Ylioppilas Henrik Lindrot kl. 1695 [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ylioppilas Henrik Lindrot kl. 1695

Calonius

17.02.21, 20:03

Toropainen löysi erittäin mielenkiintoisen Turun kämnerioikeuden jutun, jonka tulkitsin tarkemmin kokonaisuudessaan.

TKO 1695 31/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12183979

Studenten D: Henrich Lindroot föredrogh Rätten huruledes när han medh andre studenter nästledne Jacobi dagh, som war den 25 hujus, kommit ifrån kyrckian, på broon, och skulle på heem, en inhyses hustru Margetha Axelsdotter benämpdh, honom på broon öfwerfallit medh ährerörige beskyllningar, nembln sagdt: Du Pyttis son är een skiälm och hundzfott, och är icke wärdh wara Student, ell:r conversera medh studenter och bedt alle ährlige menniskior höra på, hennes ordh, dhem hon op för gaatan åtskillige reesor skall itererat, som många skohla åhört; sedermehra skall hon kommit undher hans föräldrars fönster på gaatan, och kallat hans moder, h:v: Weriwittu, anhållandes, att Margetha för alt sådant behörigen plichta måtte. Hustru Margetha Axelsdotter swarade, att denne Lindroot någre reesor kallat hennes son smedh, och sedan Isohousunpoika, hwar öfwer han sigh för henne beklagat, därföre hon, när hon berörde dagh mött Lindroot på broon, sagdt, att hon håller honom för en hundzfott, till des han kan henne något oährligit bewijsa, eller att han haar någre andre böxor, än sådana som annat qwinfolck, nekandes att hon kallat honom skälm, som och, att hon något tahlt om hans moder. Dä emoth Lindroot nekade, att han således kallat hennes son eller henne, påstämdes sitt förra, och låfwade det medh wittnen bewijsa, hwilcka han nu icke hade för handen, hwarföre här medh anstår till des dhe kunna opskaffas.
Den 1. Augusti förehades denne saak å nyjo, och producerade Lindroot nu studenten D: Ericum Corenium, som uthan exception aflade sin Eedh och bekände, att han tillijka medh Lindroot kommit på broon den 25. Julij klåckan 5 om afftonen, då hustru Margetha kommit, helssat på dhem, och sagdt Lindroot till hundzfoot och Nimipispa, som och wijdare itererat samma ordh widh klåckgiutarens huus, nekandes sigh höört Margetha kalla honom skälm, men om dhe andre, som då warit tillstädes, sådant hört, wiste han icke, effter som han straxt gått der ifrån; Sedan producerade Lindroot dieknen Johan Hinrichsson, emoth hwilcken hust: Margeta exciperade, säijandes att han altijdh trätt medh hennes son, när dhe gått i scholan, som och henne ööknämbdt, så att han icke kunde till Eeden admitteras, uthan refererade uthan Eedh, att han höört Margeta widh klåckgiutarens hörn säija hundzfottj, Nimipispa, ia skälmj, sinä Pytyn poika, eij cauwan qwin sinä bewijsat nee nimet, qwin sinä minun päällenj pannut olet. Mehra wiste han icke, då hustru Margetha wijdare nekade, att hon kallat Lindroot skälm, uthan hundzfott, till des han skulle bewijsa dhe ööknampn som han på henne satt. Där emoth Lindroot wijdare nekade, att han henne eller hennes son i någon måtto ööknämbt, beropandes sigh om hennes uthgutur iniurier, på fleere wittnen, dhem han nu icke hade för handen: hwarföre härmedh anstår till des han dhem kan opskaffas.
Den 5. Augusti inställte sigh desse parter wijdare och producerade Lindroot nu klåckgiutarens pijga Maria Jörensdotter, som effter aflagdh Eedh bekände, att hon höört Margetha kalla Lindroot hundzfott, men hwarföre, wiste hon icke, nekade och, att hon höört något mehra, att Margeta kallat honom hwarcken skälm eller Nimipispa, som Lindroot påstår. Flere wittnen hade parterne nu icke att andraga hwilcket H:r Bårgmestare och Rådhz ondöme tienstel: heemställes. Actum ut supra.

Ylioppilas Henrik Lindroot kertoi heinäkuun 31. päivänä 1695 Turun kämnerinoikeudessa tulleensa noin viikkoa aiemmin Jaakon päivänä muutamien muiden ylioppilaiden kanssa kirkosta ja kuinka kesken kotimatkan itsellisvaimo Margareta Axelsdotter oli haukkunut häntä sillalla. Hän oli sanonut, että sinä porvari Pytin poika olet kelmi ja hunsvotti, etkä arvollinen olemaan ylioppilas. Hän oli toistanut solvauksia useita kertoja ja jatkanut vielä Henrikin vanhempien ikkunan alla kadulla. Siellä Margareta oli kutsunut Lindrootin äitiä verivituksi. Margareta taas valitti, että Lindroot oli kutsunut hänen poikaansa moneen kertaan sepäksi ja suomenkielisellä sanalla isohousunpoika. Margareta kielsi haukkuneensa ylioppilasta tai hänen äitiään. Henrik kielsi haukkuneensa Margaretaa tai hänen poikaansa ja lupasi todistaa tämän.
Elokuun ensimmäisenä päivänä Lindroot toi todistajaksi ylioppilaan Ericus Coreniuksen, joka valan vannoen todisti olleensa sillalla Lindrootin kanssa Margaretan tullessa heitä tervehtien vastaan ja kutsuessa Lindrootia hunsvotiksi ja nimipiispaksi. Margareta oli jatkanut solvauksiaan vielä kellonvalajan talolla. Seuraavaksi Lindoot toi todistajaksi teinin Johan Henrikssonin, jota Margareta ei hyväksynyt, sillä Johanilla oli aina riitoja hänen poikansa kanssa koulumatkoilla ja Johan oli myös pilkannut Margaretaa itseään. Johan todisti ilman valaa kuullensa Margaretan kutsuvan kellonvalajan talon kulmalla Henrikiä hunsvotiksi, nimipiispaksi ja kelmiksi ja sanoneen: “Sinä Pytyn poika, todista sanasi, joilla olet minua haukkunut”. Taas kummatkin kielsivät solvanneensa toisiaan.
Elokuun viidentenä päivänä Lindroot toi todistajaksi kellonvalajan piian Maria Jöransdotterin, joka vannoi kyllä kuulleensa Margaretan kutsuneen Lindrootia hunsvotiksi, mutta ei tiennyt syytä tähän eikä ollut kuullut mitään muuta.

Tässä täytyy olla kyseessä seuraava ylioppilas:

--------

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4105

kl. 1695 Henrik Lindrot Henricus, Aboensis 4105. Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa kl. 1695 Lindrot Henr. Ab _ 209. — Pyrki Huittisten lukkariksi 1706. — Naimisissa (1703).

Viittauksia:
HYK ms., Index s. 119a; KA mf. ES 1849 (kk 13) Marttilan käräjät 12.–13.10.1696 f. 388v (Endoch Studiosus Henricus Linderoot fordrar af Erich Philipson i Tapala Twå Dal:r K:m:t och En T:a Korn som des Moder skall hafwa länt till Carl Jöransson i Tapala, hwilcken war Erich Philipssons Antecessor på hemmanet. Velka oli yli 20 vuoden takaa);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3782917

KA mf. ES 1756 (cc 28) Kiskon ja Kiikalan käräjät 20.5.1701 s. 234 (Kyrckioheerden Ehrewördige H:r Christopher Roos inlade Studiosi Hendrich Lindrootz och Kyrckiowerdens uthj Kisko Zachris Jörenssons attest, hwar utj dhe berätta att d: 17. Martii sidstledne, då dhe med flera warit utj Caplanens Sahl. H:r Nills Cotheri begrafning haf:r Klemet Jörensson i Kettula med ohöflige ordh öfwerhopat H:r Kyrckioherden ...);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5462598

KA mf. ES 1849 (kk 14) Marttilan käräjät 15.–16.10.1697 f. 388 (Thomas Simonsson i Tapala förentte sigh nu med sin Farbroders Son Studenten Henrich Linderoot angående arf således, att Thomas lefwererar ähn uthom alt det förra till Studenten En Koo eller des wärde 10: D:r K:m:t, och ehrlegger för expenser En Twå åhrs gammal stuut, hwilken förlijkning effter deras begiäran bler inteknad och lagl: här med confirmerad);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3855180

KA mf. ES 1851 (kk 19) Pöytyän käräjät 1.–2.10.1702 f. 207 (Studenten Henrich Linderoot Befullmechtigad af Qwarttermestarens Hindrich Abramsons Giökboms (katso 1019) hustro Walborg Jöransd:r);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24149324

KA mf. ES 1975 (nn 26) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 1.–5.2.1707 s. 244 (en Copia af det Högwyrdige Dom Capitletz den 19 Novembr: sidstl:ne ... meddehlte swar, beträffande Studenten Lindrooth, som begärt Klåckare Lägenheeten här i Hwittis Sochn, men dermed sedermera afstått, blifwandes Anders Påhlsson dermedelst efterlåtit, imedlertijd tiensten att förestå). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 271 (LV);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27076355

Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 625 (registratuura 29.4.1697, Studiosus Johannes Lindroot mainitaan todistajan ominaisuudessa, etunimen pitänee olla Henricus);

Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 439. — E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 189;

J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #3383G(?) (1705, H. L. M. f.).
https://www.doria.fi/handle/10024/110363

Tiedot Laguksen ja Carpelanin matrikkeleissa
Lindrot, Henr. Ab. p. 209.
Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 271.

---------

Väitän, että kyseessä on Turun porvarin Johan Thomasson Pytyn poika Henrik, jota on jo pitkään pidetty Calonius-suvun kantaisänä, mutta josta on tiedetty hyvin vähän. Ylioppilasmatrikkelin lähteiden mukaan Henrik Lindroot oli ylioppilas ainakin vuoteen 1707 asti. Melko tarkalleen tuona aikavälinä Henrik Pytty katoaa kaikista lähteistä palaten taas viimeistään 1709 isännöimään edesmenneen isänsä kaupunkitaloa. Perustelen vielä tarkemmin lähiaikoina tässä ketjussa.

Tiedättekö mitään tästä Lindrootista? Miltä väitteeni vaikuttaa?

Calonius

18.02.21, 01:20

Henrik Pytty mainitaan isänsä Johanin talossa Aninkaisten pohjoiskorttelissa ensimmäisen kerran vuonna 1688 ja siitä eteenpäin aina vuoteen 1697. Ainakaan enää vuonna 1701 häntä ei enää mainita. Henrikin vaimo Anna mainitaan vuodesta 1695 lähtien, jolloin tuo Lindrootin oikeusjuttukin oli. Tuomiokirkon tilit näyttävät, että hän 11/6 1694 on sinne suorittanut »ennenaikaisesta yhteenasettumisesta (»otijdig sängelag») Uuden Kirkkolain mukaan» sovittajaisia 6 taalaria. On siis varmasti avioitunut hyvin pian sen jälkeen Annan kanssa.

Mistään en ole löytänyt hänestä mainintoja kunnes hänet taas mainitaan samassa talossa nyt isäntänä Henrik Johansson Pyttynä vuonna 1709. Vuonna 1711 hän ostaa Jöran Kalosen kuolinpesän Aninkaisten eteläkorttelista ja muuttaa nimensä samalla Kaloseksi. Vaimo on vaihtunut Britaksi tässä välissä. Tiettävästi kyseessä on Brita Johansdotter Stamnell. Tämän kanssa hän asui samassa talossa vuoteen 1727. Seuraavana vuonna Brita mainitaan leskenä.

Oikeusjuttuja olen löytänyt vasta vuodesta 1725 alkaen. Venäläiset marssivat elokuussa 1713 Turkuun. Turku lähes autioitui. Venäläiset saapuivat myös Mouhijärvelle syksyllä 1713, josta myös moni pakeni esimerkiksi Ruotsin puolelle. Ruttokin iski esimerkiksi vuonna 1711. Kirjallisia lähteitä on siis vähemmän näiltä välivuosilta. Henrikin pojat Henrik ja Mathias aloittivat katedraalikoulun 1720-luvun alkupuolella. Heistä viimein tulikin pappeja.

TRO 1725 1/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11747723

Borgaren Hind: Kaloinen inkom kärandes till bonden Johan Johansson ifrån Moujerfwi och Taipala by angående en häst, som han till Johan under Ryska tijden för 6 Rubler gifwit, och ännu skall wara obetalt. Men bonden Johan upräknade, som han på häste wärdet Caloinentillgifwit nembl:
3 st. fåår a 1 dlr 6(a?) st:
1 qwiga(?) sampt en koo för 30 dlr?
1 bock för 3 dlr?
1 sijda fläsk a 2 Carol:r
2 ½ Carol. Contant och
1 ? humble
Af hwilka parsedler samt Caloinen nekade, samt tillstod. Hwarföre de befaltes förenas, och i annor händelsesökie hwarannan i Cämbnars Cammaren som ANNOTERADES.

TKO 1725 13/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12202513

Instälte sig öfwer borgaren Hendrich Kaloinen och borgaren Erich Sparman, ---goende den förra effter skrifftelig CITAT-- huru som han med den ? åhr 1713 in Novemb: skall försändt till Stockholm 2 lisp--? Hampn att försälljas och emedan han honom derföre alt sedan intet skall welat för---
--- någon hampa af denn Caloinen tagit till Stockholm ---

Porvari Henrik Kalonen oli siis marraskuussa 1713 lähettänyt hamppua Turusta Tukholmaan. Luultavasti oli silloin jo jättänyt pitkän opiskelijauransa, jos kyseessä on ylioppilas Henrik Lindroot.

TRO 1725 29/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11748211

Sedan Rätten låtit uphålla borgaren Hindrich Kalonen och besök: Hind: Helijn, åpfant sig med den förra och PRATENDERADE en af Helijn under d 3 Novembr 1724 under--? OBLIGATION så lydande. Till saken ? Hind: Kalonen betal--? --- ankomst ifrån Stockholm richtigt CONTENTERA ---

TKO 1726 28/1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12203142

Landzfiscalen wälbetredde Lorentz Lydegren instälte sig widare(?) med borgaren Hendrich Kaloinen, Thomas Juttila och Simon Hurmu(?), uthi saken betrustrade det de utan Resepas skola landet omeest(?), nekandes desse om klarade sig hafwa haft högwälborne Hr ? --ren general majoren och landshöfdingens Resepas med påstående att de eij faller ? som till Tammerfors marknaden warit, för utan Johan Hendrichsson som skall wara boende hoos Callonen mente sig regligen wara antagen till borgare samt Erich Erichson Bröseln(?) hwilcken berättade sig wara antagen till hemman som nu öfwer sig anfunna(?), och sade sig riegen handel på landzbygden haft, utan de ? ? som de med sig hijt till staden ---

Johan Henriksson todellakin asui Turussa Henrik Kalosen luona. Jonkinlainen kuski/ajuri. Myös Henrik Johansson Helin oli asunut hänen luonaan.

TKO 1726 28/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12203205

--- har landzfiscalen wälbetredde Lorentz Lidegren påstått att efternembde borgaren plichta måtte, för det de skola landet anresa(?) utan något Räsepas af --- och landzkiöp bredrifwit, och som endesse af efternembde Borgaren nembl., Hendrich Wiborg, Michel Handelus, Anders Pnig(?), Hendrich Johansson Helin, Hendrich Kallio, Matts Bruner, Erick Keemen, Johan Tubsu, Johan Påska, Erich Kinnari, Erich Naula, Johan Hållo, Hendrich Uppelingo, Joseph Eskula, Peter Rökman, Erich Kusto, Jacob Spik, Hendrich Kaloinen och Simon Härmä sig här i Rätten förklarat, det de eij warit kunniga derom, at lillmarknadeene något räsepas skulla behöfwas, emedan det eij alldrig tillförene skall wanligit warit, samt borgaren ---

Porvarit olivat matkustaneet maaseudulle ilman matkapassia ja tehneet siellä kauppaa. Henrik Kaloinen muiden mukana selittivät, etteivät tienneet, että pienmarkkinoilla tarvitaan passia, kun ei ennenkään ole tarvittu.

Henrik näyttää olleen tähän aikaan vielä aivan voimissaan. Mikään ei ole vielä viitannut selvästi siihen, että olisi asunut Mouhijärvellä. Kävi kyllä Tammerkosken markkinoilla. Ison Vihan aikana on saattanut asua Mouhijärvellä. Luultavasti kuoli kesken kauppamatkaansa, sillä haudattiin Mouhijärven kirkkoon 10.9.1727. Lähes samaan aikaan käräjöitiin seuraavaa asiaa:

Kyrö ja Ikaalinen
Talvikär. 26/2 -3/3 1726 s 167v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27099423

Föraren wed Biörneborgz lähns regemente till foth Henrich Roth berättade uti des gl. moders madame Maria Bloms närwaro, det hon uti dee förra dyra åren, ongefähr 1697 gifwit tillåns skreddarens Henrich Mattssons ifrån Parila numera afledne moder Margareta att pantsättia i deras trångzmåhl följande saker, 1 sölfwersked, 1 ten lius staka, 1 yllen sängtäcke, 1 ten flaska a ett stop rum, 1 bordduk af dräll, och Henrichz hustru Sophia Thomas dotter före giftermåhlet med honom 1 par lakan och ett handkläde, hwilka senare partzedlar madame Blom inlöst af borgaren Hendrich Pytti i Åbo och för dem gifwit 1 tunna råg, der om nu anfordning giöres, men ett par lakan och handklädet skall Sophia pantsatt i Mouhijärfwi kyrkian, därest dee och ännu skohla finnas i behåld, den äfwen Roth åter fordrar. Hendrich Mattsson swarade här till, att han den tjden warit ifrån des föräldrar i tienst hoos andra, … Tämän jälkeen täysin omaa translitterointia:
… ägande i så måtte ingen kundskap om denne prateption, som des moder skall häfta föra, utan förekär, att där af så wore som förmätas, så förmenar han sig så mätet mindre kunna förplichtas derföre swara, som att han eij wed des tilltrude uppå sine för äldrars 4 åhrs tid ährliggiande hemman af lös öhronen det ringaste hwarken niutet eller ärft, sammaledes förwägrade Sophia sig hafwa tilllåns bekommit af madame Blom antingen handkläde eller lakanen utan sade att hwad hon till kyrkian warit skyldig, har hon betalt af(?) skulle uti kyrkian finnas förkenemde saker käranden tillhörige så mente hon madam siälfwe hafwa dem därstädes pantsatt och som Roth för mente sig kunna till nästa Tinginförskaffa(?) närmare besked af borgaren Pytti som ännu lefwer och kyrkioherden i Mouhijärfwi till bestyrkiande af sitt käromåhl altså blef här med i medlertid beroende.

Porin läänin jalkaväkirykmentin Henrik Roth kertoi vanhan äitinsä rouva Maria Blomin poissaollessa, että Maria oli vuosia sitten, noin 1697, antanut räätäli Henrik Matinpojan Parilasta jo kuolleelle äidille Margaretalle pantattavaksi vaikeuksien takia seuraavat esineet:
…
ja Henrikin vaimolle Sofia Tuomaantyttärelle pari lakanaa yms, jotka myöhemmin Turun porvari Henrik Pytti lunasti (?). Jotain niistä Sophia panttasi (eteenpäin) Mouhijärven kirkolle, joita Roth nyt vaatii takaisin.
Tähän Henrik Matinpoika vastasi olleensa muualla töissä niihin aikoihin…

...eikä tiennyt tästä lainasta mitään, joten ei voida velvoittaa mihinkään … ei ollut kuullut eikä perinyt mitään … eikä Sofiakaan kertonut saaneensa mitään kankaita vaan on maksanut kaiken, jonka oli kirkolle velkaa … ja rouvan (Maria Blom) kannattaisi kysyä asiaa Mouhijärven kirkolta seuraavilla käräjillä ja tiedustella tarkemmin porvari Pytiltä, joka vielä elää, ja jonka kanteen Mouhijärven kirkkoherra vahvistaa, ja asia on nyt siis hänestä riippuvainen.

Mouhijärven haudattujen luettelossa vuodelta 1727 on seuraava merkintä: "10.9. Åbo Borg. Henrik Calonen, 50 år". Tästä voidaan siis päätellä, että on syntynyt noin vuonna 1677, mikä taas sopii mainiosti tietoihin Henrik Lindrootista.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mouhijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1724-1752_jk838/15.htm

Hautaus on merkitty myös seuraaviin kirkonkassan tileihin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9809931

Minkä takia Henrik Pytty olisi valinnut "oppilasnimekseen" Lindroot (Linrot, Linderoot, Linroot, Lindroth etc.)? Se on vielä arvoitus. Joka tapauksessa Margareta Axelsdotterkin saattoi ihmetellä tätä sanoessaan: "Pytyn poika sinä olet!" Pilkkanimi Nimipiispa saattoi viitata samaan asiaan. Se tarkoitti (lähinnä kai katolista) piispaa, jolla ei ollut omaa hiippakuntaa. Ehkä Margareta ajatteli, että Henrik yritti unohtaa omat juurensa ja olla jotain hienompaa kuin on. Tuossa kämnerioikeussa mainitut paikatkin sopivat oletukseen Henrik Johansson Pytystä. Jos hän kerran oli matkalla kirkosta kotiin ja joutui kulkemaan sillan yli, asui hän Aninkaisten korttelissa kuten Pytty. Matkan varrellä eteläisessä korttelissa asui jutussa mainittu kellonvalaja. Olen selvittänyt varsin tarkkaan, että tuohon aikaan Turussa ei asunut muita Pyttyjä, joilla olisi ollut nuori ylioppilasikäinen poika. Saattoi tietysti olla, että Lindroot oli Pytty äitinsä kautta, mutta sellaisiakaan syntyperältään sopivia äitejä en tiedä olleen. Itse asiassa Aninkaisten korttelissa ei mainita ketään muuta Henrik-poikaa kuin Johan Pytyn poika. Täytyy myös muistaa, että ilmeisesti kummatkin vanhemmat olivat tuolloin elossa, koska kerrotaan Margaretan huudelleen Henrikin vanhempien ikkunan alla. Sekin osaltaan rajaa pois muita vaihtoehtoja. On hyvä myös mainita, että manttaaleihin ei ole kirjattu ketään Lindrootia näitä vuosilta. Toisaalta harvemmin ylioppilaita niihin kirjattiinkaan ainakaan oppilasnimellään.

Johan Thomasson Pytty opiskeli vuosia, kunnes ryhtyi kauppaporvariksi. Olisi luonnollista, että pojalla olisi käynyt aivan samoin. Voiko nuorella ylioppilaalla olla vaimo? Se ei ollut yleistä, mutta muitakin esimerkkejä löytyy. Missä Henrik Pytty asui vuoden 1697 jälkeen? Siitä ei ole tietoa. Hän saattaa kuitenkin olla eräs ainakin vuosina 1701-1704 Mätäjärvellä asunut kellonsoittaja, "ringare", Henrik Johansson Anna-vaimonsa kanssa. Turun Tuomiokirkon tileissä on seuraava merkintä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11095506
3.3.1704 Begrofz Hinrich Ringiares hustru söder om med Söndagz kl. Och nööt effter kongl. förordning alt frijt

Johan Pytyn suvun edustajat oli aina haudattu kirkon eteläpuolelle. Muilla Pytyillä oli myös ollut vastaavia töitä kuten kellonsoittajan pesti, joka tarkoitti oikeastaan jonkinlaista kirkon talonmiestä. Näitä soittajia oli samaan aikaan tusinankin verran ja asuivat eri puolilla Turkua. Huomatkaa, että Henrik Pytyllä oli uusi vaimo Brita viimeistään 1709.

Selinheimo on kirjoittanut:
RO:n 22/6 1697 oli määrä käsiteltäväksi ottaa kappal. Simon Vacceniuksen rengin Henrik Juhananpojan hakemus päästä porvariksi, mutta että asia tämän sairastumisen johdosta jäi toiseen kertaan eikä näy ainakaan v. 1698 tai 1699 otetun jatkokäsittelyyn.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654201
Mätäjärvi quarteret
7. Hendrich Johansson, Choralis H:r Simon Waccenii
fä detta drengh war nu siuk, men bör sigh een annan gångh inställa.

Kun kirkonkirjoihin päästiin, Lindrootista on seuraava maininta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10897343
14.1.1705 Begrofz Studentens Henrick Linrootz späda barn söder om utan kl. läg. 8 öre kl. 16 öre -- 24 öre

Henrikin imeväisikäinen lapsi on haudattu tammikuussa 1705.

Seuraava maininta koskee luultavasti Henrik Pytyn leskeä Brita Stamnellia:

Dahlströmin kortisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31103772
Begr. längd 1712
20/6
XIV s. 65.
Begrovs borg. Pyttis änka söden om utan kl.
Läg 1 dlr
Kl. 16 öre
Bårkl 6 öre
-- 1 dlr 22 öre

Alkuperäistä kuvaa en nyt löydä tähän hätään.

Oliko mahdollista, että ylioppilas oli kaikkea yhtä aikaa: naimisissa, lapsen isä ja kellonsoittaja? Ehkäpä, mutta tämä kellonsoittaja voi olla aivan eri henkilö ja silti Henrik Lindroot olla Henrik Pytty.

Anssi K.

18.02.21, 09:05

Calonius

18.02.21, 10:27

Seuraava maininta koskee luultavasti Henrik Pytyn leskeä Brita Stamnellia:

Dahlströmin kortisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31103772
Begr. längd 1712
20/6
XIV s. 65.
Begrovs borg. Pyttis änka söden om utan kl.
Läg 1 dlr
Kl. 16 öre
Bårkl 6 öre
-- 1 dlr 22 öre

Alkuperäistä kuvaa en nyt löydä tähän hätään.

Siis tarkoitin tietenkin Johan Pytyn lesken eli Henrik Pytyn äidin Gertrudin hautausta. Henrikin leski Brita kuoli noin 1632.

Calonius

18.02.21, 10:43

Ovatko nämä henkikirjat tuttuja?

1699: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13243538
1705: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13243983
1706: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13244315
1707: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13244814
1708: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13245151

Löytyvät Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkistosta, eivät löydy läänintileistä. Pytyn talossa mainitaan mm. ylioppilaan vaimo Anna Corenia.

Kiitos paljon, Anssi! Eivät olleet tuttuja. Mitään uutta mullistavaa en noista löytänyt, mutta ne vahvistivat ja tarkensivat kuvioita erittäin tarpeellisella tavalla. Ylioppilaan vaimon Anna Corenian olin huomannut jo vuosien 1709 ja 1710 listoilla. Nyt siis tiedämme, että hän asui Pytyn talossa 1705 - 1710. Nyt tarkentui se, että Henrik-poika oli lähtenyt talosta 1698 ja palasi todellakin vasta 1709.

Olin tietenkin huomannut yhtäläisyyden ylioppilaan vaimon Anna Corenian ja aloitusviestissä mainitun ylioppilas Ericus Coreniuksen välillä.

Kyseessä on varmastikin tämä Ericus Corenius:

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4103

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/465

Corenius, Ericus Matthiae (K 1706)
Chorenius, Härmä, Erik Mattsson
S Turku oletettavasti 1670-luvulla. V Turun kaupungin porvari Matti / Matts Härmälä ja N.N.

Tuo Ericus ei kuitenkaan voi olla Anna Corenian aviomies. Se on mahdollisesti hänen veljensä:

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4512

kl. 1700 Henrik Corenius Henricus Matthiæ, Aboensis 4512. Vht: turkulainen porvari Matts Härmälä ja N.N. Turun katedraalikoulun oppilas 27.5.1691 (in cl. infim, Henricus Matthiae Aboënsis. ‹Tämä?›) – 12.6.1700 (valed., Henricus Matthiae Corenius(?)). Ylioppilas Turussa kl. 1700 Corenius Henr _ 230. — Naimisissa (1702).

Calonius

18.02.21, 10:58

Tai sitten Anna on näiden sisko. Sellainen nimittäin löytyy.

TRO 1699 5/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655355

Sedan företogz åther saaken emillan studenten Jacob Hodenius och hust: Margeta Lambertzdotter hwar om den 3 Hujus föremält är, och instälte sig nu Hodenius, men å Lambertzdotters wegner ingen ---

TRO 1699 22/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655401

Der näst öfesågz(?) cappelanens i Kimitto wällärde her Erici M. Corenii SUPPLICATION hwar uthinnan han berätter, huruledes hans stiufmoder hustro Margeta Lambertzdotter widh inventeringen effter hans Sahl. fader borgaren Matz Härmälä icke allenast uthfäst att försöria hans syster Anna Matzdotter medh kläder och underhåldh afkårtat på hennes arff, utan och adopterat henne till sin närmaste arffegande, till hwilken ända hoon och till sigh tagit hennes arff, som effter inventare innehåll sigh bestigar fäderne och möderne tillsammans till 940 dlr 14 ? kmt ---

TRO 1699 26/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655405

Då instälte sigh kleensmeden M. Petter Ertman och snickaren M. Anders Broman, hwilka efter denne rättens resolution af d. 22 Hujus emillan Cappellanen Her Ericum Corenium och hust: Margeta Lambertzdåtter nu effter wanligh form aflade deras werderingzmans eedh.

TRO 1699 29/7
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11655406

Sedan läth kiembnären Johan Graan inprotocollera cappelanens i Kimitto H:r Erici M. Corenii qtans på 718 dlr 20 / 22 dlr kmt som bem:t Graan effter denne Rättens RESOLUTION af den 22 Hujus, hoos borgarens Sahl. Matz Härmäläs enckia hustro Margeta Lambertzdåtter uthexequerat och be:de Corenii tillstält hafr.

Där näst förehades åther saaken, emillan för detta studenten Jacobum Hedenium, och borgarens Sahl. Matz Härmäläs enckia hustro Margeta Lambertzdåtter, angående trolåfning som dhe medh hwar annan ingådt hafwer, hwilkan hust: Margeta icke will låta fulbordes, hafwandesfördenskull det högwärdige domcapitlet medelst des RESOLUTION af den 19 Maji nestl. skutit saaken till wärzlig räts, derest Hodenius på henne hade att söökia näpst, och således förmå henne till att fullgiöra samma trolåfning igenom echtenskap, ---

RESOLUTION
Aldenstundh hustro Margeta Lambertzdåtter upå dhe ---

Calonius

18.02.21, 11:30

Jos nyt oletetaan, että ylioppilas Henrik Lindrot on Henrik Johansson Pytty (myöh. Kalonen), huomataan eräs mainittu sukuyhteys, jota on vaikea ymmärtää. Aloitusviestissä on Lindrotin ylioppilasmatrikkeliin liitetty seuraava käräjäjuttu:

KA mf. ES 1849 (kk 14) Marttilan käräjät 15.–16.10.1697 f. 388
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3855180

Thomas Simonsson i Tapala förentte sigh nu med sin Farbroders Son Studenten Henrich Linderoot angående arf således, att Thomas lefwererar ähn uthom alt det förra till Studenten En Koo eller des wärde 10: D:r K:m:t, och ehrlegger för expenser En Twå åhrs gammal stuut, hwilken förlijkning effter deras begiäran bler inteknad och lagl: här med confirmerad.

Juuri noin siellä lukee eli mielestäni tuo on oikein tulkittu. Tuon mukaan Lindrot on siis Marttilan (Kosken) Tapalan Thomas Simonssonin isän veljen poika. Sedän poika. Serkku.

SAY Marttila 1694-1713 Tapala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1270926
Jaakkola
Thomas Simonsson
Marget h.

SAY Marttila 1674-1693 Tapala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1347752
Jaakkola
Simon Jacobsson
Agnis h.
Thomas s.
Marg h.

Näyttää vahvasti siltä, että Thomas Simonssonin isä oli talon edellinen isäntä Simon Jacobsson. Se taas tarkoittaisi sitä, että Lindrotin isän isännimi olisi myös Jacobsson eli isänisä olisi Jacob. Mutta Henrik Pytyn isänisä oli Turun kauppaporvari Thomas Pytty!

Poika Thomas mainitaan jo ainakin 1656 ja vaimonkin kanssa jo 1658 (SAY), “Marg. sonh.”. Thomas on siis syntynyt jo viimeistään 1640 - alla linkatun sivun mukaan jo 1627!
http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-ii6.htm

Thomasin isä Simon Jacobsson mainitaan ehkä jo 1628.

Miten Thomas Simonsson voi ajallisesti olla Henrik Lindrootin serkku? Näiden tietojen valossa heillä olisi ehkä jopa 50 vuotta ikäeroa.

Aiemmat SAY-sivut:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348953
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350693

Käräjäkirjassa näyttää siis olevan kirjausvirhe tai sitten kyseessä on vain puoliserkku tai jotain vastaavanlaista kuviota. Tai sitten Kosken Tapalassa oli joku nuorempi Thomas Simonsson, joka ei selvästi näy henkikirjoissa.

Marttilalla oli kaikenlaista yhteyttä sekä Loimaan että Turun Pyttyihin, joten sekin osaltaan hieman puoltaisi oletusta Henrik Pytystä.

Ylioppilasmatrikkelin toinen Marttilan käräjäjuttu ehkä tuo hieman valaisua asiaan. Yritin tulkita sitä hieman syvemmin:

HYK ms., Index s. 119a; KA mf. ES 1849 (kk 13) Marttilan käräjät 12.–13.10.1696 f. 388v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3782917

Endoch STUDIOSUS HENRICUS LINDEROOT fordrar af Erich Philipsson i Tapala twå dal:r kmt. och en t:r korn som des moder skall hafwa lånt till Carl Jörensson i Tapala, hwilcken war Erich Philipssons ANTECESSOR på hemmanet sökiandes Linderot fördenskull att Erich måtte betala som ANTECESSORES geld; lijkwähl emedan nembden intygar, att Erich Philipsson kommit till hemmanet som en fremmande, den der icke nutit(?) af sin ANTECESSORS egendom, men håfdes Cronan och CREDITOREINE, så desse den lösa egendomen som hemmanetz wärde tillgripit; detta och PASSERAT för mehre ähn 20 åhr sedan, altså ehrkiennes Erich Philipsson för samma PRATENSION frij.

Ylioppilas Henricus Linderoot vaatii Tapalan Erik Filipssonilta kahta kuparitaalaria ja yhtä tynnyriä maissia, jonka Henricuksen(?) äiti oli lainannut Erik Filipssonia edeltäneelle Tapalan isännälle Carl Jörenssonille. Lautamiesten mukaan Erik oli tullut taloon muukalaisena eikä nauttinut sukuoikeuksista. Lisäksi lainasta(?) on jo yli 20 vuotta aikaa. Tämän takia Erikin ei tarvitse maksaa Henricukselle mitään.

Tarkoitetaanko tuossa Linderootin äitiä ("des moder")? Jos Henrik Lindroot oli isänsä kautta sukua Tapalaan, kuten aiemman jutun perusteella ymmärtäisi, minkä takia hänen ÄITINSÄ oli lainannut yli 20 vuotta sitten Tapalan isännälle jotain? Toki mahdollista, mutta... Oliko Lindrootilla sittenkin äitinsä kautta sukuyhteys Tapalaan? Henrik Pytyn äidistä tiedän vain etunimen Gertrud, en muuta.

Calonius

18.02.21, 15:49

Pari kysymystä, joihin olisi kiva saada vastaus tai edes teidän näkemyksenne.

Näitä kyseisiä Turun akatemian konsistorin pöytäkirjoja ei taida löytyä netistä? Olisiko jollain ne kotona ja voisi katsoa kyseiset sivut, mitä niissä tarkalleen sanotaan Henrik Lindrootista?

Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 625 (registratuura 29.4.1697, Studiosus Johannes Lindroot mainitaan todistajan ominaisuudessa, etunimen pitänee olla Henricus);

Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 439.

Entä mitä mieltä olette tästä väitöskirjasta? Siellä on tosiaan sivulla 72 onnittelu, jonka on allekirjoittanut H. L. (ja?) M. F.
Perustuuko arvelu Henrik Lindrootista vain noihin nimikirjaimiin "H. L."? Mahdollisesti siihen, että tuona vuonna ei ollut ketään muutakaan ylioppilasta, jolla olisi ollut nuo nimikirjaimet?

J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #3383G(?) (1705, H. L. M. f.).
https://www.doria.fi/handle/10024/110363

Ilmeisesti niin on, koska kuvaus on seuraavanlainen:

Dedikaatio: Johannes Gezelius, Simon Tålpo, Hermannus Ross, Gabriel Maexmontanus, Jonas Mennander, Michael Maexmontanus, Matthias Salinius.
Gratulaatio: Simon Tålpo, Matthias Salinius, H[enricus?] L[indrot?] M. f., Samuel Möller, Johannes Solinius M[atthiae] f., Johannes Sperman.
Painovuosi nimekkeestä.
Arkit: 5 arkintunnuksetonta lehteä, A-H4, 1 arkintunnukseton lehti.
Sivunumerointi: [10], [1] 2-48 57-69, [5].
Nimekkeen ensimmäinen sana on hepreankielinen. Toinen gratulaatio on kreikankielinen.

Viimeinen kysymys on vähän arveluttava, mutta antaa mennä. Mitä nuo solvauksen edessä olevat kirjaimet tarkoittavat?

h:v: Weriwittu

En ole ihan varma kirjaimista. Tarkoittaisiko "esimerkiksi" tai jotain vastaavaa? Entä viittaakohan kyseinen solvaus johonkin tiettyyn asiaan vai onko se vain ihan yleinen pilkkanimi?

Calonius

20.02.21, 01:47

No, tähän viimeiseen ei ehkä tarvitse enää vastata. Pienellä googlailulla löytyi, että se oli vahva solvaus, jota käytettiin ympäri Suomea, mutta ei kovin usein. Taisi olla sen verran vahva. Tietenkin nuo kaksi kirjainta sen edellä mietityttävät edelleen.

Mutta, jos nämä löytyisivät joltakin:

Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 625 (registratuura 29.4.1697, Studiosus Johannes Lindroot mainitaan todistajan ominaisuudessa, etunimen pitänee olla Henricus);

Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 439.

Anssi K.

20.02.21, 08:42

Anssi K.

16.09.25, 07:57

Johan Thomasson Pytty opiskeli vuosia, kunnes ryhtyi kauppaporvariksi. Olisi luonnollista, että pojalla olisi käynyt aivan samoin. Voiko nuorella ylioppilaalla olla vaimo? Se ei ollut yleistä, mutta muitakin esimerkkejä löytyy. Missä Henrik Pytty asui vuoden 1697 jälkeen? Siitä ei ole tietoa. Hän saattaa kuitenkin olla eräs ainakin vuosina 1701-1704 Mätäjärvellä asunut kellonsoittaja, "ringare", Henrik Johansson Anna-vaimonsa kanssa. Turun Tuomiokirkon tileissä on seuraava merkintä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11095506
3.3.1704 Begrofz Hinrich Ringiares hustru söder om med Söndagz kl. Och nööt effter kongl. förordning alt frijt

Johan Pytyn suvun edustajat oli aina haudattu kirkon eteläpuolelle. Muilla Pytyillä oli myös ollut vastaavia töitä kuten kellonsoittajan pesti, joka tarkoitti oikeastaan jonkinlaista kirkon talonmiestä. Näitä soittajia oli samaan aikaan tusinankin verran ja asuivat eri puolilla Turkua. Huomatkaa, että Henrik Pytyllä oli uusi vaimo Brita viimeistään 1709.

Selinheimo on kirjoittanut:
RO:n 22/6 1697 oli määrä käsiteltäväksi ottaa kappal. Simon Vacceniuksen rengin Henrik Juhananpojan hakemus päästä porvariksi, mutta että asia tämän sairastumisen johdosta jäi toiseen kertaan eikä näy ainakaan v. 1698 tai 1699 otetun jatkokäsittelyyn.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11654201
Mätäjärvi quarteret
7. Hendrich Johansson, Choralis H:r Simon Waccenii
fä detta drengh war nu siuk, men bör sigh een annan gångh inställa.

Kellonsoittaja Henrik Johaninpoika on henkikirjoissa Mätäjärvellä Anna-vaimonsa kanssa vuodesta 1699 aina vuoteen 1709 asti, jonka jälkeen hänestä tai vaimosta ei samasta paikasta merkintöjä löydy. Ilmeisesti Turussa on ollut samaan aikaa toinenkin "Henrik Ringare".

Calonius

14.11.25, 11:46

Kansallisarkistolla on uusi kokeiluversio sisältöhausta, joka pitää sisällään myös paljon 1600-luvun asiakirjoja. Sitä kautta olen löytänyt nopeasti lisää tietoja.

Turun kämnerioikeudessa käsiteltiin syyskuussa 1697 seuraavanlaista juttua:

TKO 1697 10/9
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940708225&aineistoId=2331041317
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat. z/2 Turun kämnerinoikeuden tuomiokirjat. z:204 Tuomiokirjat (1697-1697). Tiedosto 327. (sivu 614) Kansallisarkisto. Viitattu 14.11.2025.

Den 7: Septemb: förehades saaken å nyo om den hoos H:r Secreteren Munster skedde tiufnadh, seijandes Wachtmestaren Kleen, att han warit hoos Matts Teet hwilcken sagt, att för någon tijdh sedan, när en smedh warit hoos honom att öppna ett låås, hwar han lembnat der en diek (dirk?), men nekat det warit denne som Elisabet hafwer, uthan en större diek. Hoos Johan Pyttö, haar han och warit, hwilcken sagt, att Elisabet der warit i radhstugu, föreledne Torsdag klockan 4: och sedan till måltijdz, och klåckan 5: gådt der ifrån, sade och att han warit hoos Röökman, der dhe tahlt om Elisabet –
— der till hon swarade, att Pyttös sons Cammar nyckel förkommit, derföre hon tagit dieken, där medh – uthan Pyttös son brutit upp dören –

TKO 1697 10/9
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940707784&aineistoId=2331041317

Den 10 Septemb: sade Wachtmestaren Kleen, att han warit hoos Johan Pyttö, men Pyttö nekat sigh wetta af allt Elisabet der warit att öpna någon dör, där emot Elisabet sade, att Pyttös son wähl wet der af. –

TKO 1697 11/9
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940707781&aineistoId=2331041317

Den 11. Septemb: producerades Borgaren Mat¬ Slächti, som sade, att hoos honom Logerat en Besökare hwilken tagit denne Eldsabet in medh sigh, der han sedan warit ifrån förledne Wintter, till någodt eftter midsoma¬ ren, seyandes att när han wåhr Reesan warit till Statz¬ holm, haar han gifwit sin Pyga Skåpet uthi andtwärding att holla sin Maat uthi, och när han kommit hem, haar Pygan sagt, att en Söndagh när hon warit till Kyrckian haar Stugu och Skååp dörarne, blifwit upbrutne, och Ma¬ ten borttagen, hwarföre Elisabet hålles misstänkt, sade och att uthi gåården weedh och annat småt, förkommit som iembwähl mehnes på Elisabet, derföre han och drif¬ wit henne uhr sin gårdh. Men Elisabet neckade. sigh der eller annorstädes någodt stuhlit. Sedan inkallades Pygan, Maria Simons dotter, som uthan Exeption aflade sin Eedh och bekände, att hon nu på 3:de Åhret sedan, tillijka medh Elisabet, tient hoos Matz Teet ett åhr, men neckade sigh någonsin sedt en sådan diol, som hoos Elisabet funnitz, mindre någonsin lagt den uthi hennes kista, hwarföre hon badh gudh bewara sigh, seyandes att Smeden ingångh hoos Teet, öppnat ett Skååp, men nekade sigh minnas, hwadh för Taskin menten han haft, eller huru dhe såge uth, wiste wistery heller någodt annat i detta måhl. Men Elisabet påstodt där emot sitt förra. Där näst producerades Pyttös Stiufßon Stud: D. Henricus Lindroot, hwilken uthan Eedh tilstodh, att hans Cammar nyckel, någodt för marcknan bortken¬ mit, men nekade sigh någonsin anmodat Elisabet att oppna derne, uthan han sielfrycht på dören, att låsedt gådt löst, tillstodh och att Elisabet der då warit i Slacht, men Elisabet påstodh Lindroot bedt henne Ögna dören, derföre hon och jädt eftter dirken oansedt Lindroot emedlertydt sielf, fick den Öppen. Än framhades Maria Thomasdotter hwilken uthan Eed Refererade, eftter som hon sigh medh lägersmåhl försedt, att i gåhr åtta dagar sedan d 3 hujus klåckan 4: om Mårgonen, när hon skulle gå till Thomas Swänsk i Slacht, haar hon sedt Elisabet stå widh Pietilas sammar fönster, och hafft glaaset eller fönstret indh på gaatan, men för Stugu fönstren, haar kunkorne då inwarit igen. Elisabet frågades, till hwad ända, son öppnat fönstret, hälst som Pietiläs dotter som Cam¬ naren innehafwer, då icke war hemma. Elisabet till¬ stodh, att Pietiläs dotter då warit bortta, och dören igen¬ löst, men nekade sigh öpnat Cammar uthan Stugu fön¬ stat, doch till hwad ända hon det giort, kunde hon icke syar. Men Maria påstodh stadigt, att Elisabet dett Cammar fönstret uthe, och Tullorne för Stugu hustren då än warit igen. Elisabet frågades, hwilka andra signera der i gården? der till hon swarade, att dre ingen annan gäster än en Skallmeij blåsare Gustaf anämbdt, medh sin hustru, seyandes Skallmeyblåsaren då sielf icke warit hemma, uthan att låta tröcka på detta ladugårdh, och hustrun som för 3:ne weckor sedan Barn, medh, 2:ne små Barn warit hemma, läggian¬ der till, att Skallmeyblåsaren haar sitt tillhåldh på se sydan gården, och hon på den andra, så att dhe icke –

Olen valinnut vain osan teksteistä ja ne ovat pääosin sisältöhaun translitteroimia (automaattinen tekstintunnistus). Olen vain korjaillut yksittäisiä sanoja. Todellakin aivan selvästi mainitaan Pytyn (joskus muodossa Pyttö) poikapuoli (stiufson = styvson) ylioppilas Henricus Lindroot. Aiemmin saman jutun yhteydessä puhutaan Johan Pytyn pojasta, joka asiayhteydestä päätellen tarkoittaa tätä Henricus Lindrootia. Jos oikeasti on näin, menee aiemmin tutkittu isälinja tästä kohti poikki! Sellaista sattuu. Mutta tämä asia vaatii tietenkin lisää tutkimista.

Millainen kuva teillä on tuon määritelmän "styvson" käytöstä tuohon aikaan? Tarkoitettiinko sillä aina poikapuolta ja tarkoitetaanko sillä tässä yhteydessä nimenomaan sitä, että Johan Pytty ei ole Henrikin biologinen isä?

Nyt täytyy muistaa, että Turun manttaaleissa mainitaan useina vuosina Johan Pytyn talossa poika Henrik. Pääosin muodossa "son", mutta kerran 1691 myös "poike" (tällöin Henrik oli noin 14-15-vuotias).

Calonius

14.11.25, 12:04

Jos mietitään, kuka on Henrikin äiti... Johan Thomasson Pytyn vaimo oli noin vuodesta 1676 Gertrud. Aiempi vaimo Elin mainittiin vielä 1674, mutta olen löytänyt myös kirjauksen, jonka mukaan tämä Elin kuoli heti porvarilistan tekemisen jälkeen. Henrik on luultavasti syntynyt aikaisintaan 1676, sillä Mouhijärven kirkonkirjoissa hänen kerrotaan kuolleen 50-vuotiaana vuonna 1727.

Löysin Gertrudin isännimen Clemetsdotter:

TKO 1696 30/1
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940730546&aineistoId=2331033352
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat. z/2 Turun kämnerinoikeuden tuomiokirjat. z:203 Tuomiokirjat (1696-1696). Tiedosto 38. Kansallisarkisto. Viitattu 14.11.2025.

Studenten D: - Johan Korsmann föredragh Rätten, huru¬ ledes Lynwäfware Änckian Karin Larsdotter, om ho nom uthsprydt een Beskyllningh, som wore han skyldigh till den Tiufnadh, som hoos Borgaren Mårthen Gruu /i begådtz det hon hoos Borgaren Johan Pytty skulle sagdt, anhållan des att hon för en sådan obewysligh Beskyllningh, eftter Lagh plichta måtte. Karin nekade högeligen, att hon någon sin sådant om Korsman sagdt, eller weet medh honom annat än ähra och godt, säyandes att han må hålla sigh till den, som honom sådant sagdt. Deremoth Korsman producerade Pyttys hustru Gertrudh Clemetzdotter, som sade uthan Eedh, att Karin förledne freedagz Kommit till henne, och frågat henne medh deße ordh: Pingost seeto si, ettå Kors¬ man en Kyni wiety, där till hon swarat, Mista see pi¬ däis oleman, hwar till hon sagdt, Drun sin Rahan tähden och i Gåhr, haar Korsman kommit till Pyttys hustru, då hon honom underrättat, der medh hon på hans begiäran skickat eftter Karin, och Pyttys hustru sagdt henne: Läß Pehr Oluffsson i Grattlandh, on nytt Korßmann, ia tahtopi Rysy nyden huhen peräng¬ Qwin sine hänen päälens puhunut olet, då hon swarat, men dän Maria sitä puhuj, että Kastun Emändä meidän Cu¬ was suå puhuj. Men Maria nekade wydare högeligen 65. att hon sådane ordh fältt, eller der af i någon måtto weet, säyandes på tillfrågan, att hon logerar hoos Borgarens Sal: Gustaff Pictorij Änckia, hwarest och är hennes Swägerska Maria Pictoria, doch nekade stadigt, att hwarcken hon der om något sagdt, eller höört det af dhem. Der emoth hustru Gertrudh på tillfrågan sade, att hon sin giorde relation medh sin Eedh, widh påfordran, är beredd att verificera, hwilken Eedh denne Rätten af henne icke Kunde taga, eftter som hon detta först för Korsman uppenbarat, och således är Delatrix i saaken. Detta Hl.r Borgmestan re och Rådz omdömme Tienstel:n heemställes.

Taas pääosin automaattista tekstintunnistusta. Tarkistin vain muutamat nimet. Henrikin äiti siis luultavasti ainakin on Gertrud Clemetsdotter, mutta ei sekään kai täysin varmaa ole. Ainakin Turun manttaaleissa, kun Henrik alkoi isännöidä lapsuuden taloaan vuodesta 1709, äidiksi mainitaan talossa nimenomaan Gertrud parin vuoden ajan.

Calonius

14.11.25, 12:39

Mielenkiintoinen maininta eräästä Linderootista:

TRO 1679 19/3
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5935720050&aineistoId=2329537719
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat. z/1 Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat. z:46 Tuomiokirjat (1679-1679). Tiedosto 59. Kansallisarkisto. Viitattu 14.11.2025.

Johan Linderroot
Jacob Brask
Johan Anderßon Linderrot bekom Execution på Gullsmeden Mr Jacob Brask, ef ter Kämnärsdomen, af d. 11 Martij sidstledne, angående 2 RD. in specie medh 2 D.r km.t uthi anwände Expenser, Mätzmän Kämnären och Stadzfougden, medh Matz Teet och Matz Lindu

Sisällysluettelossa:
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5935719844&aineistoId=2329537719
Johan Andersson Linderoot E. Jacob Brask 98

Henrikin patronyymi oli Johansson.

Lieneekö vain sattumaa, että aiemmasta viestissä mainitussa oikeusjutussa TKO 1697 10/9 on mukana Matts Teet. Sama Matts mainitaan myös kummina täällä:

Turun tuomiokirkkoseurakunnan arkisto. I C SYNTYNEIDEN JA KASTETTUJEN LUETTELOT. I C1 Suomalaisen seurakunnan syntyneet. I C1:1 Suomalaisen seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelo (1689-1693). Tiedosto 38. Kansallisarkisto. Viitattu 14.11.2025.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5965021832&aineistoId=1271016241

28.11.1691 Borgarens Jacob Erichssons dotter Annika, inne hoos Culmala enckian på Aningais gatan: Fadrarna: Skreddaren Johan Mellenberg, snickaren Johan Öst, Dns. Johan Callonius, Abraham Christopher Wecilaxcius, skomakarens Thomas Mellenbergz hustru, borgarens Johan Pyttis hustru, borgarens Bertill Tickulas hustru, borgarens Matts Teetz dotter.

Saman lapsen kummina Johan Pytyn vaimo Gertrud Clemetsdotter ja porvari Matts Teetin tytär.

On tiedossa, että Mouhijärvellä Carl Blomen tytär Maria Blom ja Henrik Kalonen/Pytty tunsivat toisensa. Kapteeni Carl Blomen vaimo oli Christina Teet.

Tuo Johan Andersson Linderoot voisi nimensä perusteella olla vaikka Turun porvarin ja raatimiehen Anders Lindun poika.

Anssi K.

14.11.25, 12:48

TKO 1697 11/9
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940707781&aineistoId=2331041317

Den 11. Septemb: producerades Borgaren Mat¬ Slächti, som sade, att hoos honom Logerat en Besökare hwilken tagit denne Eldsabet in medh sigh, der han sedan warit ifrån förledne Wintter, till någodt eftter midsoma¬ ren, seyandes att när han wåhr Reesan warit till Statz¬ holm, haar han gifwit sin Pyga Skåpet uthi andtwärding att holla sin Maat uthi, och när han kommit hem, haar Pygan sagt, att en Söndagh när hon warit till Kyrckian haar Stugu och Skååp dörarne, blifwit upbrutne, och Ma¬ ten borttagen, hwarföre Elisabet hålles misstänkt, sade och att uthi gåården weedh och annat småt, förkommit som iembwähl mehnes på Elisabet, derföre han och drif¬ wit henne uhr sin gårdh. Men Elisabet neckade. sigh der eller annorstädes någodt stuhlit. Sedan inkallades Pygan, Maria Simons dotter, som uthan Exeption aflade sin Eedh och bekände, att hon nu på 3:de Åhret sedan, tillijka medh Elisabet, tient hoos Matz Teet ett åhr, men neckade sigh någonsin sedt en sådan diol, som hoos Elisabet funnitz, mindre någonsin lagt den uthi hennes kista, hwarföre hon badh gudh bewara sigh, seyandes att Smeden ingångh hoos Teet, öppnat ett Skååp, men nekade sigh minnas, hwadh för Taskin menten han haft, eller huru dhe såge uth, wiste wistery heller någodt annat i detta måhl. Men Elisabet påstodt där emot sitt förra. Där näst producerades Pyttös Stiufßon Stud: D. Henricus Lindroot, hwilken uthan Eedh tilstodh, att hans Cammar nyckel, någodt för marcknan bortken¬ mit, men nekade sigh någonsin anmodat Elisabet att oppna derne, uthan han sielfrycht på dören, att låsedt gådt löst, tillstodh och att Elisabet der då warit i Slacht, men Elisabet påstodh Lindroot bedt henne Ögna dören, derföre hon och jädt eftter dirken oansedt Lindroot emedlertydt sielf, fick den Öppen. Än framhades Maria Thomasdotter hwilken uthan Eed Refererade, eftter som hon sigh medh lägersmåhl försedt, att i gåhr åtta dagar sedan d 3 hujus klåckan 4: om Mårgonen, när hon skulle gå till Thomas Swänsk i Slacht, haar hon sedt Elisabet stå widh Pietilas sammar fönster, och hafft glaaset eller fönstret indh på gaatan, men för Stugu fönstren, haar kunkorne då inwarit igen. Elisabet frågades, till hwad ända, son öppnat fönstret, hälst som Pietiläs dotter som Cam¬ naren innehafwer, då icke war hemma. Elisabet till¬ stodh, att Pietiläs dotter då warit bortta, och dören igen¬ löst, men nekade sigh öpnat Cammar uthan Stugu fön¬ stat, doch till hwad ända hon det giort, kunde hon icke syar. Men Maria påstodh stadigt, att Elisabet dett Cammar fönstret uthe, och Tullorne för Stugu hustren då än warit igen. Elisabet frågades, hwilka andra signera der i gården? der till hon swarade, att dre ingen annan gäster än en Skallmeij blåsare Gustaf anämbdt, medh sin hustru, seyandes Skallmeyblåsaren då sielf icke warit hemma, uthan att låta tröcka på detta ladugårdh, och hustrun som för 3:ne weckor sedan Barn, medh, 2:ne små Barn warit hemma, läggian¬ der till, att Skallmeyblåsaren haar sitt tillhåldh på se sydan gården, och hon på den andra, så att dhe icke –

Olen valinnut vain osan teksteistä ja ne ovat pääosin sisältöhaun translitteroimia (automaattinen tekstintunnistus). Olen vain korjaillut yksittäisiä sanoja. Todellakin aivan selvästi mainitaan Pytyn (joskus muodossa Pyttö) poikapuoli (stiufson = styvson) ylioppilas Henricus Lindroot. Aiemmin saman jutun yhteydessä puhutaan Johan Pytyn pojasta, joka asiayhteydestä päätellen tarkoittaa tätä Henricus Lindrootia. Jos oikeasti on näin, menee aiemmin tutkittu isälinja tästä kohti poikki! Sellaista sattuu. Mutta tämä asia vaatii tietenkin lisää tutkimista.

Millainen kuva teillä on tuon määritelmän "styvson" käytöstä tuohon aikaan? Tarkoitettiinko sillä aina poikapuolta ja tarkoitetaanko sillä tässä yhteydessä nimenomaan sitä, että Johan Pytty ei ole Henrikin biologinen isä?

Nyt täytyy muistaa, että Turun manttaaleissa mainitaan useina vuosina Johan Pytyn talossa poika Henrik. Pääosin muodossa "son", mutta kerran 1691 myös "poike" (tällöin Henrik oli noin 14-15-vuotias).

Lyhensin hieman lainausta. Omalla kohdalla tutkimuksissani tuo "styvson" nimen omaan on tarkoittanut, ettei lapsi ole ollut biologinen, vaan on ollut esim. nykyisen aviopuolison ensimmäisestä liitosta. SAOB sanoo mm. näin: äkta makes l. makas barn i tidigare gifte.

Calonius

14.11.25, 13:12

Kiitos kommentista. Näin minäkin ajattelen. Nyt vain pitää arvioida, mikä on tuon yhden maininnan painoarvo sitä vasten, että Henrik on useasti mainittu Johanin poikana. Luultavasti poikapuolta saatettiin helposti mainita pojaksi, mutta ei toisinpäin.

Löysin Henrikistä maininnan, että hän todellakin oli Turun tuomiokirkon kellonsoittaja / lukkari. En ole varma, oliko hän sitä vielä 1727. Todennäköisesti. Tämä myös osaltaan varmistaa sitä, että Henrik Pytty, myöhemmin Kalonen, oli myös tuo ylioppilas Henricus Lindrot.

TRO 1727 6/5
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5937301173&aineistoId=2329912542
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat. z/1 Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat. z:88 Tuomiokirjat (1727-1727). Tiedosto 263. Kansallisarkisto. Viitattu 14.11.2025.

– Henrich Johansson Caloinen klåckare i Åbo. Äfven Borgare i Åbo

Hän näytää olleen tuossa todistajana perintöjutussa. Kuoli vajaa puoli vuotta myöhemmin.

Calonius

14.11.25, 13:46

– Henrich Johansson Caloinen klåckare i Åbo. Äfven Borgare i Åbo

Hän näytää olleen tuossa todistajana perintöjutussa. Kuoli vajaa puoli vuotta myöhemmin.

Taitaakin olla tuo "klåckare i Åbo" viittaus sen yllä olevaan nimeen Michael Erlin. Aloinkin ihmetellä, että miten on voinut toimia kauppaporvarina ja lukkarina samaan aikaan. Henrik kuitenkin matkusteli ympäriinsä kauppiaana jne.

Anssi K.

14.11.25, 14:48

Calonius

14.11.25, 22:48

Turun tuomiokirkon isännistön arkisto. III G TILIASIAKIRJAT. III Gl Erikoistilit liitteineen. III Gla Kirkonkassan tilit. III Gla:2 Åbo Domkyrkas räkenskaper (1671-1677). Tiedosto 82. Kansallisarkisto. Viitattu 14.11.2025.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=4822723921&aineistoId=1270124890

13.10.1675 Giertru Clemetzdotter löst sigh effter Ven: Consist: Resolution ifrån kyrckioplicht – 9 dlr

Saattaa olla Johan Thomasson Pytyn tuleva vaimo. Yleensä nämä kirkkorangaistukset tulivat huorinteosta eli avioliiton ulkopuolisesta kanssakäymisestä. Jos lapsi on vähän tuota ennen saatettu alulle, on se syntynyt joskus keskellä vuotta 1676, mikä on juuri todennäköisin aika, jolloin Henrik syntyi.

Jos mennään tämän teorian mukaan, Henrikin isä on joku Johan, jonka kanssa Gertrud sai avioliiton ulkopuolisen lapsen. Luultavasti kyseinen Johan on kuollut hyvin pian. Kuinka muuten Johan Pytty olisi avioitunut Gertrudin kanssa jo joskus noin 1676? Voiko poikapuolella olla patronyymi isäpuolen mukaan?

Todennäköisesti koko juttu on tapahtunut Turussa, mutta ei välttämättä. Tarkistin, keitä Johaneita on haudattu noihin aikoihin.

17.1.1675 Finska Caplanen Sal. Hr Johan Karckuensis i kyrckian

21.3.1675 Rådmannen Hans Hansson i kyrckian

22.4.1675 Hr Johan Brochius

22.10.1675 Begrofz Johan på kiällaren 3 ringningar 6 dlr bårklädet 4 dlr lägerstället 1 dlr lijket stodh under predickan i kyrckian 3 dlr – 14 dlr

18.2.1676 Begrofz unge Johan Såger grafwens öpningh i Korschoret 45 dlr ringning 18 dlr bårklädet 4 dlr — 67 dlr

4.4.1676 Begrofz een student in i kyrckian – 28 dlr

22.4.1676 Begrofz Johan Jacobsson dödgräfware med små klockorna nårr om gratis

Kuka muuten on tuo nuori Johan Såger (jos nyt tulkitsin oikein)? En heti löydä ketään tuohon aikaan kuollutta Johan Sågeria.

Anssi K.

15.11.25, 16:39

Kyllä tuo Henrikin äiti taitaa olla nimeltään Gertrud Clemetintytär. Ks. kolmas linkki.

Useampi löytö Pytyn vaimosta, ja varmasti ihan mielenkiintoista tietoa muutenkin...

Turun KO 30.1.1696, s. 64: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940730546&aineistoId=2331033352

Turun KO 13.2.1705, s. 74v: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940928318&aineistoId=2331118276

Turun KO 18.8.1704, s. 402v: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940827804&aineistoId=2331106459

Turun KO 3.12.1704, a. 558: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940827966&aineistoId=2331106459

Anssi K.

15.11.25, 17:02

Ja vielä yksi.

Turun KO 16.12.1703, s. 553: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940808468&aineistoId=2331095416

Anssi K.

16.11.25, 09:01

Calonius

16.11.25, 17:13

Kirjoitan vain nopeasti ylös, mitä sanotaan Pytyistä tms.

Turun KO 30.1.1696, s. 64: https://astia.narc.fi/uusiastia//vie...oId=2331033352

-- hoos borgaren Johan Pytty -- Pyttys hustru Gertrudh Clemetzdotter --

Turun KO 16.12.1703, s. 553: https://astia.narc.fi/uusiastia//vie...oId=2331095416

-- borgarens sahl. Johan Pyttös enckia Gertru Clemetzdotter --

Turun KO 18.8.1704, s. 402v: https://astia.narc.fi/uusiastia//vie...oId=2331106459

-- borgarens Johan Pyttös enckia Gertru Clemetzdotter -- sade att Maria (Henriksdotter) i 2 åhr hoos henne innegäst --

Turun KO 3.12.1704, a. 558: https://astia.narc.fi/uusiastia//vie...oId=2331106459

Effter uthwärckat stämbningh kärde borgarens sahl: Johan Pyttös dotter Anna Johansdotter till sin stiufmoder Pyttös enckia Gertru Clemetzdotter fordrandes af henne sitt mödernes och fädernes arf, effter som hon inlade sigh dher på ännu något bekommit. Enckian giorde sigh nu om saaken kunnigh, och nekade sigh hafwa något till bästa, dher emoot påstodh Anna, att enckian och ännu besitter gården. Enckian sade gården icke henne allena, uthan och hennes barn 2. döttrar och en son tillkomna seijandes sohnen wara Student, men döttrarna ännu omyndige för hwilcka hon nekade ännu wara förmyndare förordnade - Derföre resolverades, att enckia hust: Gertru Clemetzdotter inom åtta dagar, widh 2 dlr:n silf:r mynttz wijte, för inläggia uth Rådhstugu Rätten, om förmyndares tillförordnande för hennes omyndige barn, i medlertijdh anstår med saaken.

Tämän kirjoitin kokonaan, kun on niin mielenkiintoinen. Johan Pytyn tytär Anna Johansdotter hakee vanhempiensa perintöä äitipuoleltaan Pytyn leskeltä Gertrud Clemetsdotterilta. Leski asuu lastensa kanssa edelleen Pytyn talossa. Poika on ylioppilas. Kaksi tytärtä ovat vielä alaikäisiä. Lapsille pitää saada määrättyä virallinen holhooja raastuvanoikeudessa, minkä jälkeen tätä juttua voi jatkaa.

Turun KO 13.2.1705, s. 74v: https://astia.narc.fi/uusiastia//vie...oId=2331118276

Saaken emellan pijgan Anna Johansdotter och hennes stiufmoder borgarens Sahl: Johan Pyttös enckia hustru Gertrud Clementzdotter --

Samaa juttua jatkettiin.

Jatkan illemmalla pohdintaa.

Anssi K.

16.11.25, 18:12

Turun KO 13.2.1705, s. 74v: https://astia.narc.fi/uusiastia//vie...oId=2331118276

Saaken emellan pijgan Anna Johansdotter och hennes stiufmoder borgarens Sahl: Johan Pyttös enckia hustru Gertrud Clementzdotter --

Samaa juttua jatkettiin.

Jatkan illemmalla pohdintaa.

Tuossa vielä jatkoa tuohon juttuun.

Turun KO 22.2.1705, s. 88: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5940928144&aineistoId=2331118276

Calonius

16.11.25, 22:27

Viimeinen juttu Lindrootista, jonka olen löytänyt, on vuodelta 1708:

TKO 1708 21/1
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5941053915&aineistoId=2331163105

Kyllä taitaa olla ainakin varmaa, että Lindroot on sama Henrik, joka porvariluetteloissa mainitaan Johan Pytyn talossa 1688-1697 ja sitten 1709-1710. Vuonna 1711 osti Kalosen talon.

Anna Johansdotter oli siis Johan Pytyn tytär. Gertrud Clemetsdotterin omat lapset olivat tämä Henrik Johansson ja kaksi tytärtä. Pytyn talossa mainitaan tytär Brita vuodesta 1699 eteenpäin. Tytär Maria mainitaan vuodesta 1705 eteenpäin. Nuo varmaankin ovat ne kaksi Gertrudin alaikäistä tytärtä, jotka mainitaan Turun KO 3.12.1704. Niiden isän täytyy olla Johan Pytty.

Vuodesta 1705 eteenpäin taloon on kirjattu ylioppilaan vaimo Anna Corenia. Saattaa olla tuo Anna Johansdotter. Annan täytyy olla syntynyt jo viimeistään 1674, jos on Gertrudin tytärpuoli. On tällöin vähintään 30 tuossa jutussa Turun KO 3.12.1704.

Gertrud on saanut Henrikin noin 1676. Samalla hänellä on alaikäisiä lapsia vielä 1704. Tytär Maria on ehkä syntynyt noin 1695 tai pari vuotta aiemmin. Onhan tuo vielä ihan mahdollista.

Calonius

17.11.25, 15:44

KA mf. ES 1849 (kk 14) Marttilan käräjät 15.–16.10.1697 f. 388 (Thomas Simonsson i Tapala förentte sigh nu med sin Farbroders Son Studenten Henrich Linderoot angående arf således, att Thomas lefwererar ähn uthom alt det förra till Studenten En Koo eller des wärde 10: D:r K:m:t, och ehrlegger för expenser En Twå åhrs gammal stuut, hwilken förlijkning effter deras begiäran bler inteknad och lagl: här med confirmerad);

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6419411164&aineistoId=634988176

Tämä on nyt entistä tärkeämpi käräjäjuttu. Siinä selvästi sanotaan, että ylioppilas Henrich Linderoot on (Marttilan) Tapalan Thomas Simonssonin isän veljen poika. Mielestäni SAY näyttää aika selvästi, että Thomas Simonssonin isä on Simon Jacobsson. Tällöin Henrikin isän pitäisi olla Johan Jacobsson. Sellaista ei heti tule vastaan. Tapalassa taitaa olla kaksikin Simon Jacobssonia. Toinen on ehkä Marttilan nimismies, joka mestattiin Turussa 1674. Tällä nimismiehellä nimittäin oli talo myös Tapalassa. Hänellä oli myös veli Johan Jacobsson, joka näyttää asuneen Turussa. Käsittelen tätä vähän myöhemmin. Tapalan isännät olivat myös lautamiehiä.

Calonius

17.11.25, 20:56

Kiireessä muistin väärin tuon mestausvuoden. Se on 1654 (ei 1674). Veli Pekka Toropainen on tästä kirjoittanut jossain julkaisussaan. Olen ottanut siitä muistiinpanon, mutta nyt en löydä, mistä se on. Otan siitä pari katkelmaa:

Turun raastuvassa vuonna 1654 tutkittu Marttilan nimismiehen Simon Jakobssonin salavuoteusvyyhti saa miettimään, moniko naimattomien ihmisten välinen seksuaalinen kanssakäynti jäi ilmoittamatta viranomaisille. Naiset kielsivät aluksi syyllisyytensä, mutta kun Simon todisti oikeudelle maanneensa heidät, oli heidänkin myönnettävä tämä tapahtuneeksi.
Ensimmäinen tapaus oli jo vuodelta 1634 tai 1635 ja ajalta ennen kuin Brita Mattsdotter oli avioitunut ensin porvari Mickel Jolpan pojan ja sitten porvari Jakob Johanssonin kanssa. Teko oli suoritettu Britan isäpuolen Nils Skomakaren navetassa ja siinä oli ollut kolmantena osapuolena Saatana.
----
Marttilassa Simon oli maannut nimismiesaikanaan tuolloin naimattoman Gertrud Eriksdotterin, josta tuli myöhemmin Iso-Sorvaston Frans Vesan vaimo. Samoin hän oli maannut Valborg Simonsdotterin, josta tuli sitten jo edesmenneen herra Knut Posementin vaimo. Edelleen Simon oli ollut yhteydessä Brita Bertilsdotterin kanssa, joka oli sotamiehen leski Prunkkalasta.
Viimeisenä ja kahdeksantena naisena oikeuden listaan päätyi Simonin veljen Johan Jakobssonin vaimo Sara Eskilsdotter, jonka kanssa tämä oli ollut yhteydessä kymmenen vuotta aiemmin. Salavuoteussakot maksettiin rahalla ja lisäksi suoritettiin kirkollinen häpeärangaistus jalkapuussa tai häpeäpallilla. Simonin rikos oli tosin niin vakava, että hänet mestattiin.

Löytyy muutamilta sivuilta tästä eteenpäin:
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat. z/1 Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat. z:23 Tuomiokirjat (1654-1654). Tiedosto 41. Kansallisarkisto. Viitattu 17.11.2025.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5932717359&aineistoId=2329233527

No, tämä nimismies ei kuitenkaan näytä olevan Tapalan Thomas Simonssonin isä - vaikka tällä nimismiehellä olikin talo myös Tapalassa. SAY:stä Thomas Simonsson löytyy Tapalan kylän Jaakkolan talosta:
https://digihakemisto.net/item/3614610068/6227246938/16

Isäntänä vuodesta 1684. Vaimo Margareta. Isä näyttäisi selvästi olevan Simon Jacobsson, joka isäntänä 1683 asti. Vaimo Agnis.

Näistä löytyy hyvin paljon käräjäjuttuja, joista käy ilmi sukuyhteyksiä. Ketään Johan Jacobssonia en kuitenkaan tosiaan vielä löytänyt ainakaan tuosta kylästä.

Calonius

19.11.25, 17:47

Ajattelin käydä läpi Turun manttaalin vuodelta 1675. Johan Pytyn vaimo oli kuollut 1674 ja jo vuonna 1676 hänellä oli uusi vaimo Gertrud. Näyttää siltä, että Johanilla oli vain yksi ja sama Gertrud vaimo tämän jälkeen. Etsin tällä periaatteella:
Talon isäntä on Johan. Vaimo tai leski on Gertrud (naisten patronyymejä listaan ei ole kirjattu juuri lainkaan). Tai talossa asuu Gertrud. Pari poikkeusta otin myös mukaan. Ei näitä kovin paljon löytynyt.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Gertrud voi olla ihan mistä vain ja Henrik saattoi olla avioliiton ulkopuolinen lapsi jne. Johan Pytty oli tässä vaiheessa melko varakas ja ihan kunnon porvari. Entinen ylioppilas. Ei hän kuitenkaan olisi avioitunut ihan kenen tahansa kanssa. Henrikin biologinen isä saattoi myös asua missä vaan tähän aikaan. Edelleen olen hieman epävarma siitä, onko Henrik mahdollisesti voinut käyttää isäpuolensa nimeä patronyymissä. Siinä tapauksessa biologisen isän nimi voisi olla joku ihan muu kuin Johan.

Alkaa tästä:
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614213&aineistoId=1601640494

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614219&aineistoId=1601640494
Johan Thomasson, h. Lisbeth
inh. Gertrud

I Rådmannens Hans Hanssons gård
inh. Gertrud

Huom!
Hautaus: 21.3.1675 Rådmannen Hans Hansson i kyrckian

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614231&aineistoId=1601640494
Johan Walkiapä, h. Margreta
inh. Gertrudh och Karin

Johan Bytti, h. Anna

Tämä on siis Johan Knutsson Pytty, joka karkoitettiin varkauden takia kaupungista noin 1688. Ei liene edes läheistä sukua Johan Thomasson Pytylle.

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614243&aineistoId=1601640494
Arifwerela? änckian Gertrud

Mikä sana? Kenen leski?

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614262&aineistoId=1601640494
Rådmannen Johan Såger, hustrun Margreta, p:n Gertrudh

Huom!
18.2.1676 Begrofz unge Johan Såger grafwens öpningh i Korschoret 45 dlr ringning 18 dlr bårklädet 4 dlr — 67 dlr

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614262&aineistoId=1601640494
Borgmest:n Johan Schäfer, hust Anna
d:r Henrich och Göstaf, p:r Lisa och Gertrudh

https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Schaefer
Johan Schaefer (k. 22. huhtikuuta 1683 Turku) oli suomalainen valtiopäivämies ja Turun pormestari.
Johan Schaefer oli naimisissa vuodesta 1664 Elisabet Wernlen (k. 1667) kanssa tämän toisessa avioliitossa ja vuodesta 1670 Anna Wittfoothin (k. 1710) kanssa.

Aningais söder quarteret

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614280&aineistoId=1601640494
Staffan Taikinens sona hustru Gertrud

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614292&aineistoId=1601640494
Johan Post, h. Sara, p:n Lisbeth
Asses: Johan Wassenius (onko samassa talossa?)

Huom!
Marttilan Tapalassa oli talo Posti. Henrik Lindroot käräjöi sen isäntien kanssa. Marttilan nimismiehen veli Johan Jakobssonin vaimo oli Sara Eskilsdotter.

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614299&aineistoId=1601640494
M:r Johan Sawo, h. Walborgh, poiken Matz, p:n Gertrudh

Huom!
Akatemian Konsistorin pöytäkirjat
Anno 1697 d. 29 Aprilis höltes Consistorium Academicum då fölliande doom bleff affsagd:
Alldenstund borgarn Johan Sawo opwijst sin geldbook, hwaruthi Studiosus Jacobus Cobitius medh sin egenhendige underskrifft gör sigh skyldigh 60 d:r kmt, hafwande föruthan dett att Häradsskrifwarn Ca[loan?]der till ett wittne underskrifwit och Studiosus Johannes Lindroot och Procuratoren Samuel Artollin medh tillbuden eed intygat att det är Cobitii egen hand, altså emedan Jacobus Cobitius nu intet comparerat, ehuruwehl han d. 16 Januarii till d. 17 Febr. sidstledne til Consistorium Acad. blifwit citerat och Johan Sawo medh Coadjutoris I Siundo Hr Monsenii bref dat. Siundo d. 23 Januarii bewijst att Cobitius d. 24 Januarii citationen bekommit, men han sigh hwarken till den honom föresatte terminen, eij heller sedermera sielf eller genom någon fullme[chtig] stelt eller något förfall af sitt utheblifwande framtedt, dy lijkmätigt Kongl. Maij:ts allernådigste förordning felles Cobitius till saken och dömmes att betala till Johan Sawo dhe 60 d:r kmt och dessuthan expenser 2 d:r silf:rm. Actum ut supra. [s. 208]

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614310&aineistoId=1601640494
Jacob Handelus, h. Karin, sonen Johan Jacobsson

Henrik Kalosen isä on luultavasti nimeltään Johan Jacobsson, mutta tämä ei taida ajallisesti oikein käydä - ainakaan, jos ajatellaan Jacobin olleen Marttilan Tapalan Jacob.

Johan Post, h Dårdi
(toinen Johan Post?)

Aningais norre quarteret

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614322&aineistoId=1601640494
Sigfrid Snilerre? h. Karin, Ges: Johan, p:n Grels, p:n Gertrud
inh. Margreta

Otin tämän vain siks, että talossa sekä Johan että Gertrud

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614322&aineistoId=1601640494
Matz Rembus änkia Gertrud

Rembut olivat Pyttyjen naapureita ja seuraavaksi tuleekin:

Johan Bytti, p:n Brijta
inh. Erich, h. Walborg, Noch(?) Walborg och Brijta

Mikä tuo sana ennen Walborgia ja Britaa on? Sama sana on välillä ennen miestäkin.
Johanilla ei ollut vaimoa. Edellinen, Elin, oli kuollut 1674. Edellisenä vuonna.

Itse asiassa porvari Matts Rembun leski oli Gertrud Fransdotter, Thomas Pytyn vaimon Margareta Fransdotterin sisko. Porvari Klemet Vesan leski oli Karin Fransdotter, edellä mainittujen sisko myös. Loimaan Vähäperän tyttäret olivat hyvin edustettuina Turun porvarispiireissä. Vesa-sukua oli Marttilan Sorvastossa, joka on ihan Tapalan lähellä. Ehkä Johan Pytyn vaimo Gertrud Klemetsdotter oli Klemet Vesan tytär? Hhmm ehkäpä ei - kyseessä olisi serkkuavioliitto.

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614329&aineistoId=1601640494
Clemet Uiala
inh. Gertrudh

Slotzfolket

https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=10087614342&aineistoId=1601640494

skieps leutenamptens hust. Gertrud
p:n Anna

---

Otin nuo suurporvarit mukaan, sillä ne nyt sattuivat osumaan aiemmin sanomiini kriteereihin. En sentään usko, että liittyvät tähän. Uskon, että Henrikin isä tosiaan oli Marttilan Tapalasta alunperin kotoisin, kuten siinä yhdessä käräjäjutussa kerrotaan.