Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kylmäkoski Mellola Korri ja Raidisto Parikka
Näin korona-aikoina on hiljaista, joten päädyin välillä tutkimaan
kantasukuihini kuuluvan Mellolan KORRIN kautta mm. Raidiston Parikkaa, jonne Korrin tr. (Mar)G(a)reta (s. 1680, k. 3.8.1740) oli mennyt miehelään. Suvusta avautuu naimisen, nimen muutoksien ym. kautta mm. Vesilahden Unajalan Honkki, Urjalan Velkalan Paavola, Urjalan Velkalan Holmberg (o.s. Parikka) ym.
Kiinnostaisi tietää, löytyykö tämän lukijoiden joukosta muitakin näiden sukujen tutkijoita?
J.L.M.Salminen
31.01.21, 13:03
Hei,
Oma sukuni tulee pääosin Urjalasta, joten ovat nämä lähiseurakunnatkin melko tuttuja. Myheritage Salmisten sukusivusto löytynee googlaamalla. Sieltä ei sitten pidä sokeasti tietoja kopioida, koska virheitä varmasti on - kannattaa tehdä normaalit tarkistukset.
- Jukka
Tervehdys Jukka!
Kiitos vinkistä! Yritän googlailla! Mainitsen tietty lähteen, jos joskus julkaistavaa saisin aikaan! Erittäin suuri apu minulle on Urjalan suhteen ollut Marja-Leena ja Sulo Järvisen Tolvan sukukirjat. Olen voinut kirjojen kautta laajentaa tietojani satojen sukulaisten suhteen.
Heillä oli sikäli onnea:), kuten Sulo kerran totesikin, että saivat kirjat valmiiksi ennen kuin tuli se (:mad:) sadan vuoden laki!
Terveisin
Simmerl
Jaakko Kesolan ja Kaisa Honkin lapsista Johan 1764 on iääiäi ja Leena 1775 taas iiiiä.
Leena avioitui Unajalan naapurikylän Pörölän Paul Pörön kanssa, ja siitä isälinjani kulkee Pörö - Ali-Pörö - Aalto. Oskari Ali-Pörön perheen nimeksi merkittiin Aalto, kun he muuttivat Vesilahdelta Tampereelle 1888.
Johan Kesolan jälkeläislinjassa talot ja torpat vaihtuvat tiuhaan: tytär Eeva Kesola avioitui Suoniemen Sarkolan Sorrin taloon, poika Kalle Sorri Tottijärven Siukolan torppaan, tytär Ida Siukola Tyrvään Rautajoen Poussan torppaan, tytär Anna Poussa lähti Tampereelle ja avioitui em. Oskari Aallon pojan Jalmarin kanssa.
Geniin on laitettu Parikan sukupuuta erikoisella tavalla. Aviopari Jaakko Matinpoika ja vaimonsa Margareta Matintytär olisivat molemmat Matti Simonpojan ja Agneksen lapsia! Insesti on kierretty tekemällä duplikaatit vanhemmista.
Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan Margareta olisi Matti Simonpojan tytär ja puolisonsa Jaakko Matinpoika siten vävyisäntä.
https://www.geni.com/people/Margareta-Parikka/6000000070377490831
https://www.geni.com/people/Jacob-Parikka/6000000067510547913
https://users.utu.fi/isoi/talot/akaa.htm#k
Arno
J.L.M.Salminen
31.01.21, 23:54
Oman sukuni kuriositeetti lienee Urjalan Välkkilässä vaikuttanut Huovilan Erkki, joka mainitaan Arajärven Urjalan historiikissa isovihan aikaisena sissinä ja ryssäntappajana. Hän sai sittemmin kahdeksan lasta, jotka vuorostaan tuottivat 71 lastenlasta - osa näistä toki kuoli ennen aikuisikää.
Näistä kahdeksasta Erkin jälkeläisestä peräti neljä on isoisäni esivanhempia, joten melkoinen geeniperimä on sieltä kotoisin. Nämä lapset olivat:
- Antti (1725-1796), haki Anna-vaimon Annulan Jutilasta, isännöi Huovilasta lohkottua Anttilaa
- Stiina (1728-1795), naimisissa Haanojalla Juho Voutilan kanssa
- Maria (1738-1809), naimisissa Kokolla Juho Nikkilän eli Tasson kanssa
- Kreetta (1740-1818), naimisissa Kylmäkosken Järviöllä Matti Hannulan, ja tämän kuoltua Mikko Lapion kanssa
Jos Erkki olisikin kuollut kasakan miekkaan en olisi tätä kirjoittamassa...
- Jukka
Hieno juttu ja kiitokset Arno! Minulta olikin vielä selvittämättä Helena (Leena) Kesola, joka nyt siis löytyi Ali-Pöröltä! Kadonnut on heidän lapsistaan Anna Stiina (s. 10.5.1807), joka muutti miehensä David Petterssonin ja poikansa David Vilhelmin kanssa RK mukaan Lohnattilan Ala-Rooselista Akaaseen 1852, vaan eipä löydy jatkoa!
Eeva Kesola puolestaan oli minulta myös selvittämättä mentyään naimisiin 1821 joten Suoniemen Sarkolan Sorri on seuraavana vuorossa.
Oli se mukavaa, että Jukan esi-isä Erkki ei siis kuollut kasakan miekkaan! Lieneekö ollut Tapani Löfvingin porukoissa, joita piileksi ainakin Tammelan laajoilla metsäalueilla, Urjalan rajamailla.
Tapani muuten yleni Ruotsin armeijassa vaivoin majuriksi, sotilasarvo, josta ruotsalaiset aatelisen tapaiset vasta aloittivat. Edesmennyt Jörn Donner, itsekin suomenruotsalaisia, sanoikin, että Ruotsin armeijassa oli suomalaisia upseereita satojen vuosien aikana yhteensä vähemmän, kuin 1809 -1917 Venäjän armeijassa suomalaisia esikuntaupseereita, kenraaleja ja amiraaleja.
Minulta olikin vielä selvittämättä Helena (Leena) Kesola, joka nyt siis löytyi Ali-Pöröltä! Kadonnut on heidän lapsistaan Anna Stiina (s. 10.5.1807), joka muutti miehensä David Petterssonin ja poikansa David Vilhelmin kanssa RK mukaan Lohnattilan Ala-Rooselista Akaaseen 1852, vaan eipä löydy jatkoa!
Isäni serkun laatimassa monisteessa lukee Anna Stinasta näin, tietoja en ole tarkistanut:
2. Anna Stina (Anna Stina Pauli) s.5.10.1807, vih. 23.1.1851 renki Taavetti Pekanpojan (David Petterson) kanssa. Anna Stina kuoli 20.3.1858, jolloin hänet on merkitty Ala-Uotilan torpparin vaimoksi ja sukunimi Tenhiäinen. Mies mennyt uuteen avioon Serafia Mikontyttären kanssa, s. 1.4.1829 Lempäälä. Anna Stinan ja Taavetti Pekanpojan lapsi:
a) David Wilhelm s . 23.1.1851 , k. 23.3.1869.
[Sukututkimus Pörö, Ali-Pörö, Aalto. Pekka Kyntäjä 1988]
Isäni serkun laatimassa monisteessa lukee Anna Stinasta näin, tietoja en ole tarkistanut:
2. Anna Stina (Anna Stina Pauli) s.5.10.1807, vih. 23.1.1851 renki Taavetti Pekanpojan (David Petterson) kanssa. Anna Stina kuoli 20.3.1858, jolloin hänet on merkitty Ala-Uotilan torpparin vaimoksi ja sukunimi Tenhiäinen. Mies mennyt uuteen avioon Serafia Mikontyttären kanssa, s. 1.4.1829 Lempäälä. Anna Stinan ja Taavetti Pekanpojan lapsi:
a) David Wilhelm s . 23.1.1851 , k. 23.3.1869.
[Sukututkimus Pörö, Ali-Pörö, Aalto. Pekka Kyntäjä 1988]
Nyt rupesin tarkistamaan. Pekka Kyntäjän päätelmä perustunee kuolleiden luettelossa olevaan etunimeen sekä kuolinpäivään ja ikään, joista laskemalla saa syntymäajan 5.10.1807. Rippikirjaa tuolta ajalta ei taida olla.
Vesilahden seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1755-1808, jakso 239, sivu 463-464: 1807 Jul-Oct; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7362121 / Viitattu 1.2.2021
5.10.1807 Anna Stina
Vesilahden seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1838-1878, jakso 62, sivu 121-122: 1858 jan-mar; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9869147 / Viitattu 1.2.2021
Ikä 50 v 5 kk 15 p ja kuolinpäivä 20.3.1858, joten syntynyt 5.10.1807.
Hei
Mellolan Korrille vie monen suvun juuret osoituksena juuri Pörölän Pöröt jossa Påhl Mattsson 10.6.1800 avioituu Helena Jacobsdotter Keson kanssa joiden molempien esivanhemmista löytyy Mellolan Korri ja kun pariskunnan pojanpoika Matts Albert Matinpoika 23.1.1872 avioituu Amanda Antintytär Ala-Tomtilan kanssa vie tämänkin sukujohto Honkin kautta Korrille.
Hei Arno! Kiitos näistä Tenhiäis-tiedoista! Mikäli ei tarkempia tietoja löydy, täytynee käyttää toistaiseksi näitä. Muuttokirjoista Akaalta, Kylmäkoskelta tai Urjalasta en löytynyt tuota muuttoa. David Pettersson (s. 26.11.1827) tosin oli Vesilahden Arpiaisen Haapalasta (Alasen torppa), joten jäljet saattavat hyvinkin viedä Vesilahdelle, josta en vielä ole edes etsinyt. Mikäli David Vilhelm on ollut ainoa lapsi ja kuollut jo 1869, niin suku Anna Stiina Ali-Pörön osalta sammuukin siihen, joten se siitä.
Mahtoikohan muuten Annan veljen Herman Paulinpojan kaksosetkaan, Oskari ja Matilda, s. 14.12.1864, selvitä pitkälle elon taistossa?
Annan sisar Maria Paulintr. (1.10.1805) puolestaan näyttää olevan sellainen poikkeustapaus 1800-luvulla, että käsittääkseni on saanut eron (vih. ~1841) toisesta miehestään Johan Jöransson Valkamaasta?
Oikeassa olet Esko! Korrin suku on melko laaja. Minulla on tällä hetkellä Thomas Pehrsson Korrin (k. 1690) jälkeläisiä n. 6500 mutta kuten viime päivinä olen todennut, on selvittämättä vielä monien 1800-luvun alkupuolella syntyneiden jälkeläisiä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla syntyneistä puhumattakaan!
Jotta tämä ja monien muiden sukujen tiedot ei menisi hukkaan, varmennan sukudat-tiedot silloin tällöin kolmeen koneeseen kussakin kahteen paikkaan, silloin tällöin kahdelle ylimääräiselle levylle ja päivittäin 2-3 USB-tikulle... Joku sanoi, että paras siiitä huolimatta joskus printata tiedot paperillekin...
P.S. Esko! Sain Sinulta joskus Sääksmäen Iso-Kyän sukutietoja. Näistä on Matts Fredriksson Iso-Kyän poika Henrik Mattsson, s. 5.1.1814, muuttanut 1829 Turkuun. Onko tästä miehestä sen enempää tietoa?
Hei
Henric Mattsson kuolee naimattomana renkipoikana Turun suomalaisessa seurakunnassa 30.6.1832 eli 18 vuotiaana.
Mahtoikohan muuten Annan veljen Herman Paulinpojan kaksosetkaan, Oskari ja Matilda, s. 14.12.1864, selvitä pitkälle elon taistossa?
Annan sisar Maria Paulintr. (1.10.1805) puolestaan näyttää olevan sellainen poikkeustapaus 1800-luvulla, että käsittääkseni on saanut eron (vih. ~1841) toisesta miehestään Johan Jöransson Valkamaasta?
Tässä lisää Pekka Kyntäjän monisteen tauluista VI ja taulu VIb. (Korjailin tekstintunnistuksen jälkeä, mutta vielä voi olla roskaa siltä tieltä.)
1. Maria (Maria Pauli ) s . 2.10.1805, muutti Menkala ky1än Tillin talon 1829, jossa ilmeisesti avioitui, mutta palasi leskenä kotitilalleen A1i-Pöröön 1842, jossa kuoli 31.8.1875.
3. Herman (Herman Pauli) s.6.11.1812 ja o1i Ali-Pörön isäntänä 1B41-47. Hänen vaimonsa Liisa iohanneksentr (Lisa Johannesdr.) s. 31.3.1B04 Karkussa, josta muutti 31.9.1834 Vesilahde1le. Heillä ei ollut lapsia. Kukaties lapsettomuuteen liittyen on Hermannin kohdalle merkitty isännän holhokki (bondens pupill) Juho Kustaa Juhonp. (Johan Gustaf Johansson) s.22.9.1827, joka o1i talollisen poika naapurista Unajalan Pispasta. Holhokki ei näytä ainakaan ä1yltään o11een holhouksen tarpeessa, koska tyydytävästi selviää Katekismuksestaan. Hän muuttaakin pois 1847. vaimo Liisa on kuollut joskus 1854-60 välillä, jolta ajalta kirkonkirjat ovat palaneet. Herman vihitään toiseen avioonsa 10.11.1861 Loviisa Eliaantvttären (Lovisa Eliasdr.) kanssa, s. 1.11.1826 Vesilahti ja k. 4.10.1889 A1i-Pöröllä. Herman kuoli leskenä ja "vaarina" 24.2.1892 Ali-Pöröllä, jossa oli elänyt syytinkiläisenä.
TAULU VIb
Hernmn Paulinpojan ja 2. vaimon Loviisa Eliaantyttären lapset:
1. Aleksandra s. 21.10.1864 ja kuoli 2.4.1868 Ali-Pöröllä.
2. Oskar s. 14.12.1864 Vesilahti, lähti rengiksi 1894 Sarkkilan Heikkilään ja myöhemmin saman kylän Parralle, jossa kuoli naimattomana 21.3.1896.
3. Matilda s. 14.12.1864 (olivat Oskarin kanssa kaksoset), vihittiin 20.10.1BB9 Nestori Vilhonpoika Salosen kanssa, s. 10.5.1861 Tyrväällä, josta tuli vävyksi. He muuttivat Heinäsuon Marttilaan eli Hassalle. Nestori oli puuseppä. Vuonna 1901 he siirtyivät Heinäsuon Jussilaan, Tyynelä nimiselle palstatilalle, josta sitten v. 1927 siirtyivät aluesiirrossa Viialaan mukanaan Vesilahdella syntyneet lapsensa:
a) Hjalmar s. 15.7.1890 Vesilahti, siirtyi 1927 Viialaan.
b) Kaarle Ilmari s. 28.6.1892 Vesilahti, kuoli 12.9.1916.
c) Rauha Emelia s. 29.11.1905 Vesilahti, siirtyi 1927 Viialaan.
a) Hjalmar s. 15.7.1890 Vesilahti, siirtyi 1927 Viialaan.
b) Kaarle Ilmari s. 28.6.1892 Vesilahti, kuoli 12.9.1916.
c) Rauha Emelia s. 29.11.1905 Vesilahti, siirtyi 1927 Viialaan.
Matildasta ja Nestori Salosesta jälkeläisineen on kertynyt tällaisia havaintoja:
Toijalan Sanomat, 18.02.1933, nro 7, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1929183?term=Nestori%20Salonen&term=Hein%C3%A4suon&page=4
Hämeen Kansa, 22.02.1933, nro 36, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1821572?term=Nestori%20Salonen&term=Hein%C3%A4suon&page=4
Viiala. Kuollut: Puuseppä Nestori Salonen Heinäsuon kylästä t.k. 12 pnä 71 v. 9 kk. 2 vrk. iässä.
Toijalan Sanomat, 20.05.1933, nro 20, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1929196?term=Matilda%20Salonen&page=4
Viiala. Kuollut: Puusepän leski Matilda Salonen Heinäsuolta t.k. 6. pnä 68 vuotiaana.
Sotavankilaitoksen arkisto - Aakkosellinen vankikortisto (Bb:44), jakso 1503: Salonen, Jalmar, Vesilahti; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12117371 / Viitattu 13.11.2019
VRYO 21662 Salonen, Hjalmar Nestorinpoika
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=402582
Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto > Vuosina 1939-1945 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit (91)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=42643084
Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto > Vuosina 1939-1945 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit > Vuosina 1939-1945 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit -1--1 (84)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=42694362
Rekola Rauha Emilia
Syntynyt 29.11.1905 Vesilahti
Mies tehdasteoll. tai käsityöl.
Asuinkunta Viiala
Kuoli 29.1.1943
Vielä Anna Stiina Paulintr. Ali-Pöröstä. Hänen miehensä David Petterssonin vihkimerkintä löytyi 18.6.1859 Vesilahdelta räätäli Ringbomin tyttären Serafia Mikkelintr. kanssa. David on merkitty leskeksi ja molemmat ovat Vesilahden Ala-Uotilasta, s. 544, johon tarkistus loppuukin rippikirjojen puutteen vuoksi (ainakin digitalisoitujen). Tenhiäinen lienee siis OK, jos ja kun Annakin on vielä kuollut Ala-Uotilassa. He eivät siis koskaan muuttaneetkaan Akaaseen, kuten rippikirja kertoi!
Kiitokset! Säästyi Turun matka... Taas yksi kohta palapelistä koossa.
Hei
David Pettersson oli Arpiaisten Alasen poika jonka isän äidinäiti oli Caisa Mattsdotter Pörö 1736-1797
Kiitos siis Eskolle! "Säästyi Turun matka... Taas yksi kohta palapelistä koossa."
Just noin! Totesin itsekin Pöröläiset juuret mutta Mattsin sukulaisuutta en löytänyt, on ilmeisesti sukuun eli Kesolaan naidun Paul Mattssonin isän Matts Mattssonin (Matiassonin) s. 10.5.1742 sisar!
Pätkittäin: 1. Maria (Maria Pauli ) s . 2.10.1805, muutti Menkalan kylän Tillin talon 1829, jossa ilmeisesti avioitui, mutta palasi leskenä kotitilalleen A1i-Pöröön 1842, jossa kuoli 31.8.1875.
Maria on OK. Lapsia Mickel Tillin (vihitty ~ 1830) kanssa Emelia, s.18.7.1831 (jatko ?) ja Edla Henriika, s. 21.8.1834 (jatko ?) sekä au. Aksel Marianpoika, s. 16.1.1840 MAHDOLLISESTI suhteesta Johan Jöransson Valkamaan kanssa?
Karkkulainen Liisa Johanneksentr. tai Johansdr. (s. 1804) näyttä tosiaan kuolleen välillä 1854 – 1860. Koska tästä avioliitosta ei ollut lapsia, en useimmilla tutkijoilla tavalliseen tapaan ole selvittänyt vanhempia. Herman oli 1846-1856/s79 Ali-Pörössä jo syytingillä, isäntänä veli Matti. Ilmankos ei rippikirjoja löydy, koska ovat palaneet 1854-1860 väliltä! Hienoa oli myös ttuo tieto kaksosten Oskarin ja Matildan jatkovaiheista!
au. Aksel Marianpoika, s. 16.1.1840 MAHDOLLISESTI suhteesta Johan Jöransson Valkamaan kanssa?
Tämä 1817 syntynyt Johan Jöranssonko? Ei tästä oikein todistetta isyyteen kerry, että ovat pari vuotta lapsen siittämisen jälkeen samassa talossa vuoden verran ja sattuvat peräkkäisille rippikirjan sivuille [KORJAUS: riveille].
Vesilahden seurakunnan arkisto - Rippikirja 1839-1845, jakso 78, sivu 72: Lohnattila By, Ala Roseli, Arola snick.; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7360911 / Viitattu 2.2.2021
Drng Johan Jöransson 10.5.1817,
- tuli 1841 sivulta 102 Valkkisten Hyvätti
- lähti 1844 sivulle 119 Onkimäen Vähä-Seiväs
Lq Enk Maria Paulsdr
- avioton lapsi Axel oli syntynyt 16.1.1840
- tuli 1841 sivulta 70 Lohnattilan Yli-Laurila
- lähti 1842 sivulle 62 Pörölän Ali-Pörö
Tarkoitin siis tietenkin, että Kaisa, David Petterssonin isän äidin äiti, oli todennäköisesti Matts Mattssonin (Matiassonin) s.1742 sisar eikä siis tule sukuun kuten Matts sukuun (Kesola) naidun Paul Mattsonin s. 1777 isänä. Davidin kotitorppa Haapalahan oli Alasen torppa. -Alkaa huomiokyky hämärtää näin myöhäisillasta....
Lapsia Mickel Tillin (vihitty ~ 1830) kanssa Emelia, s.18.7.1831 (jatko ?) ja Edla Henriika, s. 21.8.1834 (jatko ?)
== EDLA HENRIKA
HISKI Vesilahti - vihityt
7.5.1854 Lempälä Lippo LB. s. Gustaf Adolf Benjaminss. Mikkola P. Edla Henrika Michelsdr.
Lempäälä - kastetut
25.7.1870 27.7.1870 Perälä Mattila inh. Gustaf Adolf Benjaminsson hustru Edla Henrica Michelsdotter 36 Karl
Lempäälän seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1867-1876, jakso 365, sivu 361: Perälä, Mattila rusthåll; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23973713 / Viitattu 3.2.2021
Lempäälän seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1877-1884, jakso 364, sivu 362: Lempois, Halkola; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23936980 / Viitattu 3.2.2021
Edla kuoli 15.2.1882
== EMILIA
HISKI Vesilahti
- vihityt
9.4.1857 Kaltsila by Tp. Anton Vilhelm Anderss. Kallio B. dr. Emilia Michelsdr. Alipörö h:n Pörölä by
- haudatut
2.3.1859 13.3.1859 Kaltsila Kallio Tp. Anton Andersson krossad under lass. 28 v 6 kk 5 p
Vesilahti - syntyneet, 1851-1869 (AP I C:3) > Sivu 182: 1858 Mars-April; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25937&pnum=94 / Viitattu 2.2.2021
26.3.1858 Kaltsila, Anna Mathilda
Vielä Edlan Henrikan jälkeläisistä löytyi tällaiset muistiinpanot. Edlan Henrikan perhe alkoi käyttää sukunimeä Lindstöm.
i. Kalle Lindström (25.7.1870 Lempäälä – 30.3.1918 Lempäälä) perusti Halkolassa perheen ja toimi teurastajana. Kapinan aikana hän toimi Lempäälän muonituskomiteassa ja valkoiset teloittivat hänet Lempäälän taistelun jälkeen[1]. Kallen tytär leipoja Elli Olga Matilda Lindström (7.3.1898 Lempäälä) toimi keväällä 1918 sairaanhoitajana, vangittiin Hollolassa[2] ja sai valtiorikosoikeudessa kolmen vuoden tuomion[3], jonka valtiorikosylioikeus lievensi ehdolliseksi viideksi vuodeksi[4]. Tytär Ida Johanna syntyi 14.7.1900, avioitui ensin 1927 työmies Erkki Matti Heinosen kanssa[5], sitten 1940 Paavo Arvid Niemisen kanssa, erosi 1949 ja kuoli 29.4.1953 Tampereella naimattomana[6]. Poika Paavo Mikael syntyi 5.12.1902 ja kuoli Helsingissä 3.6.1954[7].
ii. Lydia Vilhelmina Lindström 13.9.1877 synnytti ainakin kolme aviotonta lasta, Helmi Helena 18.8.1896, Paavo Rikard 27.8.1900 ja Elle Emelia 7.6.1902.
1 Suomen sotasurmat 1914-1922, #19551. Kansallisarkisto.
2 Sotavankilaitoksen arkisto - Aakkosellinen vankikortisto (Bb:27), jakso 1446: Lindström, Elli; Kansallisarkisto:
3 Valtiorikosylioikeuden akti 611, jakso 1; Kansallisarkisto.
4 Valtiorikosylioikeuden päätöstaltiot 1918 (Da:1, 1-1000), jakso 616, akti 611; Kansallisarkisto.
5 Tampereen poliisilaitos, osoitekortisto I, Lindholm-Lintulahti, jakso 793. Lindström, Ida Johanna. Osoitekortisto II
6 Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto - Vuosina 1950-1958 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit (50), jakso 753: LINDSTRÖM IDA JOHANNA 14.07.1900 Lempäälä (Tampere); Kansallisarkisto. Korttiin on raapustettu ”Vanha nimi”, mikä lienee virhe; Tervolassa 12.11.1885 syntynyt Ida Johanna Lindström vaihtoi 1936 nimekseen Louekoski.
7 Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto - Vuosina 1950-1958 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit (50), jakso 919: LINDSTRÖM PAAVO MIKAEL 05.12.1902 Lempäälä (Helsinki); Kansallisarkisto.
Jep! Olet oikeassa. Eipä taida olla Johan Jöranssonista (s. 10.5.1817) isäksi! Joskus vuosikymmeniä sitten sukututkimuksia aloitellessani en älynnyt aina merkitä lähdettä muistiin -kuten en tässäkään tapauksessa! Onneksi ei päässyt väärä tieto tätä pidemmälle. Näin ollen Marian au. lapsen Akselin isä häipyy historian hämärään.. Marian palatessa Ali-Pörölle oli Akseli vielä mukana mutta sitten tuleekin eteen rippikirjan häviäminen. Lieneekö edes jäänyt eloon sukua jatkamaan.
Löytyipä Akseli Maijanpoika (16.1.1840) sentään. Ja yksinkertaisesti Ali-Pöröltä naineena renkinä (1861-1867/s115), joten jatkoa seuraa...
löytyihän se Jukan esi-isä Erkki Huovila (s. 1685) minultakin. Yhteinen esi-isämme näkyy olevan kahden sukupolven päässä eli Kokon Nikkilän Urbanuksessa. Erkki kuuluu hätyyttäneen venäläisiä yhdessä Kristian Hammarin kanssa surmaten mm. kaksi vihollinsen ratsusotilasta nk. Humppilan kahakassa 1714. (Arajärvi, K.: Urjalan historia I, s. 42-45). Olisi mielenkiintoista selvittää tuo kahakkapaikka Humppilassa. Ehkä kuntien rajamailla oleva Ryssänkivi onkin saanut nimensä siitä, eikä ryöstetystä ja tapetusta "reppuryssästä".
Hei
Paikka oli kylläkin Tammelan Kojon kylä eikä Humppila. Tässä linkki ao käräjäpöytäkirjaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27093786
Olen itse Urbanus Mattssonin viisinkertainen jälkeläinen ja aikalaisensa Välkkilän Isotalon Jacob Thomassonin kolminkertainen jälkeläinen.
J.L.M.Salminen
07.02.21, 23:29
Haa!
Hauska saada Eskokin mukaan! Meillä on näemmä yhteistä perimää enemmänkin - mistä tuli mieleen, jos rohkenen kysyä: oletko itse ottanut DNA-testin? En ole törmännyt nimeesi 'serkku-listoillani'.
Kiitokset valtavasta panostuksestasi Lounais-Hämeen kulmakunnan sukututkimukselle. Toivotan terveyttä ja pitkää ikää!
- Jukka
Hei
Testit on otettu jo vuosia sitten FamilytreeDNAssa ja Y-DNA ryhmä on I-BY75902 ja mtDNA V1a1a.
Eric Carlsson Välkkilästä on yhdeksän sukupolven päässä mutta noin kaukaa näkyy vain muutama prosentti muista jälkeläisistään jos lainkaan perimän hajottua pieniin palasiin.
Minulla on Big-Y vielä kesken, valmistuu ennakkoilmoituksen mukaan vasta maalis-huhtikuussa mutta "pääryhmiä" on I-M253 ja I-P215. Suomalaisuuskin on laskettu 78%:ksi, 15% skandinaaviksi ja n. 8% balttilaisuudeksi, joka ihmetyttää. Että isän puolen suvusta on tullut sotilaita 1600-luvun lopulla Ruotsista, oli kyllä tunnettua eli skandinaaveissa ei mitään ihmettelemistä. Balttilaisuuden ehkä selittää, että mahdollisesti näihin luetaan myös (muinais)preussilaiset ja ainakin yksi esi-isä on tullut Saksasta, jossa näiden geenejä lienee runsaasti.
P.S. Erik Karlssonin isoisä eli Kokon Nikkilän Urbanus Mattsson on minusta katsoen 11. sukupolvi eli Huovilan Erikin sukupolvi olisi myös 9.
Ja vielä huomautus, pidin näitä DNA-juttuja pitkään enemmän tai vähemmän huuhaana, mutta olen löytänyt jo monta sukulaista, jotka eivät ole olleet edes tietoisia suvustaan kolmen sukupolven päässä. Mikäli en olisi tutkinut sukuani joka suuntaan, en tietenkään olisi heitä löytänyt. Ts. DNA sinänsä, ilman "klassista" sukututkimusta ei tietenkään ole paljonkaan arvoista. Siitä huolimatta 60:stä "lähimmästä" osumasta löytyy minulle sukulaisuus heidän sukupuunsa puuttumisen vuoksi vain n. kymmenelle.
Kiitos Esko linkistä! Urjalan historiaa ei minulla ole enää käytössä tai ehkä olen saanut siteerauksen siitä joltakin muulta, mutta olen kirjoittanut joka tapauksessa tapahtuman olleen Humppilassa.
Minulla ei ole lahjakkuutta -tai rutiinia- pystyä lukemaan näiden vanhojen pöytäkirjojen ym. kirjoitusta, vaikka ruotsin suhteen tulen kyllä joten kuten toimeen. Uskon tietenkin, että olet oikeassa. Humppilahan kuului tuohon aikaan Tammelaan mutta Kojo oli kuitenkin vain Humppilan Huhtaan naapurikylä ja olettamani "Ryssänkivi" on Urjalan Menosten-Humppilan(kylän) rajalla, joten "reppuryssän ryöstö"-tarina jää...
J.L.M.Salminen
09.02.21, 05:16
Minulla on Y-DNA R-M269 ja mtDNA J1c2n1. Testin teetätin viisi vuotta sitten ja siellä on nyt neljä isälinjan (lähi-)hittiä ja äidin puolelta kaksi. Isälinjani kaartunee Ruotsiin, mistä onneton ruotusotamies Nils Fernström (myöh. Wärnström) määrättiin Sääksmäelle isovihan jälkeen paikkaamaan sodassa harventunutta Suomen miesväestöä. Oma raamatturuotsini on aika huonoa, mutta ehkä yritän tutkia tätä, kun pääsen eläkkeelle. :)
Huovilan Eric on minulle lyhintä reittiä "vain" seitsemän sukupolven päässä. Sukua on myös sieltä Kojolta, sekä Iso- että Vähä.Pietilästä mm., niin että sekin kulmakunta kiinnostaa. Lähempää historiaa edustaa iso-isoisäni, joka asui Moislahden torpassa Kokolla ennen muuttamistaan Saviniemeen (Koijärvi). Isoäitini oli suutari Weckmanin jälkipolvia; nämäkin asuivat Kokolla. Koijärven hautausmaa on sukulaisilla täytetty...
- Jukka
Kerrot Jukka, että Koijärven hautausmaa on sukulaisilla täytetty. Onhan niitä sukulaisia siellä minultakin, tuttavia ja jo -valitettavasti- koulukavereitakin. Ehkä jo tiedätkin, niin siellä hautuumaalla järjestetään kesällä aina hautausmaakierrros. Tällaiset kiinnostaa sukututkijoitakin, minua ainakin. Samanlaisia ja mielenkiintoisia kierroksia on myös ollut Humppilan, Tammelan ja Forssan hautausmailla, joihin olen aina mahdollisuuksien mukaan osallistunut. Entisenä humppilalaisena olen ollut otettu varsinkin siitä, että näin pienen kunnan hautausmaalla lepää kaksi Mannerheim-ristin ritaria, Kauko Tuomala ja Veikko Lehtonen ja lisäksi kaksinkertaisen ritarin Hasse Windin vanhemmat. Hasse Wind ja Tuomala olivat serkuksia, eli jotakin samaa on geeneissä...
Hei Jukka, vielä Vähä-Pietilöistä ym. Minulla on heitä toista sataa sukulaisina, samoin monia Moislahtia, josta sen verran, että muistaakseni (??) torppa oli lähellä kuuluisan Koijärven rantaa. Ehkä tiedät enemmän? En ole vuosiin siellä käynyt mutta rakennukset lienevät jo täysin raunioituneet. Torpan pihan läpi vie (tai vei) polku lintutornille eli kannattaa käydä samantien sielläkin...
Markku Pelttari
09.02.21, 12:15
Laitanpa lusikkani tähänkin soppaan. Tuomas Pekanpoika Korri on minun iääääiiäiäi, jos oikein laskin. Urjalan Korrista jäljet johtavat Akaan kautta Lempäälään ja sieltä edelleen Tyrväntöön ja Helsinkiin.
J.L.M.Salminen
09.02.21, 12:57
Hei Jukka, vielä Vähä-Pietilöistä ym. Minulla on heitä toista sataa sukulaisina, samoin monia Moislahtia, josta sen verran, että muistaakseni (??) torppa oli lähellä kuuluisan Koijärven rantaa. Ehkä tiedät enemmän? En ole vuosiin siellä käynyt mutta rakennukset lienevät jo täysin raunioituneet. Torpan pihan läpi vie (tai vei) polku lintutornille eli kannattaa käydä samantien sielläkin...
Luulenpa nähneeni tuon torpan, tai itse asiassa siitä on jäljellä vain muutama maatuva hirsi ja tiiliä palomuurista. Se on tosiaan Koijärven läheisyydessä - olisi hauska tietää, missä rantaviiva on kulkenut reilut sata vuotta sitten.
J.L.M.Salminen
09.02.21, 14:00
Moislahdesta puheen ollen...
Raision kunnanvaltuustossa vaikuttaa Jonni Moislahti - otti tuon sukunimen uudelleen käyttöön, kun se oli lyhentynyt välisukupolvilla pelkäksi Lahdeksi. Jonnin esivanhempiin kuuluu Heikki Heikinp. Moislahti, joka syntyi 1812 ja kuoli 1853 ilmeisesti koleraan. Siinä epidemiassa kuoli n. 7000 ihmistä, mikäli Wikipediaa uskomme (ja miksi emme uskoisi). On siinä koronalla vielä kirimistä...
Hei
Mellolan Korrin Thomas Perssonin veli oli Nils Persson joka 1666 siirtyy Salmen Tolvalle ja pojanpoika Henric Mattsson jälkeläisineen esitetään Salmen Tolvan sukukirjoissa.
J.L.M.Salminen
10.02.21, 06:18
Piti kaivella itseltäni tuo yhteys Korriin...
Urjalassa vaikuttaneen kelloseppä August Helanderin vaimon Vilhelmiina Lintula/Sirkko (s. Kehrolla 5.11.1855) vanhemmat ovat kumpikin kauttansa sukua Mellolan Korrille.
Augustin veljen Isakin jälkeläiset perustivat Humppilan lasitehtaan. August taas on minulle iso-iso-isoisä äidin puolelta. Hänet mainitaan kunnan huoneen vahtimestarina, ja perimätiedon mukaan hän teki siellä myös ruumiinavauksia. Kyseinen tölli saattaa olla yhä pystyssä Laukeelassa, kirkkoa vastapäätä, kukkakaupan takaisessa rinteessä.
Augustin hautakivessä Urjalassa lukee "Kelloseppä Helanderin perhe" ilman muita merkintöjä.
- Jukka
Just noin Jukka! Helanderit veljekset perustivat 1952 Humppilan ensimmäisen ("Vanhan") lasitehtaan Murron kylään. Kävin siellä useasti pikkupoikana, jollaiselle se oli salaperäinen paikka...Tehtaan harmaatiiliset rakennukset olivat pystyssä ainakin vielä joku vuosi sitten.
Uusi lasitehdas, jolla oli jo värillistä lasia nousi sitten Pori-Helsinki-tien (2) varteen ilman Helanderin veljeksiä ja senkin toiminta jo sammunut, loistoajat olivat 20-30 vuotta sitten.
Kiitos Esko ainutlaatuisesta täydennyksestä Korrien suhteen! Toisaalta aika ruma temppu - koska olin Tolvan suvussa osittain mukana -siis Henrik Mattssonista alkaen- vasta 4. sukupolvesta ja olin mielissäni, että ei sentään tarvitse syöttää niitä kaikkia 15.000 sukutaulua. Mutta nyt ilmeisesti sittenkin täytyy...
Tuuria toisaalta sikäli, että, kuten jo aikaisemmin totesin, Marja-Leena ja Sulo (Järvinen) saivat vielä kirjojaan tehdessä vapaasti käyttää hyväkseen sata vuotta nuorempiakin kirkonkirjoja! Tätä 7-osaista kirjasarjaa on Sulolla toivottavasti vielä varastossa. Onneksi tuli hankittua ajoissa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.