Heikki Kemiläisen vaimo Kristiina Samuelintytär Kempeleestä

[Hannu Toivonen]

Onkohan tätä Iistä olevan valtiopäivämiehen ja kirkonisännän Juho Junnilan pojan Heikin vaimon Kristiina Samuelintyttären Kempeleestä sukujuuria tutkittu.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1680-1700_ik255/3.htm

Olisiko sama Kristiina piikana 1681 Pohjois-Iin Gabriel Knuutinpoika Päkkilässä ennenkuin vihittiin 30.11.1681 Heikki Juhonpoika Junnilan-Kemiläisen kanssa.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=382&kuid=12647391&amnimeke=Pohjanmaan+l%C3%A4%C3%A4nin+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Tositekirja+1681-1681+%289182%29&ay=1973473&sar

Kempeleen Junttilan kestikievarilla Samuel Antinpoika Junttilalla oli henkikirjassa 1678 piika Kristiina, joka häviää pois..

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=96&kuid=12645818&amnimeke=Pohjanmaan+l%C3%A4%C3%A4nin+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Tositekirja+1678-1678+%289175%29&ay=1973089&sartu

[Jouni Kaleva]

Kempeleessä näkyy 1680 Erik Eliaksenpk. Tuohinojan talo, jossa vaimo Beata Samuelintytär, sekä vaimon sisar Kirstin Samuelintytär.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761771

[Jouni Kaleva]

HK 1676 Kempele näkyy Samuel Bertilinpk. Tuohinojan leski Margareta Knutintytär, vävy Erik Eliaksenpoika, jonka vaimo on Beata Samuelintytär. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650486
HK 1677 samat kolme henkilöä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648948
HK 1678 näkyy leski-Margareta ottaneen toisen miehen, isännäksi tullut Sigfrid Eskilinpoika. Vävy Erik Eliaksenpoika ja vaimo Beata Samuelinpoika jatkavat. Lisäksi kirjattu piika, jolla ei kuitenkaan nimeä eikä henkirahaa. Kukaties tämä juuri on Kirsti Samuelintytär, joka tässä vaiheessa olisikin piikana Samuel Antinpk. Junttilan talossa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645818

[Hannu Toivonen]

Kempeleessä näkyy 1680 Erik Eliaksenpk. Tuohinojan talo, jossa vaimo Beata Samuelintytär, sekä vaimon sisar Kirstin Samuelintytär.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761771

Suuret kiitokset jälleen ! Erittäin johdonmukaiselta näyttää Kirsti Samuelintyttären tie. Piikana 1678 Junttilalla, nimenomaan siis piikana, 1680 vaimon sisko Tuohinojan talossa ja 1681 Pohjois-Iin Päkkilässä piikana ja sitten Pohjois-Iin Junnilassa pojan vaimona.
Täytynee tutkia Tuohinojan talon vaiheista Limingan käräjiltä..

[Hannu Toivonen]

Tuohino näyttäisi kaiketi olevan tuo talo Kempeleessä nykyisin.

Mikähän lie Kirstin vienyt Kempeleeltä Iihin saakka piikomaan ja sitten vaimoksikin. Olisiko Margareetta Knuutintytär Tuohino ollut Gabriel Knuutinpoika Päkkilän sisko ? Täysin arvailua toistaiseksi..

[Hannu Toivonen]

Löytyi Limingan syyskäräjiltä 1675 sopimus, missä veljekset Samuel ja Antti Pertunpojat Kempeleen Tuohinon yhden manttaalin perintötalosta hoitivat veljellisessä sovussa taloa ja huolehtivat iäkkään äitinsä Agneta Laurintyttären elatuksesta.

hakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=236&kuid=3723264&amnimeke=Pohjanmaan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomio kirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+pöytäkirjat&aynimi=Varsin

Veljesten isä Perttu Antinpoika isännöi Tuohinoa vielä 1671, mutta oli sitten kuollut jo ennen vuotta 1675. Perttu isännöi jo 1640-luvulla Tuohinoa.

Vuoden 1671 henkikirjassa Tuohino oli kestikievari.

[Hannu Toivonen]

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=236&kuid=3723264&amnimeke=Pohjanmaan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomio kirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaiste

[Jouni Kaleva]

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=236&kuid=3723264&amnimeke=Pohjanmaan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomio kirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaiste


Tämä linkki ei avaudu. Server Error??

[Hannu Toivonen]

Yritän kohta uudelleen. Jokin palvelinvirhe..

[Hannu Toivonen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723264

[Jouni Kaleva]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723264
Nyt OK, kiitos!

[Jouni Kaleva]

Löytyi Limingan syyskäräjiltä 1675 sopimus, missä veljekset Samuel ja Antti Pertunpojat Kempeleen Tuohinon yhden manttaalin perintötalosta hoitivat veljellisessä sovussa taloa ja huolehtivat iäkkään äitinsä Agneta Laurintyttären elatuksesta.

hakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=236&kuid=3723264&amnimeke=Pohjanmaan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomio kirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+pöytäkirjat&aynimi=Varsin

Veljesten isä Perttu Antinpoika isännöi Tuohinoa vielä 1671, mutta oli sitten kuollut jo ennen vuotta 1675. Perttu isännöi jo 1640-luvulla Tuohinoa.

Vuoden 1671 henkikirjassa Tuohino oli kestikievari.
HK 1654 näkyy Kempeleessä kokomanttaalin isäntä Bertil Andersson, jolla vaimo, 2 poikaa, 1 tytär. Lienee tämä. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9309&pnum=185

[Jouni Kaleva]

HK 1654 näkyy Kempeleessä kokomanttaalin isäntä Bertil Andersson, jolla vaimo, 2 poikaa, 1 tytär. Lienee tämä. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9309&pnum=185
Bertill Andersson näkyy kokomantt. isäntänä jo maakirjassa 1637.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260686

[Jouni Kaleva]

Bertill Andersson näkyy kokomantt. isäntänä jo maakirjassa 1637.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260686
Ja 1633 oli Bertill Anderssonin talo 1 1/4 manttaaalia.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655227

[Hannu Toivonen]

Kempeleen ruodutusluettelossa 1629 oli jo Perttu Antinpoika yhden manttaalin isäntänä.
1627 isännöi 80 vuotias isäntä Antti Laurinpoika ja poikansa 40 vuotias Perttu Antinpoika sekä veljenpoika Erkki Antinpoika 15 vuotta.

Aivan selvästi liioiteltiin ikää ettei jouduttu sotilaaksi. Sotilaaksi joutuminen oli liki kuolemantuomio.

[emankinen]

Onko kyseessä tämä Tuohinon tila Kempeleessä?
https://www.tuohino.fi/
Linkissä kuva josta löytyy sukujuonto Isotuohinon tilan isännistä.

[Jouni Kaleva]

Onko kyseessä tämä Tuohinon tila Kempeleessä?
https://www.tuohino.fi/
Linkissä kuva josta löytyy sukujuonto Isotuohinon tilan isännistä.


Joo, nyt puhutaan neljästä ensimmäisestä kiveen hakatusta sukupolvesta.

[Jouni Kaleva]

Kempeleen ruodutusluettelossa 1629 oli jo Perttu Antinpoika yhden manttaalin isäntänä.
1627 isännöi 80 vuotias isäntä Antti Laurinpoika ja poikansa 40 vuotias Perttu Antinpoika sekä veljenpoika Erkki Antinpoika 15 vuotta.

Aivan selvästi liioiteltiin ikää ettei jouduttu sotilaaksi. Sotilaaksi joutuminen oli liki kuolemantuomio.
Tuossa ruodutuksessa 1627 on ruodussa nro 24 mainitut miehet. Tuosta kyllä syntyy vaikutelma, että Perttu Antinpoika ja Erkki Antinpoika ovat molemmat vanhanisännän poikia eli veljeksiä/velipuolia. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=54

Ruodusta sai vapautuksen vasta 60v täytettyään. Antti-isännällä ei ollut tarvetta liioitella korkeaa ikäänsä enempää. Perttua liioittelu ei myöskään olisi pelastanut, ellei häntä olisi uskottu 60-vuotiaaksi. Erkki olisi voinut säästyä, jos ikä olisi pyöristynyt yhdellä vuodella alaspäin. Luulisin, että rekrytilaisuudessa miehet tarkkaankin kyttäsivät toisiaan sekä iän että vammaisuuden suhteen, jotta kukaan ei pääsisi vilungilla vapaaksi.

Osa ikämäärityksistä luettelossa on aivan tarkkoja, osa varmaan pyöristetty 10 vuoden tarkkuuteen, varsinkin, jos se ei vaikuttanut lopputulokseen. Osassa ei asianomainen itse tiennyt ikäänsä kauhean tarkasti, luullakseni.

Voitaneen todeta, että Perttu synt. noin 1590 (kuoli 1671-1674, jolloin oli noin 80-85v, eli iäkkääksi kuten isänsäkin) ja Antti synt. n. 1550.

[Hannu Toivonen]

Onko kyseessä tämä Tuohinon tila Kempeleessä?
https://www.tuohino.fi/
Linkissä kuva josta löytyy sukujuonto Isotuohinon tilan isännistä.

Kyllä on sama tila ja on ollut tiettävästi samalla suvulla perintötalona 1579 lähtien ! Ei aivan tavallista.

[Hannu Toivonen]

Tuossa ruodutuksessa 1627 on ruodussa nro 24 mainitut miehet. Tuosta kyllä syntyy vaikutelma, että Perttu Antinpoika ja Erkki Antinpoika ovat molemmat vanhanisännän poikia eli veljeksiä/velipuolia. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=54

Ruodusta sai vapautuksen vasta 60v täytettyään. Antti-isännällä ei ollut tarvetta liioitella korkeaa ikäänsä enempää. Perttua liioittelu ei myöskään olisi pelastanut, ellei häntä olisi uskottu 60-vuotiaaksi. Erkki olisi voinut säästyä, jos ikä olisi pyöristynyt yhdellä vuodella alaspäin. Luulisin, että rekrytilaisuudessa miehet tarkkaankin kyttäsivät toisiaan sekä iän että vammaisuuden suhteen, jotta kukaan ei pääsisi vilungilla vapaaksi.

Osa ikämäärityksistä luettelossa on aivan tarkkoja, osa varmaan pyöristetty 10 vuoden tarkkuuteen, varsinkin, jos se ei vaikuttanut lopputulokseen. Osassa ei asianomainen itse tiennyt ikäänsä kauhean tarkasti, luullakseni.

Voitaneen todeta, että Perttu synt. noin 1590 (kuoli 1671-1674, jolloin oli noin 80-85v, eli iäkkääksi kuten isänsäkin) ja Antti synt. n. 1550.

Erkki Antinpoika oli Perttu Antinpojan veljenä 1627, mutta sitten jo 1629 veljenpoikana.
Perttu Antinpoika oli sekä ruodutuksessa 1627 että 1629 40-vuotias, Siitä päättelin.
Totta kyllä. Vanhaksi elivät niin Antti Laurinpoika kuin Perttu Antinpoikakin.
Limingan käräjillä 1678 ja 1679 esiintyy useassa vähäisessä heinänkorjuujutussa KESTIKIEVARI Antti Pertunpoika ja veljensä Samuelin vaimon Beatan toinen mies Sipi Eskonpoika Tuohino.
Kirsti Samuelintyttären tytär muuten oli nimeltään Beata Heikintytär..

[Jouni Kaleva]

Erkki Antinpoika oli Perttu Antinpojan veljenä 1627, mutta sitten jo 1629 veljenpoikana.
Perttu Antinpoika oli sekä ruodutuksessa 1627 että 1629 40-vuotias, Siitä päättelin.
Totta kyllä. Vanhaksi elivät niin Antti Laurinpoika kuin Perttu Antinpoikakin.
Limingan käräjillä 1678 ja 1679 esiintyy useassa vähäisessä heinänkorjuujutussa KESTIKIEVARI Antti Pertunpoika ja veljensä Samuelin vaimon Beatan toinen mies Sipi Eskonpoika Tuohino.
Kirsti Samuelintyttären tytär muuten oli nimeltään Beata Heikintytär..


Niinpä on! Ruodutus 1629 ei enää näy vanhaisäntä Antti Laurinpoikaa, lienee siis kuollut 1627-29 välillä.
Bertil (40v) on isäntä ja Erkki Antinpoika (16v) on veljenpoika. Jossakin on siis ollut Antti Antinpoika, joka ei ole läsnä 1627-29, kaiketi jo kuollut...
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=44

[Ritva Nygren]

Olisko Kirsti Samuelintyttären veli tuo Aappo:

Laamanninkäräjät 21.8.1702 s. 23-25 (asia 13) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28136378
Abraham Samuelsson Tuohino Kempeleestä, viittaus (Limingan) käräjät 13.2.1702 Tuohinon ja hänen lankonsa Daniel Danielsson Haapaniemen sekä anoppinsa Lastikan välillä, perintöasioita, hänen autuas appensa monta kertaa ennen kuolemaansa sanonut, että hänellä on 30.000 kuparitaaleria plootuina, dukaatteina ym. kolikoina ja iso kasa hopealusikoita, lanko ja anoppi jakaneet vain 9.103 tlr, jako 25.etc.9.1699, poika autuas Gabriel Temmelin (Temmelinus) heti valittanut, vanhin poika Johan Johansson joka asuu Paltamon pitäjässä ja kylässä…, seuraaville laamannin käräjille.

Laamanninkäräjät 8.-17.12.1703 s. 190-195 (k. 193-) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28136693
Viittaus tämän oikeuden pk 25.8.1702, autuaan Johan Jöransson Haapaniemen perilliset, leski Lastikka Påhlsdotter, lanko Johan Johansson Haapaniemi Paltamon pitäjästä, poika Daniel Haapaniemi …

[Jouni Kaleva]

Limingan käräjillä 1678 ja 1679 esiintyy useassa vähäisessä heinänkorjuujutussa KESTIKIEVARI Antti Pertunpoika ja veljensä Samuelin vaimon Beatan toinen mies Sipi Eskonpoika Tuohino.
Kirsti Samuelintyttären tytär muuten oli nimeltään Beata Heikintytär..


Käsitinköhän jotenkin väärin, kun kytkin, että Sipi Eskonpoika oli Margareta Knutintyttären toinen mies, joka tuli taloon isännäksi naituaan leskiemännän?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645818

[Hannu Toivonen]

Käsitinköhän jotenkin väärin, kun kytkin, että Sipi Eskonpoika oli Margareta Knutintyttären toinen mies, joka tuli taloon isännäksi naituaan leskiemännän?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645818

Ei kyllä sellainen vaikutelma jäi, että Antti Pertunpoika Tuohino ja Sipi Eskonpoika yhdessä hoitivat kestikievaria ja sen heinänkorjuita ja riitoja niittyjen käytöstä naapureiden kanssa.

[Jouni Kaleva]

Ei kyllä sellainen vaikutelma jäi, että Antti Pertunpoika Tuohino ja Sipi Eskonpoika yhdessä hoitivat kestikievaria ja sen heinänkorjuita ja riitoja niittyjen käytöstä naapureiden kanssa.
Tarkoitin, että Beata Samuelintyttären mies on Erik Eliaksenpoika.

[Hannu Toivonen]

Oikein.
Virheellisesti sotkin sukupolvet. Beata Samuelintyttären mies oli Erkki Eskonpoika ja Margareetta Knuutintyttären toinen mies oli Sipi Eskonpoika.

Kestikievari Antti Pertunpoika näyttäisi kuolleen 1682, kun 1683 henkikirjassa mainitaan hänen leskensä.

[Hannu Toivonen]

Erkki Eliaksenpoika oli siis todella Beata Samuelintyttären mies.

[s.peltonen]

Tervehdys Kaikki,

Oikein Paljon Kiitoksia mielenkiintoisesta keskustelusta!
Samuel Pertunpoika Tuohino (Tuohino kirjoitetaan 1600-luvulla usein muodossa Tuohinoja) ja tämä puoliso Marketta Nuutintytär Päkkilä ovat omia esivanhempiani, joten siitäkin syystä tämä keskustelu tuntuu erityisen mielenkiintoiselta.

Olisiko Margareetta Knuutintytär Tuohino ollut Gabriel Knuutinpoika Päkkilän sisko ?

Iin tuomiokirjat tukevat sitä, että Tuohinoon avioitunut Marketta Nuutintytär oli Pohjois-Iin Päkkilän talon tyttäriä. Vuoden 1681 talvikäräjillä (KO a:1:57, oikeanpuoleisen sivun viimeinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683860)) Limingan pitäjän Kempeleen kylän Tuohinojasta oleva Sigfrid Eskonpoika (Marketta Nuutintyttären jälkimmäinen puoliso) ja tämän lanko Juho Simonpoika (ilmeisesti Kirstin Nuutintytär Päkkilän puoliso siltavouti Juho Simonpoika) pyysivät jakomiehiä (nimismies Simo Antinpoika, lautamies Juho Paavonpoika Junnila ja Gabriel Tuomaanpoika) jakamaan heidän edesmenneiden appivanhempiensa Nuutti (Jaakonpoika) Päkkilän (n.1608-15.02.1680) ja
tämän vaimon (Agneta Sigfridintytär Korvalan, haudattu 13.06.1680) perintö.
Seuraavan vuoden talvikäräjillä (KO a:2:322, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685229)) kempeleläinen Marketta Nuutintytär penää veljeltään Gabriel Nuutinpojalta perintöosuuttaan 22.06.1681 tehdyn perinnönjaon mukaisesti.

-

Antti Laurinpoika (joka vaikuttaa olleen Tuohinon isäntä) vaikuttaisi tulleen kymmenysluetteloihin vuodesta 1582 ja maakirjoihin vuodesta 1591 (vuoteen 1594 saakka Kempeleen talot vaikuttavat olevan maakirjoissa Oulunsalon luettelossa).

Limingan tuomiokirjoja olen selaillut vain huonosti, vain muutama maininta Tuohinon asukkaista on niistä osunut silmään.
Vuoden 1647 kesäkäräjillä (KO a:6:252, oikeanpuoleisen sivun viimeinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706194)) kerrotaan, että Perttu Tuohino oli nimetty kestikievariksi.

Antti Laurinpoika Tuohinolla oli ilmeisesti veli Sifdrid Laurinpoika. Vuoden 1664 kesäkäräjillä (KO a:11:450, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712117)) mainitaan Kempeleen kestikievari Perttu Antinpoika, tämän raahelainen serkku Yrjö Sigfridinpoika sekä Pertun isän edesmennyt veli Sigfrid Laurinpoika.

Perttu Antinpojan veli Erkki Antinpoika oli menehtyi ilmeisesti vuoteen 1660 mennessä. Vuoden 1662 Limingan talvikäräjillä (KO a:11:173, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711424), viivaten vuonna 1660 annettuun päätökseen) mainitaan Samuel Pertunpoika, tämän isä kempeleläinen Perttu Antinpoika, Pertun veljenpoika Antti Erkinpoika ja Pertun edesmennyt veli Erkki Antinpoika.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Hannu Toivonen]

Kiitoksia Sari !

Hienoja löytöjä ! Kirsti Samuelintytär ja miehensä Heikki Junnila, myöhemmin Kemiläinen, ovat minunkin esivanhempia.
Aivan arvailua oli minulta tuo Margareetta Knuutintytär Tuohinon ja Gabriel Knuutinpoika Päkkilän sukulaisuus, mutta iloinen yllätys oli, että se näin selkeästi selvisi.
Tuntui hiukan oudolta Limingan seuduilta Kirstin lähtö piiaksi aina Iihin saakka :)

[Jouni Kaleva]

Perttu Antinpojan veli Erkki Antinpoika oli menehtyi ilmeisesti vuoteen 1660 mennessä. Vuoden 1662 Limingan talvikäräjillä (KO a:11:173, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711424), viivaten vuonna 1660 annettuun päätökseen) mainitaan Samuel Pertunpoika, tämän isä kempeleläinen Perttu Antinpoika, Pertun veljenpoika Antti Erkinpoika ja Pertun edesmennyt veli Erkki Antinpoika.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Totta niin, ja vielä varmuudeksi todetaan, että Samuel Pertunpoika on Antti Erkinpojan serkku "... och såsom Samuel nu medh sitt sijskone barn Anders är förlijkt..."

Tämä jättää kysymyksen siitä, oliko suvussa kaksi eri sukupolven Erkki Antinpoikaa. Tästä oli kysymys tässä ketjussa muutama viesti taaksepäin, jossa tuli esiin ruodutusluettelot 1627 ja 1629. Siellä on Erkki Antinpoika ensin 1627 Perttu Antinpojan veljenä (kuten tässäkin jutussa) mutta sitten 1629 veljenpoikana. Jälkimmäinen edellyttäisi, että olisi ollut tuntemattomaksi jäänyt Antti Antinpoika.

[Jouni Kaleva]

Kiitoksia Sari !

Hienoja löytöjä ! Kirsti Samuelintytär ja miehensä Heikki Junnila, myöhemmin Kemiläinen, ovat minunkin esivanhempia.
Aivan arvailua oli minulta tuo Margareetta Knuutintytär Tuohinon ja Gabriel Knuutinpoika Päkkilän sukulaisuus, mutta iloinen yllätys oli, että se näin selkeästi selvisi.
Tuntui hiukan oudolta Limingan seuduilta Kirstin lähtö piiaksi aina Iihin saakka :)


Jälleen hienoa työtä Sarilta!


Kirsti Samuelintytär on minunkin esiäitini ja nyt tuli Tuohinosta heti monta sukupolvea lisää esipolvia.

Voimme nyt nähdä, että Kirsti meni aluksi piiaksi Päkkilään, mummolaansa.

Laitetaanpa tähän Kirstin ja Heikki Junnilan lapset ja katsotaan, kuinka nimeämiset ovat menneet:


Karin Heikintr. Kemiläinen, syntynyt 1683, kuollut 1716, Tornio? (ikä kuollessa 33 vuotta vanha). *isänäiti*
Puoliso Heikki Kallenpk. Käyrä, syntynyt 17. lokakuuta 1680, Ii, kuollut 1716, Tornio, haudattu 1716, Tornio (ikä kuollessa 36 vuotta vanha).
Margareta Heikintr. Junnila, syntynyt 12. marraskuuta 1684, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 10. kesäkuuta 1754 (ikä kuollessa 69 vuotta vanha). *äidinäiti*
Puoliso Yrjö Yrjönpk. Leskelä (Paaso), syntynyt 20. marraskuuta 1684, Ii, kuollut 17. kesäkuuta 1722 (ikä kuollessa 37 vuotta vanha).
Puoliso 9. kesäkuuta 1723, Ii, Matti Matinpk. Säävälä (/ Paaso/), syntynyt 1671, kuollut 6. helmikuuta 1753, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 82 vuotta vanha).
Juho Heikinpk. Junnila (/ Kemiläinen/), syntynyt 4. syyskuuta 1687, Ii, kuollut 1711, Ii (ikä kuollessa 24 vuotta vanha). *isänisä*
Puoliso Liisa N.
Brita Heikintr. Junnila, syntynyt 8. helmikuuta 1690, Ii. *isän vanhin sisar?*
Puoliso 1714, noin, Matti N.
Maria Heikintr. Junnila, syntynyt 16. helmikuuta 1692, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 1695, Ii, haudattu 8. joulukuuta 1695, Ii (ikä kuollessa 3 vuotta vanha).*isän pikkusisko, kuollut 1688?*
Samuel Heikinpk. Junnila, syntynyt 2. tammikuuta 1695, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 1696, Ii, haudattu 14. kesäkuuta 1696, Ii (ikä kuollessa vuoden ikäisenä).*äidinisä*
Heikki Heikinpk. Junnila, syntynyt 17. huhtikuuta 1697, Ii,Pohjois-Ii. *isä*
Kirsti Heikintr., syntynyt 1. helmikuuta 1699, Ii,Pohjois-Ii. *äiti*
Isak Heikinpk. Kemiläinen, syntynyt 21. tammikuuta 1701, Ii,Pohjois-Ii.*kuka?*
Beata Heikintr. Kemiläinen (/ Paakkari/), syntynyt 1702, Ii, kuollut 14. tammikuuta 1758, Ii (ikä kuollessa 56 vuotta vanha), Emäntä. *äidin sisar*
Puoliso 23. kesäkuuta 1723, Ii, Juho Gabrielinpk. Paakkari, syntynyt 1. marraskuuta 1707, Ii, kuollut 3. huhtikuuta 1788, Ii (ikä kuollessa 80 vuotta vanha), Talollinen, lautamies, kuudennusmies.

[Jouni Kaleva]

Antti Laurinpoika (joka vaikuttaa olleen Tuohinon isäntä) vaikuttaisi tulleen kymmenysluetteloihin vuodesta 1582 ja maakirjoihin vuodesta 1591 (vuoteen 1594 saakka Kempeleen talot vaikuttavat olevan maakirjoissa Oulunsalon luettelossa).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Tuohinon tilan kiveen hakatussa isäntäluettelossa on ensimmäisenä 1579 Pietari Tuohino. https://www.tuohino.fi/


Olisikohan Antti Laurinpoika tullut taloon vävyksi? Taikka ottanut autiosta (kävikö vainolainen polttamassa Liminkaa 1579?). Taikka olisivatko Pietari ja Antti veljeksiä?

[s.peltonen]

Tervehdys Kaikki,

Oikein Paljon Kiitoksia viesteistä!

Heikki Juhonpoika Virkkula eli Junnila eli Kemiläinen lienee syntynyt vuoden 1664 tietämillä. Vuoden 1680 talvikäräjillä (KO a:24:93, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728138); käräjät pidettiin 16.03-18.03.1680) on vastaajana 16-vuotias Heikki Juhonpoika Virkkunen (Juho Paavonpoika Virkkunen osti Junnilan talon 12.05.1677 ja siihen saakka perhe oli asunut Juhon kotitalossa Virkkulassa; perheestä käytettiin tuohon aikaan tosinaan lisänimeä Virkkunen ja tosinaan lisänimeä Junnila). Heikki Juhonpoika oli askarrellut sotilas Paavo Antinpojan leskivaimon Brita Mikontyttären kanssa ja yhteisen harrasteen lopputulemana oli edellisen vuoden joulunaikoihin syntynyt lapsi. Kyseinen lapsi saattaisi olla Iin kastekirjaan kirjattu Brita Mikontytär Paason 12.12.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369685) syntynyt avioton poika Tuomas. Mikäli Brita oli kastekirjaan kirjattu "tyttönimellään", niin hän saattaisi olla Etelä-Iin Paason talon tyttäriä (Etelä-Iin Paason taloa isännöi vuosina 1641-1668 Mikko Matinpoika Paaso, ja hänen poikansa Tuomas Mikonpoika nimettiin isänsä talon edestä sotilaaksi vuonna 1655; ehkäpä Brita nimesi poikansa lapsen enon mukaan).

Laitetaanpa tähän Kirstin ja Heikki Junnilan lapset ja katsotaan, kuinka nimeämiset ovat menneet:
Karin Heikintr. Kemiläinen, syntynyt 1683, kuollut 1716, Tornio? (ikä kuollessa 33 vuotta vanha). *isänäiti*
Puoliso Heikki Kallenpk. Käyrä, syntynyt 17. lokakuuta 1680, Ii, kuollut 1716, Tornio, haudattu 1716, Tornio (ikä kuollessa 36 vuotta vanha).
Margareta Heikintr. Junnila, syntynyt 12. marraskuuta 1684, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 10. kesäkuuta 1754 (ikä kuollessa 69 vuotta vanha). *äidinäiti*
Puoliso Yrjö Yrjönpk. Leskelä (Paaso), syntynyt 20. marraskuuta 1684, Ii, kuollut 17. kesäkuuta 1722 (ikä kuollessa 37 vuotta vanha).
Puoliso 9. kesäkuuta 1723, Ii, Matti Matinpk. Säävälä (/ Paaso/), syntynyt 1671, kuollut 6. helmikuuta 1753, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 82 vuotta vanha).
Juho Heikinpk. Junnila (/ Kemiläinen/), syntynyt 4. syyskuuta 1687, Ii, kuollut 1711, Ii (ikä kuollessa 24 vuotta vanha). *isänisä*
Puoliso Liisa N.
Brita Heikintr. Junnila, syntynyt 8. helmikuuta 1690, Ii. *isän vanhin sisar?*
Puoliso 1714, noin, Matti N.
Maria Heikintr. Junnila, syntynyt 16. helmikuuta 1692, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 1695, Ii, haudattu 8. joulukuuta 1695, Ii (ikä kuollessa 3 vuotta vanha).*isän pikkusisko, kuollut 1688?*
Samuel Heikinpk. Junnila, syntynyt 2. tammikuuta 1695, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 1696, Ii, haudattu 14. kesäkuuta 1696, Ii (ikä kuollessa vuoden ikäisenä).*äidinisä*
Heikki Heikinpk. Junnila, syntynyt 17. huhtikuuta 1697, Ii,Pohjois-Ii. *isä*
Kirsti Heikintr., syntynyt 1. helmikuuta 1699, Ii,Pohjois-Ii. *äiti*
Isak Heikinpk. Kemiläinen, syntynyt 21. tammikuuta 1701, Ii,Pohjois-Ii.*kuka?*
Beata Heikintr. Kemiläinen (/ Paakkari/), syntynyt 1702, Ii, kuollut 14. tammikuuta 1758, Ii (ikä kuollessa 56 vuotta vanha), Emäntä. *äidin sisar*
Puoliso 23. kesäkuuta 1723, Ii, Juho Gabrielinpk. Paakkari, syntynyt 1. marraskuuta 1707, Ii, kuollut 3. huhtikuuta 1788, Ii (ikä kuollessa 80 vuotta vanha), Talollinen, lautamies, kuudennusmies.

Pieni Heikki poika menehtyy syntymävuonnaan. Heikki Juhonpoika Junnilan kahdeksankuinen Heikki poika haudattiin 21.12.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369851).
Heikin ja Kirstin lapsikatraaseen saattaisi kuulua myös Filip poika, jonka vihollinen vei vankina Venäjälle isovihan aikaan. Iin kuolleiden kirjan (vuosilta 1715-1884) alussa on luettelo (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/9.htm) vihollisen vankina viemistä henkilöistä. Listalla on mukana pohjois-iiläinen Filip Heikinpoika Kemiläinen. Iin seurakunnan asiakirjoissa on vastaava lista (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1373&pnum=99); siinä listalla on pohjois-iiläinen 10-vuotias Filip Kemiläinen.

Tämä jättää kysymyksen siitä, oliko suvussa kaksi eri sukupolven Erkki Antinpoikaa. Tästä oli kysymys tässä ketjussa muutama viesti taaksepäin, jossa tuli esiin ruodutusluettelot 1627 ja 1629. Siellä on Erkki Antinpoika ensin 1627 Perttu Antinpojan veljenä (kuten tässäkin jutussa) mutta sitten 1629 veljenpoikana. Jälkimmäinen edellyttäisi, että olisi ollut tuntemattomaksi jäänyt Antti Antinpoika.

Vuoden 1618 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00074) ruodutusluettelon mukaan Antti Laurinpojan talossa on tuolloin ollut kaksi ruodutusikäistä ja -kuntoista poikaa. Toinen näistä pojista on saattanut olla Perttu Antinpoika, mutta toisen nimi ei ole tiedossa; teoriassa jää auki sekin vaihtoehto, että hän olisi ollut Antti Antinpoika. Kumpikaan näistä pojista ei oikein sovi olemaan nuoden 1627 ruodutusluetteloon kirjattu 15-vuotias Erkki Antinpoika; vaikka ruodutusluetteloihin iät kirjattiin varsin suurpiirteisesti (ikä saattoi heittää toistakymmnetä vuotta sinne tänne luettelosta toiseen), niin noin nuoren henkilön ikää olisi tuskin kirjattu noin paljoa alakanttiin.

Vuosien 1630 ja 1633 ruodutusluetteloissa Perttu Antinpojan talo on kirjattuna Limingan pitäjän luetteloiden loppupuolelle (ilmeisesti rättärin toimen vuoksi). Vuoden 1630 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00455) ruodutusluetteloon kirjataan 32-vuotias Perttu Antinpoika ja 15-vuotias Erkki Antinpoika. Vuoden 1633 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00556) ruodutusluettelon kirjataan 37-vuotias Perttu Antinpoika ja 19-vuotias Erkki Antinpoika. Vuoden 1643 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00277) ruodutusluettelon mukaan Perttu Antinpoika on kirjattu nihdiksi talonsa edestä. Tuolloin myös nihtiluetteloon (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00241) kirjataan kempeleläinen Perttu Antinpoika.

>> Tuohinon tilan kiveen hakatussa isäntäluettelossa on ensimmäisenä 1579 Pietari Tuohino.
Tuohinon tilan kiveen hakatussa isäntäluettelossa on ensimmäisenä 1579 Pietari Tuohino. https://www.tuohino.fi/

On kerrassaan komea on tuo taulu; sitä suuresti ihastelen!
Tätä Pietaria en ole onnistunut löytämään. Mikäli olisi tiedossa mihin asiakirjaan tieto Pietarista perustuu, niin sitten olisi eväitä koettaa jäljittää kyseistä asiakirjaa ja koettaa tarkistaa asiaa.
Tässä linkit vuosien 1576-1583 kymmenysluetteloihin: 1576 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649730), 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650333), 1578 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668996), 1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669549), 1580 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670101), 1581 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670714), 1582 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671360) ja 1583 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671964). Ainakaan näistä en osaa sellaista Pietaria tunnistaa, jonka voisi kytkeä Tuohinon taloon. Tuon ajan veroluetteloissa talo usein jätettiin veroluettelosta pois, mikäli veroa ei sillä kertaa maksettu. Talojen halkomisista, talokaupoista, ylösottamisista taikka uudistilojen perustamisista on tuolta ajalta tietoja heikosti (joskus käy onnenkantamoinen, ja talon aiempia omistuksia käsitellään käräjillä useampia sukupolvia taaksepäin; mutta Limingan tuomiokirjoja olen selaillut niin huonosti, että Tuohinon talosta en ole löytänyt näin varhaisia tietoja).

Kyseisten vuosien kymmenysluetteloissa on seuraavat talot:
1576-1583: Mikko Jaakonpoika (Teppo)
1576-1583: Yrjö Jönssinpoika
1576-1579 ja 1581-1583: Erkki Ollinpoika
1576-1578: Matti Pietarinpoika; 1579-1581: Matti Erkinpoika; 1582-1583: Matti Kuivala (saattaa olla kaikkina vuosina sama talo; kyseessä voi myöskin olla useampia eri taloja)
1576-1583: Jöns Eskonpoika
1576-1583: Erkki Niilonpoika
1576-1583: Martti Ollinpoika
1583: Olli Ollinpoika
1583: Klemet Ollinpoika
1578 ja 1580-1583: Mikko Pöllö
1581-1583: Erkki Matinpoika
1579-1581: Pietari Joksuinen ("Ioxuinen")
1580-1581 ja 1583: Tapani Kurtti
1582-1583: Matti Erkinpoika (voisi olla sama henkilö kuin alempana oleva vuosien 1580-1581 Matti Pyckinen; taikka voisi olla sama henkilö kuin ylempänä oleva 1579-1581 Matti Erkinpoika; taikka voi olla niinkin, että tämä Matti ei ole kumpikaan heistä)
1579-1581: Erkki Laurinpoika
1582-1583: Antti Laurinpoika
1580-1581: Matti Pyckinen (saattaa olla sama henkilö kuin ylempänä oleva 1582-1583, mutta voi yhtä hyvin olla eri henkilö)

Ainoa, joka näistä on nimellä Pietari on Pietari Ioxuinen, mutta häntä en osaa kytkeä Tuohinon taloon. Jos olisi tiedossa, että Tuohino oli veroluetteloissa ennen vuotta 1582 ja jos joku henkilö aiemmista veroluettelosta pitäisi arvata Antti Laurinpojan edeltäjäksi, niin näistä Antin edeltäjäksi arvailisin Erkki Laurinpoikaa (mutta tämä olisi vain hatara arvaus ja arvaus perustuisi pelkästään patronyymiin ja siihen, että Antti nimesi yhden pojistaan Erkiksi).

Kempele tulee kymmenysluetteloihin omana kylänään vasta vuonna 1568 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643374) (tuolloin mukana on vain kolme taloa: Jöns Eskonpoika, Erkki Niilonpoika ja Martti Ollinpoika; loput Kempeleen talot vaikuttasivat edelleen olevan Oulunsalon listalla). Kaksi vuotta myöhemmin Kempeleen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645324) kylän listalle siirtyvät myös Yrjö Jönsinpojan, Pietari Ollinpojan (tämän talon isännyys siirtynee vuonna 1576 Matti Pietarinpojalle) ja Erkki Ollinpojan talo; vuonna 1571 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646492) Kempeleen kylän listalle siirtyy myös Tepon talo. Maakirjoihin Kempele tulee mukaan omana kylänään vasta vuonna 1595 (sitä ennen Kempeleen talot vaikuttaisivat olevan kirjattuna Oulunsalon listan loppupuolella).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Antti Laurinpoika Tuohinolla oli ilmeisesti veli Sifdrid Laurinpoika. Vuoden 1664 kesäkäräjillä (KO a:11:450, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712117)) mainitaan Kempeleen kestikievari Perttu Antinpoika, tämän raahelainen serkku Yrjö Sigfridinpoika sekä Pertun isän edesmennyt veli Sigfrid Laurinpoika.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Tuossa jutussa jotenkin siihen suuntaan, että Raahen serkku Yrjö Sigfrinpoika kirjeellään ilmoittaa, että hänen isälleen (Sigfrid Laurinpojalle) Tuohinonojan talon perintönä kuuluvasta niittykappaleesta, mutta oikeus totesi, että Perttu Antinpoika on oikeutettu pitämään niityn, kun se on hänen hallussaan ollut jo niin kauan eikä asiasta ole aikaisemmin vedottu. Niitty mainitaan joskus kuuluneen Oulun latokartanoon (..under Uhlo ladugården ähr belegne...)ja viitataan käräjäoikeuden tuomioon 26.5.1622.


Voisikohan olla, että veljekset Antti ja Sigfrid Laurinpoika (jotka syntyneet arviolta 1550-luvulla) olisivat olleet Oulun suunnalta? -tietysti huomioiden, että Oulun kaupunki perustettiin vasta 1605 ja sen alue kuului kait sitä ennen Limingan pitäjään.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Niitty mainitaan joskus kuuluneen Oulun latokartanoon (..under Uhlo ladugården ähr belegne...)ja viitataan käräjäoikeuden tuomioon 26.5.1622.

Mikäli tuo tuomiokirjassa viitattu käräjäjuttu (26.05.1622) olisi ollut hieman myöhmäisemmältä ajalta, niin siinä tapauksessa olisi lisätietoa saattanut löytyä mainitusta tuomiokirjasta. Mutta säilyneet tuomiokirjat alkavat vasta vuodesta 1626 (aiemmalta ajalta on säilynyt vain jokunen yksittäinen tuomiokirja). Noista Oulun karja- eli latokartanon maista kerrotaan jonkin verran A.H. Snellmain vihossa "Oulun Kaupungin Historia (https://digi.kirjastot.fi/items/show/120933)". Siinäkin harmitellaan sitä, että kaupungin alkuajan asiakirjoja ei ole säilynyt, ja että sen vuoksi Oulun kaupungille alkujaan myönnetyistä maista ei ole täyttä selvyyttä.
Oulun kaupungille myönnetyt lahjoitusmaat aiheuttivat epäsopua kaupunkilaisten ja liminkalaisten välillä (talonpojat joutuivat maksamaan lahjoitusmaista veroa kuten aiemminkin, vaikka maat olivat porvareiden käytössä). Vihon sivulla 99 mainitaan: "Osittain niitä paransi Kustaa II Adof 31.08.1613 ja 06.09.1620. Ensiksi mainitussa etuoikeuskirjassa myönnettiin kaupungille, paitsi ennen sille annettuja Koskelan- ja Kuivalankyliä sekä puolta Selkäkuivan niittyä, myöskin Kempeleenkylä, jonka sanotaan muodostavan yhden manttaalin." Lisäksi mainitaan sivulla 101: "Näihin maihin lisäsi Kustaa II Adolf, vahvistaessaan 31.08.1613 isänsä kaupungille suomat etuoikeudet, Junttilan talon Kempeleessä."

Olisiko veljeksillä ollut omistuksessaan (isän taikka äidin peruja) jokin niitty (joko kotitaloon kuulunut niitty taikka sitten jostain perintönä saatu niitty, taikka jostain ostamalla hankittu niitty), mikä sitten olisi lahjoitusmaana liitetty Oulun karjakartanoon?

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Hannu Toivonen]

Tervehdys Kaikki,

Oikein Paljon Kiitoksia viesteistä!

Heikki Juhonpoika Virkkula eli Junnila eli Kemiläinen lienee syntynyt vuoden 1664 tietämillä. Vuoden 1680 talvikäräjillä (KO a:24:93, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728138); käräjät pidettiin 16.03-18.03.1680) on vastaajana 16-vuotias Heikki Juhonpoika Virkkunen (Juho Paavonpoika Virkkunen osti Junnilan talon 12.05.1677 ja siihen saakka perhe oli asunut Juhon kotitalossa Virkkulassa; perheestä käytettiin tuohon aikaan tosinaan lisänimeä Virkkunen ja tosinaan lisänimeä Junnila). Heikki Juhonpoika oli askarrellut sotilas Paavo Antinpojan leskivaimon Brita Mikontyttären kanssa ja yhteisen harrasteen lopputulemana oli edellisen vuoden joulunaikoihin syntynyt lapsi. Kyseinen lapsi saattaisi olla Iin kastekirjaan kirjattu Brita Mikontytär Paason 12.12.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369685) syntynyt avioton poika Tuomas. Mikäli Brita oli kastekirjaan kirjattu "tyttönimellään", niin hän saattaisi olla Etelä-Iin Paason talon tyttäriä (Etelä-Iin Paason taloa isännöi vuosina 1641-1668 Mikko Matinpoika Paaso, ja hänen poikansa Tuomas Mikonpoika nimettiin isänsä talon edestä sotilaaksi vuonna 1655; ehkäpä Brita nimesi poikansa lapsen enon mukaan).



Pieni Heikki poika menehtyy syntymävuonnaan. Heikki Juhonpoika Junnilan kahdeksankuinen Heikki poika haudattiin 21.12.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369851).
Heikin ja Kirstin lapsikatraaseen saattaisi kuulua myös Filip poika, jonka vihollinen vei vankina Venäjälle isovihan aikaan. Iin kuolleiden kirjan (vuosilta 1715-1884) alussa on luettelo (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/9.htm) vihollisen vankina viemistä henkilöistä. Listalla on mukana pohjois-iiläinen Filip Heikinpoika Kemiläinen. Iin seurakunnan asiakirjoissa on vastaava lista (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1373&pnum=99); siinä listalla on pohjois-iiläinen 10-vuotias Filip Kemiläinen.



Vuoden 1618 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00074) ruodutusluettelon mukaan Antti Laurinpojan talossa on tuolloin ollut kaksi ruodutusikäistä ja -kuntoista poikaa. Toinen näistä pojista on saattanut olla Perttu Antinpoika, mutta toisen nimi ei ole tiedossa; teoriassa jää auki sekin vaihtoehto, että hän olisi ollut Antti Antinpoika. Kumpikaan näistä pojista ei oikein sovi olemaan nuoden 1627 ruodutusluetteloon kirjattu 15-vuotias Erkki Antinpoika; vaikka ruodutusluetteloihin iät kirjattiin varsin suurpiirteisesti (ikä saattoi heittää toistakymmnetä vuotta sinne tänne luettelosta toiseen), niin noin nuoren henkilön ikää olisi tuskin kirjattu noin paljoa alakanttiin.

Vuosien 1630 ja 1633 ruodutusluetteloissa Perttu Antinpojan talo on kirjattuna Limingan pitäjän luetteloiden loppupuolelle (ilmeisesti rättärin toimen vuoksi). Vuoden 1630 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00455) ruodutusluetteloon kirjataan 32-vuotias Perttu Antinpoika ja 15-vuotias Erkki Antinpoika. Vuoden 1633 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00556) ruodutusluettelon kirjataan 37-vuotias Perttu Antinpoika ja 19-vuotias Erkki Antinpoika. Vuoden 1643 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00277) ruodutusluettelon mukaan Perttu Antinpoika on kirjattu nihdiksi talonsa edestä. Tuolloin myös nihtiluetteloon (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00241) kirjataan kempeleläinen Perttu Antinpoika.

>> Tuohinon tilan kiveen hakatussa isäntäluettelossa on ensimmäisenä 1579 Pietari Tuohino.


On kerrassaan komea on tuo taulu; sitä suuresti ihastelen!
Tätä Pietaria en ole onnistunut löytämään. Mikäli olisi tiedossa mihin asiakirjaan tieto Pietarista perustuu, niin sitten olisi eväitä koettaa jäljittää kyseistä asiakirjaa ja koettaa tarkistaa asiaa.
Tässä linkit vuosien 1576-1583 kymmenysluetteloihin: 1576 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649730), 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650333), 1578 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668996), 1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669549), 1580 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670101), 1581 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670714), 1582 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671360) ja 1583 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671964). Ainakaan näistä en osaa sellaista Pietaria tunnistaa, jonka voisi kytkeä Tuohinon taloon. Tuon ajan veroluetteloissa talo usein jätettiin veroluettelosta pois, mikäli veroa ei sillä kertaa maksettu. Talojen halkomisista, talokaupoista, ylösottamisista taikka uudistilojen perustamisista on tuolta ajalta tietoja heikosti (joskus käy onnenkantamoinen, ja talon aiempia omistuksia käsitellään käräjillä useampia sukupolvia taaksepäin; mutta Limingan tuomiokirjoja olen selaillut niin huonosti, että Tuohinon talosta en ole löytänyt näin varhaisia tietoja).

Kyseisten vuosien kymmenysluetteloissa on seuraavat talot:
1576-1583: Mikko Jaakonpoika (Teppo)
1576-1583: Yrjö Jönssinpoika
1576-1579 ja 1581-1583: Erkki Ollinpoika
1576-1578: Matti Pietarinpoika; 1579-1581: Matti Erkinpoika; 1582-1583: Matti Kuivala (saattaa olla kaikkina vuosina sama talo; kyseessä voi myöskin olla useampia eri taloja)
1576-1583: Jöns Eskonpoika
1576-1583: Erkki Niilonpoika
1576-1583: Martti Ollinpoika
1583: Olli Ollinpoika
1583: Klemet Ollinpoika
1578 ja 1580-1583: Mikko Pöllö
1581-1583: Erkki Matinpoika
1579-1581: Pietari Joksuinen ("Ioxuinen")
1580-1581 ja 1583: Tapani Kurtti
1582-1583: Matti Erkinpoika (voisi olla sama henkilö kuin alempana oleva vuosien 1580-1581 Matti Pyckinen; taikka voisi olla sama henkilö kuin ylempänä oleva 1579-1581 Matti Erkinpoika; taikka voi olla niinkin, että tämä Matti ei ole kumpikaan heistä)
1579-1581: Erkki Laurinpoika
1582-1583: Antti Laurinpoika
1580-1581: Matti Pyckinen (saattaa olla sama henkilö kuin ylempänä oleva 1582-1583, mutta voi yhtä hyvin olla eri henkilö)

Ainoa, joka näistä on nimellä Pietari on Pietari Ioxuinen, mutta häntä en osaa kytkeä Tuohinon taloon. Jos olisi tiedossa, että Tuohino oli veroluetteloissa ennen vuotta 1582 ja jos joku henkilö aiemmista veroluettelosta pitäisi arvata Antti Laurinpojan edeltäjäksi, niin näistä Antin edeltäjäksi arvailisin Erkki Laurinpoikaa (mutta tämä olisi vain hatara arvaus ja arvaus perustuisi pelkästään patronyymiin ja siihen, että Antti nimesi yhden pojistaan Erkiksi).

Kempele tulee kymmenysluetteloihin omana kylänään vasta vuonna 1568 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643374) (tuolloin mukana on vain kolme taloa: Jöns Eskonpoika, Erkki Niilonpoika ja Martti Ollinpoika; loput Kempeleen talot vaikuttasivat edelleen olevan Oulunsalon listalla). Kaksi vuotta myöhemmin Kempeleen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645324) kylän listalle siirtyvät myös Yrjö Jönsinpojan, Pietari Ollinpojan (tämän talon isännyys siirtynee vuonna 1576 Matti Pietarinpojalle) ja Erkki Ollinpojan talo; vuonna 1571 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646492) Kempeleen kylän listalle siirtyy myös Tepon talo. Maakirjoihin Kempele tulee mukaan omana kylänään vasta vuonna 1595 (sitä ennen Kempeleen talot vaikuttaisivat olevan kirjattuna Oulunsalon listan loppupuolella).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055060_00315#?c=&m=&s=&cv=314&xywh=2222%2C1270%2C4097%2C2293

Perttu Antinpoika Tuohino oli ainakin jo 1644 taas tukevasti ruodutusluetteloissa eikä löytynyt katselmusluetteloista 1642-1644 Pohjanmaan rykmentistä.

[Hannu Toivonen]

Ja kukas on tuo 1644 nihdiksi lähtevä Erkki Antinpoika Kempeleestä , 30-vuotias ?!

[Hannu Toivonen]

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053512_00299#?c=&m=&s=&cv=298&xywh=3068%2C788%2C2645%2C1481

Erkki Antinpoika Kempeleestä löytyykin 1.1.1646 Visbystä nihtinä kapteeni Björnssonin komppaniasta.

[Hannu Toivonen]

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053556_00224#?c=&m=&s=&cv=223&xywh=-1126%2C173%2C7899%2C4422

Ja lopulta Kempeleen Erkki Antinpoika on komennettu vuoden 1647 alussa takaisin Pohjanmaalle pahan tyrän takia.

Olisiko voinut käydä niin, että Perttu Antinpoika olisi saanut veljensä Erkin lähtemään sotilaaksi puolestaan ?

[Jouni Kaleva]

Olisiko veljeksillä ollut omistuksessaan (isän taikka äidin peruja) jokin niitty (joko kotitaloon kuulunut niitty taikka sitten jostain perintönä saatu niitty, taikka jostain ostamalla hankittu niitty), mikä sitten olisi lahjoitusmaana liitetty Oulun karjakartanoon?

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei


Tämä niityn historia jää melko hämäräksi yksityiskohdaksi.


Mistä löytyvät Raahen kaupungin henkikirjat 1660-luvulta?? Jos sieltä tavoittaisi Sigfrid Laurinpojan?

[Jouni Kaleva]

Hei


Tämä niityn historia jää melko hämäräksi yksityiskohdaksi.


Mistä löytyvät Raahen kaupungin henkikirjat 1660-luvulta?? Jos sieltä tavoittaisi Sigfrid Laurinpojan?
Löysin 1670 maakirjasta Pattijoelta Jöran Sigfridsson Pekurin 5/6 mantt. talossa, maininnalla Bårgmest. Donerat.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586294


Ja sama mies siellä jo 1665.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261400


Voisiko olla Perttu Antinpojan raahelainen serkku??

[Jouni Kaleva]

Pattijoki 1563, kaksi ensimmäistä taloa
Anna Enckia Pije... --uptaget på frijheet
Jöran Sigfridsson Pekuri


Nuo yhdistetty kaariviivalla ja selitys -------kiöpt frelse
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184068


Kun vertaa seuraavaa sivua, niin siellä vastaava osto tarkemmin määritettynä:
---Peder Brahes kiöpt frälse
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184069


Nämä siis liittyvät Raahen kaupungin perustamisvaiheeseen ja Per Brahen saamiin läänityksiin, joista sitten muodostui Kajaanin vapaaherrakunta.


Kävikö sitten niin, että mm. Jöran Sigfridsson Pekuri alkoi maksaa lunastetun talonsa verot kruunun sijasta kreiville?

[Jouni Kaleva]

Kymmenysluettelo 1651 Kempele:
löytyy kuten olettaa sopii Bertill Anderson ja kaksi nimeä hänen yläpuolellaan
Jöran Pekuri.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13589741
Tämä osoittautuu 1653 olevan Jöran Mattson Pekuri
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184064

Samassa luettelossa 1651 Pattijoella ensimmäinen nimi
Jöran Sigfridsson
joka on 1653 Jöran Sigfridsson Pekuri, kuten edell. viestissä todettu.
ja viides nimi 1651 on
Jöran Söfringson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13589858
joka 1653 näyttää olevan Jöran Söfringson Michilä (tms. )
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184069

[Jouni Kaleva]

Henkikirja 1641 Pattijoella (luettelossa toisena) Jöran Sigfridsson, vaimo ja tytär. (Luettelossa kahdeksantena Jöran Söfringson). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592995
Kylvöluettelo 1635 Pattijoella (luettelossa toisena) Jöran Sigfridsson.(Luettelossa seitsemäntenä Jöran Söfringson). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577412
Maakirja 1635 Pattijoella ensimmäisenä ½ mantt. Jöran Sigfridsson. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594170

[Jouni Kaleva]

Ruodutus 1629 Pattijoella ei näytä olevan etsittävää Jöran Sigfridssonia. Luettelossa ensimmäisenä 3/4 mantt.talossa Hans Josephson (jolla poika Jören Hansson).

Luettelossa on kylläkin ruodussa 26 Jören Söfringson (jolla poika Jören Jörensson) 1 mantt. talossa, mutta vaikutelmani on, että tämä olisi se myöhempien luetteloiden Jören Söfringson, joka tulee esiin nimellä Mikkilä (tms.)


https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=55

[Jouni Kaleva]

Ruodutus 1633 Salon pitäjän Salonkylän jälkeen (Pattijoki-nimeä ei näy) kirjattu ½ mantt. talon Jöran Sifferson, 53v. Lisäksi 1 mantt. talossa Jöran Söfringson, 60v). https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00557#?c=&m=&s=&cv=556&xywh=3737%2C2484%2C1824%2C1944


Mahdollisesti siis etsitty Yrjö Sigfridinpoika olisi tullut tähän Pattijoen taloon, joka myöhemmin nimellä Pekuri, joskus välillä 1630-1633.

[Jouni Kaleva]

Ruodutus 1633 Salon pitäjän Salonkylän jälkeen (Pattijoki-nimeä ei näy) kirjattu ½ mantt. talon Jöran Sifferson, 53v. Lisäksi 1 mantt. talossa Jöran Söfringson, 60v). https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00557#?c=&m=&s=&cv=556&xywh=3737%2C2484%2C1824%2C1944


Mahdollisesti siis etsitty Yrjö Sigfridinpoika olisi tullut tähän Pattijoen taloon, joka myöhemmin nimellä Pekuri, joskus välillä 1630-1633.


Jos kyseessä olisi koko ajan sama mies, Yrjö Sigfridinpoika (Pekuri), joka näkyy eri luetteloissa Pattijoella (kylän alkupäässä) ainakin vv. 1633-1670, ja jos luotamme ruodutusluettelon 1633 kirjattuun ikään (53v), niin hän oli syntynyt 1580.
Tämä sinänsä sopii siihen, että hänen oletettu serkkunsa Perttu Antinpoika Tuohino voidaan arvioida syntyneen n. 1590. Molemmat olivat elossa vuoden 1664 käräjäjutussa niittykysymyksessä.

Oliko Yrjö Sigfirinpoika (Pekuri) elossa vielä 1670, jolloin hänet on kirjattu maakirjaan? - olisi ollut 90-vuotias. Ei välttämättä enää elossa, sillä usein maakirjaan kirjattu isäntä laahasi jäljessä todellisuudesta.

Maakirjassa 1672 ainakin on jo isäntä vaihtunut:
Pattijoella tähän päivänselvästi samaan 5/6 mantt. taloon kirjattu Michell Jöransson Pekuri - kaiketi Yrjö Sigfridinpojan poika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587689

[Jouni Kaleva]

Nyt löytyi Raahen henkikirja 1660 (kiitos vinkistä!)
Raahen kaupungissa ei ole Jöran Sigfrdissonia (vain yksi Jöran Larsson löytyy)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001768_00122


Pattijoen kylän alussa on Jöran Sigfridsson, jolla vaimo ja miniä.
Heti seuraavana ovat Olof Sigfridsson ja Carl Sigfridsson. Olisivatko peräti veljeksiä?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001768_00125#?c=&m=&s=&cv=124&xywh=355%2C72%2C3140%2C3475

[Jouni Kaleva]

Jöran Sigfridssonin olettaisi löytyvän ruodutusluettelosta 1618. Mahdollisesti myös hänen isänsä Sigfrid Larssonin, mikäli hengissä oli tuohon aikaan.

Kävin läpi 1618 Salon ja Limingan pitäjän. Ainoa sopiva löytyi Salon pitäjän Siikajoensuun kylästä. Sinne, kylän loppupuolelle on kirjattu Sigfrid Larsson, jolla 2 poikaa. Tässä vaiheessa on tietysti vain arvailua, olisiko tämä etsitty mies.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00080#?c=&m=&s=&cv=79&xywh=747%2C1679%2C2165%2C2306

[Jouni Kaleva]

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053556_00224#?c=&m=&s=&cv=223&xywh=-1126%2C173%2C7899%2C4422

Ja lopulta Kempeleen Erkki Antinpoika on komennettu vuoden 1647 alussa takaisin Pohjanmaalle pahan tyrän takia.

Olisiko voinut käydä niin, että Perttu Antinpoika olisi saanut veljensä Erkin lähtemään sotilaaksi puolestaan ?


Yritin saada jotakin tolkkua kahden Erkki Antinpojan kysymykseen tekemällä näistä taulukon.


Kantaisä Antti Laurinpojalla olisi 3 poikaa, Perttu ja Erkki (veljekset 1627). Lisäksi on veli Antti Antinpoika, joka olisi toinen vuoden 1618 pojista, mutta ei näy nimenä yhtään missään.


Kantaisä olisi saanut Erkki-pojan n. 1612 vanhoilla päivilllään (Erkki voisi olla kantaisän mahdollisesta toisesta aviosta veljesten ikäero huomioon ottaen) Samoihin aikoihin kantaisän poika Antti olisi samoin saanut Erkki-pojan n. 1613 - ihan mahdollista sinänsä. Tämä jälkimmäinen Erkki, joka on siis isäntä Perttu Antinpojan veljenpoika, näkyy varmuudella vain 1629, saattaa olla sama kuin 1630 ruodutuksessa. Häipyy sitten johonkin ja Tuohinon taloon kirjataan isäntä Perttu ja hänen veljensä Erkki.

1643 kirjataan Perttu Antinpoika nihdiksi. Samaan aikaan samassa kylässä, mutta eri ruodussa ja eri talossa (3/4mantt.) on joku Erkki Antinpoika.

1644 osat vaihtuvat: Perttu Antinpoika on palannut taloonsa (ei siis ole nihtinä). Hänen ruodustaan kirjoitetaan nyt nihdiksi Ängeslevästä Matti Niilonpoika. Kempeleen 3/4 mantt. Erkki Antinpoika taas joutuu tällä kertaa omasta ruodustaan nihdiksi.


Onkohan tuo 3/4 mantt. Erkki Antinpoika sitten se vuoden 1629 jälkeen johonkin kadonnut kantaisän pojanpoika Erkki Antinpoika?

[Hannu Toivonen]

Hyvin mahdollista ja onhan tämä Erkki Antinpoika eri talossa kuitenkin.

Keskeistä kuitenkin on, että Perttu Antinpoika valittiin ruodustaan nihdiksi 1643. Tämä kielii hyvästä terveydestä ja se, että 1644 jo pystynyt palkkaamaan tilalleen uuden miehen. Se kielii vauraudesta..

[Jouni Kaleva]

Heikki Juhonpoika Virkkula eli Junnila eli Kemiläinen lienee syntynyt vuoden 1664 tietämillä. Vuoden 1680 talvikäräjillä (KO a:24:93, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728138); käräjät pidettiin 16.03-18.03.1680) on vastaajana 16-vuotias Heikki Juhonpoika Virkkunen (Juho Paavonpoika Virkkunen osti Junnilan talon 12.05.1677 ja siihen saakka perhe oli asunut Juhon kotitalossa Virkkulassa; perheestä käytettiin tuohon aikaan tosinaan lisänimeä Virkkunen ja tosinaan lisänimeä Junnila). Heikki Juhonpoika oli askarrellut sotilas Paavo Antinpojan leskivaimon Brita Mikontyttären kanssa ja yhteisen harrasteen lopputulemana oli edellisen vuoden joulunaikoihin syntynyt lapsi. Kyseinen lapsi saattaisi olla Iin kastekirjaan kirjattu Brita Mikontytär Paason 12.12.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369685) syntynyt avioton poika Tuomas. Mikäli Brita oli kastekirjaan kirjattu "tyttönimellään", niin hän saattaisi olla Etelä-Iin Paason talon tyttäriä (Etelä-Iin Paason taloa isännöi vuosina 1641-1668 Mikko Matinpoika Paaso, ja hänen poikansa Tuomas Mikonpoika nimettiin isänsä talon edestä sotilaaksi vuonna 1655; ehkäpä Brita nimesi poikansa lapsen enon mukaan).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei Sari
Saattoiko olla, että Brita Mikontyttären miesvainaja Paavo Antinpoika olisi ollut Päkkilästä? Tämänniminen mies peri Päkkilän äidinisältään ja myi sen 17.1.1634 nimismies Sigfrid Korvalalle 122 kuparitaalarin hinnasta.

[Jouni Kaleva]

Jöran Sigfridssonin olettaisi löytyvän ruodutusluettelosta 1618. Mahdollisesti myös hänen isänsä Sigfrid Larssonin, mikäli hengissä oli tuohon aikaan.

Kävin läpi 1618 Salon ja Limingan pitäjän. Ainoa sopiva löytyi Salon pitäjän Siikajoensuun kylästä. Sinne, kylän loppupuolelle on kirjattu Sigfrid Larsson, jolla 2 poikaa. Tässä vaiheessa on tietysti vain arvailua, olisiko tämä etsitty mies.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00080#?c=&m=&s=&cv=79&xywh=747%2C1679%2C2165%2C2306
Henkikirjassa 1616 löytyy Siikajoelta samoin Sigfrid Larsson 1/4 mantt. talossa, jos oikein tulkitsin.
(aukean vas. puoli, 11. nimi ylhäältä):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641308


Ja samassa luettelossa Kempeleessä Anders Larsson kokomanttaalin talossa.
(vas. puoli, 6. nimi alhaalta)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641448
-tuossa muuten näkyy, kuinka Oulun nimismies on kuninkaallisella kirjeellä ottanut kaksi Kempeleen taloa Ouluun kuuluviksi. Lieneekö mitään tekemistä sen serkusten Perttu Antinpojan ja Yrjö Sigfridinpojan niittykysymyksen kanssa jutussa 1664??

[Jouni Kaleva]

Kymmenysluettelo 1610:
Sigfrid Larsson löytyy Salon, Pattijoen ja Siikajoen kylästä (on mistä valita:()
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633710



Kempeleessä Anders Larsson jatkaa ent. paikallaan.

[Jouni Kaleva]

Jos kyseessä olisi koko ajan sama mies, Yrjö Sigfridinpoika (Pekuri), joka näkyy eri luetteloissa Pattijoella (kylän alkupäässä) ainakin vv. 1633-1670, ja jos luotamme ruodutusluettelon 1633 kirjattuun ikään (53v), niin hän oli syntynyt 1580.
Tämä sinänsä sopii siihen, että hänen oletettu serkkunsa Perttu Antinpoika Tuohino voidaan arvioida syntyneen n. 1590. Molemmat olivat elossa vuoden 1664 käräjäjutussa niittykysymyksessä.

Oliko Yrjö Sigfirinpoika (Pekuri) elossa vielä 1670, jolloin hänet on kirjattu maakirjaan? - olisi ollut 90-vuotias. Ei välttämättä enää elossa, sillä usein maakirjaan kirjattu isäntä laahasi jäljessä todellisuudesta.

Maakirjassa 1672 ainakin on jo isäntä vaihtunut:
Pattijoella tähän päivänselvästi samaan 5/6 mantt. taloon kirjattu Michell Jöransson Pekuri - kaiketi Yrjö Sigfridinpojan poika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587689


Ruodutusluetteloista selviää, että Yrjö Sigfirinpoika (Pekuri) on kirjattu Pattijoen kylän ensimmäiseen, 5/6 mantt. taloon jo ainakin 1660 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054858_00948#?c=&m=&s=&cv=947&xywh=1301%2C156%2C4288%2C4801


ja hän jatkaa siellä ainakin vuoteen 1667 saakka, eli on silloin vielä elossa (koska sotaa ei käydä vainajilla vaan sodassa tehdään vainajia ;-)) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054868_00520#?c=&m=&s=&cv=519&xywh=1788%2C597%2C3791%2C4244


Vuonna 1669 ei Yrjöä enää näy, eikä edes mitään 5/6 mantt. taloa eikä Pekuri-nimeäkään Pattijoella, vaikka talonnimet on täydellisesti luetteloon kirjattu. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054870_00549#?c=&m=&s=&cv=548&xywh=3102%2C1944%2C2660%2C2978

[s.peltonen]

Saattoiko olla, että Brita Mikontyttären miesvainaja Paavo Antinpoika olisi ollut Päkkilästä? Tämänniminen mies peri Päkkilän äidinisältään ja myi sen 17.1.1634 nimismies Sigfrid Korvalalle 122 kuparitaalarin hinnasta.

Päkkilän talon Paavo Antinpoika vaikuttaisi menehtyneen jo vuosien 1641-1642 välisenä aikana. Vuoden 1642 kesäkäräjillä (KO a:5:129, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705248)) oululainen Esko Keukonen koetti periä edesmenneen Paavo Päkkilän velkaa nimismies Sigfrid Martinpojalta, joka nyt omistin Paavon talon.

Brita Mikontyttären puolisona ollut Paavo Antinpoika vaikuttaisi menehtyneen noin 35 vuotta myöhemmin. Vuoden 1680 talvikäräjillä mainittiin (KO a:24:93, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728138)), että Britan puoliso oli menehtynyt kolme vuotta aiemmin.
Ihan kuin pöytäkirjassa lukisi, että sotilas Matti Kemiläisen vaimolleen Beata Erkintyttärelle lähettämässä kirjeessä olisi lukenut "och uti dhes post scripto att han hafwer ländt sin sahl brodher Pååhl Andersson".
Mikäli Paavo Antinpoika mainittiin tässä jonkun veljeksi, niin kenen veljeksi hänet mainittiin (Matin vaiko Beata vaimon)?
Sotilas (sittemmin korpraali) Matti Pertunpoika Kemiläisen vaimo oli Beata Erkintytär. Mikäli Paavo olisi jommankumman veli, niin kyseessä olisi ilmeisesti velipuoli. Vai lukeeko tekstissä veljen sijasta jotain muuta?

Paavo Antinpoika oli ilmeisesti lähtenyt sotilaaksi Glasilan talon edestä (jutussa mainittiin "af Påhls bondhe Anders Glasila"). Glasilan taloa isännöi tuohon aikaan Antti Yrjönpoika Glasila. Glasilan talon edestä sotilaaksi mainittiin vuonna 1669 lähteneen Yrjö Laurinpoika Glasilan leskivaimon (Agneta Pertuntytär) vävy Paavo Erkinpoika. Yrjö Glasilan leskivaimo maksoi vävylleen sata kuparitaaleria sotilaaksi kirjautumisesta, jotta sai pitää nuoren poikansa Antti Yrjönpojan kotona. Vuosien 1671-1672 ruodutusluetteloita en ole onnistunut löytämään.

ja hän jatkaa siellä ainakin vuoteen 1667 saakka, eli on silloin vielä elossa (koska sotaa ei käydä vainajilla vaan sodassa tehdään vainajia ;-)) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054868_00520#?c=&m=&s=&cv=519&xywh=1788%2C597%2C3791%2C4244

Vuonna 1669 ei Yrjöä enää näy, eikä edes mitään 5/6 mantt. taloa eikä Pekuri-nimeäkään Pattijoella, vaikka talonnimet on täydellisesti luetteloon kirjattu. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054870_00549#?c=&m=&s=&cv=548&xywh=3102%2C1944%2C2660%2C2978

Oikein Paljon Kiitoksia linkeistä!

Yrjö Pekurin Pattijoella sijaitseva 5/6 manttaalin talo on vuoden 1669 ruodutusluettelossa kirjattuna Saloisten pitäjän luettelon loppupuolelle (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054870_00558). Seuraavan (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054872_00916) vuoden ruodutusluettelosta en Yrjön taloa onnistunut löytämään. Vuoden 1673 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054876_01069) ruodutusluettelosta Pekurin talo vaikuttaa jälleen löytyvän (tuolloin Mikko Yrjönpoika Pekurin nimellä).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Brita Mikontyttären puolisona ollut Paavo Antinpoika vaikuttaisi menehtyneen noin 35 vuotta myöhemmin. Vuoden 1680 talvikäräjillä mainittiin (KO a:24:93, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728138)), että Britan puoliso oli menehtynyt kolme vuotta aiemmin.
Ihan kuin pöytäkirjassa lukisi, että sotilas Matti Kemiläisen vaimolleen Beata Erkintyttärelle lähettämässä kirjeessä olisi lukenut "och uti dhes post scripto att han hafwer ländt sin sahl brodher Pååhl Andersson".
Mikäli Paavo Antinpoika mainittiin tässä jonkun veljeksi, niin kenen veljeksi hänet mainittiin (Matin vaiko Beata vaimon)?
Sotilas (sittemmin korpraali) Matti Pertunpoika Kemiläisen vaimo oli Beata Erkintytär. Mikäli Paavo olisi jommankumman veli, niin kyseessä olisi ilmeisesti velipuoli. Vai lukeeko tekstissä veljen sijasta jotain muuta?

Paavo Antinpoika oli ilmeisesti lähtenyt sotilaaksi Glasilan talon edestä (jutussa mainittiin "af Påhls bondhe Anders Glasila"). Glasilan taloa isännöi tuohon aikaan Antti Yrjönpoika Glasila. Glasilan talon edestä sotilaaksi mainittiin vuonna 1669 lähteneen Yrjö Laurinpoika Glasilan leskivaimon (Agneta Pertuntytär) vävy Paavo Erkinpoika. Yrjö Glasilan leskivaimo maksoi vävylleen sata kuparitaaleria sotilaaksi kirjautumisesta, jotta sai pitää nuoren poikansa Antti Yrjönpojan kotona. Vuosien 1671-1672 ruodutusluetteloita en ole onnistunut löytämään.


Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei Sari


Taas kiinnostavaa pohdittavaa!
Tässä käräjäjutussa käytetään kovasti energiaa sen seikan vahvistamiseksi, että sotilas Paavo Antinpoika on kuollut ja Brita Mikontytär on leski-ihminen. Muutenhan olisi Brita saanut kovat rapsut.


Paavon kuolemasta todistaa Britan ystävä "såldat Enckia ifrån Simo Walborg Christersdotter ... Påhl Andersson för 3 åhr sedan uti Rijga blifwit dödh.. ..dhet samma wittnadhe H:r Samuels drengh Staphan Clemetsson sigh hördt een såldat ifrån Kiming Anders Ersson för sigh referera..."

[Jouni Kaleva]

Hei Sari


Taas kiinnostavaa pohdittavaa!
Tässä käräjäjutussa käytetään kovasti energiaa sen seikan vahvistamiseksi, että sotilas Paavo Antinpoika on kuollut ja Brita Mikontytär on leski-ihminen. Muutenhan olisi Brita saanut kovat rapsut.


Paavon kuolemasta todistaa Britan ystävä "såldat Enckia ifrån Simo Walborg Christersdotter ... Påhl Andersson för 3 åhr sedan uti Rijga blifwit dödh.. ..dhet samma wittnadhe H:r Samuels drengh Staphan Clemetsson sigh hördt een såldat ifrån Kiming Anders Ersson för sigh referera..."
"..elliest och hafwes af såldatens Matts Kemiläinens bref till sin hustru Beata Ersdåtter Dat: Riga dhet 6. Jan. 680 och uti dhes post scripto att han hafwer låndt sin sahl brodher Påhl Andersson 2 Christianer (lienee tanskalainen 2 skillingin hopearaha) hwilcka han badher henne af Påhls bondhe Anders Glasila kräfwa..."


Mielestäni tarkoitetaan Matti Kemiläisen veljeä. Mutta voisiko olla vain merkityksessä "aseveli"? Toisaalta Matti Pertunpoika Kemiläisen äiti, Margareta Kemiläinen on jäänyt meillä hieman pimentoon. On jäänyt epäilyä, että jospa hänellä oli ollut kaksi avioliittoa? Oliko Margareta syntyään Kemiläisestä vai sinne miniäksi tullut? Matti Pertunpoika lienee syntynyt noin 1630(?). Margareta on Kemiläisen leskiemäntä ainakin alk. 1631, maakirjoissa vielä 1670. Tuskin hänellä oli toista aviota jonkun Antin kanssa tuolla välillä 1631-1670??

[Jouni Kaleva]

Yrjö Pekurin Pattijoella sijaitseva 5/6 manttaalin talo on vuoden 1669 ruodutusluettelossa kirjattuna Saloisten pitäjän luettelon loppupuolelle (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054870_00558). Seuraavan (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054872_00916) vuoden ruodutusluettelosta en Yrjön taloa onnistunut löytämään. Vuoden 1673 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054876_01069) ruodutusluettelosta Pekurin talo vaikuttaa jälleen löytyvän (tuolloin Mikko Yrjönpoika Pekurin nimellä).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Kiitos tarkkuudestasi! En hoksannut noin pitkälle selata.
Kuuluuko tuo 1669 kirjaus edellisen aukeaman otsikon "Ödhe och obesutne hemman" alle? Se viittaisi, että Yrjö olisi tosiaan kuollut n. 1667-1668. Paljon olisi tässä muutenkin autiotiloja eri kylissä. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054870_00557#?c=&m=&s=&cv=556&xywh=517%2C1494%2C3740%2C4187

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia Viesteistä!

Mielestäni tarkoitetaan Matti Kemiläisen veljeä. Mutta voisiko olla vain merkityksessä "aseveli"?

Totta, voisi hyvin olla noinkin.

Oliko Margareta syntyään Kemiläisestä vai sinne miniäksi tullut? Matti Pertunpoika lienee syntynyt noin 1630(?). Margareta on Kemiläisen leskiemäntä ainakin alk. 1631, maakirjoissa vielä 1670.

Kuolinkirjan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369836) mukaan Matti Pertunpoika Kemiläinen olisi syntynyt vuoden 1637 tietämillä (kuolinkirjassa mainittu ikä voi tosin heittää paljonkin).

Kemiläisen talon leskivaimo Marketta vaikuttaisi olevan Marketta Svennentytär Torvela (Haukiputaan Torvelan talosta). Marketta mainitaan tuomiokirjoissa Jaakko Kemiläisen leskivaimoksi; hän saattaisi olla Jaakko Grellinpoika Kemiläisen (s.n.1568) leskivaimo. Saattaa olla, että Jaakko Grellinpojalla olisi ollut avioliito jo ennen Markettaa; vuoden 1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725510) kantoluettelossa Jaakko Grellinpojan taloon kirjataan leskimies ja piika. Jaakko oli Iin käräjillä lautamiehenä vuosina 1628-1631. Vuoden 1637 maakirjaan Kemiläisen talo kirjataan vielä Jaakko Grellinpojan nimellä (tosin se ei todenna sitä, että Jaakko olisi tuolloin ollut enää elossa). Vuoden 1641 henkikirjaan sekä karja- ja kylvöluetteloon talo kirjataan jo leskivaimo Marketan nimellä.
Toisaalta Lambukarin ja Kemiläisen talon kalastuskiistan yhteydessä vuoden 1690 kesäkäräjillä (KO a:10:29, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689882)) ja vuoden 1691 talvikäräjillä (KO a:11:135, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690347)) kerrotaan, että Lambukarin ensimmäinen isäntä oli ollut Kemiläisen talon vävy, ja että Jaakko Simonpoika Kemiläinen oli oman kalastuspaikkansa vävynsä Erkki Lambukarin käyttöön. Lambukarin talo tuli maakirjoihin uudistilana vuonna 1620 Erkki Paavonpojan (s.n.1580) nimellä. Jaakko Simonpoikaa ei Kemiläisen talosta ole veroluetteloista taikka ruodutusluetteloista löytynyt. Olisiko tuomiokirjoihin tullut kirjattua Jaakko Grellinpoika Kemiläisen patronyymi virheellisesti? Mikäli Jaakko Simonpoika Kemiläinen oli olemassa, niin on epäselvää olisiko hän ollut Jaakko Grellinpojan sukulainen, vävy, syytinkimies taikka joku muu henkilö; ja kumpi Jaakoista siinä tapauksessa olisi ollut Marketan edesmennyt puoliso.

Autionakin Kemiläisen talo ehti jonkin aikaa olla, kunnes vuoden 1642 talvikäräjillä (KO a:5:94, oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705206)) haukiputaalainen Tuomas Svennenpoika (ilmeisesti Marketan veli) pyysi saada ylösottaa talon. Kemiläisen talo kirjataan tämän jälkeenkin leskivaimo Marketan nimellä. Marketta mainitaan silloin tällöin tuomiokirjoissa; esim. vuoden 1647 talvikäräjillä mainitaan Jaakko (Kauppi) Kemiläisen leskivaimo Marketta Svennentytär (KO a:6:220, oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706129)) ja vuoden 1651 kesäkäräjillä (KO a:7:307, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707358)) mainitaan pohjoisiiläinen leskivaimo Marketta, joka penäsi perintöosuuttaan veljensä pojalta Kalle Laurinpoika Torvelalta (jonka isä on ilmeisesti Lauri Svennepoika Torvela s.n.1587).

Siihen ei ole löytynyt selvyyttä, oliko Kemiläisen taloa Marketan jälkeen isännöinyt Matti Simonpoika (s.n.1623, +10.03.1689, isännöi Kemiläistä 1664-1677) jotain sukua (esim. lapsenlapsi taikka lapsen vävy) Marketalle taikka Jaakko Grellinpojalle.
Matti Simonpoika Kemiläisen vaimo on Valpuri Pertuntytär (s.n.1616, +15.11.1696), mutta ei ole tietoa siitä montako mahdollista aiempaa avioliittoa Matilla ja Valpurilla oli takanaan.
Vuoden 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184173) henkikirjaan Kemiläisen talo kirjataan Marketta leskivaimon nimellä ja henkirahaa maksetaan emännästä, pojasta ja tyttärestä. Henkikirjassa mainitut poika ja tytär eivät kuitenkaan ole välttämättä Marketan lapsia (kyseessä saattavat olla lapsipuolet, lapsipuolen lapset, lapsenlapset, edesmenneen lapsen leski uuden puolisonsa kanssa, syytinkimies vaimoineen, jne.).

Matti Simonpojan sisaruksia mainitaan Kemiläisen nimellä Isak Simonpoika, Elina Simontytär ja Marketta Simontytär. Matti Simonpoika oli luultavasti joko Kemiläisen talon poikia taikka sitten hän toi sisaruksiaan mukanaan Kemiläisen taloon.
Vaikka Kemiläisen talo kirjattiin henkikirjoissa Marketta leskivaimo nimellä vielä 1660-luvulle saakka, niin esim. vuoden 1644 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00166) luettelossa Isak Simonpoika Kemiläisen mainitaan olleen nihtinä veljensä Matti Simonpojan talon edestä; ja samaisen vuodessa toisessa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00244) luettelossa mainitaan pohjoisiiläisen Isak Simonpojan olleen nihtinä veljensä Matti Simonpojan talon edestä. Vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055059_00043) ruodutusluettelossa Kemiläisen taloon kirjataan Jaakko Grellinpoika ja 30-vuotias Simo Jaakonpoika, mutta Simo mainitaan rengiksi eikä pojaksi.

Vuoden 1666 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053802_00215) Pohjanmaan rykmentin katselmuksessa iiläisiin kirjataan mukaan Matti Pertunpoika Kemiläinen ja hänen mainitaan olevan sotilaana isäpuolensa pohjois-iiläisen Matti Simonpojan talon edestä ("för stiuffadren Matz Simonsson i NårrIiå"), vuodeksi (mahdollisesti palvelukseen astumisen vuosi) Matti Pertunpojalle mainitaan 1659. Vaikka Matti Pertunpoika olisi ollut Matti Simonpoika Kemiläisen poikapuoli, niin avoimeksi jäisi edelleen se, olisiko Matti Simonpojan vaimo Valpuri Pertuntytär ollut Matti Pertunpojan äiti vaiko äitipuoli. Ja mikäli Valpuri Pertuntytär olisi ollut Matti Pertunpoika Kemiläisen äiti ja mikäli Paavo Antinpoika olisi ollut Matti Pertunpojan velipuoli, olisi Valpurilla ollut ainakin kolme aviolittoa.

Kuuluuko tuo 1669 kirjaus edellisen aukeaman otsikon "Ödhe och obesutne hemman" alle?

Uskoisin, että tästä kohdin olisi vain jäänyt otsikko pois ja että tämä ei kuuluisi edellisen aukeaman autiotaloihin (Pattijoen autiotalot oli kirjattuna edelliselle aukeamalle).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1666 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053802_00215) Pohjanmaan rykmentin katselmuksessa iiläisiin kirjataan mukaan Matti Pertunpoika Kemiläinen ja hänen mainitaan olevan sotilaana isäpuolensa pohjois-iiläisen Matti Simonpojan talon edestä ("för stiuffadren Matz Simonsson i NårrIiå"), vuodeksi (mahdollisesti palvelukseen astumisen vuosi) Matti Pertunpojalle mainitaan 1659. Vaikka Matti Pertunpoika olisi ollut Matti Simonpoika Kemiläisen poikapuoli, niin avoimeksi jäisi edelleen se, olisiko Matti Simonpojan vaimo Valpuri Pertuntytär ollut Matti Pertunpojan äiti vaiko äitipuoli. Ja mikäli Valpuri Pertuntytär olisi ollut Matti Pertunpoika Kemiläisen äiti ja mikäli Paavo Antinpoika olisi ollut Matti Pertunpojan velipuoli, olisi Valpurilla ollut ainakin kolme aviolittoa.


Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei Sari, kiitos taas merkittävistä lisätiedoista.
Edelleen jää Kemiläisen palapeliin aukkoja eikä kokonaisuus oikein ehjänä hahmotu. Olisikohan sitten talossa ollut peräkkäin 2 eri Margareta-leskeä, jotka jotenkin sekoontuvat??

Tuohon yksityiskohtaan, jossa Matti Pertunpoika Kemiläinen mainitaan olevan sotilaana isäpuolensa pohjois-iiläisen Matti Simonpojan talon edestä, minulla olisi ehdotus:

Valpuri Pertuntytär s. n. 1616 ja Matti Pertunpoika s.n. 1631-1635 (ikä kuollessa "60 och några åhr"). Jospa nämä olivat sisarukset (tai sisarpuolet), ikäero noin 15-20 vuotta. Matti Simonpoika tulisi taloon vävyisännäksi ja joutuisi samalla holhoojan asemaan vaimonsa (ehkä vielä alaikäiseen) veljeen/velipuoleen Matti Pertunpoikaan nähden. Näin olisi mahdollista, että ruodutusluettelossakin Matti Simonpoika olisi "stiuffadren" eikä "mågen")

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Kommentoin hetki sitten tätä asiaa "Gabriel Halonen Haukiputaalta tapettu 4.1.1715 Kemi (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=324451&postcount=131)" ketjuun.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari