Tapio Onnela
29.01.21, 16:02
AGRICOLAN TIETOSANOMIEN OTSIKOT 8.12.2020-29.1.2021
https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/
(https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/)
* Antti-Ville Kärjän Alkusoittoja: Musiikin menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa julkaistu verkossa
* Museovirasto avaa yli 200 000 kokoelmakuvaa vapaaseen käyttöön
* Historiaa, taidetta, kulttuuria – humanistisen alan podcasteja kuunneltavaksi
* SLS arkivs aktiva insamling med frågelista
* Nostoja Agricola-verkon vuodesta 2020: sotahistoria
* Kulttuuriympäristöpäivien avajaisissa esillä saavutettava kulttuuriperintö
* Postimuseo avaa kokoelmiaan verkkoon kaikkien ulottuville
* Ehdokkaat vuoden 2020 historiateokseksi julkaistu
* Uudistettu Filosofia.fi-portaali avautui
* Tutustu keväällä avautuvaan keisari Augustuksen mausoleumiin virtuaalikierroksella
* Kolumni: Kriisi ihmisen ja yhteiskunnan mittarina
* Parlatorio kytkee antiikin nykypäivään
* Dokumentti Volter Kilven kirjastonhoitajan urasta
* Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön
* Von Rettigien tehtailijasuku rakensi Turkua 150 vuoden ajan
* Kolumni: Mediautopiat tarvitsevat kaitsemista
AGRICOLAN ARVOSTELUT 8.12.2020-29.1.2021
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/
(https://agricolaverkko.fi/arvostelut/)
9.12.2020 | LASSI SARESSALO
Uskokoon ken haluaa
Heikki Sauren teos tarkastelee monipuolista tonttuperinnettä ja tonttuihin yhdistyvää kansanuskoa. Miten kohtaamiskertomukset muuttuvat tarinoiksi vai muuttuvatko tarinat yliluonnollisiksi elämyksiksi? Vaikka teos ei kysymykseen kunnolla vastaa, tarjoaa se kuitenkin mahdollisuuksia aiheen pohtimiseen ja uusiin kysymyksiin.
Saure, Heikki: Tonttu. Tarua ja totta. . SKS, 2019.
***
10.12.2020 | KARI KAUNISMAA
Tuhatvuotinen maantieteellinen paikkamme
Toimittaja Arvo Tuominen on kirjoittanut selkeän yleisesesityksen Suomen ja Venäjän yhteisestä historiasta. Kirja kiteyttää kansantajuisesti yli tuhannen vuoden vaiheet kansojemme ja maittemme välillä.
Tuominen, Arvo: Suomi & Venäjä. Koko tarina. Pakanavuosista Putiniin ja Novgorodista Niinistöön. Readme.fi, Otava, 2020.
***
11.12.2020 | OTTO LATVA
Matka Georg Stellerin jalanjäljissä
Aura Koiviston teos tarjoaa merkittävän lisän suomenkieliseen tutkimusmatkakirjallisuuteen. Koivisto on kirjoittanut viihdyttävän ja ajatuksia herättävän kirjan, joka valottaa monitahoisesti 1700-luvun maailmaa erityisesti tieteen ja luontokäsitysten näkökulmasta. Hän myös tarkastelee hienosti tuon ajan ajatusmaailman merkitystä suhteessa nykyaikaan.
Koivisto, Aura: Mies ja merilehmä. Georg Stellerin kohtalokas tutkmusmatka. Into, 2019.
***
14.12.2020 | JONNE ARJORANTA
Muistamisesta ja unohtamisesta verkossa
Internet on ratkaisevalla tavalla muuttanut tapoja, joilla muistamme, unohdamme ja kuolemme. Italialainen filosofi Davide Sisto kirjoittaa suomeksi käännetyssä esseeteoksessaan erityisesti sosiaalisen median roolista tavoissamme muistaa mennyttä. Teos on harhaileva esitys jossain filosofian ja populaarikulttuurin välillä.
Sisto, Davide: Verkon muisti: elämä ja kuolema somessa [Ricordati di me. La rivoluzione digitale tra memoria e oblio]. Käännös: Kilpeläinen, Tapani. Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2020.
***
16.12.2020 | LASSI SARESSALO
Montaa on syytä muistaa
Timo Malmin teosta on vaikea kytkeä genreen. Se on kaunokirjallisuutta, johon hänellä on kykyä, se on runoutta, johon hänellä on älyä, ja se on tietokirjallisuutta, johon hänellä on loogista ajattelua ja todellisuuden tajua. Se kerää yhteen Tampereen Kalevankankaan hautausmaan edesmenneet ja yhä elävät äänet kertomaan 1900-luvun historiaa.
Malmi, Timo: Tampereen sotakirja. Kalevankankaan unelmia. Warelia, 2020.
***
15.12.2020 | KAARINA KILPIÖ
Lukeneen ja analyyttisen kuuntelijan vaellus musiikinkäytön kentällä
Tommi Uschanovin esseekokoelma tarttuu reippaalla ja keskustelevalla otteella musiikin merkityksiin, kytköksiin ja käyttöön. Tematiikan käsitteleminen muuallakin kuin musiikintutkijapiireissä on mitä tervetullein aloite. Hienoisesta epätasaisuudestaan huolimatta kirja on ehdottomasti innostava ja nautittava lukukokemus.
Uschanov, Tommi: Kuinka musiikkia käytetään. Teos, 2020.
***
22.12.2020 | SARI TUUVA-HONGISTO
Eriarvoistuvat mahdollisuudet – köyhyyden ja huono-osaisuuden kasaantuminen Suomessa
Lasten elämänkulut ovat erkanemassa. Lasten köyhyys on lähes kolminkertaistunut Suomessa vuosina 1995−2017. Tuore artikkelikokoelma kokoaa aiheesta tehtyä tutkimusta lapsiperheiden kokemasta köyhyydestä ja huono-osaisuudesta Suomessa. Huono-osaisuutta ja köyhyyttä lähestytään erilaisten monipuolisten määrällisten aineistojen ja tutkimustulosten kautta.
Kallio, Johanna, Hakovirta, Mia: Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. Vastapaino, 2020.
***
17.12.2020 | ANNA NIIRANEN
Viisi naista, viisi elämää, viisi tarinaa
Brittiläisen historiantutkija Hallie Rubenholdin suomennettu tietokirja, monielämäkerta Viiltäjä-Jackiksi nimetyn sarjamurhaajan viidestä uhrista tarjoaa uudenlaisen aikaikkunan 1880-luvun Lontoon kaduille ja viiden murhatun naisen elämäntarinoihin. Keitä naiset olivat – mitä lopulta tiedämme heistä ja kuinka totta tapausta koskevat, yleisinä pidetyt tosiasiat itse asiassa ovat olleet? Miksi naisten elämänvaiheista on tärkeää kirjoittaa yhä edelleen – yli sata kolmekymmentä vuotta tapahtumien jälkeenkin?
Rubenhold, Hallie: Viisi: Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit [The Five: The Untold Lives of the Women Killed by Jack the Ripper]. Käännös: Mari Janatuinen. Atena Kustannus Oy, 2020.
***
18.12.2020 | LAURI JÄÄSKELÄINEN
Kaikki ja ei mitään
Teos esittelee arkkitehtien Kaija ja Heikki Siren elämän ja tuotannon pääkohdat. Sirenit ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Kirja sisältää laajan johdantoartikkelin lisäksi viisi eri teemoihin keskittyvää artikkelia, joissa käydään läpi Sirenien elämä, tärkeimmät heidän suunnittelemansa rakennukset, Sirenien arkkitehtuurin ominaispiirteet ja Sirenien tuotannon kytkennät Japaniin, Irakiin ja Saudi-Arabiaan sekä Itävaltaan.
Lahti Juhana - Autio Frans (toim.): Kaikki ja ei mitään. Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren. Suomen arkkitehtuurimuseo, 2020.
***
30.12.2020 | SATU SORVALI
Solvauksen historiaa ja nykypäivää
Teoksessa käsitellään herjauksen historiaa kuuluisien henkilöiden ja neljän eri teeman avulla, joita ovat uskonto, politiikka, nationalismi ja kulttuuri. Teemaosioissa esitellään iso joukko rääväsuita antiikista nykypäivään. Sekaan mahtuu ilmeisiä ja kaikkien tuntemia häiriköitä, kuten Donald Trump, Adolf Hitler ja Silvio Berlusconi, mutta toisaalta myös henkilöitä, joita ei välttämättä päällimmäisenä muisteta hävyttömästä kielenkäytöstään.
Laukka, Petri, Turunen, Ari: Solvaajat – Herjaamisen hävytön historia. Into Kustannus Oy, 2020. 2
***
23.12.2020 | LASSI SARESSALO
Ihmeelliset lepakot
Vaikka Röngän, Lilleyn ja Sarellin teos on suunnattu lapsille, saa aikuinenkin sen avulla itselleen mielekkäästi lisätietoa lepakoista ja niiden elämästä. Lasten tietokirjojen esittely tai arvostelu on jäänyt muun tietokirjallisuuden varjoon. Kuitenkin ne ovat osa lasten ymmärryksen laajentamista ja väline, jonka avulla lapset oppivat lukemaan. Niitä tuleekin pitää tasavertaisina muun tietokirjallisuuden kanssa.
Rönkä, Mia, Lilley, Thomas, Sarell, Nadja: Lepakon vuosi. Sammakko, 2020.
***
28.12.2020 | HANNU K. RIIKONEN
Monipuolisesti kielistä ja kirjallisuuksista
Kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen välimaastoon sijoittuva ansiokkaasti toimitettu teos tarkastelee kiinnostavasti kielipolitiikkaa, monikielisyyden ja kääntämisen käytäntöjä sekä kieliä ja identiteettiä kirjallisuusinstituutiossa.
Nurmi, Arja; Isomaa, Saija; Pahta, Päivi (toim.): Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki. Näkökulmina valta, periferia ja arki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019.
***
31.12.2020 | LASSI SARESSALO
Usko tai älä
Yliluonnollisen kohtaaminen yllättää aina. Vaikka tietäisimmekin, että jossain paikassa on jotain selittämätöntä, mutta joka tuntuu olevan totta, ihmettelemme, onko tämä mahdollista. Ja jos kohtaa yliluonnollisen olennon, se vaikuttaa olevan olemassa. Vai onko se vain harhaa? Näitä kysymyksiä käsitellään teoksessa Mikä täällä kummittelee?
Salo, Antti: Mikä täällä kummittelee? Suomalaisen aaveen sielunmaisema. Lector Kustannus , 2020.
***
30.12.2020 | MIKKO JOKINEN
Harrastajilla tärkeä rooli lintutieteen historiassa
Suomen lintutiede 1828-1974 käsittelee lintujen tutkimusta eliömaantieteen, ekologian, fysiologian, evoluutiotutkimuksen, käyttäytymistutkimuksen, ympäristötutkimuksen, kirjallisuustieteen ja etymologian näkökulmista. Se ei kuitenkaan tarkastele lintuja ahtaan tieteellisesti, vaan kertoo laajemmin lintuihin kohdistuvasta mielenkiinnosta. Teemat kattavat metsästyksen, lintujen ja munien keruun, tutkimusmatkat ja lintuharrastuksen sekä linnunnimien kehittymisen, lintujen suojelun ja tutkimusetiikan.
Lehikoinen, Esa, Lemmetyinen, Risto, Vuorisalo, Timo, Rönkä, Mia: Suomen Lintutiede 1828 – 1974. Faros, 2020.
***
31.12.2020 | PÄIVI KOSONEN
Kaleidoskooppikuvia Collianderien taiteilijaliitosta
Näinkin voi elämäkerran kirjoittaa: kunnioittavasti ja avoimesti, niin että kohteet heräävät suorastaan henkiin. Annina Holmbergin ja Olli Löytyn taiteilijaelämäkerta Ina ja Tito on luova kaunokirjallinen tietokirja, jota ei voi selittää toisin sanoin. Tietokirjoittajapari on toki tehnyt huolella taustatyöt, ja faktat ovat kohdillaan, mutta mihinkään tarinamuottiin ei tätä hurmaavaa taitelijaelämäkertaa saa puristettua. Näin muoto osoittaa kunnioituksensa Ina ja Tito Collianderin monipuoliselle, monikieliselle ja monikulttuuriselle taiteelle.
Holmberg, Annina, Löytty, Olli : Ina & Tito. Kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta.. Kirjapaja, 2020.
***
5.1.2021 | LASSI SARESSALO
Korpisotaa
Historiankirjoituksessa, myös sotahistoriassa, on viime aikoina tapahtunut mielenkiintoinen suunnanmuutos. Ennen uskottiin vain leimalla varustetun dokumentin todistusarvoon ja sotahistorioitsijat seurasivat strategisten, operatiivisten ja taktisten päätösten vaikutusta joukkojen liikkeisiin ja piirsivät nämä liikkeet kartoille. Tämän päivän historioitsija uskaltaa antaa mukana olleiden kertoa oman – usein subjektiivisenkin – näkemyksensä historian tapahtumiin, antaa kokemuksen äänen kuulua.
Kuhanen, Jukka , Sirén, Esa: Sodan tarinat. Rukajärvi 1941–1944. . Gummerus, 2020.
***
11.1.2021 | JUHO OVASKA
Tiedustelu kansainvälisissä suhteissa – vaikuttava yksilö?
Vakooja ja petturi avaa KGB-upseeri Oleg Gordijevskin tapauksesta kiinnostavia taustatietoja ja operatiivisia yksityiskohtia. Kirja antaa konkreettisen ja vaikuttavan esimerkin kautta pohdittavaa tiedustelun merkityksestä kansainvälisissä suhteissa ja ulkopoliittisessa päätöksenteossa.
Macintyre, Ben: Vakooja ja petturi – kylmän sodan tärkein vakoiluoperaatio [The Spy and the Traitor. The Greatest Espionage Story of the Cold War]. Käännös: Aura Nurmi. Atena, 2020.
***
13.1.2021 | LEENA ROSSI
Korttipakallinen pahiksia
Joitakin aikoja sitten Ylen toimittaja Raimo Tyykiluoto (s.1962) kertoi radiosarjassaan 12 diktaattoria lukuisten itsevaltiaiden hallitsijoiden ja kulttihahmojen elämästä ja toiminnasta. Kirjassaan Hirmut hallitsijat – 52 diktaattoria hän laajentaa ja syventää tarkasteluaan ja esittelee korttipakallisen kieroutuneita johtajia, jotka ovat toimineet 1900- ja 2000-luvulla. Tällaisen kirjan julkaiseminen onnistuu demokraattisessa Suomessa, mutta diktatuureissa, joissa nykyisin elää yli puolet maailman väestöstä, se johtaisi vähintään vankilatuomioon.
Tyykiluoto, Raimo: Hirmut hallitsijat – 52 diktaattoria. Docendo , 2020.
***
19.1.2021 | SARESSALO, LASSI
Vieraan kypärän alla
Kautta aikojen sotia on käyty palkkasoturijoukkojen avulla. Vasta kansallisvaltiot varsinaisesti kehittivät asevelvollisuusarmeijat, joskin muinaiset sodat toki käytiin eräässä mielessä heimotasolla. Yksi nykypäivän tunnetuimmista palkka-armeijoista on Ranskan muukalaislegioona, 190-vuotias organisaatio, jossa on palvellut myös kolmisensataa suomalaista.
Kallonen, Kari: Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa. readme.fi, 2020.
***
21.1.2021 | TIINA LINTUNEN
Ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa Santahaminassa kesällä 1918
Suomen sisällissodan jälkeen kesällä 1918 noin tuhat naista passitettiin vankileirille Helsingin edustalle Santahaminan saarelle. Pro gradu -tutkielmasta laajennetussa kirjassaan FM Virva Liski paneutuu näiden naisten kohtaloihin ja kokemuksiin tuona kesänä. Santahamina erosi muista karuista punavankileireistä, sillä sen tuhannesta vangista vain neljä kuoli kesän aikana ja suurin osa selvisi hengissä. Tässä kirjassa selvitetään, miten tämä oli mahdollista.
Liski, Virva: Vankileirin selviytyjät – Tuhat naista Santahaminassa 1918. Into Kustannus, 2020
***
22.1.2021 | LEENA ROSSI
Mikä on ihmisen pohjimmainen olemus?
Myytti siitä, että ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä, ahneita ja aggressiivisia, istuu tiukassa. Sivistys näyttää olevan vain ohut pintakerros, joka särkyy helposti. Mutta teoksessaan Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa alankomaalainen toimittaja ja tietokirjailija Rutger Bregman (s.1988), vaatii tällaisen ihmiskuvan täydellistä muokkaamista. On aika nähdä, että ihminen onkin pohjimmiltaan hyvä, jos hänelle vain avautuu siihen mahdollisuus.
Bregman, Rutger: Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa [De meeste mensen deugen / Humankind]. Atena, 2020.
***
25.1.2021 | KRISTIINA KALLEINEN
Uusia avauksia suuriruhtinaskunnan alun yhteiskuntahistoriaan
Suomen sodan jälkeen -artikkelikokoelma koostuu yhteensä viidentoista kirjoittajan laatimasta kahdestatoista asia-artikkelista, joista osa on kokonaan uusia avauksia aiemmin tutkimattomiin aihepiireihin, sekä johdannosta ja yhteenvetoluvusta. Varsinaiset asia-artikkelit ovat erittäin hyviä ja osa jopa erinomaisia, mutta kokoelman johdantoluku ei onnistu vakuuttamaan aihepiiriin perehtynyttä tutkijaa yhtä hyvin.
Piia Einonen ja Miikka Voutilainen (Toim.): Suomen sodan jälkeen. 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria.. Vastapaino, 2020.
***
27.1.2021 | MARIA TAKALA-ROSZCZENKO
Kärsimyksen historia liettualaisittain
Toimittaja ja tietokirjailija Aulis Kallion teos on runsas tietopaketti Liettuan valtion ja yhteiskunnan kehityksestä ensimmäisen maailmansodan lopusta nykyaikaan. Kirja täydentää ja jatkaa tekijältä aiemmin julkaistua Liettuan historiaa (2009). Rajauksena on nyt Liettuan tasavallan, tai pikemminkin tasavaltojen, aika. Baltian maiden näennäisestä läheisyydestä huolimatta suomalainen lukija voi löytää teoksesta paljon uutta. Perehtyminen kärsimyksen liettualaiseen historiaan, millaisena lähes koko 1900-luku kirjan pohjalta pitkälti näyttäytyy, herättää ennen kaikkea suhteellisuudentajua. Suomi sotineenkin oli sittenkin jonkinlainen lintukoto.
Kallio, Aulis: Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet. Tiberius kirjat, 2020.
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/
(https://agricolaverkko.fi/arvostelut/)***
AGRICOLAN KESKUSTELUFOORUMIEN OTSIKOT 8.12.2020-29.1.2021
http://agricolaverkko.fi/keskustelu/
(http://agricolaverkko.fi/keskustelu/)
* Historiallisen Aikakauskirjan keskustelupuheenvuorot
* "Johdanto Muinaisen Egyptin pyramideihin" -video19 min.
* Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos
* Puhutaan Natosta
* FSB toimii, mutta ei aina tehokkaasti
* Miten tavalliset ihmiset kokivat kylmän sodan?
* Tuhkimo-taulu
* Historian kokoaminen yksiin kansiin
AGRICOLA - SUOMEN HUMANISTIVERKKO -PORTAALIN PALVELUT
AJANKOHTAISTA
* Tapahtumakalenteri<https://agricolaverkko.fi/tapahtumat>
* Julkaisuseuranta:<https://agricolaverkko.fi/julkaisuseuranta> tieteelliset julkaisut, blogit
* Ilmoitukset<https://agricolaverkko.fi/ilmoitukset>: apurahat, artikkelipyynnöt, tutkimuspyynnöt, työpaikkailmoitukset
OPETUS
Valtakunnallinen humanistinen verkko-opetus<https://verkko-opetus.utu.fi/>
* Opetustarjonta
* Ilmoittautuminen kursseille
LÄHTEILLE
Linkit lähde- ja tutkimusaineistoihin sekä aineistojen käyttöä tukeviin palveluihin ja viitetietokantoihin<https://agricolaverkko.fi/lahteille>.
JULKAISUT
* Agricolan tietosanomat<https://agricolaverkko.fi/tietosanomat>
* Arvostelut<https://agricolaverkko.fi/arvostelut>
* Julkaisusarja<https://agricolaverkko.fi/julkaisusarja>
* Ennen ja nyt<https://journal.fi/ennenjanyt/index>
AGRICOLA FACEBOOKISSA<https://www.facebook.com/Agricolaverkko/>
AGRICOLA TWITTERISSÄ<https://twitter.com/agricola_verkko>
https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/
(https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/)
* Antti-Ville Kärjän Alkusoittoja: Musiikin menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa julkaistu verkossa
* Museovirasto avaa yli 200 000 kokoelmakuvaa vapaaseen käyttöön
* Historiaa, taidetta, kulttuuria – humanistisen alan podcasteja kuunneltavaksi
* SLS arkivs aktiva insamling med frågelista
* Nostoja Agricola-verkon vuodesta 2020: sotahistoria
* Kulttuuriympäristöpäivien avajaisissa esillä saavutettava kulttuuriperintö
* Postimuseo avaa kokoelmiaan verkkoon kaikkien ulottuville
* Ehdokkaat vuoden 2020 historiateokseksi julkaistu
* Uudistettu Filosofia.fi-portaali avautui
* Tutustu keväällä avautuvaan keisari Augustuksen mausoleumiin virtuaalikierroksella
* Kolumni: Kriisi ihmisen ja yhteiskunnan mittarina
* Parlatorio kytkee antiikin nykypäivään
* Dokumentti Volter Kilven kirjastonhoitajan urasta
* Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön
* Von Rettigien tehtailijasuku rakensi Turkua 150 vuoden ajan
* Kolumni: Mediautopiat tarvitsevat kaitsemista
AGRICOLAN ARVOSTELUT 8.12.2020-29.1.2021
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/
(https://agricolaverkko.fi/arvostelut/)
9.12.2020 | LASSI SARESSALO
Uskokoon ken haluaa
Heikki Sauren teos tarkastelee monipuolista tonttuperinnettä ja tonttuihin yhdistyvää kansanuskoa. Miten kohtaamiskertomukset muuttuvat tarinoiksi vai muuttuvatko tarinat yliluonnollisiksi elämyksiksi? Vaikka teos ei kysymykseen kunnolla vastaa, tarjoaa se kuitenkin mahdollisuuksia aiheen pohtimiseen ja uusiin kysymyksiin.
Saure, Heikki: Tonttu. Tarua ja totta. . SKS, 2019.
***
10.12.2020 | KARI KAUNISMAA
Tuhatvuotinen maantieteellinen paikkamme
Toimittaja Arvo Tuominen on kirjoittanut selkeän yleisesesityksen Suomen ja Venäjän yhteisestä historiasta. Kirja kiteyttää kansantajuisesti yli tuhannen vuoden vaiheet kansojemme ja maittemme välillä.
Tuominen, Arvo: Suomi & Venäjä. Koko tarina. Pakanavuosista Putiniin ja Novgorodista Niinistöön. Readme.fi, Otava, 2020.
***
11.12.2020 | OTTO LATVA
Matka Georg Stellerin jalanjäljissä
Aura Koiviston teos tarjoaa merkittävän lisän suomenkieliseen tutkimusmatkakirjallisuuteen. Koivisto on kirjoittanut viihdyttävän ja ajatuksia herättävän kirjan, joka valottaa monitahoisesti 1700-luvun maailmaa erityisesti tieteen ja luontokäsitysten näkökulmasta. Hän myös tarkastelee hienosti tuon ajan ajatusmaailman merkitystä suhteessa nykyaikaan.
Koivisto, Aura: Mies ja merilehmä. Georg Stellerin kohtalokas tutkmusmatka. Into, 2019.
***
14.12.2020 | JONNE ARJORANTA
Muistamisesta ja unohtamisesta verkossa
Internet on ratkaisevalla tavalla muuttanut tapoja, joilla muistamme, unohdamme ja kuolemme. Italialainen filosofi Davide Sisto kirjoittaa suomeksi käännetyssä esseeteoksessaan erityisesti sosiaalisen median roolista tavoissamme muistaa mennyttä. Teos on harhaileva esitys jossain filosofian ja populaarikulttuurin välillä.
Sisto, Davide: Verkon muisti: elämä ja kuolema somessa [Ricordati di me. La rivoluzione digitale tra memoria e oblio]. Käännös: Kilpeläinen, Tapani. Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2020.
***
16.12.2020 | LASSI SARESSALO
Montaa on syytä muistaa
Timo Malmin teosta on vaikea kytkeä genreen. Se on kaunokirjallisuutta, johon hänellä on kykyä, se on runoutta, johon hänellä on älyä, ja se on tietokirjallisuutta, johon hänellä on loogista ajattelua ja todellisuuden tajua. Se kerää yhteen Tampereen Kalevankankaan hautausmaan edesmenneet ja yhä elävät äänet kertomaan 1900-luvun historiaa.
Malmi, Timo: Tampereen sotakirja. Kalevankankaan unelmia. Warelia, 2020.
***
15.12.2020 | KAARINA KILPIÖ
Lukeneen ja analyyttisen kuuntelijan vaellus musiikinkäytön kentällä
Tommi Uschanovin esseekokoelma tarttuu reippaalla ja keskustelevalla otteella musiikin merkityksiin, kytköksiin ja käyttöön. Tematiikan käsitteleminen muuallakin kuin musiikintutkijapiireissä on mitä tervetullein aloite. Hienoisesta epätasaisuudestaan huolimatta kirja on ehdottomasti innostava ja nautittava lukukokemus.
Uschanov, Tommi: Kuinka musiikkia käytetään. Teos, 2020.
***
22.12.2020 | SARI TUUVA-HONGISTO
Eriarvoistuvat mahdollisuudet – köyhyyden ja huono-osaisuuden kasaantuminen Suomessa
Lasten elämänkulut ovat erkanemassa. Lasten köyhyys on lähes kolminkertaistunut Suomessa vuosina 1995−2017. Tuore artikkelikokoelma kokoaa aiheesta tehtyä tutkimusta lapsiperheiden kokemasta köyhyydestä ja huono-osaisuudesta Suomessa. Huono-osaisuutta ja köyhyyttä lähestytään erilaisten monipuolisten määrällisten aineistojen ja tutkimustulosten kautta.
Kallio, Johanna, Hakovirta, Mia: Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. Vastapaino, 2020.
***
17.12.2020 | ANNA NIIRANEN
Viisi naista, viisi elämää, viisi tarinaa
Brittiläisen historiantutkija Hallie Rubenholdin suomennettu tietokirja, monielämäkerta Viiltäjä-Jackiksi nimetyn sarjamurhaajan viidestä uhrista tarjoaa uudenlaisen aikaikkunan 1880-luvun Lontoon kaduille ja viiden murhatun naisen elämäntarinoihin. Keitä naiset olivat – mitä lopulta tiedämme heistä ja kuinka totta tapausta koskevat, yleisinä pidetyt tosiasiat itse asiassa ovat olleet? Miksi naisten elämänvaiheista on tärkeää kirjoittaa yhä edelleen – yli sata kolmekymmentä vuotta tapahtumien jälkeenkin?
Rubenhold, Hallie: Viisi: Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit [The Five: The Untold Lives of the Women Killed by Jack the Ripper]. Käännös: Mari Janatuinen. Atena Kustannus Oy, 2020.
***
18.12.2020 | LAURI JÄÄSKELÄINEN
Kaikki ja ei mitään
Teos esittelee arkkitehtien Kaija ja Heikki Siren elämän ja tuotannon pääkohdat. Sirenit ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Kirja sisältää laajan johdantoartikkelin lisäksi viisi eri teemoihin keskittyvää artikkelia, joissa käydään läpi Sirenien elämä, tärkeimmät heidän suunnittelemansa rakennukset, Sirenien arkkitehtuurin ominaispiirteet ja Sirenien tuotannon kytkennät Japaniin, Irakiin ja Saudi-Arabiaan sekä Itävaltaan.
Lahti Juhana - Autio Frans (toim.): Kaikki ja ei mitään. Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren. Suomen arkkitehtuurimuseo, 2020.
***
30.12.2020 | SATU SORVALI
Solvauksen historiaa ja nykypäivää
Teoksessa käsitellään herjauksen historiaa kuuluisien henkilöiden ja neljän eri teeman avulla, joita ovat uskonto, politiikka, nationalismi ja kulttuuri. Teemaosioissa esitellään iso joukko rääväsuita antiikista nykypäivään. Sekaan mahtuu ilmeisiä ja kaikkien tuntemia häiriköitä, kuten Donald Trump, Adolf Hitler ja Silvio Berlusconi, mutta toisaalta myös henkilöitä, joita ei välttämättä päällimmäisenä muisteta hävyttömästä kielenkäytöstään.
Laukka, Petri, Turunen, Ari: Solvaajat – Herjaamisen hävytön historia. Into Kustannus Oy, 2020. 2
***
23.12.2020 | LASSI SARESSALO
Ihmeelliset lepakot
Vaikka Röngän, Lilleyn ja Sarellin teos on suunnattu lapsille, saa aikuinenkin sen avulla itselleen mielekkäästi lisätietoa lepakoista ja niiden elämästä. Lasten tietokirjojen esittely tai arvostelu on jäänyt muun tietokirjallisuuden varjoon. Kuitenkin ne ovat osa lasten ymmärryksen laajentamista ja väline, jonka avulla lapset oppivat lukemaan. Niitä tuleekin pitää tasavertaisina muun tietokirjallisuuden kanssa.
Rönkä, Mia, Lilley, Thomas, Sarell, Nadja: Lepakon vuosi. Sammakko, 2020.
***
28.12.2020 | HANNU K. RIIKONEN
Monipuolisesti kielistä ja kirjallisuuksista
Kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen välimaastoon sijoittuva ansiokkaasti toimitettu teos tarkastelee kiinnostavasti kielipolitiikkaa, monikielisyyden ja kääntämisen käytäntöjä sekä kieliä ja identiteettiä kirjallisuusinstituutiossa.
Nurmi, Arja; Isomaa, Saija; Pahta, Päivi (toim.): Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki. Näkökulmina valta, periferia ja arki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019.
***
31.12.2020 | LASSI SARESSALO
Usko tai älä
Yliluonnollisen kohtaaminen yllättää aina. Vaikka tietäisimmekin, että jossain paikassa on jotain selittämätöntä, mutta joka tuntuu olevan totta, ihmettelemme, onko tämä mahdollista. Ja jos kohtaa yliluonnollisen olennon, se vaikuttaa olevan olemassa. Vai onko se vain harhaa? Näitä kysymyksiä käsitellään teoksessa Mikä täällä kummittelee?
Salo, Antti: Mikä täällä kummittelee? Suomalaisen aaveen sielunmaisema. Lector Kustannus , 2020.
***
30.12.2020 | MIKKO JOKINEN
Harrastajilla tärkeä rooli lintutieteen historiassa
Suomen lintutiede 1828-1974 käsittelee lintujen tutkimusta eliömaantieteen, ekologian, fysiologian, evoluutiotutkimuksen, käyttäytymistutkimuksen, ympäristötutkimuksen, kirjallisuustieteen ja etymologian näkökulmista. Se ei kuitenkaan tarkastele lintuja ahtaan tieteellisesti, vaan kertoo laajemmin lintuihin kohdistuvasta mielenkiinnosta. Teemat kattavat metsästyksen, lintujen ja munien keruun, tutkimusmatkat ja lintuharrastuksen sekä linnunnimien kehittymisen, lintujen suojelun ja tutkimusetiikan.
Lehikoinen, Esa, Lemmetyinen, Risto, Vuorisalo, Timo, Rönkä, Mia: Suomen Lintutiede 1828 – 1974. Faros, 2020.
***
31.12.2020 | PÄIVI KOSONEN
Kaleidoskooppikuvia Collianderien taiteilijaliitosta
Näinkin voi elämäkerran kirjoittaa: kunnioittavasti ja avoimesti, niin että kohteet heräävät suorastaan henkiin. Annina Holmbergin ja Olli Löytyn taiteilijaelämäkerta Ina ja Tito on luova kaunokirjallinen tietokirja, jota ei voi selittää toisin sanoin. Tietokirjoittajapari on toki tehnyt huolella taustatyöt, ja faktat ovat kohdillaan, mutta mihinkään tarinamuottiin ei tätä hurmaavaa taitelijaelämäkertaa saa puristettua. Näin muoto osoittaa kunnioituksensa Ina ja Tito Collianderin monipuoliselle, monikieliselle ja monikulttuuriselle taiteelle.
Holmberg, Annina, Löytty, Olli : Ina & Tito. Kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta.. Kirjapaja, 2020.
***
5.1.2021 | LASSI SARESSALO
Korpisotaa
Historiankirjoituksessa, myös sotahistoriassa, on viime aikoina tapahtunut mielenkiintoinen suunnanmuutos. Ennen uskottiin vain leimalla varustetun dokumentin todistusarvoon ja sotahistorioitsijat seurasivat strategisten, operatiivisten ja taktisten päätösten vaikutusta joukkojen liikkeisiin ja piirsivät nämä liikkeet kartoille. Tämän päivän historioitsija uskaltaa antaa mukana olleiden kertoa oman – usein subjektiivisenkin – näkemyksensä historian tapahtumiin, antaa kokemuksen äänen kuulua.
Kuhanen, Jukka , Sirén, Esa: Sodan tarinat. Rukajärvi 1941–1944. . Gummerus, 2020.
***
11.1.2021 | JUHO OVASKA
Tiedustelu kansainvälisissä suhteissa – vaikuttava yksilö?
Vakooja ja petturi avaa KGB-upseeri Oleg Gordijevskin tapauksesta kiinnostavia taustatietoja ja operatiivisia yksityiskohtia. Kirja antaa konkreettisen ja vaikuttavan esimerkin kautta pohdittavaa tiedustelun merkityksestä kansainvälisissä suhteissa ja ulkopoliittisessa päätöksenteossa.
Macintyre, Ben: Vakooja ja petturi – kylmän sodan tärkein vakoiluoperaatio [The Spy and the Traitor. The Greatest Espionage Story of the Cold War]. Käännös: Aura Nurmi. Atena, 2020.
***
13.1.2021 | LEENA ROSSI
Korttipakallinen pahiksia
Joitakin aikoja sitten Ylen toimittaja Raimo Tyykiluoto (s.1962) kertoi radiosarjassaan 12 diktaattoria lukuisten itsevaltiaiden hallitsijoiden ja kulttihahmojen elämästä ja toiminnasta. Kirjassaan Hirmut hallitsijat – 52 diktaattoria hän laajentaa ja syventää tarkasteluaan ja esittelee korttipakallisen kieroutuneita johtajia, jotka ovat toimineet 1900- ja 2000-luvulla. Tällaisen kirjan julkaiseminen onnistuu demokraattisessa Suomessa, mutta diktatuureissa, joissa nykyisin elää yli puolet maailman väestöstä, se johtaisi vähintään vankilatuomioon.
Tyykiluoto, Raimo: Hirmut hallitsijat – 52 diktaattoria. Docendo , 2020.
***
19.1.2021 | SARESSALO, LASSI
Vieraan kypärän alla
Kautta aikojen sotia on käyty palkkasoturijoukkojen avulla. Vasta kansallisvaltiot varsinaisesti kehittivät asevelvollisuusarmeijat, joskin muinaiset sodat toki käytiin eräässä mielessä heimotasolla. Yksi nykypäivän tunnetuimmista palkka-armeijoista on Ranskan muukalaislegioona, 190-vuotias organisaatio, jossa on palvellut myös kolmisensataa suomalaista.
Kallonen, Kari: Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa. readme.fi, 2020.
***
21.1.2021 | TIINA LINTUNEN
Ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa Santahaminassa kesällä 1918
Suomen sisällissodan jälkeen kesällä 1918 noin tuhat naista passitettiin vankileirille Helsingin edustalle Santahaminan saarelle. Pro gradu -tutkielmasta laajennetussa kirjassaan FM Virva Liski paneutuu näiden naisten kohtaloihin ja kokemuksiin tuona kesänä. Santahamina erosi muista karuista punavankileireistä, sillä sen tuhannesta vangista vain neljä kuoli kesän aikana ja suurin osa selvisi hengissä. Tässä kirjassa selvitetään, miten tämä oli mahdollista.
Liski, Virva: Vankileirin selviytyjät – Tuhat naista Santahaminassa 1918. Into Kustannus, 2020
***
22.1.2021 | LEENA ROSSI
Mikä on ihmisen pohjimmainen olemus?
Myytti siitä, että ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä, ahneita ja aggressiivisia, istuu tiukassa. Sivistys näyttää olevan vain ohut pintakerros, joka särkyy helposti. Mutta teoksessaan Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa alankomaalainen toimittaja ja tietokirjailija Rutger Bregman (s.1988), vaatii tällaisen ihmiskuvan täydellistä muokkaamista. On aika nähdä, että ihminen onkin pohjimmiltaan hyvä, jos hänelle vain avautuu siihen mahdollisuus.
Bregman, Rutger: Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa [De meeste mensen deugen / Humankind]. Atena, 2020.
***
25.1.2021 | KRISTIINA KALLEINEN
Uusia avauksia suuriruhtinaskunnan alun yhteiskuntahistoriaan
Suomen sodan jälkeen -artikkelikokoelma koostuu yhteensä viidentoista kirjoittajan laatimasta kahdestatoista asia-artikkelista, joista osa on kokonaan uusia avauksia aiemmin tutkimattomiin aihepiireihin, sekä johdannosta ja yhteenvetoluvusta. Varsinaiset asia-artikkelit ovat erittäin hyviä ja osa jopa erinomaisia, mutta kokoelman johdantoluku ei onnistu vakuuttamaan aihepiiriin perehtynyttä tutkijaa yhtä hyvin.
Piia Einonen ja Miikka Voutilainen (Toim.): Suomen sodan jälkeen. 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria.. Vastapaino, 2020.
***
27.1.2021 | MARIA TAKALA-ROSZCZENKO
Kärsimyksen historia liettualaisittain
Toimittaja ja tietokirjailija Aulis Kallion teos on runsas tietopaketti Liettuan valtion ja yhteiskunnan kehityksestä ensimmäisen maailmansodan lopusta nykyaikaan. Kirja täydentää ja jatkaa tekijältä aiemmin julkaistua Liettuan historiaa (2009). Rajauksena on nyt Liettuan tasavallan, tai pikemminkin tasavaltojen, aika. Baltian maiden näennäisestä läheisyydestä huolimatta suomalainen lukija voi löytää teoksesta paljon uutta. Perehtyminen kärsimyksen liettualaiseen historiaan, millaisena lähes koko 1900-luku kirjan pohjalta pitkälti näyttäytyy, herättää ennen kaikkea suhteellisuudentajua. Suomi sotineenkin oli sittenkin jonkinlainen lintukoto.
Kallio, Aulis: Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet. Tiberius kirjat, 2020.
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/
(https://agricolaverkko.fi/arvostelut/)***
AGRICOLAN KESKUSTELUFOORUMIEN OTSIKOT 8.12.2020-29.1.2021
http://agricolaverkko.fi/keskustelu/
(http://agricolaverkko.fi/keskustelu/)
* Historiallisen Aikakauskirjan keskustelupuheenvuorot
* "Johdanto Muinaisen Egyptin pyramideihin" -video19 min.
* Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos
* Puhutaan Natosta
* FSB toimii, mutta ei aina tehokkaasti
* Miten tavalliset ihmiset kokivat kylmän sodan?
* Tuhkimo-taulu
* Historian kokoaminen yksiin kansiin
AGRICOLA - SUOMEN HUMANISTIVERKKO -PORTAALIN PALVELUT
AJANKOHTAISTA
* Tapahtumakalenteri<https://agricolaverkko.fi/tapahtumat>
* Julkaisuseuranta:<https://agricolaverkko.fi/julkaisuseuranta> tieteelliset julkaisut, blogit
* Ilmoitukset<https://agricolaverkko.fi/ilmoitukset>: apurahat, artikkelipyynnöt, tutkimuspyynnöt, työpaikkailmoitukset
OPETUS
Valtakunnallinen humanistinen verkko-opetus<https://verkko-opetus.utu.fi/>
* Opetustarjonta
* Ilmoittautuminen kursseille
LÄHTEILLE
Linkit lähde- ja tutkimusaineistoihin sekä aineistojen käyttöä tukeviin palveluihin ja viitetietokantoihin<https://agricolaverkko.fi/lahteille>.
JULKAISUT
* Agricolan tietosanomat<https://agricolaverkko.fi/tietosanomat>
* Arvostelut<https://agricolaverkko.fi/arvostelut>
* Julkaisusarja<https://agricolaverkko.fi/julkaisusarja>
* Ennen ja nyt<https://journal.fi/ennenjanyt/index>
AGRICOLA FACEBOOKISSA<https://www.facebook.com/Agricolaverkko/>
AGRICOLA TWITTERISSÄ<https://twitter.com/agricola_verkko>