta on edelleen selvittämättä. Tuuliaisten tietoja kaivellessa löytyi Kuolajärveltä eräs Pekka Matinpoika Tuuliainen, rippikirjojen mukaan syntynyt 2.2.1726 eli hyvinkin mahdollisesti Annan veli. Pekka avioitui Elin Hannuntytär Kallungin kanssa v. 1749. Pekka kuoli Kuolajärven Hirvasjärvellä 2.10.1787. Hänen syntymätietoaan ei tunnu löytyvän ainakaan Kemijärveltä, saattaa siis olla kuusamolaisia, kun Kuusamon syntymätiedot alkavat vasta 1730. Pekan ja Elinin yksi lapsikin näyttää syntyneen Kuusamossa v. 1753.
Etsiskelin tietoja myös läänintileiltä. Vuokista on todennettavissa useampikin Tuuliainen 1600-luvun loppupuolelta ja 1700-luvun alusta. Kemijärven Erkki, Paavo, Matti, Marketta ja Juho Tuuliaisen todennäköinen isä Matti on merkitty Vuokissa kuolleeksi v. 1695. Matin isä täytynee olla tämä Antti. Muita Tuuliaisia tileillä ovat Olli, Tuomas ja Hannu, joka saattaa olla tuo edellisessä postauksessa mainittu?
Hmm. Ajattelen, että kaikki Kuusamon K1c1c ovat todennäköisesti Matti Matinpoika Hiltusen jälkeläisiä.
Matti Hiltusen puolisoksi olen kirjoittanut Margeta sekä Karin Hinrichsdotter, lähdetiedot tietenkin puuttuu.
Juho Matinpoika Tuuliaiselle on merkitty poika 1718-1720, Kemijärven 1718-1727 rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524285) "Johans son Matts".
Matti katoaa 1720, ilmeisesti muuttaa Kuusamoon ja kuolee siellä ennen 1730 koska perhe puuttuu seuraavista lähteistä.
Matti Juhonpoika Tuuliainen olisi silloin mahdollisesti Matti Matinpoika Hiltusen vävy jolla oli ainakin seuraavat lapset: Carin (s. 1719), Anna (s. 1722), Pehr (s. 1726) ja Maria (s. 1728)
Koska Matti Matinpoika Hiltusen tytär Anna (k. 24.02.1736 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3991758)) oli Heikki Heikinpoika Veteläisen puoliso ja Carin (k. 09.10.1739 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3991818)) oli Tapani Tapaninpoika Määtän puoliso, voitaisiin ajatella, että Matti Juhonpoika Tuuliaisen puolison nimi oli Maria.
Siis Kuusamon K1c1c äitilinjan yhteys menisi näin: Anna Matintytär Tuuliainen (1722-1760) -> (Maria) Matintytär Hiltunen -> Margeta tai Karin Heikintytär
Voisiko joku Kuusamon Hiltusen suvun tutkija sanoa oliko Matin puoliso Karin tai Margeta?
Matti Matinpoika Hiltunen (Väisänen), s. n. 1657 Pudasjärvi, k. ennen vuotta 1701 Kuusamo. Muutti Pudasjärveltä Kuusamoon n. vuonna 1675. Ensimmäinen puoliso (nimi ei tiedossa) kuoli noin vuonna 1697 Kuusamossa. Heillä ainakin tyttäret Anna, s. n. 1678, k. 24.2.1736 Kuusamo, puoliso Henrik Henrikinpoika Veteläinen, ja Carin, s. n. 1690, k. 9.10. 1739 Kuusamo, puoliso Tapani Tapaninpoika Määttä.
Helmikuussa 1700 syntyi Kuusamossa poikalapsi, jonka isä oli Matti Matinpoika Hiltunen ja äiti Henrik Mikonpoika Röndön puoliso Margeta Johanintytär. Lapsi jäi Henrik Röndön ja hänen puolisonsa Margeta Johanintyttären kasvatettavaksi.
Matti Matinpoika Hiltusen toinen puoliso (n. v. 1700) oli Carin Henrikintytär. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia.
Lähteet: Kuusamon käräjäpöytäkirjat.
V. 1688 luettelossa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905164
Maanselkäby
Matts Mattsson Hilduinen
Margeta hustru
Johan mågen
Kirstin hustru ståå... 4
Erich Hilduinen
Beata hustru ståå.....2
Erich Kurfwi siukligh
Anna hustru ståår 1
Markku Pelttari
06.04.21, 08:30
Kirjoittelin asiasta myös tuolla FB:n "Kuusamo sukututkimus"-ryhmässä. Siellä Valto Kukka jakoi lainauksen Kuusamon käräjiltä 1705. Siitä käy ilmi, että Iivaaran pohjoispuolella Naamankajärvellä oli kaksi Matti Matinpoika Hiltusta, isä ja poika. Heikki Heikinpoika Veteläisen puoliso Anna mainitaan nuoremman Matti Hiltusen tyttärenä.
Ilmeisesti siis vanhempi Matti Hiltunen kuoli 1690-luvun lopulla ja saattaa olla, kuten kuulemma perimätietona kerrotaan, että nuorempi Matti Hiltunen häipyi jonnekin pohjoiseen. Tuo 1688 tilitiedon Matti täytynee olla se vanhempi?
Hiukan visaisempi osuma oli "Madlena Tepsa 1680 - 1757 Orajärvi, Sodankylä". Löytyi pian, että hänen puolisonsa oli Martti Antinpoika Tepsa l. Aska 1675 - 1736, vihityt n. 1710. Mutta mistä tämä Malin Paavontytär oli kotoisin? Genissä on arveltu hänen olevan Paavo Kärpän tytär. Oma selvitykseni päätyi kuitenkin siihen, että Malin onkin Paavali Pelkosen ja Anna Juhontyttären tytär. Hän oli ensin naimisissa kemijärveläisen Matti Yrjönpoika Jaakkolan kanssa. Matti Jaakkolan kuoltua 1708 Malin muuttaa Sodankylään ja avioituu em. Martti Tepsan kanssa. Tämä käy ilmi vertaamalla kummankin avioliiton lapsien tietoja.
Vuoden 1724 Sodankylän käräjillä (juttu 2) oli mukana myös Marketta Matintytär Orajärveltä. Hänen isäpuolenaan mainitaan Martti Orajärvi ja äidiksi Malin Paavontytär. Marketalla mainitaan myös veli Matti Matinpoika. Marketta ja Matti merkittiin aiempaan Lapinlukutaitoisten (1724) luetteloon Martti Orajärven (Tepsa) kattilakunnassa. He olivat Matti Jaakkolan ja Malin Pelkosen lapsia.
Olen korjannut tiedot Geniin Martti Orajärven (Tepsa) ja Malin Paavalintytär Pelkosen perheestä.
Markku Pelttari
06.04.21, 11:31
Kuusamon käräjiltä 1705 (lainaus Valto Kukan tekstistä) edelleen. "Förekom Henrich Henrichsson Wetteläinen, som giftat sig medh framledne Mattz Mattssons dåtter Anna ifrån Ijärfwi,..." Eli nuorempikin Matti Hiltunen oli kuollut ennen 1705.
Sodankylän käräjät 19.2.1701:
Finnen Påhl Matsson Hillwinen ifrån Kusama förekom och gaf tillkiänna, huruledes dess Broder Matz Matsson Hillwinen där sammastädes, ähr för een tijdh sädan med döden afgången, och lembnat efter sigh Tre stycken döttrar, aflade under förra giftet, sampt dess senare hustru Karin Hindrichz dotter, hwilka icke ähre mechtige att förestå och bruka Bodstället Ijerfwi, utan sådant faller till ödesmåhl Konungen och Sochnen till skada, där icke åbor påkommer, föredragandes Påhl där hoos, huruledes han, hoos sin Broder, uppå samma Boställe har inneståendes arf efter sin framledne fader Matz Matsson Hillwijnen, Sammaledes och hans Sahl. Broders Erichz Barn, hwilken der, uppå Böön och anhållan, låtit honom om händer hafwa, och befruchta nu, att sådant torde förskingras, där dee icke sitt uth bekomma; Så emedan Länsmännen Oluf Caipanen, och Lars Nillsson intygade sant wara, det Påhl, så wähl om hemmanetz beskaffenhet, som innestående arfwet refererat och berättat. Ty blef af Häradz Rätten resolverat, det Påhl efter det 6 Capit: Jorde B. L.L. äger Byrd sina åtniuta, och således berättigad at tillträda sitt faders hemman eller Boställe widh Ij Jerfwi, hwarifrån han eij heller ähr af sin framledne Broder uthlöster, skolandes han här efter åhrligh skatt till Kongl. Maij: och Cronan därföre uthgiöra ... Påhl Matssons förra Boställe, Namukaranda, förplichter Påhl sigh skohla skaffa åbo uppå, eller siälf swara till den där afgående åhrlige skatten. Hwadh efter lembnande ägendomen eller arfwet wedkommer, så bör först af Matz Hillwinens ägendom, af oskifte betalas till Påhl och dess Broders Erichz Barn, hwadh dee efter förra Bytes Längden, bewijsa sigh rätt mäteligen hafwa att fordra, medh annan bewijsligh innestående giäll, Sädan tagar änkian hustru Karin Hinrichz dotter, Sängh sine the bästa, medh allo ty thär till hörer, lijkmätigdt det 16 Capit: Gift M: B. L:L: Och det öfrige skiftes i trij, Modran tredie deel och Barnen Twå deelarne, fins Sone barn, tage däraf twå lått och Syster tredung efter det 1 Capitl. Erfde B. L:L: Skolandes Ländzmanen Oluf Caipanen, och Nämbdemannen Hinrich Mätä ägendomen wärdera, och sädan giällden, gulldin ähr, emellan änkian och Barnen skifta /: som ofwan bem:t ähr :/, hwilkas deel farbrodren Påhl, såsom förmyndare, till sigh tager, till Barnsens myndige åhr, dem han och af förra kullen, utan afrächningh lofwade i medlertijdh kläda och föda.
Vanhempi Matti Matinpoika Hiltunen eli Väisänen (kuoli ennen vuotta 1700 Kuusamossa) muutti Pudasjärven Kurkikylästä Kuusamoon vuonna 1675 (Afkortnings Lengd af Iiå Sochn Pro A:o 675: Kurki by, Mats Wäisänen, öde, öfwergifwit hemman och dragt till Lapmarken). Hänen vaimonsa oli Karin Påhlintytär (Quarntulls Mantals Lengd aff Pudasjärfwi Sochn Pro A:o 1674, Kurki by: Matz Hilduinen Wäisänen, h: Karin Påhls dr., dotter Karin Matz dr). Heillä oli ainakin lapset Karin, Matts (s. n. 1657, k. n. 1700 - 1701 Kuusamossa), Påhl, Erik (k. ennen vuotta 1701 Kuusamossa) ja Jöran (Rothe Mantals Lengd till Utskrifningh aff Iiå Sochn Pro Anno 1674: Kurki by, Mats Wäisänen, sonen Jöran Matsson knecht).
Nuorempi Matti Matinpoika Hiltunen (s. n. 1657, k. n. 1700 - 1701): Ensimmäinen vaimo ilmeisesti Margeta, joka kuoli n. 1697 Kuusamossa. Heillä oli ainakin lapset Anna (s. n. 1678, k. 24.2.1736 Kuusamo, puoliso Henrik Veteläinen), Carin (s. n. 1690, k. 9.10.1739 Kuusamo, puoliso Tapani Määttä) ja Kirstin (puoliso Johan) (Persone Längdh Öfwer Kuusamo Nybyggiarer pro A:o 1688: Maanselkä by: Mattz Mattsson Hilduinen, Margeta hustru, Johan mågen, Kirstin hustru; Erik Hilduinen, Beata hustru).
Nuoremman Matti Matinpoika Hiltusen toinen vaimo oli (n. vuonna 1700) Carin Henrikintytär. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia.
Lisäksi nuoremmalla Matti Matinpojalla oli helmikuussa 1700 Kuusamossa syntynyt poika, jonka äiti oli Henrik Mikonpoika Röndön vaimo Margeta Johanintytär. Lapsi jäi äitinsä ja tämän miehen Henrik Röndön kasvatettavaksi.
Valto Kukka
Neljän Kuusamoon johtavan osuman esiäidit ovat sitten visaisempia.
1. Anna Matintytär Tuuliainen (puoliso Juho Ollinpoika Kurtti) s. 1722 - k. 1760 Kuusamo, Vasaraperä.
2. Marketta Laurintytär Määttä (puoliso Antti Simonpoika Määttä) s. 1678 Kuusamo - k. 1710 Kuusamo.
3. Anna Matintytär Hiltunen (puoliso Heikki Heikinpoika Veteläinen) s. 1678 Pudasjärvi? - k. 1736 Kuusamo
4. Kaarina Hannuntytär Veteläinen (puoliso Antti Tuomaanpoika Haataja) s. n. 1722- k. 1793 Kuusamo, Vasaraperä.
Antti Tuomaanpoika Haatajan puoliso oli Carin Henrikintytär (ei Hannuntytär) Veteläinen. Tuo on Hiskissä väärin.
Markku Pelttari
10.04.21, 19:41
Tuon ristiriidan huomasin kyllä aikaisemminkin, mutta laitoin Hansdotter, kun vihkitiedossa näin luki. Syntyneiden luettelossa taitaa olla kerran Hansdotter ja kerran Henriksdotter. Jos isä on Heikki, niin silloinhan se on todennäköisesti luettelossa kolmantena oleva Heikki Heikinpoika Veteläinen. Eli nyt voi keskittyä siihen kuka oli Matti Matinpoika Hiltusen puoliso, joku Marketta niinkuin aiemmin on esitetty. Tuolla Genissä ja esim. jossain Anneli Kotisaaren julkaisemassa sukupuussa ollaan sitten omilla linjoillaan Hiltusista, siellä on äitilinjalla Kuparia ja Palosaarta??
Alkuperäisessä kirkonkirjassa, vihittyjen luettelossa, lukee:
21.11.1742:
Unga karlen Anders Thomson Hataia med pigan Carin Henrs d:r Weteläinen.
Markku Pelttari
26.04.21, 11:32
Aloituskirjoituksessani tarkastelin mtDNA-osumiani, joiden geneettinen etäisyys on nolla (GD=0). Selatessani osumia, joissa GD=1, löytyi sieltäkin yksi osuma, jossa vanhimpana tunnistettuna äitinä on tämä otsikon Anna Juhontytär (1627-1707). Koska tässäkin on kyseessä suora äitilinjan osuma, lienee siis siinä äitiketjussa välillä tapahtunut joku mutaatio. Mielenkiintoista on, että tähän osumaan on nimen Anna Juhontytär perään laitettu "Alatalo?". En ole aikaisemmin törmännyt tällaiseen oletukseen Anna Juhontyttären taustasta. Täytynee vähän kaivella läänintileistä, josko Lumijoen suunnalta löytyisi sopivia Alataloja vai onko jollakulla jo tietoa asiasta?
Markku Pelttari
26.04.21, 12:51
Tuo Alatalo saattaa toki liittyä siihen, että Paavalin ja Annan poika Juho asui Sompiossa paikassa, jossa myös Alataloksi kutsuttiin. Johtuiko nimi sitten sijainnista vai jostain muusta?
Voidaanko siis mtDNA testin perusteella varmuudella sanoa, että Anna Juhontytär oli Paavali Halosen vaimo. Ainakin näin olin ymmärtäväni. Olen kyllä joskus pohtinut, että onko Kuolajärven kuolleissa mainittu "Anna Johans dr. ifrån Pelkola" Pelkosen vaimo. Asuinpaikkansa ja kuoliniän perusteella hän kyllä sopii Paavali Pelkosen vaimoksi. Tuo kuolleiden luettelon merkintä taitaa olla ainoa merkintä Annasta, käräjäpöytäkirjoissakaan en ole häntä havainnut.
Alatalo nimi Annalle taitaa tosiaankin tulla talon nimestä, se on kieltämättä hieman harhaan johtava.
Markku Pelttari
27.04.21, 17:30
mtDNA-testi ei kerro Paavali Pelkosen vaimon nimeä, mutta kertoo, että minä ja muutama muu henkilö olemme Paavali Pelkosen kahden eri tyttären suoria äitilinjaisia jälkeläisiä eli siis Paavali Pelkosen vaimon jälkeläisiä. Mutta kyllä Paavali Pelkosen vaimon nimi löytyy vaikka tältä SAY:n sivulta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344732
Muistiinpanoista löytyi, että Paavali Pelkonen olisi syntynyt Lumijoella 1624 ja kuollut Sodankylän Sompiossa, mistä vaimonsa oli kotoisin. Puoliso Anna olisi tiettävästi ollut lähtöisin Kairalasta eli Kairavuopajasta Kitisen ja Luiron varrelta Manolaissaaren seutuvilta, jonka eteläraja oli Lapinmaan rajana aina 500 vuoden ajan. En tosin ole tähän lähdettä ylös kirjannut, mutta eikö Alatalo ole vanha nimi Sodankylän seutuvilta.
Sitä jäin miettimään, kun olen kirjannut ,että Paavo sai jo 1646 kihlakunnanoikudelta luvan asettua Kemijärven Airosvaarannenä nimiselle tilalle järven rannalle. SAY kuitenkin ilmoittaa, että Paavali ja vaimonsa Anna Jönssintytär olivat uudistilallisia ja nauttivat tähän liittyen verovapautta vuonna 1675.
Perimätiedon mukaan Tapionniemen kylän Airosvaaran rinteessä erottuva kivilatomus olisi Paavali Pelkosen tuvansija 1600-luvulta. Talo oli jäänyt autioksi aikaisemmin ja on mahdollisesti samanaikainen kuin Simon Pelkosen 1620 luvulla raivaama Helisten -niminen tila.
Eli syntyikö Paavali tosiaan Lumijoella? Lisäksi jäin miettimään, olisiko Paavo Matinpoika Pelkonen asettautunut ensiksi jo raivatulle Helisten tilalle ja vasta 1675 asutti oman tilan, mikä tuossa SAY[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) :n tiedossakin näkyy, että oli uudisasukas ko. tilalla vuonna 1675. Tosin Paavalia ei tuolla tilalla mainita, onkohan minulla virhe tiedoissa, että Paavali olisi jo 1646 asunut pohjoisessa?
Kemijärveltä löytyy Helisten eli Pelkosen talo, jota Simo Simonpoika Pelekinen, Pelkoinen asutti vuodesta 1643 ja vielä 1654, mutta ilmeisesti jäi autioksi 1660 alkaen.
_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1)Asutuksen yleisluettelo (kokoelma) > Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Kemi 1674-1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344732
Markku Pelttari
28.04.21, 13:09
Tuskin oli Anna kotoisin Sompiosta. Lapinmaassa ei Annan syntyessä vielä ollut etelästä tulleita uudisasukkaita. Saamelainen tuskin oli, koska Annan haploryhmä K1c1c viittaa Pohjanmaa - Pohjois-Karjala alueelle, ei ollenkaan saamelaiseen perimään. Kairalan ensimmäiset uudisasukkaat olivat Annan tytär Elin ja miehensä Erkki Kairavuopio-Oinas.
Alatalo-nimi Paavali Matinpoika Pelkosen jälkeläisten yhteyteen ilmestyy vasta 1700-luvun puolella.
Se että syntyikö Paavali Matinpoika Pelkonen juuri Lumijoella ei tietenkään ole varmaa. Paavalin isäksi oletettu Matti Simonpoika Pelkonen taitaa ilmaantua Lumijoen verotustietoihin Paavalin syntymän jälkeen. Toki Simo-nimisiä löytyy Lumijoelta jo sitä ennen. Kemijärvelle muuttanut Simo Simonpoika Pelkonen kyllä kovasti yhdistää tämän perhekunnan Lumijoelle. Mutta varmaankin Savon suunnasta tulleita, kuten monet muutkin suvut Pohjois-Pohjanmaalla.
Paavalin tuloa ja oleskelua Kemijärvellä/Sompiossa on käsitelty useassakin lähteessä. Ensin tulo Kemijärvelle 1640-luvun lopulla, asuminen setänsä Simon perustamalla Helisteen tilalla, muutto Sompion puolelle n. 1662, riidat ja käräjöinti viranomaisten ja saamelaisten kanssa, kunnes 1675 sai oikein luvan asettua Pelkolaan. Näin kai se suurin piirtein meni.
Pelkosten sukupuuta katsoessa on havaittavissa yksi erittäin mielenkiintoinen kohta, olettaen toki, että Niilo Simonpoika Saunavaara-Perttunen oli Simo Simonpoika Pelkonen-Perttusen poika. Tällöinhän Niilo Simonpoika Saunavaara-Perttunen ja Paavali Matinpoika Pelkonen olivat serkuksia. Paavalin vaimo oli siis Anna Juhontytär ja Niilon ilmeisesti Marketta Matintytär Tuuliainen. Ja Tuuliaisten suvusta on äitilinjainen DNA-kytkentä Anna Juhontyttäreen niin kuin aivan ketjun alussa kirjoitin. Mutta minkälainen sukulaisuus serkkujen vaimojen välillä olisi? Siinä vielä purtavaa.
mtDNA-testi ei kerro Paavali Pelkosen vaimon nimeä, mutta kertoo, että minä ja muutama muu henkilö olemme Paavali Pelkosen kahden eri tyttären suoria äitilinjaisia jälkeläisiä eli siis Paavali Pelkosen vaimon jälkeläisiä. Mutta kyllä Paavali Pelkosen vaimon nimi löytyy vaikka tältä SAY:n sivulta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344732
Nostan käteni ylös virheen merkiksi. Olisihan minun pitänyt muistaa tuo Kemijärven puoli.
Mainiota, kun geenit kertovat meille asioista, joita muutoin ei olisi päässyt tietämäänkään. Ja kiitokset valaistuksesta Kemijärven osalta. Palaan edelleen DNA-serkkujen juuriin, mistä vanhin Tuuliainen löytyy Suomussalmen Vuokista, mistä Kemijärvelle asettuneen Erkki Matinpoika Tuuliaisen isoisä Antti olisi lähtöisin ja Erkin tytär löysi Vuostimon Erkin miehekseen.
Perimätietoa on sekin ylöskirjattu tieto, että Matti Túliainen olisi saapunut Vienasta. Sen enempää geneettiseen perimään menemättä, osui silmiin Ilomantsista tuo sama mtDNA-Haplo, jota Anna Juhontytär kantoi perimässään.
Kyllähän tässä perimätieto ja paperitutkimus saadaan uuteen valoon perimää geenitasolla tutkittaessa.
Jäipä tuo kiinnostamaan ja tahdon täsmentää vielä, koska Pelkonen kuuluu esivanhempiin ja vaimonsa myös.
Puoliso Annan tutkittua DNA-haploryhmää K1c1c (https://en.wikipedia.org/wiki/Haplogroup_K_%28mtDNA%29#/media/File:Frequency_distribution_maps_for_mtDNA_haplogr oups_K.png)löytyy mm. Ilomantsista Rädyn suvusta ja Räty -sukutiedoissa viitataan Suojärven suuntaan, Hokkisten sukuun. Aino ja Nuutti J. Rädyn rahaston raportissa kerrotaan, että Rätyjen suvun kantaisä olisi ollut 1615 vuonna Oulujoella syntyneen Tahvo Rätypuu, jonka jälkeläisiä on levinnyt Ilomantsiin ja Enoon.
Helsingin yliopiston Elina Salmelan artikkelista Sata äitilinjaa Suomesta rautakaudelta 1800-luvulle mainitaan, että maanviljelysväestö olisi saapunut Karjalasta käsin ja tekstistä löytyi linkkejä edelleen tutkimustuloksiin eli siellä mainitaan Levähuhdan kalmistosta löytyneillä olleen mtDNA-ryhmä K: ta, mitä ei nykyään ole tai on ainakin harvinaista saamelaisväestössä[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Tosin Levänluhdan tuloksissa viitataan alaryhmä U: n ja että, alaryhmien jakaumassa voisi olla mahdollista, että kyseessä olisivat olleet ei-nykyaikainen saamelainen metsästäjä-keräilijäperhe. Kuitenkin joukko sijoitetaan neoliittisen kauden maanviljelijöihin, eli viljelysten saapumisen aikoihin ja enemmänkin paikallaan asumisen kulttuuriin. Wikipedia lähteineen kertoo, että K[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) ryhmä on edustettuna paremmin tietyissä väestöissä mm. Lähi-Idän druuseissa, mutta yhtä lailla sitä esiintyy Ranskassa, Norjassa ja Iso-Britanniassa. Yhtä lailla sitä on löydetty egyptiläisestä muumiosta ja erityisen merkittävästä hiuslukosta, joka tiettävästi kuului Maria Magdaleenalle[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).
Kuolajärvellä Tuomas Ollinpojan vaimo Anna Hannuntytär lienee kantanut haploryhmää: U5b1b1a1a[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4), ja sama ryhmä mainitaan Levänluhdan kalmistossa ja kuuluiko noiden tutkimusten mukaan K :n alaryhmiin (epävarma?). Tuota samaa U-Haploa oli Lenvikissä eräällä henkilöllä Kjerresnesissä. Osa samanlaista perimää eli Kvalnesissä, eli Pohjois-Norjassa, Jäämeren rannoilta saapuneita, ehkä kalastajasaamelaisia. Mietin, että periytyikö Anna Hannuntyttäreltä merkki Könösen emännälle ja siitä eteenpäin, kun Annan tytär Marketta vihittiin Könöseen.
Myös Helsingbyn eli Hietaniemen Enqvistin naisväki (1805) kantoi perimässään samaa haploryhmää U5b1b1a1a, eli he olivat vanhaa Torniojokivarren asujaimistoa ja lienevät perineet sen äidiltään Kaisa Juhontytär Joenheikiltä eli Joelta, jonka äiti oli Lovikan emäntä. Lisäksi Helsingby oli 1400-lukuun saakka osa Helsinglannin maakuntaa, jolla oli oma lainsäädäntö ja itsenäinen asema erotettuna muusta silloisesta Sveanmaasta.
Tässä ollaan nyt kaukana mukavuusalueelta, mutta rohkenen tehdä kysymyksen, lienevätkö niinsanotusti kurvanneet idästä Euroopan ja ehkä Brittein saarten ja Norjan, ja jopa Jäämeren rannikon kautta Suomeen, näillä esimerkeillä.
____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Sanni Översti, Kerttu Majander, Elina Salmela, Kati Salo, Laura Arppe, Stanislav Belskiy, Heli Etu-Sihvola, Ville Laakso, Esa Mikkola, Saskia Pfrengle, Mikko Putkonen, Jussi-Pekka Taavitsainen, Katja Vuoristo, Anna Wessman, Antti Sajantila, Markku Oinonen, Wolfgang Haak, Verena J. Schuenemann, Johannes Krause, Jukka U. Palo & Päivi Onkamo (2019) Human mitochondrial DNA lineages in Iron-Age Fennoscandia suggest incipient admixture and eastern introduction of farming-related maternal ancestry
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/35/Frequency_distribution_maps_for_mtDNA_haplogroups_ K.png
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Lucotte Gérard (2016) This article is published under the terms of the Creative Commons Attribution License 4.0Author(s) retain the copyright of this article. Publication rights with Alkhaer Publications.Published at: http://www.ijsciences.com/pub/issue/2016-12/DOI: 10.18483/ijSci.1167; Online ISSN: 2305-3925; Print ISSN: 2410-4477 Gérard Lucotte (Correspondence The Mitochondrial DNA Mitotype of Sainte Marie-Madeleine
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4)Sukuforum: Mistä tultiin Sodankylään ja Kemijärvelle?
2. Marketta Laurintytär Määttä (puoliso Antti Simonpoika Määttä) s. 1678 Kuusamo - k. 1710 Kuusamo.
Kun menee seuraavalle sivustolle:
https://sites.google.com/site/pitkasuku
ja edelleen ---> 'Saamelaiset' ---> 'Saamelaisten historia'. Rullailee lähes alas asti, kunnes tulee ikkuna 'Kuusamon Lappalaiset'. Sieltä sitten sen pdf:n sivulla 2 on muuan Lauri. Samalla rivillä lukee sitten mm. "tytär Margareta+ Antti Määttä"
Ainakin hän kävisi mielestäni kandidaatista. Etunimi tosin on eri eikä patronyymejäkään ole, mutta ainakin tämä nainen eli juuri vuosisadan vaihteen molemmin puolin ja hänen isänsä oli Lauri.
Lisäksi Jaakko Häkkinen on kirjoittanut saamelaisten äitilinjoista:
https://www.academia.edu/45047498/Kokonaiskuva_saamelaisten_%C3%A4itilinjoista
Ainakaan tuossa Häkkisen jutussa ei K:ta mainita saamelaisten yhteydessä, mutta niinhän tässä ketjussa jo aiemmin epäiltiinkin, että ei ole lappalainen.
Markku Pelttari
24.06.21, 18:30
Jos tulkitsen oikein tuota Esko Pitkäsen taulukkoa, niin tämä Lauri oli Lauri Heikanpoika Pätsi. Sitä kuitenkin ihmettelen, koska käsittääkseni Pätsin suku ei ole saamelaissuku. Tätä voi joku paremmin Pätsin sukua tunteva kommentoida.
Mitä tulee DNA-tietoihin, kyllähän Häkkinen mainitsee myös K-ryhmän esiintymisen etelä-saamelaisissa saamelaissuvuissa, mutta selittää ymmärtääkseni sen saamelaisten sekoittumisella ei-saamelaisten kanssa. Minulle tutuimpana esimerkkinä tällaisesta sekoittumisesta ovat esivanhempani metsälappalaista sukua oleva Juho Tuomaksenpoika Saija Kuolajärveltä ja puolisonsa "lantalainen" Kristiina Juhontytär Viiri. Heidän haploryhmiään en kuitenkaan tiedä.
Voisiko tuo Pätsin löytyminen saamelaisluettelosta johtua siitä, että hänet on aikanaan luettu lapinkylän asukkaaksi? Eli syy olisi erilaisessa tavassa verottaa uudisasukkaita ja lappalaisia.
Kiitos tarkennuksesta tuossa K-haploasiassa. Olin niin keskittynyt alkuperäisiin saamelaisiin, että olin unohtanut sen, että saattoihan tosiaan lappalaismiehen vaimoksi päätyä lantalaisnainenkin.
Pätsien suvun tietojen mukaan DNA:ssa haplotyyppi on R1b ja tämä DNA olisi tutkimustiedon valossa lähtöisin Irlannin ja Skotlannin alueelta ennemminkin kuin saamelaisalueilta, koska saamelaisissa edustavuus on 3,9 % ja ensin mainituilla noin 80, tosin isälinjassa esiintyvyys norjalaisissa on kaikkein suurin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Toisaalta, tutkimustieto kertoo, että jamnat edustivat R1b: tä ja tiedetään heidän tuoneen geenin nykyisen Euroopan alueelle kurgaanien seudulta 5 000 vuotta sitten.
Pätsien elämä painottui kyllä itäisiin alueisiin ja nimen viittaukset myös vihjaavat idän suuntaan, mutta missä nimimuoto vanhimpana esiintyy. Pätsi nimi on kirjattu muodoissaan 1500 Pessi, 1556 Pässi tai Patz, Patsi tai Pätz. Taasen Pessin suvun[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) tiedoissa epäillään nimen tulleen lännestä erään sotilaan matkassa, mutta samalla viisataan Kaukolaan ja vanhimpaan tiedettyyn asuinpaikkaan Jääskessä Grels Pessillä 1543? Pätsin suvun vanhin oli Olli Jaakonpoika Utajärveltä, joka oli Matti Pätzin esi-isiä. Matti Pätz oli huovi eli ratsumies eli Hakkapeliitta, ja hänen tiedetään Pätsin sukua tutkineen Maija Pätsin tutkimuksen mukaan olleen henkikirjoilla Kemissä vuonna 1607. Utajärvellä nimi lienee löytynyt myös Pessi muodossa, mikä taas viittaa Jääskeen[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Kaukolan Pessi -nimi pysyi kyllä aika lailla samanlaisena vuodesta toiseen, mutta toisaalla kerrotaan rajakarjalaisesta nimistöstä ja kerrotaan Salmissa asuneen Peschejä.
Kurkikylän Syväjärveltä heitä tunnetaan ja vihanpidon vuosina muun väen kanssa vaihtoivat asuinsijojaan. Oma intressi asiaan löytyy Tapani Värriön puolison Juliana Parkkisen kautta, jonka oletettu isoisä Vilppu Tuomaanpoika Pätsi muutti Kollajalta Kuusamon Vasaraperälle. Vilppu lienee tuolloin käyttänyt myös nimeä Kulo. Sukujuuria ovat vahvistaneet eräiden norjalaisen ja tanskalaisen DNA-sukulaisen Akonlahden Pätsien talo. Toisen DNA-osuman selvityksessä Tapani Värriölle on tarjottu vaimoksi myös Kristiina Antintytär Keitsaa, ja siinä laskussa vuonna 1719 syntynyt Marketta Tapanintytär olisi Kristiinan tytär? Lisäksi kuka lienee ollut Pudasjärven asukas, mainittu 1600 Caúp Beshki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665510)? Kuolan saamelaisten poronnahasta tehty vaateparsi oli peski (petšok). Pessi tarkoitti inarinsaamen tuohta ja Salmissa nimi esiintyi Peschi tai haukkumasanana Pešši muodossa.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)
Parkkiset olivat Lapinmaan Parakkasaaren [Parikkasaari] asukkeja, jonne Pätsin Vilppukin palasi vaimoinensa. Vasaraperän kentät kuuluivat Pätsille, Sarvelle ja Kielelle, joko syntyjään tai avioliittojen kautta. Enbuske[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) toteaa lapinmaan maaoikeuksien osalta, että ”Kitkan lapinkylässä oli 1700-luvun alkuvuosina vielä peräti 14 lapinveron maksajaa, kuitenkin seitsemän kerrottiin vuonna 1706 kuolleen nälkään ja kaksi ei maksanut veroa. Lapinmaat sijaitsivat Parakkasaaressa [Parikkasaari/Porosaari?], jossa oli Filppu Filpunpoika tullut Pietari Jouninpojan veromaalle. Filpun sukunimeksi ilmaantui sittemmin Pätsi.” Lisäksi hän jatkaa, että ” Useimmat edellä mainituista olivat vanhoja Kitkan lapinsukuja elleivät peräti kaikki. Sukujen vaiheet kuvaavat erinomaisesti Kuusamon seudun lapinsukujen asutuksellista muuntumista uudisraivaajiksi.”
Vuonna 1997 esitetyssä Pätsin suvun juhlapuheessa nousee esiin se näkökulma, että Vilppu muutti Ala-Outojärveltä vaimonsa kanssa Akonlahteen riitauduttuaan naapurinsa kanssa ja että muutosta syntyi myös muita etuuksia Lapin suomalaiselle uudisasukkaalle! Eli plakaatin oikeudet 15 vuoden verovapaus kruununverosta, vapautus sotaväenotosta ja henkirahasta. Myöhemmin DNA-tutkimuksessa Pätsi ja Kurtti sukuiset havaittiin haploltaan R1b: ksi, eli saamelaisuuskaan tuskin on poissuljettu (3,6 % frekvenssillä). Haplo mainitaan foorumin keskustelussa Kurtit ja Pätsit Koillismaalla. Eli pitäneekö uskoa siihen, että tulivat jostakin (itä / länsi) Utajärvelle, Sanginjärvelle, Hetejärvelle, Ala-Outojärvelle eli Kurtinjärvelle Taivalkoskella ja sieltä Kuusamoon, ja jälkeläisiä Kemijärvelle.
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kalevi Wiik, Saamelaisten alkuperä
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Ihmpereen seudun vhttutkimusseurq ry Vuosikirja 2003 XXIII: I 2 Seija Pessi: Pessin suvullkiYla\r at v aih e et Karlal as s a
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Digiarkiston keskustelufoorumi: PÄTSI suku Utajärvi 1475
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Outi Patronen Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818–1925
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Lapinmaan maaoikeudet Asutus ja maankäyttö keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun
RiittaLiisa
27.06.21, 11:34
Ei ole vaan Itävallan Tirolista Patch nimisestä kylästä (kylän nimen saatii kirjoitaa väärin )
Lisää voi katsoa Pätsin sukuseuran sivuilta sekä Jurvansuun nettisivuilta
Terveisin
Riitta
Markku Pelttari
27.06.21, 17:38
Otetaanpa lähempään tarkasteluun tuo Esko Pitkäsen taulukossa esiintyvä Lauri Heikinpoika Pätsi. Tässä Lars Hinderson Kitkan kolmen eri vuoden manttaaliluettelossa. Koettakaapa tavata mikä sana on kolmantena sanojen Lars Hinderson jälkeen?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001789_00032#?c=&m=&s=&cv=31&xywh=-1128%2C-221%2C6695%2C4428 (vasemmalla yläosassa)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001788_00035#?c=&m=&s=&cv=34&xywh=485%2C442%2C4655%2C3079 (oikealla yläosassa)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001793_00131#?c=&m=&s=&cv=130&xywh=-1186%2C-233%2C6932%2C4585 (vasemmalla toinen nimi ylhäältä, lähtee Venäjälle).
Vaikka tuo nimi näyttää niin selkeästi kirjatun, niin eipä kolmas sana lähde avautumaan sitten millään. Vanhoihin 1600 -luvun kirjaimiin verraten, ehdotan Paasoa.
Markku Pelttari
28.06.21, 11:03
Aloitin tämän ketjun noilla GD = 0 osumilla, joista usea siis viittaa Anna Juhontytär Pelkoseen. Sitten on yksi vaikeasti selvitettävä osuma, jossa vanhimmat tunnetut äitilinjan naiset ovat Ragna Josefine ja hänen äitinsä Gustava Susanna Nilsdotter. Olennaiset tiedot näkyvät Ragna Josefinen kastetiedoissa. https://media.digitalarkivet.no/view/9976/38
Ragna Josefine menee myöhemmin naimisiin Juho Kilpimaan kanssa ja muuttavat Suomeen Iihin. Äiti Gustava Susanna Nilsdotterin syntymätietoa 1854 Vardöstä/Vadsöstä en ole löytänyt. Ragnan kastetietojen mukaan äidin perhe olisi Korvanasta Venäjältä. Tarkoittanee Kuolan niemimaan Kervana tai Kervanto-nimellä tunnettua kylää. Kuolaan muutti paljon suomalaisia 1860-luvun nälkävuosien ajamina. Mikko Kuitula on tehnyt aiheesta pro gradu-työn, mutta eipä siellä luetteloissa näy tätä Gustava Susannaa. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/323421/Kuitula_Mikko_Pro_gradu_2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Gustava Susannan isäksi on nimetty myös Matts Honka?
Suomesta tuli joku, jonka jäljet päättyvät Jäämeren rannalle?
Internetistä löytyy eräs lähde nimeltä Uraguba (http://www.pasma.no/Murman/west/Uraguba.html), missä mainitaan Carl Johan Kilpimaa, joka syntyi 1860 Vadsøssa Juho Abraham Kilpimaalle ja Magdalena Kaarlentyttärelle ja ilmeisesti Carl Johan muutti Yhdysvaltoihin, koska kuoli Minnesotassa. Vaimonsa oli Sofia Marjavaara Murmanskin alueelta.
Lähteen mukaan sinne muutti myös Sigfrid Määttä Kuusamosta vaimonsa Elsa Marian kanssa ja ainakin Juho Abraham Määttä syntyi 1873 Uragubassa Murmanskissa. Paljon sinne näyttää muuttaneen myös muita suomalaislähtöisiä asukkaita. Näyttää sinne muuttaneen myös Pätsejäkin.
Uura on kylä ja maalaiskunta Murmanskin alueen Kuolan piirissä, Uuravuononon perukassa.
Markku Pelttari
12.07.21, 11:55
Jatketaan tätä ketjua mielenkiintoisella GD=1 osumalla (siis minun äitilinjani suhteen), jossa vanhimmaksi tunnetuksi äitilinjan edustajaksi on mainittu Sofia Laurintytär Luiro (1793-1870), pappi Johan Nordbergin puoliso. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että Sofia Laurintytär Luiro on otsikkohenkilön Anna Juhontyttären pojan Paavo Paavonpoika Pelkosen pojan Lauri Paavonpoika Luiron tytär. Sofialla ja isoisoäidillään on siis samankaltainen äitilinjan perimä, mutta eihän se voi periytyä kahden miehen kautta? Otetaan sitten tarkasteluun Sofian äitilinja. Sofian äiti oli Marketta Ollintytär Musta (1753-1823), siis Lauri Paavonpoika Luiron (1738-1825) puoliso. Marketan vanhemmat olivat Olli Hannunpoika Musta (1714-1786) ja Anna Ollintytär Tepsa (1719-1800). Annan vanhemmat edelleen olivat Olli Antinpoika Sattanen l. Tepsa (1670-1759) sekä Marketta Sattanen? (?-n. 1734). Nyt voidaan sitten kysyä miten otsikkohenkilö Anna Juhontytär ja tämä Sattasen tyttäreksi oletettu Marketta olivat sukua? Olisiko peräti niin, että Anna Juhontytär ei ollutkaan syntyisin Lumijoelta, vaan sodankyläläistä sukuperää? Tämän oletuksenhan ehdi jo kerran kiistää. Vai oliko Marketta Sattanenkin Oulun suunnalta muuttaneiden jälkeläinen?
Paljon avoimia kysymyksiä, lieneekö kenelläkään Sattasen sukua tutkineilla käsitystä Marketta Sattasen taustasta?
Markku Pelttari
12.07.21, 12:06
Puhtaasti DNA:n kannalta triviaaliratkaisu olisi, että Paavali Pelkosella ja Anna Juhontyttärellä oli myös Marketta-niminen tytär, joka avioitui Olli Antinpoika Tepsan kanssa. Tytär Malinhan oli naimisissa Ollin veljen Martti Antinpoika Tepsan kanssa. Mutta miten viitteitähän Marketta-tyttären olemassaolosta ei taida olla.
Jatketaan tätä ketjua mielenkiintoisella GD=1 osumalla (siis minun äitilinjani suhteen), jossa vanhimmaksi tunnetuksi äitilinjan edustajaksi on mainittu Sofia Laurintytär Luiro (1793-1870), pappi Johan Nordbergin puoliso. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että Sofia Laurintytär Luiro on otsikkohenkilön Anna Juhontyttären pojan Paavo Paavonpoika Pelkosen pojan Lauri Paavonpoika Luiron tytär. Sofialla ja isoisoäidillään on siis samankaltainen äitilinjan perimä, mutta eihän se voi periytyä kahden miehen kautta? Otetaan sitten tarkasteluun Sofian äitilinja. Sofian äiti oli Marketta Ollintytär Musta (1753-1823), siis Lauri Paavonpoika Luiron (1738-1825) puoliso. Marketan vanhemmat olivat Olli Hannunpoika Musta (1714-1786) ja Anna Ollintytär Tepsa (1719-1800). Annan vanhemmat edelleen olivat Olli Antinpoika Sattanen l. Tepsa (1670-1759) sekä Marketta Sattanen? (?-n. 1734). Nyt voidaan sitten kysyä miten otsikkohenkilö Anna Juhontytär ja tämä Sattasen tyttäreksi oletettu Marketta olivat sukua? Olisiko peräti niin, että Anna Juhontytär ei ollutkaan syntyisin Lumijoelta, vaan sodankyläläistä sukuperää? Tämän oletuksenhan ehdi jo kerran kiistää. Vai oliko Marketta Sattanenkin Oulun suunnalta muuttaneiden jälkeläinen?
Paljon avoimia kysymyksiä, lieneekö kenelläkään Sattasen sukua tutkineilla käsitystä Marketta Sattasen taustasta?
Onkohan Paavalin ja Annan tyttären Elinan syntymävuosi 1658 väärä? Jos on oikea, niin Anna Juhontytär lienee ollut samalta seudulta kuin Paavalikin. Haploryhmäkin viittaa pikemminkin Pohjanmaalle kuin saamelaiseen alkuperään.
Muutenkin tuntuu epätodennäköiseltä, että joku lappalaisisäntä olis antanut Paavalille tyttärensä vaimoksi, kun Paavali oli riidoissa lappalaisten kanssa ennen kuin sai Lapin plakaatin 1673 jälkeen luvan asettua Sompioon.
Markku Pelttari
14.07.21, 09:51
Kyllähän Elinan syntymäaika ainakin lasten syntymien perusteella näyttää suht koht oikealta. Tuohon Paavalin tuloaikaan pohjoiseen liittyy erilaisia käsityksiä. Joidenkin mukaan Paavali tuli saamelaisalueelle v. 1660 suoraan Lumijoelta. Toisten lähteiden mukaan Paavali tuli jo paljon aikaisemmin ensin Kemijärvelle setänsä Simo Simonpoika Pelkosen tilalle (Helisten). G.A. Andersson kertoi jo kauan sitten perimätietona Paavalin olleen jo Kemijärven kirkon rakennusvaiheessa puita uittamassa. Kirkkohan valmistui 1648. Eli jos Paavali saapui Kemijärvelle jo parikymppisenä nuorena miehenä, on morsian saattanut löytyä niiltäkin seuduilta. Asettelin aikaisemmin sanani hiukan väärin kirjoittaessani "sodankyläläistä sukuperää". Esimerkiksi Kemijärvellä lienee jo tuolloin asustanut parikin Juhoa, taisi olla Juho Hamara ja joku muukin, jolla saattoi olla tyttäriä.
DNA:n perusteella eivät Anna Juhontytär eivätkä Marketta Sattanenkaan liene tosiaan olleet saamelaista syntymäperää.
Yritän tällä vain selittää, että Anna Juhontytär ei välttämättä ole tullut Paavalin mukana Lumijoelta, vaan on ollut ehkä jonkin uudisasukkaan tytär (Kemijärveltä, Rovaniemeltä, Kuusamosta...)?
Kyllähän Elinan syntymäaika ainakin lasten syntymien perusteella näyttää suht koht oikealta. Tuohon Paavalin tuloaikaan pohjoiseen liittyy erilaisia käsityksiä. Joidenkin mukaan Paavali tuli saamelaisalueelle v. 1660 suoraan Lumijoelta. Toisten lähteiden mukaan Paavali tuli jo paljon aikaisemmin ensin Kemijärvelle setänsä Simo Simonpoika Pelkosen tilalle (Helisten). G.A. Andersson kertoi jo kauan sitten perimätietona Paavalin olleen jo Kemijärven kirkon rakennusvaiheessa puita uittamassa. Kirkkohan valmistui 1648. Eli jos Paavali saapui Kemijärvelle jo parikymppisenä nuorena miehenä, on morsian saattanut löytyä niiltäkin seuduilta. Asettelin aikaisemmin sanani hiukan väärin kirjoittaessani "sodankyläläistä sukuperää". Esimerkiksi Kemijärvellä lienee jo tuolloin asustanut parikin Juhoa, taisi olla Juho Hamara ja joku muukin, jolla saattoi olla tyttäriä.
DNA:n perusteella eivät Anna Juhontytär eivätkä Marketta Sattanenkaan liene tosiaan olleet saamelaista syntymäperää.
Yritän tällä vain selittää, että Anna Juhontytär ei välttämättä ole tullut Paavalin mukana Lumijoelta, vaan on ollut ehkä jonkin uudisasukkaan tytär (Kemijärveltä, Rovaniemeltä, Kuusamosta...)?
Halosilla, Kärpillä ja Klemettilä/Jaakkoloilla ei ainakaan ollut Juho-nimisiä Kemijärven alkuaikoina. Tuossahan ne Kemijärven alkuaikojen perheet melkein ovatkin. Unohtuiko joku?
Juho Hamara ei tainnut kauan viihtyä. Olisiko jättänyt tyttärensä seudulle?
Markku Pelttari
14.07.21, 12:48
Alkuperäistä 1631 maakirjaa en tarkistanut, mutta erään lähteen mukaan "Suomalainen uudisasutus Kemijärvellä" siellä olisi mainittuna Juho Heikinpoika Karvonen, Juho Ollinpoika Hamara ja Juho Mikonpoika Kättö. Mutta edelleenkään ei ole mitään näyttöä Anna Juhontyttären syntyperästä.
Vähän asian vierestä. Se mikä tässä DNA-avusteisessa sukututkimuksessa ainakin minua hämää on se, että yhdistävää linkkiä jonkun 0-tason matchin ja sinun välille ei tunnu löytyvän. Yhteyshän on kyllä olemassa, mutta se vaan on voinut tapahtua niin paljon ajassa taaksepäin, että kirjalliset dokumentit puuttuvat.
Lämmittelin omaa harrastustani uudelleen ja lisäsin siihen nämä geenitestit varalle, että kunhan tästä harmaannun lisää, minulla on mukava harrastus, jonka kanssa aika kuluu. Full-mtDNA on nyt tiedossa ja parilla 0-tason matchillä on yhteisenä esiäitinä Anna Jaakontytär Lappodius, jonka äiti on Anna Hannuntytär Sinius.
Jotenkin niin mukava olisi yhdistää oma esiäitini Maria Juhontytär tähän ketjuun, vaan ei onnistu. Se on ärsyttävää. Yhteinen esiäiti on varmaankin jossain Pohjanmaalla. Voihan toki osoittautua, että yhteys onkin esim. Venäjän Karjalassa, kun matcheja löytyy entisen NL:n alueeltakin. Mutta tämäpä se juuri on se ongelma. Yhteys voi löytyä dokumenttien aikakaudelta tai se yhteinen esiäiti elikin esimerkiksi 900-luvulla.
No tämä oli tällainen sivuhyppy, jatkakaa.
Markku Pelttari
14.07.21, 16:51
Itse asiassa nythän on löytynyt kolme GD=0 ja yksi GD=1 osumaa, joissa yhteinen esiäiti on tämä Anna Juhontytär. Se taitaa olla jopa aika hyvin verrattuna niihin kaikkiin, joilla ei tosiaan löydy osumiinsa minkäänlaista yhteistä esiäitiä. Tällainen tilanne minulla on Y-DNA puolella, BigY tehty, mutta osumat ovat niin kaukaisia ettei niistä ole sukututkimuksen kannalta mitään hyötyä. Sen sijaan serkkutestien tuloksissa on runsauden pulaa. Näyttävät lähes kaikki testatut, joilla on sukujuuret Rovaniemellä, olevan jonkun asteisia serkkuja. Ei jaksa kaikkia edes jäljittää.
Yritän tällä vain selittää, että Anna Juhontytär ei välttämättä ole tullut Paavalin mukana Lumijoelta, vaan on ollut ehkä jonkin uudisasukkaan tytär (Kemijärveltä, Rovaniemeltä, Kuusamosta...)?
Tuossa voisi olla perää. Kemijärven uudisasukkaiden 2.polven miehillä oli kai vaimoja alempaa Kemijokivarresta, ainakin osalla. Esim. Paavo Pekanpoika Halonen-Pietilän 2.vaimo lienee ollut Elina Niilontytär Kemin Koroisista ja Lauri Pekanpoika Halonen-Juujärven vaimo Marketta Ollintytär Oikarainen.
Olen sovitellut Tuomas Ollinpoika Halonen-Ollilan vaimon Anna Hannuntyttären (1626-1703) isäksi kemiläistä Hannu Sormusta..
Kemijokivartta pitkin pidettiin yhteyksiä paljoltikin alemmas jokivarteen, ja tämäkin vaihtoehto huomioitava. Sormusia ja Sormia etsin tuolla jo aiemmin (Sormi-suku), hiukan huonolla menestyksellä. Ehdottelin, josko olisivat tulleet jokivarteen ylämaalta Sormi nimellä, niin kuin se isännän nimeksi kirjattiin vuoden 1608 kymmenysluettelo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656600)on. Taisi olla lisäksi ainoa isäntä, joka lisänimellä kirjattiin!
Sormusen isäntänä kymmenysluettelossa saattoi olla jo 1570 Antti Jonsson, ilman lisänimeä. Sormi nimellä kirjasi Benedictus Savolainen kymmenyksiä kerätessään Henrik Sormen lisäksi Erkki Antinpoika Sormen vuonna 1610 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633682) ja Erkki Sormen vuonna 1611. Olen arvellut, että kirjuri olisi tiennyt, kuinka nimi kirjoitettiin, jos varsinkin oli Savolainen eli savolainen. En löydä tästä Benedictuksesta tekstiä? Ja mikäli tuolloin kymmenyksiä kokosi jo Rungius, hänkin olisi tiennyt nimen kirjoitusasun. Vuonna 1620 tiluksia viljeli jo Henrik Erkinpoika. Henrik Sormusen aikana talossa oli kaksi piikaa Kirsti ja Aili Jönssintyttäret, joiden nimet viittaavat lappalaisnimiin. Useinkin lienevät palkolliset talossa olleet jollakin tapaa sukulaisiakin. Sormusen isännäksi tuli yhtäkkiä 1673 Henrik Hannunpoika ja olen epäillyt, että isänsä Hannu olisi ollut Erkki Antinpojan veli? Varsinkin kun vaimo oli Marketta Ollintytär, eikä sopisi nimensä puolesta olemaan talon tyttäriä.
Toisaalta talossa oli vuoden 1653 tiedoissa talossa oli kolmekin naimaikäistä tytärtä, joista yksi poistui talosta seuraavana vuonna 1654. Jos tämä olisi ollut Anna Hannuntytär, olisi hän ollut lähes kolmekymmenvuotias, mikäli hän syntyi noin 1626. Kuolajärvellä Tuomas Ollinpojan vaimo Anna Hannuntytär kantoi haploryhmää U5b1b1a1a, mitä tuo sitten kertoisikaan, ainakin skandinaaviperimästä?
Olen yrittänyt etsiä Anna Hannuntyttären sukulaisia Kuolajärveltä, tosin onnistumatta. Vuonna 1555 Kursussa eleli yhteensä 19 kotakuntaa. Vuoden 1588 tiedoissa sanotaan Kuolajärven metsälappalaisten luettelon[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) mukaan eläneen Hannu Ollinpojan, ja saattaisiko tämä olla Annan isä, eli Oia [Olli] Ikäpäivänpojan poika.
Toki Paakkolakin taisi saada asukkaita idästä käsin, sillä varsinkin Rungiuksen aikana kylä kirjattiin Sordalan ja Paculan nimillä, ja taisipa vastaava koskipaikka sijaita Vuoksen vesistön Paakkolankoskella.
________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemin lapin tilikirja 1580 – 1588 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657829
Kemijokivartta pitkin pidettiin yhteyksiä paljoltikin alemmas jokivarteen, ja tämäkin vaihtoehto huomioitava. Sormusia ja Sormia etsin tuolla jo aiemmin (Sormi-suku), hiukan huonolla menestyksellä. Ehdottelin, josko olisivat tulleet jokivarteen ylämaalta Sormi nimellä, niin kuin se isännän nimeksi kirjattiin vuoden 1608 kymmenysluettelo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656600)on. Taisi olla lisäksi ainoa isäntä, joka lisänimellä kirjattiin!
Sormusen isäntänä kymmenysluettelossa saattoi olla jo 1570 Antti Jonsson, ilman lisänimeä. Sormi nimellä kirjasi Benedictus Savolainen kymmenyksiä kerätessään Henrik Sormen lisäksi Erkki Antinpoika Sormen vuonna 1610 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633682) ja Erkki Sormen vuonna 1611. Olen arvellut, että kirjuri olisi tiennyt, kuinka nimi kirjoitettiin, jos varsinkin oli Savolainen eli savolainen. En löydä tästä Benedictuksesta tekstiä? Ja mikäli tuolloin kymmenyksiä kokosi jo Rungius, hänkin olisi tiennyt nimen kirjoitusasun. Vuonna 1620 tiluksia viljeli jo Henrik Erkinpoika. Henrik Sormusen aikana talossa oli kaksi piikaa Kirsti ja Aili Jönssintyttäret, joiden nimet viittaavat lappalaisnimiin. Useinkin lienevät palkolliset talossa olleet jollakin tapaa sukulaisiakin. Sormusen isännäksi tuli yhtäkkiä 1673 Henrik Hannunpoika ja olen epäillyt, että isänsä Hannu olisi ollut Erkki Antinpojan veli? Varsinkin kun vaimo oli Marketta Ollintytär, eikä sopisi nimensä puolesta olemaan talon tyttäriä.
Toisaalta talossa oli vuoden 1653 tiedoissa talossa oli kolmekin naimaikäistä tytärtä, joista yksi poistui talosta seuraavana vuonna 1654. Jos tämä olisi ollut Anna Hannuntytär, olisi hän ollut lähes kolmekymmenvuotias, mikäli hän syntyi noin 1626. Kuolajärvellä Tuomas Ollinpojan vaimo Anna Hannuntytär kantoi haploryhmää U5b1b1a1a, mitä tuo sitten kertoisikaan, ainakin skandinaaviperimästä?
Olen yrittänyt etsiä Anna Hannuntyttären sukulaisia Kuolajärveltä, tosin onnistumatta. Vuonna 1555 Kursussa eleli yhteensä 19 kotakuntaa. Vuoden 1588 tiedoissa sanotaan Kuolajärven metsälappalaisten luettelon[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) mukaan eläneen Hannu Ollinpojan, ja saattaisiko tämä olla Annan isä, eli Oia [Olli] Ikäpäivänpojan poika.
Toki Paakkolakin taisi saada asukkaita idästä käsin, sillä varsinkin Rungiuksen aikana kylä kirjattiin Sordalan ja Paculan nimillä, ja taisipa vastaava koskipaikka sijaita Vuoksen vesistön Paakkolankoskella.
________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemin lapin tilikirja 1580 – 1588 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657829
Anna Hannuntyttären itälappilaisuus tai saamelaisuus on epätodennäköistä, koska mtDNA Full Sequence -osumat löytyvät linjalla Norjan Ruijan länsiosa- Norjan Tromssan alue-Tornionlaakso-Oulun seutu-Keski-Suomi/Pieksämäen seutu/Etelä-Pohjanmaa-Pirkanmaa-Varsinais-Suomi. Muutama hajaosuma Pohjanlahden länsirannalla ja yksi Nurmeksessa. Tosin Kemin alueeltakaan ei ole. Joten todennäköisesti Anna Hannuntytär oli kotoisin Oulun alueelta.
Anna Hannuntyttären itälappilaisuus tai saamelaisuus on epätodennäköistä, koska mtDNA Full Sequence -osumat löytyvät linjalla Norjan Ruijan länsiosa- Norjan Tromssan alue-Tornionlaakso-Oulun seutu-Keski-Suomi/Pieksämäen seutu/Etelä-Pohjanmaa-Pirkanmaa-Varsinais-Suomi. Muutama hajaosuma Pohjanlahden länsirannalla ja yksi Nurmeksessa. Tosin Kemin alueeltakaan ei ole. Joten todennäköisesti Anna Hannuntytär oli kotoisin Oulun alueelta.
Uskaltaisin väittää Anna Hannuntyttären esivanhempien olleen sitä hämäläistä/länsisuomalaista väestöä, joka asettui Oulun eteläpuoliselle rannikolle 1300-1400-luvuilla.
Toisaalta talossa oli vuoden 1653 tiedoissa talossa oli kolmekin naimaikäistä tytärtä, joista yksi poistui talosta seuraavana vuonna 1654. Jos tämä olisi ollut Anna Hannuntytär, olisi hän ollut lähes kolmekymmenvuotias, mikäli hän syntyi noin 1626. Kuolajärvellä Tuomas Ollinpojan vaimo Anna Hannuntytär kantoi haploryhmää U5b1b1a1a, mitä tuo sitten kertoisikaan, ainakin skandinaaviperimästä?
Tuomaan ja Annan Olli-poika syntyi v.1649.
Annan haploryhmä kertoo länsisuomalaisesta syntyperästä, kuten aiemmassa viestissä todistelen. Pariskunta ei käsittääkseni muuttanut Kuolajärvelle, vaan pysyi Kemijärvellä. Tämä Olli-poika muutti Kursuun Kuolajärvelle.
En käy arvelemaan Anna Hannuntyttären tulosuuntaa, ja juuret voivat olla läntisellä rannikolla hyvinkin.
Olen ymmärtänyt, että Olli Paavalinpoika Halonen syntyi noin 1602 ja vaimonsa Marketta olisi ollut Tennoja Kuolajärveltä. Olli Paavalinpoika mainitaan isäntänä Kemijärvellä talossaan 1641 alkaen, eli vasta nelikymppisenä, ja kaksin vaimon kanssa. Taloudessa mainitaan kolme henkilöä vuodesta 1648 alkaen, jolloin periaatteessa taloon olisi syntynyt jo pojanpoika Olli vuonna 1648. Tuomas Ollinpoikaa ei kuitenkaan mainita missään ja isänsäkin vasta 1641 mainitaan talossaan Kemijärvellä. Saattoivatko asua Tuomaan syntymän aikaan jossakin muualla?
Vuoden 1675 tositekirjassa Olli Halonen asui taloaan ja hänen jälkeensä maakirjassa tilan isäntänä oli vuodesta 1677 Tuomas Halonen (lähemmäs 60 vuotiaana), joka 1680 tilikirjassa on kirjattu Tuomas Ollinpoika Halosena, aina vuoteen 1687. Seuraavan vuoden 1688 tositekirjan mukaan taloa asui Olli Tuomaanpoika vaimonsa Britan kanssa ja lisäksi talossa mainitaan isän veli Lauri Ollinpoika. Olli Tuomaanpoika mainitaan Halosena vuoteen 1702 ja vuodesta 1704 maakirjassa isäntänä oli Olli Tuomaanpoika Ollila vaimonsa Priitan kanssa sekä poika Matin ja Anna-sisaren kanssa. Ollilan isäntänä oli vuoden 1710 maakirjassa Matti Ollila ja seuraavana vuonna siellä asui myös veljensä Olli, kuten myös tositekirjassa vuodelta 1713.
Voidaanko todistaa se kohta tarinasta, että Tuomas Ollinpoika siirtyi Kuolajärvelle sotaväenottoa karkuun? Jostakin olen kirjannut, että Tuomas olisi syntynyt Kuolajärvellä??
Jos tarkentaisitte minulle, olenko tulkinnut Halos-Ollilan asukkaita sinne päinkään:confused:
En käy arvelemaan Anna Hannuntyttären tulosuuntaa, ja juuret voivat olla läntisellä rannikolla hyvinkin.
Olen ymmärtänyt, että Olli Paavalinpoika Halonen syntyi noin 1602 ja vaimonsa Marketta olisi ollut Tennoja Kuolajärveltä. Olli Paavalinpoika mainitaan isäntänä Kemijärvellä talossaan 1641 alkaen, eli vasta nelikymppisenä, ja kaksin vaimon kanssa. Taloudessa mainitaan kolme henkilöä vuodesta 1648 alkaen, jolloin periaatteessa taloon olisi syntynyt jo pojanpoika Olli vuonna 1648. Tuomas Ollinpoikaa ei kuitenkaan mainita missään ja isänsäkin vasta 1641 mainitaan talossaan Kemijärvellä. Saattoivatko asua Tuomaan syntymän aikaan jossakin muualla?
Vuoden 1675 tositekirjassa Olli Halonen asui taloaan ja hänen jälkeensä maakirjassa tilan isäntänä oli vuodesta 1677 Tuomas Halonen (lähemmäs 60 vuotiaana), joka 1680 tilikirjassa on kirjattu Tuomas Ollinpoika Halosena, aina vuoteen 1687. Seuraavan vuoden 1688 tositekirjan mukaan taloa asui Olli Tuomaanpoika vaimonsa Britan kanssa ja lisäksi talossa mainitaan isän veli Lauri Ollinpoika. Olli Tuomaanpoika mainitaan Halosena vuoteen 1702 ja vuodesta 1704 maakirjassa isäntänä oli Olli Tuomaanpoika Ollila vaimonsa Priitan kanssa sekä poika Matin ja Anna-sisaren kanssa. Ollilan isäntänä oli vuoden 1710 maakirjassa Matti Ollila ja seuraavana vuonna siellä asui myös veljensä Olli, kuten myös tositekirjassa vuodelta 1713.
Voidaanko todistaa se kohta tarinasta, että Tuomas Ollinpoika siirtyi Kuolajärvelle sotaväenottoa karkuun? Jostakin olen kirjannut, että Tuomas olisi syntynyt Kuolajärvellä??
Jos tarkentaisitte minulle, olenko tulkinnut Halos-Ollilan asukkaita sinne päinkään:confused:
Minusta Tuomas ei koskaan mennyt Kuolajärvelle. Hän tuskin syntyi Kuolajärvellä, vaan tuli vanhempiensa mukana Oulun pitäjän Niskankylästä. On epätodennäköistä, että vaimo Anna Hannuntytär olisi ollut lappalainen. Tuohon aikaan seka-avioliittoja ei vielä ollut ainakaan niinpäin, että lappalaisneito olisi avioitunut suomalaiskylään.
Tosin Halosen veljeksistä vanhin Paavali saattoi tulla jo 1611 Kemijärvelle ainakin joksikin aikaa ellei pysyvästi. Muiden veljien Ollin ja Pekan tuloajasta en tiedä, mutta olettaisin, että 1630-luvulla, jolloin isoveli Paavali näkyy Kemijärven vero- ja maakirjoissa. Olli olisi ollut vuonna 1611 9-vuotias, täysi-ikäinen siis vuonna 1620. On toki mahdollista, että nuoremmat veljet olisivat tulleet isoveljen mukana jo 1611 ja ainakin Olli löytänyt vaimon Kuolajärveltä. Pidän kuitenkin epätodennäköisenä. Veljesten vanhemmat eivät käsittääkseni tulleet Kemijärvelle.
Mitä sotaväenottoon tulee, niin käsittääkseni Kemijärvi ei kuulunut 1600-luvulla sotaväenoton piiriin. Uudisasukkaitahan houkuteltiin sinne nimenomaan vapautuksella sotaväenotosta.
Minusta Tuomas ei koskaan mennyt Kuolajärvelle. Hän tuskin syntyi Kuolajärvellä, vaan tuli vanhempiensa mukana Oulun pitäjän Niskankylästä.
Olli Halonen ilmaantui Paavalin ja Pekan rinnalle Kemijärven henkikirjaan vuodesta 1641 ja taloudessa asui isännän lisäksi vain vaimo. Mietin, missä Tuomas oli, sillä oli tuohon aikaan 21-vuotias.
Olli Paavonpoika mainitaan edelleen 1648 kahden hengen taloudessa, mutta 1652 kolmen hengen taloudessa. Tuolloin syntyi jo Tuomas Ollinpojan poika Olli, ja missä Tuomas oli jos hän ei näy Kemijärven kirjoissa kuin vasta 1677 vuodesta.
Sorry, taisi mennä Off-topiciksi:eek: ja siirrän Anna Hannuntyttären sekä Ollilan väen toisaalle.
Markku Pelttari
13.08.21, 06:42
Nyt minulle ilmaantui uusi K1c1c-osuma lisää, jossa geneettinen etäisyys on nolla. Ja jälleen jäljet johtavat Matti Matinpoika Hiltusen (n. 1657 Pudasjärvi - n. 1701 Kuusamo) puolisoon Markettaan (n. 1657 - n. 1697). Ja jälleen tyttärensä Anna Matintytär Hiltusen kautta (Heikki Heikinpoika Veteläisen puoliso). Anna Juhontyttären juuret näyttäisivät siis entistä vahvemmin olevan Pudasjärven suunnalla tai ainakin Pohjois-Pohjanmaalla, ei toki mikään yllätys.
Markku Pelttari
27.08.21, 10:07
Tuolla Genissä näyttää Matti Matinpoika Hiltunen Jr:n lähisukulaiset olevan/olleen oikein kunnolla sekaisin (isä, puoliso jne.). Olen yrittänyt niitä korjailla, mutta kaikkia ei näköjään pysty yksinkertaisilla tempuilla tekemään. esimerkiksi henkilön väärää isää on vaikea irrottaa, kun Geni estää sen sillä perusteella, että sukupuu katkeaa?
Jos geni.com ei anna irroittaa vääriä, niin helpointa on varmaankin mennä tuonne https://www.facebook.com/groups/yhteissukututkimus/announcements ja kelata hieman sivua alaspäin kunnes tulee virheketju näkyviin ja postata sinne perään geni-linkki ja kuka pitäisi irrottaa tai siirtää mihin. Ja lopuksi kun joku on korjannut asian, niin tarkistaa onko ok ja poistaa oma kysymys virhe-ketjusta.
MIka, lydätkö helposti jonkun lähteen tuosta sotaväen alueellisesta vapautuksesta. Se oli minulle uusi tieto.
Markku Pelttari
20.09.21, 17:34
Jatketaan Anna Juhontyttären äitilinjan selvitystä yhdellä uudella GD=1 osumalla. Valitettavasti osuman tiedot ovat hyvin niukat, ainoa vinkki on, että vanhin tunnettu äitilinjan henkilö on Valborg Tauriatar s. 1730 ja k. 1808. Näillä tiedoilla ainoa sopivalta tuntuva henkilö on Risto Ristonpoika Tauriaisen (s. 1695 Suomussalmi, k. 13.4.1739 Kuusamo) tytär Valpuri Ristontytär Tauriainen (s. 1730 Kuusamo, k. 18.1.1800 Pudasjärvi, Kollaja). Valpurin puoliso oli Sakarias Koljonen.
Valpurin isä Risto Ristonpoika Tauriainen oli kahdesti aviossa, ensimmäinen puoliso oli nimeltään Maria, Genin tietojen mukaan Maria Paavontytär s. 1695 Oulu, k. 1729 Kuusamo. Marian kuoleman jälkeen Risto nai v. 1734 henkilön Ingrid Huonotar l. Huovitar s. 1694 Kuusamo, k. 20.3.1767 Kuusamo. Kumpi sitten oli Valpurin äiti? Valpurin syntymä- ja Marian kuolinvuodessa saattaa olla sen verran heittoa, että Maria vaikkapa kuoli synnytykseen. Vai ehtikö Ingrid synnyttää Valpurin neljä vuotta ennen häitä?
Tauriaisten sukua on tutkittu kovasti. Mahtaako kenelläkään olla parempaa tietoa Valpuri Ristontytär Tauriaisen äidistä?
Markku Pelttari
25.12.21, 09:24
Päivitystä K1c1c-haploryhmän osumiin (MtDNA). Tätä ketjua aloittaessani minulla oli 9 kpl GD=0 osumaa. Nyt niitä on 11. Viimeisin joulukuussa, mutta ainakin toistaiseksi ilman tietoa sukupuusta tai esivanhemmista. Elokuussa oli jo tullut osuma, jossa oli tiedot sukupuusta. Siinä vanhin äitilinjan edustaja Heikki Veteläisen puoliso Anna Matintytär (1678 - 1736) Kuusamosta. Ja niinkuin ketjun alkupuolella olemme jo oppineet, kyseessä on Matti Matinpoika Hiltusen ja Marketan tytär Anna. Mirkkan totesi postauksessaan, että taitavat kaikki Kuusamon K1c1c-osumat olla Matti Matinpoika Hiltusen jälkeläisiä ja tämä elokuun osuma vahvistaa tätä käsitystä. Pimennossa ovat kuitenkin edelleen tarkemmat tiedot Matti Matinpoika Hiltusen puolisosta Marketasta (s.n. 1657 Pudasjärvi? - k.n. 1697 Kuusamo).
Anna Juhontyttärestä ei uutta raportoitavaa.
Markku Pelttari
27.01.22, 19:31
Ja päivitystä. Tuo alussa mainittu osuma Anna Matintytär Tuuliainen s. 1722 voitaneen pyyhkäistä pois listalta. Geniin on ilmestynyt hänelle haploryhmä W1e1. Sukujohto näyttää pitävältä eli K1c1c-osumassa sukujohto lienee virheellinen vaikka kirjaajana näyttäisi olevan sukukirjojakin tehnyt henkilö.
Markku Pelttari
28.01.22, 09:54
Ja virhehän siinä Anna Tuuliaiseen johtaneen osuman sukujohdossa on. Eli oikea varhaisin tunnettu äitilinjan äiti on tuo jo tuttu Anna Matintytär Hiltunen Kuusamosta (n. 1678 - 24.1.1736) tai paremminkin hänen äitinsä Marketta. Näinhän Markus jo tuolla ketjun alussa ounasteli, että kaikki Kuusamon K1c1c-osumat päätyvät häneen.
Paavali Pelkosen vaimo Anna Juhontytär mainitaan kai ensimmäisen kerran 1664 Kemijärvellä.
Sitä ennen Paavali yritti kai poikamiehenä asettua Sompioon 1661,mutta hänet karkotettiin ja hän palasi kotiseudulleen Lumijoelle.
Eli Anna Juhontytär ei välttämättä ollut Oulun seudulta. Vai oliko Anna Lumijoella Paavalin ensimmäisen yrityksen aikana? Annan syntymävuosi oli kai 1627.
Markku Pelttari
31.01.22, 18:27
Vanhin tunnetuista lapsista Elin lienee syntynyt n. 1658 eli ainakin silloin ovat jo Paavali ja Anna olleet yhdessä.
Hämmästyin kun luin yhden käräjäpöytäkirjan jossa Påhl Mårtensson Luirolla mainitaan olevan yksi puolisisko, Brita Jacobsdotter, jonka äiti oli Anna Påhlsd:r Pelkonen.
Tämä Brita Jacobsdotter oli v. 1748 leskivaimo Kemijärveltä. Tietäisikö joku kuka tässä on kyseessä?
Näyttäisi myös siltä, että puolet Mårten Persson Luiron lapsista syntyivät jonku edellisen puolison kanssa ja Anna Påhlsd:r Pelkonenkin olisi saanut ainakin yhden lapsen jonku Jacobin kanssa!
Svea-Hovrätt--Advokatfiskalen-Norrbottens-län-BD-EXIe-4194-1748-Bild-5800-Sida-572:
Öfwer enckans ifrån Kemiträsk hustru Brita Jacobsdotters giorda ansökning, det måtte hennes här i Byalaget wistande halfbroder, Pål Mårtensson ålagt warda, at til henne afgifwa en ko, i ärsättning för den ko hennes för 40 år sedan afl:na moderfader Pål Pelkonen i lifstiden henne gifwit hafwa skal;
OK. Olen ehkä löytänyt ratkaisun tähän hämmennykseen.
Kemijärven rippikirjassa 1778-1786 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961936343&aineistoId=1243670809), Isokylän Joutsijärvellä kuoli 'mormor Brita' s. 1690, k. 8.12.1780 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/93.htm).
Hän näyttäisi olevan Anna (1747-1782) ja Matts (1749-1803) Joutsijärven äidinäiti.
Heidän äiti oli Eva Larsdotter Lauri s. 20.5.1724, k. 7.5.1799 ja hänen äiti olisi sitten tämä Brita Jacobsd:r Luiro.
Voit olla Mirkkan hyvinkin oikeilla jäljillä. Aikoinaan yritin sovitella Brita Luiroa s.1690 Luiron sukuun siinä onnistumatta. Nyt tuo 1748 käräjäpöytäkirja selkeyttää asiaa hiukan. Katselin tuota kyseistä vuoden 1748 käräjäpöytäkirjaa mutta omassa vanhan ruotsin luetun ymmärtämisessä on vielä parantamisen varaa.
Markku Pelttari
27.10.23, 09:27
Aika mystinen juttu. Anna Påhlsdotter Pelkosen ensimmäinen lapsi Mårten Pehrsson Luiron kanssa taisi olla Brita (1691-1731), joka sittemmin oli aviossa Urban Törmä-Karpisen kanssa. Olisiko Annalla voinut olla toinen Brita-niminen, siis avioton tytär, joka olisi syntynyt vain noin vuotta aikaisemmin? Kuulostaa vähintäänkin oudolta.
Olisikohan tuo Brita-mummo ollut oikeudessa hakemassa lehmää virheellisin sukulaisuustiedoin?
Markku Pelttari
28.10.23, 12:42
Miltä käräjiltä tuo vuoden 1748 lainaus muuten oli, Sodankylästäkö vaiko Kemistä. En ole onnistunut löytämään.
Sompion ja Kemikylän käräjät 12.2.1748 (Svea-Hovrätt--Advokatfiskalen-Norrbottens-län-BD-EXIe-4194-1748-Bild-5800-Sida-572)
Siellä myös mainitaan, että Anna Påhlsd:r Pelkonen kuoli 90-vuotiaana marraskuussa 1747.
Uskoisin kuitenkin +80-vuotiaana, siis hän oli syntynyt ainakin 1660-luvulla. Tuskin hän synnytti Maria, Malin ja Margethan yli viisikymppisenä!
Markku Pelttari
31.10.23, 14:30
Kirkonkirjoista löytyy uusia yllätyksiä.
Kemijärven seurakunnan arkisto - IAa:3 Rippikirjat 1739-1759, jakso 21: Öfverby - Imboinen , Siger , Räisänen ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961923992&aineistoId=1243668530 / Viitattu 31.10.2023
Ylärivillä Matts Imbonen s. 8.12.1705 ja vaimonsa Margetha Mårtensdotter (Luiro) s. 22.6.1710. Heidän alapuolellaan Margetha Luiro, jonka mainitaan kuolleen. Kuolleiden luettelosta löytyykin Margetha Martinsdotter Luiro k. 6.3.1742, ikä 44 vuotta. Siis kaksi eri-ikäistä Margetha Mårtensdotter Luiroa! Kuinkas tämä selitetään? Ja edelleen Margethojen alle ilmestyy 1743 piika Eva, joka lienee juuri tämä Eva Larsdotter, joka avioituu 1746 Lars Mattsson Ollilan kanssa.
Kun sitten jatkamme seuraavaan rippikirjan jaksoon, on Mattsin ja Margathan seuraan ilmaantunut 1690 syntynyt Brita Luiro, joka sitten siirtyy toiselle lehdelle tyttärensä Evan ja vävyn kanssa.
Kemijärven seurakunnan arkisto - IAa:3 Rippikirjat 1739-1759, jakso 57: Öfverby - Ollila , Imbonen ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961924025&aineistoId=1243668530 / Viitattu 31.10.2023
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.