Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ylioppilasmatrikkelista Akatemiasampoon
Jouni Kaleva
02.01.21, 17:22
Helsingin yliopisto julkaisi päivitetyn ja tarkistetun ylioppilasmatrikkelin 365-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2005. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/ Maisteri Yrjö Kotivuori käytti tämän suurtyön luomiseen kahdeksan vuotta. Sen jälkeen hän vielä ylläpiti tietokantaa vuoteen 2014 saakka. Tuon jälkeen ei päivityksiä ole enää tehty.
Nyt tilanne muuttuu: Aalto-yliopisto on ottanut Ylioppilasmatrikkelin kehittämisen tehtäväkseen. Tästä on päätetty muodostaa uusi Akatemiasampo. Tämä liittyy hyvään perheeseen, jossa ennestään mm. Sotasampo https://www.sotasampo.fi/fi/ ja Biografiasampo http://biografiasampo.fi/
Akatemiasammon julkistaminen on sovittu Runebergin päivään 5.2.2021.
Uskon, että Ylioppilasmatrikkeli on ollut erittäin käyttökelpoinen ja paljon käytetty lähdehakemisto sukututkijoille. Nyt meillä on vielä hyvä mahdollisuus vaikuttaa Akatemiasammon kehittämiseen, jotta se palvelisi sukututkijoiden tarpeita ja käyttötapoja mahdollisimman hyvin.
Olen lupautunut tässä asiassa olemaan yhdyshenkilönä Suomen Sukututkimusseuran ja Aalto-yliopiston kehitysprojektin välillä.
Pyydän tähän keskustelua seuraavista teemoista:
A: Käyttötavat Millä tavoilla on tähän saakka hyödynnetty Ylioppilasmatrikkelia? Mitä sieltä on etsitty ja mitä löydetty? Kuinka merkittävä se on ollut lähteenä omissa tutkimuksissasi?
B: Toiveita
Minkä tyyppisiä matrikkeliaineiston avulla selvitettäviä tutkimuskysymyksiä esittäisit? Esim. jotain tähän tyyliin:
”Kenelle henkilö X on sukua”
”Millaisia ammatteja X:n jälkeläisillä tai esivanhemmilla on”
”Missä suvun X jäsenet ovat syntyneet ja kuolleet”
Olisi mukava, jos olisi helppo tapa täydentää puuttuvia linkityksiä. Esimerkiksi esi-isä on ja useita poikia on, mutta he eivät ole linkitettyjä toisiinsa.
H.Arjava
Antti Järvenpää
02.01.21, 19:59
Hieno homma Jouni, että olet lupautunut tällaiseen.
HY:n Yo-matrikkelihan on ollut täällä forumissa kovassa käytössä ja eritoten laajojen viitteiden takia, joka on sen erityinen ansio muihin matrikkeleihin verrattuna.
Ilmeisesti Sampo ajatuksessa on laajentaa tietokantaa HY:n ulkopuolelle muihinkin opinahjoihin. Siinä tulee tietenkin rajausongelmia, milloin jokin ajatellaan akateemiseksi oppilaitokseksi. Aalto yliopistosta puhuttaessa niin insinööri kuin ekonomi opintojen osalta taitaa olla niin, että status ei ole aina ollut niin selvä akateemisuuden suhteen. Kuitenkin näkisin, että vaikkapa kaikki vanhan polysteekin käyneetkin olisi syytä saada matrikkeleihin.
Iso juttu on tämä nykyinen henkilötietolaki, joka on lopettanut ilmeisesti kaikenlaisten matrikkelien teon, jota aiemmin teki kaikki akateemiset ammattijärjestöt. Minulla on sellainen kuva, että niistä on kokonaan luovuttu, koska hankkeet olisivat mahdottomia toteuttaa nykytulkintojen aikana. Olen joskus sivusta seurannut tuollaisen projektin toteutusta, joka oli jo sellaisenaan haasteellista.
Eli hyvä kysymys on, miten nykypolvista, joista me kukin menemme aikojen saatossa majan maille, siirtyy tieto tällaisiin matrikkeleihin, kun niitä tietoja ei oikein kukaan halua tai ei saa keräillä. Pitäisikö olla jokin tapa, esimerkiksi tallentaa omat tietonsa jonnekin odottamaan hetkeä, jolloin ei ole niitä enää itse vartioimassa.
Olen löytänyt osaksi ylioppilasmatrikkelia käyttäen yhteyden Hollolan Falck-suvun 1700-luvulta ja piispa Juusteenin suvun välillä. Oli oleellista, että nimihekilöiden puolisotkin oli mainittu.
Olen käyttänyt sitä alusta lähtien.....
Yksi juttu on ollu tämä:
https://www.facebook.com/152738408120167/videos/1365057640221565
Ilmeisesti Sampo ajatuksessa on laajentaa tietokantaa HY:n ulkopuolelle muihinkin opinahjoihin. Siinä tulee tietenkin rajausongelmia, milloin jokin ajatellaan akateemiseksi oppilaitokseksi. Aalto yliopistosta puhuttaessa niin insinööri kuin ekonomi opintojen osalta taitaa olla niin, että status ei ole aina ollut niin selvä akateemisuuden suhteen. Kuitenkin näkisin, että vaikkapa kaikki vanhan polysteekin käyneetkin olisi syytä saada matrikkeleihin.
Isäni kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin klassillisesta lyseosta 1937. Hän oli tuolloin 16-vuotias ja syksyllä 17. Tuolloin Polyteknilliseen edellytettiin 18-vuoden ikää ja niinpä isäni aloitti kemian opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1937 ja vaihtoi Polyteknilliseen seuraavana vuonna valmistuen sieltä kemisti-insinööriksi.
Hienoa, jos matrikkeli laajenee kattamaan myös teknillisen korkeakoulun. Kun hieman radikaalina nuorena kirjauduin Helsingin yliopistoon, kysyttiin isän nimeä ja oppiarvoa. Mitäs se isän oppiarvo tähän kuuluu, vastasin ja minulle kerrottiin matrikkelista. En silloin oikein asian päälle ymmärtänyt ja niin jäi tieto pois. Moninaisia ovat matrikkelinpitäjän ongelmat, mutta arvostan matrikkelia historiallisena dokumenttina ja traditiona.
Matrikkelista olen hyötynyt hyvin paljon ja hämmästellyt sitä, kuinka kaukaisempikin esi-isä on on voinut vaikuttaa sukunimen ottoon esim. Molin-Molinus-suvussa. Muutaman kerran olen voinut myös auttaa matrikkelitietojen täydentämisessä. Käräjäpöytäkirjaotteiden mukaan tulo oli vanhassa matrikkelissa hieno asia. Uudessa matrikkelissa tiedot ovat niukat. Molemmat vanhemmat ovat tärkeitä, entä muut sukulaiset?
Maija Salo
04.01.21, 10:32
Yo-matrikkelin tuomiokirjaviitteet ovat erinomainen tietolähde 1600-luvun henkilöitä tutkittaessa.
Maija Salo
Akatemiasampoon kannattaa lisätä aluksi ainakin ne Uppsalan ja muiden yliopistojen ylioppilaat, jotka puuttuvat nyt ylioppilasmatrikkelista, mutta joiden tiedot ovat jo esim. Biografiasammossa
Alatornion kappalainen Martinus Johannis Kempe, * 1.5.1630 Alatornio, † 11.2.1686 Ylitornio, (Ylioppilas (Kempius) Uppsalassa 20.11.1645)
http://biografiasampo.fi/henkilo/p26292
Yo-matrikkelin tuomiokirjaviitteet ovat erinomainen tietolähde 1600-luvun henkilöitä tutkittaessa.
Maija Salo
Näin on. Paljon olen löytänyt tuota kautta. Ikävästi vain nuo viitteet ovat yhtenä pötkönä ilman selkeyttävää rivinvaihtoa. Mielestäni jokaisen viitteen tulisi alkaa omalta riviltään, jolloin ne olisivat paljon helpompia hahmottaa.
pirjosirainen
04.01.21, 16:12
Melkein jokaisessa esipolvessani on pappeja. Sieltä olen saanut Matrikkelin kautta tietoja. Nyt vain ongelmana on mitä Sukujutut ohjelmaan lopulta mahtuu.
Joissakin on viitteitä paljon. Rajata ilmeisesti pitäisi, mutta kun henkilöt tulee toisen suvun tiedoissa kuitenkin vastaan.
Miten menetellä?
Itse olen joissakin tapauksissa kunkin viitteen aina aloittanut uudelta riviltä.
Se olisi hyvä uudistus, vaikka en itse niitä tietoja vähäisen ruotsinkielen taitoni vuoksi pysty hyödyntämään.
Hyvää Uutta Vuotta kaikille!
Terveisin Pirjo Sirainen.
pirjosirainen
04.01.21, 19:18
Melkein jokaisessa esipolvessani on pappeja. Sieltä olen saanut Matrikkelin kautta tietoja. Nyt vain ongelmana on mitä Sukujutut ohjelmaan lopulta mahtuu.
Joissakin on viitteitä paljon. Rajata ilmeisesti pitäisi, mutta kun henkilöt tulee toisen suvun tiedoissa kuitenkin vastaan.
Miten menetellä?
Itse olen joissakin tapauksissa kunkin viitteen aina aloittanut uudelta riviltä.
Se olisi hyvä uudistus, vaikka en itse niitä tietoja vähäisen ruotsinkielen taitoni vuoksi pysty hyödyntämään.
Hyvää Uutta Vuotta kaikille!
Terveisin Pirjo Sirainen.
Jouni Kaleva
06.01.21, 20:03
Hienoa keskustelua, rakentavia näkökulmia!
Tarkoitus on koostaa tämä keskustelu tammikuun loppupäivinä, joten vielä on mahdollista esittää ajatuksia vanhasta sekä kehitysideoita uuteen.
Onko aikajännettä tarkoitus laajentaa? Nykyinenhän päättyy jo 1852. Myös elossa oleviin?
Elossa olevia ei voida laittaa tietosuoja-asetusten takia.
Nykyinen matrikkeli päättyy kylläkin vuoteen 1899, kuten varmaan olet huomannut. Tosin vuosilta 1853-1899 on paljon vähäisempi määrä tietoa.
Juha
Olihan siinä todella erillinen versio 1853-99. Olen ehkä käyttänytkin, mutta unohtanut. Kaikki ylioppilaat vuoteen noin 1930 lienevät kuolleet, joten jatketaanko aikajännettä kuitenkin?
Olihan siinä todella erillinen versio 1853-99. Olen ehkä käyttänytkin, mutta unohtanut. Kaikki ylioppilaat vuoteen noin 1930 lienevät kuolleet, joten jatketaanko aikajännettä kuitenkin?
Ehkä aluksi järkevin päättymisvuosi olisi 1919, sillä silloin Suomen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto vaihtui Helsingin yliopistoksi ja sitten kun kaikki siihen asti myös ulkomaiden yliopistoissa opiskelleet suomalaiset ylioppilaat on saatu Akatemiasampoon, niin voitaisiin lisätä uusia ylioppilaita aina vuosi kerrallaan. Tämä sen vuoksi, ettei kävisi kuten monessa muussa, että vanhojen tietojen lisääminen jää uusien tietojen jalkoihin.
Kotivuoren matrikkelissa on sukulaisuuksia hyvin, uudemmassa ei lainkaan. Ymmärrän, ettei niitä ole ehditty kartoittaa ja iso työ se olisikin Autiolle ollut. Tutkijalle tiedosta olisi varmasti hyötyä, enkä tarkoita vain sukututkijoita.
Voisiko ajatella, että niitä täydennettäisiin uudempaan matrikkeliinkin ilmoitusten pohjalta? Luonnollisesti lähde mainiten. Matrikkelia voitaisiin koota esim. 30-luvun loppuun ja julkistaa osa aineistosta hieman myöhemmin. Uudempaan osioon olisi kiinnostavaa saada linkki digitoituun sanomalehteen, jossa on esim. muisto- tai syntymäpäiväkirjoitus. Vai onko jo liikaa?
Jouni Kaleva
07.01.21, 12:19
Tulipahan varsinaisen keskustelunaiheen vierestä mieleen:
Jos ja kun näitä nuorempia (noin vuoden 1930 jälkeen julkaistuja) matrikkeleita ei voitane sisällyttää tietokantaan siksi, että saattavat sisältää vielä elossa olevia, niin eikös näitä saataisi "jakeluun" ihan muuten vain:
Nehän on painettuja julkisia teoksia. Eikös niitä voisi skannata ja julkaista sähköisenä, tietysti selvittäen millä taholla on tekijänoikeus? Sitähän ei tietosuojasäännökset voine estää?
Antti Järvenpää
07.01.21, 15:09
Tulipahan varsinaisen keskustelunaiheen vierestä mieleen:
Jos ja kun näitä nuorempia (noin vuoden 1930 jälkeen julkaistuja) matrikkeleita ei voitane sisällyttää tietokantaan siksi, että saattavat sisältää vielä elossa olevia, niin eikös näitä saataisi "jakeluun" ihan muuten vain:
Nehän on painettuja julkisia teoksia. Eikös niitä voisi skannata ja julkaista sähköisenä, tietysti selvittäen millä taholla on tekijänoikeus? Sitähän ei tietosuojasäännökset voine estää?
Tekijänoikeudet on noissa varmaankin useissa tapauksissa ammattijärjestöillä, joten niistä varmaan kannattaisi kysyä, josko olisi mahdollista. Itse matrikkelit ovat varmaan isolta osin vaikkapa SSS:n kirjastossa. Joitakin matrikkeleja olen käynyt joskus katsomassa ihan paikallisen kirjaston käsikirjastossa.
Leo Suomaa
08.01.21, 08:36
Edelleen varsinaisen keskusteluaiheen vierestä:
Jotkin perusasiat esimerkiksi tekijänoikeuksista on varmaan selvitelty valmiiksi esimerkiksi Runeberg-projektissa https://www.wikiwand.com/fi/Runeberg-projekti#/overview ja siinä on näemmä ollut mahdollista julkaista esimerkiksi http://runeberg.org/kuka/1978/ jossa kerrotaan monista edelleen elävistä henkilöistä.
Edelleen varsinaisen keskusteluaiheen vierestä:
Jotkin perusasiat esimerkiksi tekijänoikeuksista on varmaan selvitelty valmiiksi esimerkiksi Runeberg-projektissa https://www.wikiwand.com/fi/Runeberg-projekti#/overview ja siinä on näemmä ollut mahdollista julkaista esimerkiksi http://runeberg.org/kuka/1978/ jossa kerrotaan monista edelleen elävistä henkilöistä.
Akatemiasammossa voi käyttää varmaan samoja tietosuojakäytäntöjä kuin esim. Biografiasammossa
http://biografiasampo.fi/
jossa on myös eläviä henkilöitä, mutta aluksi kannattaa siirtää jo ylioppilasmatrikkeleissa 1640–1852
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/
ja 1853–1899
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/
olevat ylioppilaat ja täydentää sitä ensi muissa ulkomaan yliopistoissa opiskelleilla, mutta puuttuvilla suomalaisilla tai Suomessa esim. pappeina toimineilla ylioppilailla vuoteen 1899 esim. Mikael Agricola
http://biografiasampo.fi/henkilo/p6
Wittenbergin yliopistoon 1536; filosofian maisteri 1539.
Ilmeisesti Sampo ajatuksessa on laajentaa tietokantaa HY:n ulkopuolelle muihinkin opinahjoihin. Siinä tulee tietenkin rajausongelmia, milloin jokin ajatellaan akateemiseksi oppilaitokseksi. Aalto yliopistosta puhuttaessa niin insinööri kuin ekonomi opintojen osalta taitaa olla niin, että status ei ole aina ollut niin selvä akateemisuuden suhteen. Kuitenkin näkisin, että vaikkapa kaikki vanhan polysteekin käyneetkin olisi syytä saada matrikkeleihin.
Myös Mustialan agronomit (1865-1907) keikkuivat siellä akateemisuuden rajoilla ennen kuin maatalous ja meijeriopinnot (nyk. maitoteknologia) siirrettiin Helsingin yliopistoon.
Monet heistä ovat tosin jo nyt matrikkelissa yliopistossa suoritettujen (tai vähintään aloitettujen) opintojen perusteella.
Edelleen varsinaisen keskusteluaiheen vierestä:
Jotkin perusasiat esimerkiksi tekijänoikeuksista on varmaan selvitelty valmiiksi esimerkiksi Runeberg-projektissa https://www.wikiwand.com/fi/Runeberg-projekti#/overview ja siinä on näemmä ollut mahdollista julkaista esimerkiksi http://runeberg.org/kuka/1978/ jossa kerrotaan monista edelleen elävistä henkilöistä.
Kyseiseen matrikkeliin ihmiset ovat antaneet tietonsa itse eli siinä mielessä ollaan ihan hyvin GDPR:n piirissä. (Perheenjäsenet oma asiansa.) Tekijänoikeudellisesti lienee ajateltu, että kyseessä on luettelo, jolla on vain 15 vuoden suoja. (En tarkistanut Ruotsin lainsäädäntöä.) Kirja on ollut verkossa vuodesta 2012, joten ilmeisesti Otavalla ei ole ollut syytä, intressiä tai mahdollisuutta riitauttaa tekijänoikeutta.
Pekka Hellemaa
11.01.21, 11:01
Olipa hieno uutinen heti näin vuoden alkuun.
Olen käyttänyt Ylioppilasmatrikkelia aivan alusta asti. Juurissani on melko paljon ylioppilaita, lähinnä pappeja, joten matrikkelista on ollut aivan korvaamatonta apua. Kohdehenkilöiden elämäkerrallisten tietoja lisäksi olen hyödyntänyt tietoja heidän perhesuhteistaan ja viitteitä artikkelin lähteisiin. Olen myös lähettänyt päivityksiä ja korjauksia useiden esivanhempieni tietoihin.
On selvää, että minusta tulee Akatemiasammon aktiivinen käyttäjä. Toivon, että mahdollisimman moni sukututkija ottavaa sen omakseen ja panostaa sen tietojen täydentämiseen.
Hei
Vastaan kuten Pekka, itse olen lähinnä täydentänyt matrikkelin tietoja, tällä hetkellä tiedonantojani 102:n ylioppilaan kohdalla. Olisi kiva tietää mitä on tapahtunut vuoden 2014 huhtikuun jälkeen allekirjoittaneen ja lukuisten muidenkin täydennyksille matrikkelin tietoihin varsinkin kun palautelomakkeella tuli vielä vuosia vastaus että Yrjö Kotivuori tarkastaa tiedot. Linkityksiä muihin tietoihin ei pidä sallia kuin asiantuntevalle ylläpitäjälle, onhan mm Turun hiippakunnan paimenmuistossa virheellisiä tietoja joita ei myöskään palautteesta huolimatta ole käsitelty.
Jouni Kaleva
14.01.21, 12:13
Hei
Vastaan kuten Pekka, itse olen lähinnä täydentänyt matrikkelin tietoja, tällä hetkellä tiedonantojani 102:n ylioppilaan kohdalla. Olisi kiva tietää mitä on tapahtunut vuoden 2014 huhtikuun jälkeen allekirjoittaneen ja lukuisten muidenkin täydennyksille matrikkelin tietoihin varsinkin kun palautelomakkeella tuli vielä vuosia vastaus että Yrjö Kotivuori tarkastaa tiedot. Linkityksiä muihin tietoihin ei pidä sallia kuin asiantuntevalle ylläpitäjälle, onhan mm Turun hiippakunnan paimenmuistossa virheellisiä tietoja joita ei myöskään palautteesta huolimatta ole käsitelty.
Olemme asian ytimessä!
Yrjö Kotivuori on ilmoittanut minulle, että hänellä on hallussaan n. 150 vanhalla palautelomakkeella tullutta päivitystiedonantoa. Hänestä itsestään riippumattomista syistä hän ei ole enää voinut ylläpitää Ylioppilasmatrikkelia.
Uskon ja toivon, että nämäkin vanhat tiedonannot saadaan työstettyä orgaaniseksi osaksi uutta Akatemiasampoa.
Vähintään yhtä tärkeä kysymys on tuleva ylläpito ja "yleisöltä" tulevat päivitysehdotukset ja niiden käsittely.
Akatemiasammon ylläpito on varmaan pysyvän instituution hallussa luotettavaa. Uskon ja toivon, että käyttöön tulee selkeä palaute- ja päivitysehdotuslomake. Päivitysten käsittely ja mm. linkitykset tulee hoitaa tieteellisellä tarkkuudella, mikä tarkoittaa riittävää asiantuntemusta ja pätevyyttä käsitellä historiallisia aineistoja. Nähdäkseni tämä on itsestäänselvyys tällaisessa kokonaisuudessa.
Jouni Kaleva
16.01.21, 08:53
Täällä SukuForumilla on 13.400 rekisteröitynyttä käyttäjää.
Tähän keskusteluketjuun on osallistunut 17 henkeä. Keskustelu on ollut korkeatasoista, kiitos kommenteista ja kehitysideoista.
Uskon kuitenkin, että Ylioppilasmatrikkelilla on ollut satoja ellei tuhansia käyttäjiä. Nyt olisi oikea hetki muodostaa mielipiteitä ja toiveita tulevaisuuden rakentajille.
Siis lisää näkemyksiä, kiitos!!
Jouni Kaleva
18.01.21, 10:34
Nyt on julkaistu tarkempi aikataulu ja ohjelma Akatemiasammon julkistamiselle.
Runebergin päivä 5.2.2021 klo 13-15.
Webinaari Zoom-ohjelmistolla. Ilmoittautumislomakkeella saat sähköisen linkin tapahtumaan.
https://seco.cs.aalto.fi/events/2021/2021-02-05-akatemiasampo/
Hyvä luettelo vanhimmista suomalaisista ylioppilaista löytyy väitöskirjasta
Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640
Nuorteva, Jussi (1997)
https://www.doria.fi/handle/10024/12465
(Elektra-aineisto, rajattu käyttöoikeus)
Vanhimmat näyttävät olevan Pariisissa vuonna 1313 opiskelleet Henricus ja Oliverus.
Tarton ylioppilaat taitavat olla jo mukana Ylioppilasmatrikkelissa
Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa v. 1632-1710
Cederberg, Arno Rafael (1939)
http://dspace.ut.ee/handle/10062/48673?locale-attribute=et
Harmittavasti tuo julkistaminen on normaalina toimistoaikana. Itselläni on juuri silloin kokous.
Katsoin esittelyvideon. Vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Toivottavasti kaikki on rakennettu / rakennetaan siten, että sitä voi helposti muokata. Uskoisin, että tämän myötä sukututkijat innostuvat päivittämään ja tarkistamaan matrikkelissa esitettyjä sukuyhteyksiä.
Itseäni kiinnostaisi nähdä alkuperäisiä vanhoja matrikkeleita. Samaan tapaan kuin esim. HisKi ei ole alkuperäislähde, ei tämäkään ole sitä. Käsittääkseni matrikkeleja ei kuitenkaan tähän päivään mennessä ole digitoitu kaikkien nähtäville.
Toivottavasti hakutoiminnot ovat monipuoliset ja esim. ymmärtävät erilaisia nimien kirjoitusasuja "Henrik, Hinrich, Henrich, Hindrich, Hendrich, (Hendersson, Hindersson) etc.".
Jouni Kaleva
02.02.21, 12:17
Nyt on julkaistu tarkempi aikataulu ja ohjelma Akatemiasammon julkistamiselle.
Runebergin päivä 5.2.2021 klo 13-15.
Webinaari Zoom-ohjelmistolla. Ilmoittautumislomakkeella saat sähköisen linkin tapahtumaan.
https://seco.cs.aalto.fi/events/2021/2021-02-05-akatemiasampo/
Asiasta tuoreinta lisäinfoa osoitteessa
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/miten-runebergin-ura-eteni-kuka-suvustani-meni-ensimmaisena-yliopistoon-akatemiasampo
Jouni Kaleva
08.02.21, 17:52
Akatemiasammon julkistustilaisuus oli Runebergin päivänä 5.2.2021. Tilaisuudessa videoidut esitelmät ja muu aineisto ovat nyt katsottavissa ja saatavilla verkossa
https://seco.cs.aalto.fi/events/2021/2021-02-05-akatemiasampo/
samoin kuin suomenkielinen, järjestelmän kehittäjien artikkeli Akatemiasammon käytöstä henkilöiden ja henkilöryhmien historiallisessa tutkimuksessa:
https://seco.cs.aalto.fi/publications/2021/hyvonen-et-al-akatemiasampo-2021.pdf
”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan, datapalvelun
https://ldf.fi/dataset/yoma/
ja älykkään Akatemiasampo-portaalin
https://akatemiasampo.fi
muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.
Nyt julkaistussa Akatemiasammon semanttisessa tietämysgraafissa (knowledge graph) on yli 6,5 miljoonaa tietojen välistä yhteyttä, kuten että Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) toimi Porvoon lukion lehtorina. Graafi sisältää 28 000 ylioppilaan pienoiselämäkerrat, viittauksia 50 000 sukulaiseen verkostona, 3000 historiallista paikkaa kartalla sekä yli 10 000 historiallista ammattia ja arvoa ontologiana. Kokonaisuuden ”semanttisena liimana” ovat n. 175 000 teksteistä louhittua tapahtumaa, esimerkiksi se, että James Cookin miehistöön kuulunut Turun akatemian ylioppilas Herman Didrich Spöring (nuorempi) menehtyi Intian valtamerellä vuonna 1771.
Akatemiasampo on kehitetty Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen Semanttisen laskennan tutkimusryhmässä yhteistyössä Helsingin yliopiston arkiston ja kirjaamon ja Kansallisarkiston kanssa. Järjestelmä on uusi solmu keskenään linkittyvien kulttuurialan Sampo-portaalien verkostossa, joilla on ollut jo miljoonia käyttäjiä verkossa.
Alla linkki johdantovideoon Akatemiasammon visiosta, toteutuksesta ja käytöstä tutkimuksessa:
https://player.vimeo.com/video/508756030
Hyvältähän tuo näyttää. Miten on, tuleeko uudempaan osioon sukulaisuussuhteita ja voiko niitä ehdottaa?
Julkistustilaisuuden esitysten perusteella AkatemiaSammon ylläpitoon tai kehitykseen ei ole mitään resursseja ja kyse on vain vanhan datan uudesta muotoilusta prototyyppinä. Oman testaukseni perusteella (https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2021/02/arviota-akatemiasammosta.html ) pitäydyn vanhoissa matrikkelimuodoissa.
Jouni Kaleva
10.02.21, 08:43
kkylakos tuo erinomaisesti esiin sen perustavaa laatua olevan puutteen, joka Akatemiasampoon jää suhteessa sukututkijan toiveisiin ja tarpeisiin.
Kehittäjilleen Aalto-yliopistossa tämä on ollut enemmän tai vähemmän kertaluonteinen projekti. Tietosisällön tulevaa ylläpitoa ei ole toistaiseksi kehitelty.
On pitäydytty saatavilla oleviin Ylioppilasmatrikkeleihin ja niistä "louhittu" yksityiskohtainen tieto on järjestelty uudelleen sekä monin tavoin upeasti visualisoitu. Sukututkijalle olennainen kysymys, eli ohjautuminen originaalilähteisiin tietojen tarkistamiseksi, jää entiselle tasolle.
Akatemiasammon tulevasta ylläpidosta keskusteltiin hieman starttitilaisuudessa ja sen jälkeenkin järjestäjien taustakeskusteluissa. Asian kehittely on juuri nyt auki. Nähdäkseni tähän olisi saatava jonkinlainen työryhmä resursseineen edistämään asiaa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.