virpinissila
25.12.20, 12:43
Olen joitakin vuosia sitten laatinut artikkelin muotoon alla olevan jutun. Koska siinä on dos. Ulla Koskisen loistavia käännöksiä käräjäpöytäkirjoista, laitan sen tänne sellaisenaan.
Hyvää Joulua! Virpi Nissilä
Ulvilan Levanpellon Äijälän emäntä Kirstin Jöranintytär Prim ja hänen sukupiirinsä
Ulvilan (Kullaan) Levanpellon Äijälän isäntänä mainitaan vuosina 1617– 44 Jöran Eskilinpoika. Kymmenysluettelossa edelliseksi isännäksi merkitty Philpus Philpuksenpoika oli ottanut hänet syytinkimiehekseen mutta mahdollinen miesten välinen sukulaisuus ei selviä lähteestä. Jöran Eskilinpojan ensimmäisen vaimon nimeä ei tiedetä. Toinen vaimo Agnes oli emäntänä jo henkikirjojen alkaessa 1634. Seuraavan isännän, Thomas Jöraninpojan äiti hän ei ilmeisestikään ollut, sillä Agnes on vuonna 1656 merkitty Thomaksen äitipuoleksi.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Vuoden 1651 käräjäpöytäkirjassa mainitaan Jöran Eskilinpojan leski Agnes Henrikintytär.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Kirstin Jöranintytär Prim oli Jörän Eskilinpojan miniä ja Thomas Jöraninpojan vaimo.
Kirstin Jöranintyttären kaksi avioliittoa
Levanpellon Äijälään tuli emännäksi ja Thomas Jöraninpojan vaimoksi 1640-luvulla Kirstin, joka muun muassa Hugo Lagströmin arkiston Äijälää koskevissa tiedoissa on merkitty Jöran Primin tyttäreksi.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Kirstin Jöranintytär mainitaan Ulvilan käräjäpöytäkirjoissa nimeltä kaksi kertaa. Vuonna 1647 käräjöi Jöran Påvelinpoika Prim tyttäriensä puolesta näiden äidin edesmenneen veljen Clas Perinpojan jälkeensä jättämiä perintöjä, koska hänen mukaansa he eivät olleet saaneet mitään. Perintöä vaadittiin äidin toiselta veljeltä, Ravanninkylän Arvid Perinpojalta. Tällöin tyttären Kirstin Jöranintyttären sanotaan olevan Levanpellosta.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)
Tullessaan Äijälän emännäksi hän oli leski. Ensimmäinen aviomies oli Henrik Henrikinpoika Ulvilan Suolistosta. Tämä käy ilmi vuoden 1640 käräjäpöytäkirjasta:
"Oikeuden eteen astui Henrik Henrikinpoika Suolistosta ja syytti Arvid Perinpojan vaimoa Susannaa Ravanninkylästä, että tämä oli väittänyt Henrikin vaimon Kirstin Jöranintyttären synnyttäneen kuolleen lapsen. Kirstin on mainitun Arvidin sisarentytär. Susanna kielsi täysin sanoneensa sellaista. Hän myönsi sanoneensa naapurinsa Markus Knutinpojan vaimon sanojen mukaan Kirstiniä Kuutti-Kitiksi. Markus Knutinpojan vaimo Maisa kutsui häntä niin sen vuoksi, että Kirstin oli lyönyt yhtä hänen kuttuaan niin, että se oli alkanut poikia.
Lautamiehistön jäsen Matts Mattsinpoika Mikkolasta todisti, että Maisa oli kertonut näin hänelle. Maisa oli antanut syntyneelle kilille nimen Kuutti ja sen vuoksi sanonut Kirstiniä Kuutti-Kitiksi. Muuta vaimo Susanna ei ollut tarkoittanut eikä tiennyt Kirstinin synnyttäneen lasta, vaikka tämä oli kasvanut hänen miehensä ja hänen luonaan ja he olivat järjestäneet hänen avioliittonsa mainitun Henrikin kanssa.
Näiden syiden ja todistusten vuoksi Susanna tuomittiin vapaaksi Henrikin syytteistä sekä Kirstin vapaaksi mainitusta huhusta.”
Samoilla käräjillä Henrik Henrikinpoika käräjöi myös vaimonsa perintöjä tämän enolta Arvid Perinpojalta. Kyseessä oli toisen enon Clas Perinpojan jättämä perintö. Asia jäi kuitenkin odottamaan vaimon isän Jöran Primin paluuta Vehmaan seudulta. [5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5)
Kirstin Jöranintyttären sanotaan siis olleen ja kasvaneen äitinsä veljen Arvid Perinpojan ja tämän vaimon Susanna Mattsintyttären luona. Nämä olivat aikaisemmin asuneet Eurajoen Kirkonkylän Arvelassa, missä heidät on merkitty henkikirjaan (SAY) viimeisen kerran 1637. He muuttivat juuri näihin aikoihin Ravanninkylän Sippolaan, jota olivat viljelleet lampuodit joitakin vuosia. Ensimmäisen kerran heidät mainitaan siellä avioparina 1638. Kirstin Jöranintytärtä ei mainita heidän kanssaan, ehkä nuoren ikänsä vuoksi. [6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) Henkikirjassa hänet mainitaan ensimmäisen kerran Suoliston Kerolla pojan Henrik Henrikinpojan vaimona vuonna 1639. Henrik kuoli ilmeisesti melko pian, koska hänestä ei löydy mainintaa vuoden 1640 jälkeen. Kirstin tosin mainitaan Kerolla tämän jälkeenkin vuoteen 1644 asti pojan vaimona, ei kuitenkaan leskenä. Vuoden 1645 tiedot puuttuvat.[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7) Ei ole tiedossa, oliko hänellä eloon jääneitä lapsia ensimmäisestä avioliitosta.
Levanpellon Äijälässä Kirstin mainitaan 1646–1667. Viimeisenä vuonna hänen sanotaan olevan vanha, sairaalloinen ja vuoteen omana. Puoliso Thomas Jöraninpoika mainitaan Äijälässä poikana 1643–44 ja isäntänä 1646–72. Henkikirjan mukaan Kirstinille ja Thomas Jöraninpojalle syntyi kolme tytärtä, Gertrud, Sophia ja Lisa sekä poika Johan.[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8)
Kirstinin isä Jöran Påvelinpoika Prim, äiti Brita Perintytär sekä sisar Karin Jöranintytär
Vuonna 1609 mainitaan Jöran Påvelinpoika Ala-Satakunnan jalkaväen nihtipäämies Per Nilsinpojan lippukunnan katselmuskirjurina vapaatalojen luettelossa. Jöranin tila oli 4 ¾ äyrin tila Ulvilassa.[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9) Jöran Påvelinpoika kuittasi 7.6.1611 saneensa Per Nilsinpojan lippukunnan katselmuskirjurina Ala-Satakunnan voudilta kuukausimuonan. Kuitti on hänen omakätisesti kirjoittamansa ja siinä on myös hänen sinettinsä. Viimeistään vuonna 1612 lippukunnan päämies vaihtui Per Nilsinpojan kuoltua, uudeksi nihtipäämieheksi tuli Lars Larsinpoika.[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10) Vuonna 1612 Ulvilan kirkkoherra Ericus Laurentin allekirjoittamaan vapaataloluetteloon on merkitty katselmuskirjuri Jöran Prim, jonka vapaatalo oli 4: 12 äyrin veroinen.[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11) Vuonna 1616 Jöran Påvelinpoika kirjoitti kuitin Huittisten nimismiehentalossa. Nihtipäällikkö oli jälleen vaihtunut ja oli nyt nimeltään Erik Brenner.[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12) Myöhemmin käräjäpöytäkirjoissa ei yleensä mainita Jöranin ammattia, ainoastaan vuonna 1638 hänet sanotaan olevan kirjuri ja vuonna 1641 entinen katselmuskirjuri.[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13) Vuosina 1638 ja 1640 hänen sanotaan viipyvän Vehmaan seudulla. [14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn14) Ei ole tiedossa, hoitiko hän siellä mahdollisesti jotakin kirjurin virkaa. Primin tila, jonka äyriluku vaihtelee vähän yli kahdesta vähän yli neljään, sijaitsi Ravanninkylässä. Hänet on merkitty SAY:n kymmenysluetteloon vielä vuonna 1682, mutta hän tuskin oli elossa enää tällöin, koska oli jo 1609 katselmuskirjuri. [15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn15)
Jöran Påvelinpoika oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Brita Perintytär, joka esiintyi käräjillä vuonna 1624 kaalimaan omistusta koskevan riidan takia.[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn16) Hän oli viimeisillään 1630 ja varmaankin kuollut pian tämän jälkeen, koska tyttären Kirstinin sanotaan kasvaneen enonsa perheessä. [17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn17)
Jöran Påvelinpoika Prim käräjöi vuosin 1638–42 vanhoja saatavia vuosilta 1609–15 langoltaan Arvid Perinpojalta. Primin tila ja vaimon sukulaisten viljelemä tila olivat olleet nähtävästi jonkinlaisessa yhteisviljelyssä.
Vuonna 1638 Jöran Påvelinpojan toinen vaimo Agnes mainitaan käräjillä edustamassa Vehmaan seudulla viipyvää miestään vastapuolenaan ensimmäisen vaimon veli, Ravanninkylän Sippolan Arvid Perinpoika. Kyse oli velka-asiasta, 25 tynnyristä viljaa, joka oli lainattu Arvidille ja hänen edesmenneelle äidilleen kauan sitten. Arvid kielsi tietävänsä asiasta mitään eikä Agneksella ollut todisteita. Asiassa ei annettu tuomiota, jäätiin odottamaan Jöran Primin paluuta. [18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn18)
Vuoden 1641 käräjäpöytäkirjassa kuvataan näitä tapahtumia seuraavasti:
"Istuvan oikeuden eteen astui Jöran Påvelinpoika Prim, entinen katselmuskirjuri, ja esitti oikeudelle hovioikeuden kirjeen 26.10.1641, jossa hovioikeus määrää minut Henrik Thomaksenpojan kuulla ja ottaa lailliseen käsittelyyn valitus, jonka mainittu Jöran on tehnyt vaimonsa veljeä Ravanninkylän Arvid Perinpoikaa vastaan koskien 25 tynnyriä viljaa, jonka Jörn ilmoitti lainanneensa vuosin 1609, 1611, 1612 ja 1613 maksua vastaan Arvidin äidille, joka kuoli vuonna 1615.Kun asiaa alettiin tutkia, Arvid Perinpoika vastasi, että hänen äitinsä ei ole ottanut Jöranilta viljaa lainaksi, vaan että jos Jöran on äidille jotakin viljaa kuljettanut, niin hänen oma vaimonsa ja omat lapsensa sekä hän itse olivat sen tämän luona kuluttaneet. Lisäksi siihen aikaan Jöran vaimonsa kanssa oli hallinnut taloa ja äiti oli antanut tuoda sinne veron eräästä vapaatalostaan Hämeessä.Tätä vastaan Jöran Prim esitti itse laatimansa kirjoituksen, jonka kertoi olevan kopio anoppinsa antamasta kirjeestä 29.12.1613 ja jossa anoppi myönsi ottaneensa Jöranilta mainitut 25 tynnyriä maksua vastaan. Kirjettä ei voitu kuitenkaan hyväksyä, koska Jöran oli kirjoittanut sen itse, eikä sitä ollut vahvistettu oikeaksi kopioksi. Jöranilta pyydettiin alkuperäiskappaletta ja hän kertoi sen olevan kotona säilytyksessä ja että sen oli kirjoittanut edesmennyt Fydt Jöran anopin puolesta.
Asian käsittely siirrettiin seuraaville käräjille ja Jöran Prim määrättiin tuomaan silloin alkuperäiskirje paikalle.”[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn19)
Samoilla käräjillä tuomittiin Arvid Perinpoika maksamaan langolleen Jöran Primille korvausta heinistä, joita Jöran oli tuonut Arvidin taloon vuonna 1615. Puolet heinistä laskettiin menneen Jöranin omalle karjalle, joka siihen aikaan oli talossa.
Anopin velka-asiaan palattiin seuraavilla käräjillä maaliskuussa 1642. Tässä yhteydessä mainitaan myös Jöranin anopin nimi Anna Henrikintytär. Alkuperäistä kirjettä ei löytynyt, mutta osapuolet sopivat asian. Osa vaadituista korvauksista katsottiin kuitenkin menneen Jöran Primin vaimon ja lasten elatukseen.[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn20)
Samoilla käräjillä määrättiin Karin Jöranintyttären Kokemäen Kuurolasta ja hänen enonsa Arvid Perinpojan välillä tehtäväksi perinnönjako toisen enon Clas Perinpojan jättämästä perinnöstä. Lisäksi Karin esitti vaatimuksia myös muusta omaisuudesta. Hän kertoi Clas Perinpojan luvanneen Venäjällä tautivuoteella omaisuutta hänen äidilleen Brita Perintyttärelle, joka kertoi asiasta vuonna 1630 ollessaan viimeisillään. Arvidin mukaan hän ei tiennyt mitään tästä eikä Clas ollut kuollut tähän tautiin.[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn21) Karinista löytyy käräjätietoja myös Kokemäeltä ja niistä selviää hänen miehensä nimi. Karin Jöranintytär, Jakob Sigfridinpojan vaimo Kuurolasta, esiintyi Kokemäen käräjillä varkausjutussa vuonna 1646.[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn22)
Karinin asuinpaikka vaihtui myöhemmin. Jöran Primin vaatiessa Ulvilan käräjillä 1647 vaimonsa veljen jättämiä perintöjä tyttärilleen Karinin sanotaan olevan Kokemäen Tulkkilasta.[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn23) Kokemäen käräjillä esiintyikin velka-asiassa 1650 Karin Jöranintytär Tulkkilasta. Vuonna 1654 korpraali Lars Simoninpoika Krootilasta haastoi Jakob Sigfridinpojan vaimon Karin Jöranintyttären oikeuteen. Tämä oli lyönyt sikaa ja oli syntynyt tappelu Jakobin ja korpraalin vaimon välillä.[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn24) Henkikirjatiedoissa (SAY) Jakob Sigfridinpoika ja vaimo Karin näkyvät ainoastaan Tulkkilan Haapiolla lampuotipariskuntana 1650–51. Haapion tilalla mainitaan myöhemmin leski Karin (1658), vaimo Kaisa Jöranintytär (1666), itsellinen Kaisa (1667) sekä vielä isännän vaimo vuodesta 1670. Näitä ei kuitenkaan pysty identifioimaan Primin tyttäreksi. [25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn25)
Kirstin Jöranintyttären äidin äiti Anna Henrikintytär ja enot Arvid, Clas ja Henrik
Brita Perintyttären isä Per ei esiinny lähteissä Ulvilassa, mutta äiti Anna Henrikintytär asui Ulvilan Ravannissa 1600 -luvulla ja kuoli vuonna 1615. Anna viljeli siellä jotakin tilaa, koska 1640-luvulla hänen vävynsä Jöran Prim väittää lainanneen Annalle viljaa vuosina 1609, 1611, 1612 ja 1613. Vuoden 1647 käräjäpöytäkirjan mukaan Annan poika Arvid kertoi, että hänen äitinsä asui tilaa tyttärensä kanssa ja että Anna oli antanut tuoda viljaa eräästä vapaatalostaan Hämeestä eikä lainannut sitä vävyltään. Tarkemmin asiaa ei selvitetä, mutta tästä päätellen perheellä on ollut yhteyksiä Hämeeseen. Ravanninkylässä mainitaan kymmenysluettelossa vuosina 1610 ”Hoffmans änkia” ja 1611 ”Hommans änkia”, joten kyseessä varmaankin on Anna, ehkä ratsumiehen leski. Kymmenysluettelossa mainitaan ennen häntä Jacob Perinpoika 1606-08 ja Henrik Perinpoika 1610.[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn26) Käräjäpöytäkirjojen mukaan sisarussarjaan kuuluivat Brita, Henrik, Arvid ja Clas Perinlapset. Sen sijaan Jacobia ei niissä mainita.
Henrik Perinpoika ei itse esiinny käräjäpöytäkirjoissa, mutta hänen leskensä Karin Jacobintytär käräjöi lastensa perintöjä Henrikin veljen Clasin kuoltua. Karin oli avioitunut leskeksi jäätyään Matts Mattsinpoika kanssa ja asui ainakin 1630-luvulla Raumalla.[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn27) Vaatimukset hän esitti ensimmäisen miehensä Henrik Perinpojan veljelle Arvid Perinpojalle. Perintöasia oli esillä vuonna 1636 kerran Ulvilan käräjillä ja kahdesti Eurajoen käräjillä.[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn28) Karinin ja Henrikin lapsista ei ole tarkempia tietoja.
Arvid Perinpoika mainitaan Ulvilan Ravanninkylässä Sippolan isäntänä ja ratsumiehenä ensimmäisen kerran vuonna 1618.[29] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn29) Arvid solmi avioliiton 3.3.1628 eurajokelaisen Susanna Mattsintyttären kanssa.[30] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn30) Susannan isä oli Eurajoen Kirkonkylän Astalan viljelijän Matts Eliaanpojan ja hänen vaimonsa, Lavilan sukuun kuluneen Dorde Mårtenintyttären tytär. Matts Eliaanpoika oli läänitysvouti, ratsutilallinen ja nimismies. Susannan vanhemmat uskoivat avioliiton myötä Astalan tilan vävylleen ja tyttärelleen ja nämä mainitaankin Astalan viljelijöinä vuoteen 1638, minkä jälkeen he siirtyivät Arvidin tilalle Ulvilaan Ravinninkylän Sippolaan. Perheen asuessa Eurajoella Sippolaa viljelivät ainakin joitakin vuosia lampuodit. Ulvilassa Arvid toimi nimismiehenä ja kestikievarina ja hän oli elossa vielä 31.5.1656, mutta mainitaan edesmenneenä 26.11.1656. [31] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn31) Niin hän kuin vaimo Susannakin esiintyvät varsin usein käräjillä jo senkin vuoksi, että Arvidilla oli huomattava asema pitäjässä nimismiehenä. Myös muunlaisia oikeusjuttuja oli runsaasti. [32] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn32) Arvidilla ja Susannalla oli esimerkiksi tappelu Susannan serkun Anna Baltzarintyttären ja tämän miehen Måns Erikinpoika Trumetarin kanssa vuonna 1648. Tätä poikkeuksellisen rajusta tappelusta on julkaistu kaksikin kuvausta, joten sitä ei toisteta tässä.[33] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn33) Susanna Mattsintytär kuoli miestään yli 20 vuotta myöhemmin ja haudattiin lokakuussa 1684. Arvidilla ja Susannalla tunnetaan kolme lasta: Anna, Sigrid ja Jacob.[34] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn34)
Clas Perinpoika mainitaan Ulvilan käräjillä ainakin vuonna 1624.[35] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn35) Hän oli ratsumies ja osallistui sotimiseen muun muassa Venäjällä, koska perintövaatimusten yhteydessä hänen sanotaan olleen siellä sairaana vuonna 1630. Sukulaiset alkoivat tehdä vaatimuksia hänen jättämistään perinnöistä, ensimmäisen kerran vuonna 1636, joten hän oli kuollut tähän mennessä. Kun Jöran Prim esitti vaatimuksia käräjillä tyttäriensä puolesta vuonna 1647 Clas Perinpojan sanotaan kaatuneen Preussissa.[36] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn36) Ilmeisesti Clas ei ollut naimisissa, ainakin hän näyttää olleen lapseton. Omaisuus oli jäänyt veljen Arvidin haltuun, koska niin Henrik Perinpojan vaimo Karin Jacobintytär kuin Brita Perintyttärenkin puoliso Jöran Prim niitä häneltä käräjöivät lastensa puolesta.
Kirjallisuus:
Hase, Erkki 1988: Sukututkimussanasto (täydentäneet ja toimittaneet Anneli Mäkelä ja Ilkka Alatalo). Sukuviestin julkaisuja 1/1988.
Koskinen, Ulla 2018: ”Arjen aggressiivisuus”. Teoksessa Maakunnan synty. Satakunnan historia V (1550-1750) (päätoim. Pertti Haapala). Satakunnan Museo / Porin kaupunki ja Satakuntaliitto, Pori: 126-127.
Koskinen, Ulla & Virpi Nissilä 2007: Lavilan suvun naiset käräjillä. Genos 78 (3): 103-122.
Koskinen Ulla & Virpi Nissilä 2016: Nihtipäämies Per Nilsinpoika ja Eurajoen Arvelan suku. Genos 87 (3): 130-155.
Viitteet:
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) KA Kokemäen SAY 1600–19: 68, 1620–39: 67, 1634–53: 74; KA Ulvilan käräjät 22.11.1625: 132. KA Ulvilan SAY 1634–53: 148, 1654–73: 87.
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) KA Ulvilan käräjät 10–11.7.1651: 145v.
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) KA Ulvilan SAY 1634–53: 18; Hugo Lagströmin arkisto, Äijälä. Satakunnan sukututkimusseura, Pori.
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) KA Ulvilan käräjät 15.–16.6.1647: 276.
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) KA Ulvilan käräjät 7.–8.9.1640: 67v. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen. Koskinen & Nissilä 2007: 114.
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) KA Eurajoen SAY 1634–53: 59; KA Ulvilan SAY 1634–53: 28. Koskinen & Nissilä 2007: 105.
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) KA Ulvilan SAY 1634–53: 135.
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) KA Ulvilan SAY 1634–53: 148, 1654–73: 87, 1674–93:
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) KA2490: 237v; Koskinen & Nissilä 2016: 134–135. Vuonna 1608 Per Nilsinpojan nihtien luettelon allekirjoittajana mainitaan eri katselmuskirjuri. KA 2483: 45.
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) KA 2496: 58; Koskinen & Nissilä 2016: 135.
[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) KA2506: 12v.
[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) KA 2520: 100.
[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) KA Ulvilan käräjät 17.–19.9.1638: 85v; 9.–10.12.1641: 193.
[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref14) KA Ulvilan käräjät 17.–19.9.1638: 85v; KA Ulvilan käräjät 7.–8.9.1640: 67v.
[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref15) KA Ulvilan SAY 1600–19: 23, 1620–39: 27 ja 25, 1634–53: 28, 1654–73: 22, 1674–93: 7.
[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref16) KA Ulvilan käräjät 6.–7.9.1624: 267v.
[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref17) KA Ulvilan käräjät 17.–19.9.1638: 85v.
[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref18) KA Ulvilan käräjät 17.–19.9.1638: 285v.
[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref19) KA Ulvilan käräjät 9.–10.12.1641: 193-193v. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.
[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref20) KA Ulvilan käräjät 15.–17.3.1642: 220v-221.
[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref21) KA Ulvilan käräjät 15.–17.3.1642: 221.
[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref22) KA Kokemäen käräjät 21.–23.3.1646 131.
[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref23) KA Ulvilan käräjät 15.–17.3.1642: 221.
[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref24) KA Kokemäen käräjät 22.–23.8.1650: 68 ja 22.–23.9.1654: 212v
[25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref25) KA Kokemäen SAY 1634–53: 90, 1654–73: 82.
[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref26) KA Ulvilan SAY 1600–1619: 23. Esim. Hase 1988: 75, hofman, hovman = huovi, sotilas, ratsumies, hovimies ja homman= soturi, ratsumies.
[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref27) KA 7173: 169v.
[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref28) KA Ulvilan käräjät 16.2.1636: 73v; KA Eurajoen käräjät 5.–6.5.1636: 87v ja 24. –25.11.1636: 158v.
[29] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref29) KA Ulvilan SAY 1600–1619: 25; 1620–39: 25 ja 1634–53: 28.
[30] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref30) KA Eurajoen käräjät 27.4.1629: 43v.
[31] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref31) Koskinen & Nissilä 2007: 104–105.
[32] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref32) Esim. Koskinen & Nissilä 2007: 106–107, 114-115, 118–119.
[33] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref33) Koskinen 2018: 225; Koskinen& Nissilä 2007: 114-115.
[34] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref34) Koskinen & Nissilä 2007: 104–105, 118-119.
[35] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref35) KA Ulvilan käräjät 6.–7.9.1624: 267.
[36] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref36) KA Ulvilan käräjät 15. –16.6.1647: 276.
Hyvää Joulua! Virpi Nissilä
Ulvilan Levanpellon Äijälän emäntä Kirstin Jöranintytär Prim ja hänen sukupiirinsä
Ulvilan (Kullaan) Levanpellon Äijälän isäntänä mainitaan vuosina 1617– 44 Jöran Eskilinpoika. Kymmenysluettelossa edelliseksi isännäksi merkitty Philpus Philpuksenpoika oli ottanut hänet syytinkimiehekseen mutta mahdollinen miesten välinen sukulaisuus ei selviä lähteestä. Jöran Eskilinpojan ensimmäisen vaimon nimeä ei tiedetä. Toinen vaimo Agnes oli emäntänä jo henkikirjojen alkaessa 1634. Seuraavan isännän, Thomas Jöraninpojan äiti hän ei ilmeisestikään ollut, sillä Agnes on vuonna 1656 merkitty Thomaksen äitipuoleksi.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Vuoden 1651 käräjäpöytäkirjassa mainitaan Jöran Eskilinpojan leski Agnes Henrikintytär.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Kirstin Jöranintytär Prim oli Jörän Eskilinpojan miniä ja Thomas Jöraninpojan vaimo.
Kirstin Jöranintyttären kaksi avioliittoa
Levanpellon Äijälään tuli emännäksi ja Thomas Jöraninpojan vaimoksi 1640-luvulla Kirstin, joka muun muassa Hugo Lagströmin arkiston Äijälää koskevissa tiedoissa on merkitty Jöran Primin tyttäreksi.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Kirstin Jöranintytär mainitaan Ulvilan käräjäpöytäkirjoissa nimeltä kaksi kertaa. Vuonna 1647 käräjöi Jöran Påvelinpoika Prim tyttäriensä puolesta näiden äidin edesmenneen veljen Clas Perinpojan jälkeensä jättämiä perintöjä, koska hänen mukaansa he eivät olleet saaneet mitään. Perintöä vaadittiin äidin toiselta veljeltä, Ravanninkylän Arvid Perinpojalta. Tällöin tyttären Kirstin Jöranintyttären sanotaan olevan Levanpellosta.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)
Tullessaan Äijälän emännäksi hän oli leski. Ensimmäinen aviomies oli Henrik Henrikinpoika Ulvilan Suolistosta. Tämä käy ilmi vuoden 1640 käräjäpöytäkirjasta:
"Oikeuden eteen astui Henrik Henrikinpoika Suolistosta ja syytti Arvid Perinpojan vaimoa Susannaa Ravanninkylästä, että tämä oli väittänyt Henrikin vaimon Kirstin Jöranintyttären synnyttäneen kuolleen lapsen. Kirstin on mainitun Arvidin sisarentytär. Susanna kielsi täysin sanoneensa sellaista. Hän myönsi sanoneensa naapurinsa Markus Knutinpojan vaimon sanojen mukaan Kirstiniä Kuutti-Kitiksi. Markus Knutinpojan vaimo Maisa kutsui häntä niin sen vuoksi, että Kirstin oli lyönyt yhtä hänen kuttuaan niin, että se oli alkanut poikia.
Lautamiehistön jäsen Matts Mattsinpoika Mikkolasta todisti, että Maisa oli kertonut näin hänelle. Maisa oli antanut syntyneelle kilille nimen Kuutti ja sen vuoksi sanonut Kirstiniä Kuutti-Kitiksi. Muuta vaimo Susanna ei ollut tarkoittanut eikä tiennyt Kirstinin synnyttäneen lasta, vaikka tämä oli kasvanut hänen miehensä ja hänen luonaan ja he olivat järjestäneet hänen avioliittonsa mainitun Henrikin kanssa.
Näiden syiden ja todistusten vuoksi Susanna tuomittiin vapaaksi Henrikin syytteistä sekä Kirstin vapaaksi mainitusta huhusta.”
Samoilla käräjillä Henrik Henrikinpoika käräjöi myös vaimonsa perintöjä tämän enolta Arvid Perinpojalta. Kyseessä oli toisen enon Clas Perinpojan jättämä perintö. Asia jäi kuitenkin odottamaan vaimon isän Jöran Primin paluuta Vehmaan seudulta. [5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5)
Kirstin Jöranintyttären sanotaan siis olleen ja kasvaneen äitinsä veljen Arvid Perinpojan ja tämän vaimon Susanna Mattsintyttären luona. Nämä olivat aikaisemmin asuneet Eurajoen Kirkonkylän Arvelassa, missä heidät on merkitty henkikirjaan (SAY) viimeisen kerran 1637. He muuttivat juuri näihin aikoihin Ravanninkylän Sippolaan, jota olivat viljelleet lampuodit joitakin vuosia. Ensimmäisen kerran heidät mainitaan siellä avioparina 1638. Kirstin Jöranintytärtä ei mainita heidän kanssaan, ehkä nuoren ikänsä vuoksi. [6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) Henkikirjassa hänet mainitaan ensimmäisen kerran Suoliston Kerolla pojan Henrik Henrikinpojan vaimona vuonna 1639. Henrik kuoli ilmeisesti melko pian, koska hänestä ei löydy mainintaa vuoden 1640 jälkeen. Kirstin tosin mainitaan Kerolla tämän jälkeenkin vuoteen 1644 asti pojan vaimona, ei kuitenkaan leskenä. Vuoden 1645 tiedot puuttuvat.[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7) Ei ole tiedossa, oliko hänellä eloon jääneitä lapsia ensimmäisestä avioliitosta.
Levanpellon Äijälässä Kirstin mainitaan 1646–1667. Viimeisenä vuonna hänen sanotaan olevan vanha, sairaalloinen ja vuoteen omana. Puoliso Thomas Jöraninpoika mainitaan Äijälässä poikana 1643–44 ja isäntänä 1646–72. Henkikirjan mukaan Kirstinille ja Thomas Jöraninpojalle syntyi kolme tytärtä, Gertrud, Sophia ja Lisa sekä poika Johan.[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8)
Kirstinin isä Jöran Påvelinpoika Prim, äiti Brita Perintytär sekä sisar Karin Jöranintytär
Vuonna 1609 mainitaan Jöran Påvelinpoika Ala-Satakunnan jalkaväen nihtipäämies Per Nilsinpojan lippukunnan katselmuskirjurina vapaatalojen luettelossa. Jöranin tila oli 4 ¾ äyrin tila Ulvilassa.[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9) Jöran Påvelinpoika kuittasi 7.6.1611 saneensa Per Nilsinpojan lippukunnan katselmuskirjurina Ala-Satakunnan voudilta kuukausimuonan. Kuitti on hänen omakätisesti kirjoittamansa ja siinä on myös hänen sinettinsä. Viimeistään vuonna 1612 lippukunnan päämies vaihtui Per Nilsinpojan kuoltua, uudeksi nihtipäämieheksi tuli Lars Larsinpoika.[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10) Vuonna 1612 Ulvilan kirkkoherra Ericus Laurentin allekirjoittamaan vapaataloluetteloon on merkitty katselmuskirjuri Jöran Prim, jonka vapaatalo oli 4: 12 äyrin veroinen.[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11) Vuonna 1616 Jöran Påvelinpoika kirjoitti kuitin Huittisten nimismiehentalossa. Nihtipäällikkö oli jälleen vaihtunut ja oli nyt nimeltään Erik Brenner.[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12) Myöhemmin käräjäpöytäkirjoissa ei yleensä mainita Jöranin ammattia, ainoastaan vuonna 1638 hänet sanotaan olevan kirjuri ja vuonna 1641 entinen katselmuskirjuri.[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13) Vuosina 1638 ja 1640 hänen sanotaan viipyvän Vehmaan seudulla. [14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn14) Ei ole tiedossa, hoitiko hän siellä mahdollisesti jotakin kirjurin virkaa. Primin tila, jonka äyriluku vaihtelee vähän yli kahdesta vähän yli neljään, sijaitsi Ravanninkylässä. Hänet on merkitty SAY:n kymmenysluetteloon vielä vuonna 1682, mutta hän tuskin oli elossa enää tällöin, koska oli jo 1609 katselmuskirjuri. [15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn15)
Jöran Påvelinpoika oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Brita Perintytär, joka esiintyi käräjillä vuonna 1624 kaalimaan omistusta koskevan riidan takia.[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn16) Hän oli viimeisillään 1630 ja varmaankin kuollut pian tämän jälkeen, koska tyttären Kirstinin sanotaan kasvaneen enonsa perheessä. [17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn17)
Jöran Påvelinpoika Prim käräjöi vuosin 1638–42 vanhoja saatavia vuosilta 1609–15 langoltaan Arvid Perinpojalta. Primin tila ja vaimon sukulaisten viljelemä tila olivat olleet nähtävästi jonkinlaisessa yhteisviljelyssä.
Vuonna 1638 Jöran Påvelinpojan toinen vaimo Agnes mainitaan käräjillä edustamassa Vehmaan seudulla viipyvää miestään vastapuolenaan ensimmäisen vaimon veli, Ravanninkylän Sippolan Arvid Perinpoika. Kyse oli velka-asiasta, 25 tynnyristä viljaa, joka oli lainattu Arvidille ja hänen edesmenneelle äidilleen kauan sitten. Arvid kielsi tietävänsä asiasta mitään eikä Agneksella ollut todisteita. Asiassa ei annettu tuomiota, jäätiin odottamaan Jöran Primin paluuta. [18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn18)
Vuoden 1641 käräjäpöytäkirjassa kuvataan näitä tapahtumia seuraavasti:
"Istuvan oikeuden eteen astui Jöran Påvelinpoika Prim, entinen katselmuskirjuri, ja esitti oikeudelle hovioikeuden kirjeen 26.10.1641, jossa hovioikeus määrää minut Henrik Thomaksenpojan kuulla ja ottaa lailliseen käsittelyyn valitus, jonka mainittu Jöran on tehnyt vaimonsa veljeä Ravanninkylän Arvid Perinpoikaa vastaan koskien 25 tynnyriä viljaa, jonka Jörn ilmoitti lainanneensa vuosin 1609, 1611, 1612 ja 1613 maksua vastaan Arvidin äidille, joka kuoli vuonna 1615.Kun asiaa alettiin tutkia, Arvid Perinpoika vastasi, että hänen äitinsä ei ole ottanut Jöranilta viljaa lainaksi, vaan että jos Jöran on äidille jotakin viljaa kuljettanut, niin hänen oma vaimonsa ja omat lapsensa sekä hän itse olivat sen tämän luona kuluttaneet. Lisäksi siihen aikaan Jöran vaimonsa kanssa oli hallinnut taloa ja äiti oli antanut tuoda sinne veron eräästä vapaatalostaan Hämeessä.Tätä vastaan Jöran Prim esitti itse laatimansa kirjoituksen, jonka kertoi olevan kopio anoppinsa antamasta kirjeestä 29.12.1613 ja jossa anoppi myönsi ottaneensa Jöranilta mainitut 25 tynnyriä maksua vastaan. Kirjettä ei voitu kuitenkaan hyväksyä, koska Jöran oli kirjoittanut sen itse, eikä sitä ollut vahvistettu oikeaksi kopioksi. Jöranilta pyydettiin alkuperäiskappaletta ja hän kertoi sen olevan kotona säilytyksessä ja että sen oli kirjoittanut edesmennyt Fydt Jöran anopin puolesta.
Asian käsittely siirrettiin seuraaville käräjille ja Jöran Prim määrättiin tuomaan silloin alkuperäiskirje paikalle.”[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn19)
Samoilla käräjillä tuomittiin Arvid Perinpoika maksamaan langolleen Jöran Primille korvausta heinistä, joita Jöran oli tuonut Arvidin taloon vuonna 1615. Puolet heinistä laskettiin menneen Jöranin omalle karjalle, joka siihen aikaan oli talossa.
Anopin velka-asiaan palattiin seuraavilla käräjillä maaliskuussa 1642. Tässä yhteydessä mainitaan myös Jöranin anopin nimi Anna Henrikintytär. Alkuperäistä kirjettä ei löytynyt, mutta osapuolet sopivat asian. Osa vaadituista korvauksista katsottiin kuitenkin menneen Jöran Primin vaimon ja lasten elatukseen.[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn20)
Samoilla käräjillä määrättiin Karin Jöranintyttären Kokemäen Kuurolasta ja hänen enonsa Arvid Perinpojan välillä tehtäväksi perinnönjako toisen enon Clas Perinpojan jättämästä perinnöstä. Lisäksi Karin esitti vaatimuksia myös muusta omaisuudesta. Hän kertoi Clas Perinpojan luvanneen Venäjällä tautivuoteella omaisuutta hänen äidilleen Brita Perintyttärelle, joka kertoi asiasta vuonna 1630 ollessaan viimeisillään. Arvidin mukaan hän ei tiennyt mitään tästä eikä Clas ollut kuollut tähän tautiin.[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn21) Karinista löytyy käräjätietoja myös Kokemäeltä ja niistä selviää hänen miehensä nimi. Karin Jöranintytär, Jakob Sigfridinpojan vaimo Kuurolasta, esiintyi Kokemäen käräjillä varkausjutussa vuonna 1646.[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn22)
Karinin asuinpaikka vaihtui myöhemmin. Jöran Primin vaatiessa Ulvilan käräjillä 1647 vaimonsa veljen jättämiä perintöjä tyttärilleen Karinin sanotaan olevan Kokemäen Tulkkilasta.[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn23) Kokemäen käräjillä esiintyikin velka-asiassa 1650 Karin Jöranintytär Tulkkilasta. Vuonna 1654 korpraali Lars Simoninpoika Krootilasta haastoi Jakob Sigfridinpojan vaimon Karin Jöranintyttären oikeuteen. Tämä oli lyönyt sikaa ja oli syntynyt tappelu Jakobin ja korpraalin vaimon välillä.[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn24) Henkikirjatiedoissa (SAY) Jakob Sigfridinpoika ja vaimo Karin näkyvät ainoastaan Tulkkilan Haapiolla lampuotipariskuntana 1650–51. Haapion tilalla mainitaan myöhemmin leski Karin (1658), vaimo Kaisa Jöranintytär (1666), itsellinen Kaisa (1667) sekä vielä isännän vaimo vuodesta 1670. Näitä ei kuitenkaan pysty identifioimaan Primin tyttäreksi. [25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn25)
Kirstin Jöranintyttären äidin äiti Anna Henrikintytär ja enot Arvid, Clas ja Henrik
Brita Perintyttären isä Per ei esiinny lähteissä Ulvilassa, mutta äiti Anna Henrikintytär asui Ulvilan Ravannissa 1600 -luvulla ja kuoli vuonna 1615. Anna viljeli siellä jotakin tilaa, koska 1640-luvulla hänen vävynsä Jöran Prim väittää lainanneen Annalle viljaa vuosina 1609, 1611, 1612 ja 1613. Vuoden 1647 käräjäpöytäkirjan mukaan Annan poika Arvid kertoi, että hänen äitinsä asui tilaa tyttärensä kanssa ja että Anna oli antanut tuoda viljaa eräästä vapaatalostaan Hämeestä eikä lainannut sitä vävyltään. Tarkemmin asiaa ei selvitetä, mutta tästä päätellen perheellä on ollut yhteyksiä Hämeeseen. Ravanninkylässä mainitaan kymmenysluettelossa vuosina 1610 ”Hoffmans änkia” ja 1611 ”Hommans änkia”, joten kyseessä varmaankin on Anna, ehkä ratsumiehen leski. Kymmenysluettelossa mainitaan ennen häntä Jacob Perinpoika 1606-08 ja Henrik Perinpoika 1610.[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn26) Käräjäpöytäkirjojen mukaan sisarussarjaan kuuluivat Brita, Henrik, Arvid ja Clas Perinlapset. Sen sijaan Jacobia ei niissä mainita.
Henrik Perinpoika ei itse esiinny käräjäpöytäkirjoissa, mutta hänen leskensä Karin Jacobintytär käräjöi lastensa perintöjä Henrikin veljen Clasin kuoltua. Karin oli avioitunut leskeksi jäätyään Matts Mattsinpoika kanssa ja asui ainakin 1630-luvulla Raumalla.[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn27) Vaatimukset hän esitti ensimmäisen miehensä Henrik Perinpojan veljelle Arvid Perinpojalle. Perintöasia oli esillä vuonna 1636 kerran Ulvilan käräjillä ja kahdesti Eurajoen käräjillä.[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn28) Karinin ja Henrikin lapsista ei ole tarkempia tietoja.
Arvid Perinpoika mainitaan Ulvilan Ravanninkylässä Sippolan isäntänä ja ratsumiehenä ensimmäisen kerran vuonna 1618.[29] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn29) Arvid solmi avioliiton 3.3.1628 eurajokelaisen Susanna Mattsintyttären kanssa.[30] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn30) Susannan isä oli Eurajoen Kirkonkylän Astalan viljelijän Matts Eliaanpojan ja hänen vaimonsa, Lavilan sukuun kuluneen Dorde Mårtenintyttären tytär. Matts Eliaanpoika oli läänitysvouti, ratsutilallinen ja nimismies. Susannan vanhemmat uskoivat avioliiton myötä Astalan tilan vävylleen ja tyttärelleen ja nämä mainitaankin Astalan viljelijöinä vuoteen 1638, minkä jälkeen he siirtyivät Arvidin tilalle Ulvilaan Ravinninkylän Sippolaan. Perheen asuessa Eurajoella Sippolaa viljelivät ainakin joitakin vuosia lampuodit. Ulvilassa Arvid toimi nimismiehenä ja kestikievarina ja hän oli elossa vielä 31.5.1656, mutta mainitaan edesmenneenä 26.11.1656. [31] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn31) Niin hän kuin vaimo Susannakin esiintyvät varsin usein käräjillä jo senkin vuoksi, että Arvidilla oli huomattava asema pitäjässä nimismiehenä. Myös muunlaisia oikeusjuttuja oli runsaasti. [32] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn32) Arvidilla ja Susannalla oli esimerkiksi tappelu Susannan serkun Anna Baltzarintyttären ja tämän miehen Måns Erikinpoika Trumetarin kanssa vuonna 1648. Tätä poikkeuksellisen rajusta tappelusta on julkaistu kaksikin kuvausta, joten sitä ei toisteta tässä.[33] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn33) Susanna Mattsintytär kuoli miestään yli 20 vuotta myöhemmin ja haudattiin lokakuussa 1684. Arvidilla ja Susannalla tunnetaan kolme lasta: Anna, Sigrid ja Jacob.[34] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn34)
Clas Perinpoika mainitaan Ulvilan käräjillä ainakin vuonna 1624.[35] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn35) Hän oli ratsumies ja osallistui sotimiseen muun muassa Venäjällä, koska perintövaatimusten yhteydessä hänen sanotaan olleen siellä sairaana vuonna 1630. Sukulaiset alkoivat tehdä vaatimuksia hänen jättämistään perinnöistä, ensimmäisen kerran vuonna 1636, joten hän oli kuollut tähän mennessä. Kun Jöran Prim esitti vaatimuksia käräjillä tyttäriensä puolesta vuonna 1647 Clas Perinpojan sanotaan kaatuneen Preussissa.[36] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn36) Ilmeisesti Clas ei ollut naimisissa, ainakin hän näyttää olleen lapseton. Omaisuus oli jäänyt veljen Arvidin haltuun, koska niin Henrik Perinpojan vaimo Karin Jacobintytär kuin Brita Perintyttärenkin puoliso Jöran Prim niitä häneltä käräjöivät lastensa puolesta.
Kirjallisuus:
Hase, Erkki 1988: Sukututkimussanasto (täydentäneet ja toimittaneet Anneli Mäkelä ja Ilkka Alatalo). Sukuviestin julkaisuja 1/1988.
Koskinen, Ulla 2018: ”Arjen aggressiivisuus”. Teoksessa Maakunnan synty. Satakunnan historia V (1550-1750) (päätoim. Pertti Haapala). Satakunnan Museo / Porin kaupunki ja Satakuntaliitto, Pori: 126-127.
Koskinen, Ulla & Virpi Nissilä 2007: Lavilan suvun naiset käräjillä. Genos 78 (3): 103-122.
Koskinen Ulla & Virpi Nissilä 2016: Nihtipäämies Per Nilsinpoika ja Eurajoen Arvelan suku. Genos 87 (3): 130-155.
Viitteet:
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) KA Kokemäen SAY 1600–19: 68, 1620–39: 67, 1634–53: 74; KA Ulvilan käräjät 22.11.1625: 132. KA Ulvilan SAY 1634–53: 148, 1654–73: 87.
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) KA Ulvilan käräjät 10–11.7.1651: 145v.
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) KA Ulvilan SAY 1634–53: 18; Hugo Lagströmin arkisto, Äijälä. Satakunnan sukututkimusseura, Pori.
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) KA Ulvilan käräjät 15.–16.6.1647: 276.
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) KA Ulvilan käräjät 7.–8.9.1640: 67v. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen. Koskinen & Nissilä 2007: 114.
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) KA Eurajoen SAY 1634–53: 59; KA Ulvilan SAY 1634–53: 28. Koskinen & Nissilä 2007: 105.
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) KA Ulvilan SAY 1634–53: 135.
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) KA Ulvilan SAY 1634–53: 148, 1654–73: 87, 1674–93:
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) KA2490: 237v; Koskinen & Nissilä 2016: 134–135. Vuonna 1608 Per Nilsinpojan nihtien luettelon allekirjoittajana mainitaan eri katselmuskirjuri. KA 2483: 45.
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) KA 2496: 58; Koskinen & Nissilä 2016: 135.
[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) KA2506: 12v.
[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) KA 2520: 100.
[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) KA Ulvilan käräjät 17.–19.9.1638: 85v; 9.–10.12.1641: 193.
[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref14) KA Ulvilan käräjät 17.–19.9.1638: 85v; KA Ulvilan käräjät 7.–8.9.1640: 67v.
[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref15) KA Ulvilan SAY 1600–19: 23, 1620–39: 27 ja 25, 1634–53: 28, 1654–73: 22, 1674–93: 7.
[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref16) KA Ulvilan käräjät 6.–7.9.1624: 267v.
[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref17) KA Ulvilan käräjät 17.–19.9.1638: 85v.
[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref18) KA Ulvilan käräjät 17.–19.9.1638: 285v.
[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref19) KA Ulvilan käräjät 9.–10.12.1641: 193-193v. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.
[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref20) KA Ulvilan käräjät 15.–17.3.1642: 220v-221.
[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref21) KA Ulvilan käräjät 15.–17.3.1642: 221.
[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref22) KA Kokemäen käräjät 21.–23.3.1646 131.
[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref23) KA Ulvilan käräjät 15.–17.3.1642: 221.
[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref24) KA Kokemäen käräjät 22.–23.8.1650: 68 ja 22.–23.9.1654: 212v
[25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref25) KA Kokemäen SAY 1634–53: 90, 1654–73: 82.
[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref26) KA Ulvilan SAY 1600–1619: 23. Esim. Hase 1988: 75, hofman, hovman = huovi, sotilas, ratsumies, hovimies ja homman= soturi, ratsumies.
[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref27) KA 7173: 169v.
[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref28) KA Ulvilan käräjät 16.2.1636: 73v; KA Eurajoen käräjät 5.–6.5.1636: 87v ja 24. –25.11.1636: 158v.
[29] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref29) KA Ulvilan SAY 1600–1619: 25; 1620–39: 25 ja 1634–53: 28.
[30] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref30) KA Eurajoen käräjät 27.4.1629: 43v.
[31] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref31) Koskinen & Nissilä 2007: 104–105.
[32] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref32) Esim. Koskinen & Nissilä 2007: 106–107, 114-115, 118–119.
[33] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref33) Koskinen 2018: 225; Koskinen& Nissilä 2007: 114-115.
[34] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref34) Koskinen & Nissilä 2007: 104–105, 118-119.
[35] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref35) KA Ulvilan käräjät 6.–7.9.1624: 267.
[36] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref36) KA Ulvilan käräjät 15. –16.6.1647: 276.