Calonius
17.02.21, 20:03
Toropainen löysi erittäin mielenkiintoisen Turun kämnerioikeuden jutun, jonka tulkitsin tarkemmin kokonaisuudessaan.
TKO 1695 31/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12183979
Studenten D: Henrich Lindroot föredrogh Rätten huruledes när han medh andre studenter nästledne Jacobi dagh, som war den 25 hujus, kommit ifrån kyrckian, på broon, och skulle på heem, en inhyses hustru Margetha Axelsdotter benämpdh, honom på broon öfwerfallit medh ährerörige beskyllningar, nembln sagdt: Du Pyttis son är een skiälm och hundzfott, och är icke wärdh wara Student, ell:r conversera medh studenter och bedt alle ährlige menniskior höra på, hennes ordh, dhem hon op för gaatan åtskillige reesor skall itererat, som många skohla åhört; sedermehra skall hon kommit undher hans föräldrars fönster på gaatan, och kallat hans moder, h:v: Weriwittu, anhållandes, att Margetha för alt sådant behörigen plichta måtte. Hustru Margetha Axelsdotter swarade, att denne Lindroot någre reesor kallat hennes son smedh, och sedan Isohousunpoika, hwar öfwer han sigh för henne beklagat, därföre hon, när hon berörde dagh mött Lindroot på broon, sagdt, att hon håller honom för en hundzfott, till des han kan henne något oährligit bewijsa, eller att han haar någre andre böxor, än sådana som annat qwinfolck, nekandes att hon kallat honom skälm, som och, att hon något tahlt om hans moder. Dä emoth Lindroot nekade, att han således kallat hennes son eller henne, påstämdes sitt förra, och låfwade det medh wittnen bewijsa, hwilcka han nu icke hade för handen, hwarföre här medh anstår till des dhe kunna opskaffas.
Den 1. Augusti förehades denne saak å nyjo, och producerade Lindroot nu studenten D: Ericum Corenium, som uthan exception aflade sin Eedh och bekände, att han tillijka medh Lindroot kommit på broon den 25. Julij klåckan 5 om afftonen, då hustru Margetha kommit, helssat på dhem, och sagdt Lindroot till hundzfoot och Nimipispa, som och wijdare itererat samma ordh widh klåckgiutarens huus, nekandes sigh höört Margetha kalla honom skälm, men om dhe andre, som då warit tillstädes, sådant hört, wiste han icke, effter som han straxt gått der ifrån; Sedan producerade Lindroot dieknen Johan Hinrichsson, emoth hwilcken hust: Margeta exciperade, säijandes att han altijdh trätt medh hennes son, när dhe gått i scholan, som och henne ööknämbdt, så att han icke kunde till Eeden admitteras, uthan refererade uthan Eedh, att han höört Margeta widh klåckgiutarens hörn säija hundzfottj, Nimipispa, ia skälmj, sinä Pytyn poika, eij cauwan qwin sinä bewijsat nee nimet, qwin sinä minun päällenj pannut olet. Mehra wiste han icke, då hustru Margetha wijdare nekade, att hon kallat Lindroot skälm, uthan hundzfott, till des han skulle bewijsa dhe ööknampn som han på henne satt. Där emoth Lindroot wijdare nekade, att han henne eller hennes son i någon måtto ööknämbt, beropandes sigh om hennes uthgutur iniurier, på fleere wittnen, dhem han nu icke hade för handen: hwarföre härmedh anstår till des han dhem kan opskaffas.
Den 5. Augusti inställte sigh desse parter wijdare och producerade Lindroot nu klåckgiutarens pijga Maria Jörensdotter, som effter aflagdh Eedh bekände, att hon höört Margetha kalla Lindroot hundzfott, men hwarföre, wiste hon icke, nekade och, att hon höört något mehra, att Margeta kallat honom hwarcken skälm eller Nimipispa, som Lindroot påstår. Flere wittnen hade parterne nu icke att andraga hwilcket H:r Bårgmestare och Rådhz ondöme tienstel: heemställes. Actum ut supra.
Ylioppilas Henrik Lindroot kertoi heinäkuun 31. päivänä 1695 Turun kämnerinoikeudessa tulleensa noin viikkoa aiemmin Jaakon päivänä muutamien muiden ylioppilaiden kanssa kirkosta ja kuinka kesken kotimatkan itsellisvaimo Margareta Axelsdotter oli haukkunut häntä sillalla. Hän oli sanonut, että sinä porvari Pytin poika olet kelmi ja hunsvotti, etkä arvollinen olemaan ylioppilas. Hän oli toistanut solvauksia useita kertoja ja jatkanut vielä Henrikin vanhempien ikkunan alla kadulla. Siellä Margareta oli kutsunut Lindrootin äitiä verivituksi. Margareta taas valitti, että Lindroot oli kutsunut hänen poikaansa moneen kertaan sepäksi ja suomenkielisellä sanalla isohousunpoika. Margareta kielsi haukkuneensa ylioppilasta tai hänen äitiään. Henrik kielsi haukkuneensa Margaretaa tai hänen poikaansa ja lupasi todistaa tämän.
Elokuun ensimmäisenä päivänä Lindroot toi todistajaksi ylioppilaan Ericus Coreniuksen, joka valan vannoen todisti olleensa sillalla Lindrootin kanssa Margaretan tullessa heitä tervehtien vastaan ja kutsuessa Lindrootia hunsvotiksi ja nimipiispaksi. Margareta oli jatkanut solvauksiaan vielä kellonvalajan talolla. Seuraavaksi Lindoot toi todistajaksi teinin Johan Henrikssonin, jota Margareta ei hyväksynyt, sillä Johanilla oli aina riitoja hänen poikansa kanssa koulumatkoilla ja Johan oli myös pilkannut Margaretaa itseään. Johan todisti ilman valaa kuullensa Margaretan kutsuvan kellonvalajan talon kulmalla Henrikiä hunsvotiksi, nimipiispaksi ja kelmiksi ja sanoneen: “Sinä Pytyn poika, todista sanasi, joilla olet minua haukkunut”. Taas kummatkin kielsivät solvanneensa toisiaan.
Elokuun viidentenä päivänä Lindroot toi todistajaksi kellonvalajan piian Maria Jöransdotterin, joka vannoi kyllä kuulleensa Margaretan kutsuneen Lindrootia hunsvotiksi, mutta ei tiennyt syytä tähän eikä ollut kuullut mitään muuta.
Tässä täytyy olla kyseessä seuraava ylioppilas:
--------
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4105
kl. 1695 Henrik Lindrot Henricus, Aboensis 4105. Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa kl. 1695 Lindrot Henr. Ab _ 209. — Pyrki Huittisten lukkariksi 1706. — Naimisissa (1703).
Viittauksia:
HYK ms., Index s. 119a; KA mf. ES 1849 (kk 13) Marttilan käräjät 12.–13.10.1696 f. 388v (Endoch Studiosus Henricus Linderoot fordrar af Erich Philipson i Tapala Twå Dal:r K:m:t och En T:a Korn som des Moder skall hafwa länt till Carl Jöransson i Tapala, hwilcken war Erich Philipssons Antecessor på hemmanet. Velka oli yli 20 vuoden takaa);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3782917
KA mf. ES 1756 (cc 28) Kiskon ja Kiikalan käräjät 20.5.1701 s. 234 (Kyrckioheerden Ehrewördige H:r Christopher Roos inlade Studiosi Hendrich Lindrootz och Kyrckiowerdens uthj Kisko Zachris Jörenssons attest, hwar utj dhe berätta att d: 17. Martii sidstledne, då dhe med flera warit utj Caplanens Sahl. H:r Nills Cotheri begrafning haf:r Klemet Jörensson i Kettula med ohöflige ordh öfwerhopat H:r Kyrckioherden ...);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5462598
KA mf. ES 1849 (kk 14) Marttilan käräjät 15.–16.10.1697 f. 388 (Thomas Simonsson i Tapala förentte sigh nu med sin Farbroders Son Studenten Henrich Linderoot angående arf således, att Thomas lefwererar ähn uthom alt det förra till Studenten En Koo eller des wärde 10: D:r K:m:t, och ehrlegger för expenser En Twå åhrs gammal stuut, hwilken förlijkning effter deras begiäran bler inteknad och lagl: här med confirmerad);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3855180
KA mf. ES 1851 (kk 19) Pöytyän käräjät 1.–2.10.1702 f. 207 (Studenten Henrich Linderoot Befullmechtigad af Qwarttermestarens Hindrich Abramsons Giökboms (katso 1019) hustro Walborg Jöransd:r);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24149324
KA mf. ES 1975 (nn 26) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 1.–5.2.1707 s. 244 (en Copia af det Högwyrdige Dom Capitletz den 19 Novembr: sidstl:ne ... meddehlte swar, beträffande Studenten Lindrooth, som begärt Klåckare Lägenheeten här i Hwittis Sochn, men dermed sedermera afstått, blifwandes Anders Påhlsson dermedelst efterlåtit, imedlertijd tiensten att förestå). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 271 (LV);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27076355
Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 625 (registratuura 29.4.1697, Studiosus Johannes Lindroot mainitaan todistajan ominaisuudessa, etunimen pitänee olla Henricus);
Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 439. — E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 189;
J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #3383G(?) (1705, H. L. M. f.).
https://www.doria.fi/handle/10024/110363
Tiedot Laguksen ja Carpelanin matrikkeleissa
Lindrot, Henr. Ab. p. 209.
Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 271.
---------
Väitän, että kyseessä on Turun porvarin Johan Thomasson Pytyn poika Henrik, jota on jo pitkään pidetty Calonius-suvun kantaisänä, mutta josta on tiedetty hyvin vähän. Ylioppilasmatrikkelin lähteiden mukaan Henrik Lindroot oli ylioppilas ainakin vuoteen 1707 asti. Melko tarkalleen tuona aikavälinä Henrik Pytty katoaa kaikista lähteistä palaten taas viimeistään 1709 isännöimään edesmenneen isänsä kaupunkitaloa. Perustelen vielä tarkemmin lähiaikoina tässä ketjussa.
Tiedättekö mitään tästä Lindrootista? Miltä väitteeni vaikuttaa?
TKO 1695 31/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12183979
Studenten D: Henrich Lindroot föredrogh Rätten huruledes när han medh andre studenter nästledne Jacobi dagh, som war den 25 hujus, kommit ifrån kyrckian, på broon, och skulle på heem, en inhyses hustru Margetha Axelsdotter benämpdh, honom på broon öfwerfallit medh ährerörige beskyllningar, nembln sagdt: Du Pyttis son är een skiälm och hundzfott, och är icke wärdh wara Student, ell:r conversera medh studenter och bedt alle ährlige menniskior höra på, hennes ordh, dhem hon op för gaatan åtskillige reesor skall itererat, som många skohla åhört; sedermehra skall hon kommit undher hans föräldrars fönster på gaatan, och kallat hans moder, h:v: Weriwittu, anhållandes, att Margetha för alt sådant behörigen plichta måtte. Hustru Margetha Axelsdotter swarade, att denne Lindroot någre reesor kallat hennes son smedh, och sedan Isohousunpoika, hwar öfwer han sigh för henne beklagat, därföre hon, när hon berörde dagh mött Lindroot på broon, sagdt, att hon håller honom för en hundzfott, till des han kan henne något oährligit bewijsa, eller att han haar någre andre böxor, än sådana som annat qwinfolck, nekandes att hon kallat honom skälm, som och, att hon något tahlt om hans moder. Dä emoth Lindroot nekade, att han således kallat hennes son eller henne, påstämdes sitt förra, och låfwade det medh wittnen bewijsa, hwilcka han nu icke hade för handen, hwarföre här medh anstår till des dhe kunna opskaffas.
Den 1. Augusti förehades denne saak å nyjo, och producerade Lindroot nu studenten D: Ericum Corenium, som uthan exception aflade sin Eedh och bekände, att han tillijka medh Lindroot kommit på broon den 25. Julij klåckan 5 om afftonen, då hustru Margetha kommit, helssat på dhem, och sagdt Lindroot till hundzfoot och Nimipispa, som och wijdare itererat samma ordh widh klåckgiutarens huus, nekandes sigh höört Margetha kalla honom skälm, men om dhe andre, som då warit tillstädes, sådant hört, wiste han icke, effter som han straxt gått der ifrån; Sedan producerade Lindroot dieknen Johan Hinrichsson, emoth hwilcken hust: Margeta exciperade, säijandes att han altijdh trätt medh hennes son, när dhe gått i scholan, som och henne ööknämbdt, så att han icke kunde till Eeden admitteras, uthan refererade uthan Eedh, att han höört Margeta widh klåckgiutarens hörn säija hundzfottj, Nimipispa, ia skälmj, sinä Pytyn poika, eij cauwan qwin sinä bewijsat nee nimet, qwin sinä minun päällenj pannut olet. Mehra wiste han icke, då hustru Margetha wijdare nekade, att hon kallat Lindroot skälm, uthan hundzfott, till des han skulle bewijsa dhe ööknampn som han på henne satt. Där emoth Lindroot wijdare nekade, att han henne eller hennes son i någon måtto ööknämbt, beropandes sigh om hennes uthgutur iniurier, på fleere wittnen, dhem han nu icke hade för handen: hwarföre härmedh anstår till des han dhem kan opskaffas.
Den 5. Augusti inställte sigh desse parter wijdare och producerade Lindroot nu klåckgiutarens pijga Maria Jörensdotter, som effter aflagdh Eedh bekände, att hon höört Margetha kalla Lindroot hundzfott, men hwarföre, wiste hon icke, nekade och, att hon höört något mehra, att Margeta kallat honom hwarcken skälm eller Nimipispa, som Lindroot påstår. Flere wittnen hade parterne nu icke att andraga hwilcket H:r Bårgmestare och Rådhz ondöme tienstel: heemställes. Actum ut supra.
Ylioppilas Henrik Lindroot kertoi heinäkuun 31. päivänä 1695 Turun kämnerinoikeudessa tulleensa noin viikkoa aiemmin Jaakon päivänä muutamien muiden ylioppilaiden kanssa kirkosta ja kuinka kesken kotimatkan itsellisvaimo Margareta Axelsdotter oli haukkunut häntä sillalla. Hän oli sanonut, että sinä porvari Pytin poika olet kelmi ja hunsvotti, etkä arvollinen olemaan ylioppilas. Hän oli toistanut solvauksia useita kertoja ja jatkanut vielä Henrikin vanhempien ikkunan alla kadulla. Siellä Margareta oli kutsunut Lindrootin äitiä verivituksi. Margareta taas valitti, että Lindroot oli kutsunut hänen poikaansa moneen kertaan sepäksi ja suomenkielisellä sanalla isohousunpoika. Margareta kielsi haukkuneensa ylioppilasta tai hänen äitiään. Henrik kielsi haukkuneensa Margaretaa tai hänen poikaansa ja lupasi todistaa tämän.
Elokuun ensimmäisenä päivänä Lindroot toi todistajaksi ylioppilaan Ericus Coreniuksen, joka valan vannoen todisti olleensa sillalla Lindrootin kanssa Margaretan tullessa heitä tervehtien vastaan ja kutsuessa Lindrootia hunsvotiksi ja nimipiispaksi. Margareta oli jatkanut solvauksiaan vielä kellonvalajan talolla. Seuraavaksi Lindoot toi todistajaksi teinin Johan Henrikssonin, jota Margareta ei hyväksynyt, sillä Johanilla oli aina riitoja hänen poikansa kanssa koulumatkoilla ja Johan oli myös pilkannut Margaretaa itseään. Johan todisti ilman valaa kuullensa Margaretan kutsuvan kellonvalajan talon kulmalla Henrikiä hunsvotiksi, nimipiispaksi ja kelmiksi ja sanoneen: “Sinä Pytyn poika, todista sanasi, joilla olet minua haukkunut”. Taas kummatkin kielsivät solvanneensa toisiaan.
Elokuun viidentenä päivänä Lindroot toi todistajaksi kellonvalajan piian Maria Jöransdotterin, joka vannoi kyllä kuulleensa Margaretan kutsuneen Lindrootia hunsvotiksi, mutta ei tiennyt syytä tähän eikä ollut kuullut mitään muuta.
Tässä täytyy olla kyseessä seuraava ylioppilas:
--------
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4105
kl. 1695 Henrik Lindrot Henricus, Aboensis 4105. Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa kl. 1695 Lindrot Henr. Ab _ 209. — Pyrki Huittisten lukkariksi 1706. — Naimisissa (1703).
Viittauksia:
HYK ms., Index s. 119a; KA mf. ES 1849 (kk 13) Marttilan käräjät 12.–13.10.1696 f. 388v (Endoch Studiosus Henricus Linderoot fordrar af Erich Philipson i Tapala Twå Dal:r K:m:t och En T:a Korn som des Moder skall hafwa länt till Carl Jöransson i Tapala, hwilcken war Erich Philipssons Antecessor på hemmanet. Velka oli yli 20 vuoden takaa);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3782917
KA mf. ES 1756 (cc 28) Kiskon ja Kiikalan käräjät 20.5.1701 s. 234 (Kyrckioheerden Ehrewördige H:r Christopher Roos inlade Studiosi Hendrich Lindrootz och Kyrckiowerdens uthj Kisko Zachris Jörenssons attest, hwar utj dhe berätta att d: 17. Martii sidstledne, då dhe med flera warit utj Caplanens Sahl. H:r Nills Cotheri begrafning haf:r Klemet Jörensson i Kettula med ohöflige ordh öfwerhopat H:r Kyrckioherden ...);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5462598
KA mf. ES 1849 (kk 14) Marttilan käräjät 15.–16.10.1697 f. 388 (Thomas Simonsson i Tapala förentte sigh nu med sin Farbroders Son Studenten Henrich Linderoot angående arf således, att Thomas lefwererar ähn uthom alt det förra till Studenten En Koo eller des wärde 10: D:r K:m:t, och ehrlegger för expenser En Twå åhrs gammal stuut, hwilken förlijkning effter deras begiäran bler inteknad och lagl: här med confirmerad);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3855180
KA mf. ES 1851 (kk 19) Pöytyän käräjät 1.–2.10.1702 f. 207 (Studenten Henrich Linderoot Befullmechtigad af Qwarttermestarens Hindrich Abramsons Giökboms (katso 1019) hustro Walborg Jöransd:r);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24149324
KA mf. ES 1975 (nn 26) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 1.–5.2.1707 s. 244 (en Copia af det Högwyrdige Dom Capitletz den 19 Novembr: sidstl:ne ... meddehlte swar, beträffande Studenten Lindrooth, som begärt Klåckare Lägenheeten här i Hwittis Sochn, men dermed sedermera afstått, blifwandes Anders Påhlsson dermedelst efterlåtit, imedlertijd tiensten att förestå). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 271 (LV);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27076355
Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 625 (registratuura 29.4.1697, Studiosus Johannes Lindroot mainitaan todistajan ominaisuudessa, etunimen pitänee olla Henricus);
Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 439. — E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 189;
J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #3383G(?) (1705, H. L. M. f.).
https://www.doria.fi/handle/10024/110363
Tiedot Laguksen ja Carpelanin matrikkeleissa
Lindrot, Henr. Ab. p. 209.
Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 271.
---------
Väitän, että kyseessä on Turun porvarin Johan Thomasson Pytyn poika Henrik, jota on jo pitkään pidetty Calonius-suvun kantaisänä, mutta josta on tiedetty hyvin vähän. Ylioppilasmatrikkelin lähteiden mukaan Henrik Lindroot oli ylioppilas ainakin vuoteen 1707 asti. Melko tarkalleen tuona aikavälinä Henrik Pytty katoaa kaikista lähteistä palaten taas viimeistään 1709 isännöimään edesmenneen isänsä kaupunkitaloa. Perustelen vielä tarkemmin lähiaikoina tässä ketjussa.
Tiedättekö mitään tästä Lindrootista? Miltä väitteeni vaikuttaa?