Muistoja

[Vikelli]

Päivään kevennystä.

Nuorena tyttönä (yli 50-60 vuotta sitten) meillä oli tapana ystävien kanssa kirjoitella toisillemme muistoksi pieniä runonpätkiä muistivihkoon.

Yhden muistan vielä: "Muista silloin minua, kun kirppu puree sinua." Runon viereen liimattiin joku pieni kuva, enkeli ruusu tai muu. Joka tapauksessa se kaikkein ihanin kuva, jonka omisti.

Muistatteko hyvät forumilaiset näitä lisää? Otan mielellään vastaan ja kerään ne talteen pieneksi vihkoseksi. Lapsenlapsi voisi saada joskus vihkosen lahjaksi.

Tietääkö joku, onko niitä jo kerättykin kirjaseksi ja kuka mahtaisi olla julkaisija?

Runoja kiitollisena odottelee Vikelli

[Seppo Niinioja]

Päivään kevennystä.

Nuorena tyttönä (yli 50-60 vuotta sitten) meillä oli tapana ystävien kanssa kirjoitella toisillemme muistoksi pieniä runonpätkiä muistivihkoon.

Yhden muistan vielä: "Muista silloin minua, kun kirppu puree sinua." Runon viereen liimattiin joku pieni kuva, enkeli ruusu tai muu. Joka tapauksessa se kaikkein ihanin kuva, jonka omisti.

Muistatteko hyvät forumilaiset näitä lisää? Otan mielellään vastaan ja kerään ne talteen pieneksi vihkoseksi. Lapsenlapsi voisi saada joskus vihkosen lahjaksi.

Tietääkö joku, onko niitä jo kerättykin kirjaseksi ja kuka mahtaisi olla julkaisija?

Runoja kiitollisena odottelee Vikelli

Vaimollakin on oma muistovihkonsa tallessa. Tässä joitakin lisää: http://www.vihrearouva.net/muisto.html .

t. Seppo N.

[Erkki Järvinen]

Päivään kevennystä.

Nuorena tyttönä (yli 50-60 vuotta sitten) meillä oli tapana ystävien kanssa kirjoitella toisillemme muistoksi pieniä runonpätkiä muistivihkoon.

Yhden muistan vielä: "Muista silloin minua, kun kirppu puree sinua." Runon viereen liimattiin joku pieni kuva, enkeli ruusu tai muu. Joka tapauksessa se kaikkein ihanin kuva, jonka omisti.

Muistatteko hyvät forumilaiset näitä lisää? Otan mielellään vastaan ja kerään ne talteen pieneksi vihkoseksi. Lapsenlapsi voisi saada joskus vihkosen lahjaksi.

Tietääkö joku, onko niitä jo kerättykin kirjaseksi ja kuka mahtaisi olla julkaisija?

Runoja kiitollisena odottelee Vikelli

Tässä joitakin valikoituna;

Ole aina
iloinen
kuin kolmen
markan
hevonen!
- - -

Kun sä kuulet talvi-illoin
että tuulet humajaa
niin se kuiskii hiljaa sulle silloin
muista, muista minua!
- - -

Etsi aina elämässä kaunista
ja hyvää, niin sen
nuori sydämesi kantaa
kulta jyvää.
- - -

Jos maille kaukaisille, sä
joudut kulkemaan, niin
muista vielä maatas´ isäsi
kotia.
Jos lemmittysi tänne jää,
niin voithan hälle vielä
kirjeen kirjoittaa.
- - -

Ruusun sulle antaisin,
mutta mistä minä sen saan
kun halla vei mun kukkani
ja lumi peitti maan.

[Päivi H]

Hei!

Tämä noudattelee hyvin samaa kaavaa kuin nuo Seppo Niiniojan linkistä löytyvät. Se on omasta, jo kadonneesta muistokirjastani.

Toivon onnen omenoita
menestyksen mansikoita
hyvän tuulen pulvereita
ynnä muita pillereitä

Viimeinen säe on tahattoman koominen nykypäivänä, muttei ollut silloin aikanaan.

Isäni kirjoitti minulle 10-vuotispäivänäni tällaisen A. Ahlqvistin lainauksen:

"Luonnotar ei valitse lemmikkejänsä säätyyn katsoen, vaan on pistänyt aateliskirjansa, oikean jalouden lahjakirjan, senkin lapsen kapaloihin, joka ensi uniansa vetelee matalassa pirtissä, karstaisen kurkihirren alla."

Ei tainnut iskän unelma ihan mennä nappiin.

Terv. PH

[Pirjo L]

Kirjahyllystäni löytyy kirja,
Leena Järvenpää: Muistoa minulta pyysit...
Karisto Oy julkaissut 1995.
Kirjassa myös "kiiltokuva" kuvitus ja siinä on näitä entisaikaisia värssyjä.

[Riitta Valanto-Iho]

Hei!

Oma äitini kirjoitti muistokirjaani 50-luvulla seuraavan runon ja liimasi viereen mielestäni ihanan 1920-luvun tummanpunaisen ruusukiiltokuvan omasta muistovihostaan. Suvun naisten muistokirjat kolmessa sukupolvessa ovat tallessa.Isotätieni kirjoissa suurin osa värssyistä oli uskonnollisia, mutta jotkut runot tuntuvat siirtyvän aina eteenpäin.

"Riitta-pieni elon tiellä
kulje hilpeällä miellä.
Kaikki kaunis, suuri, jalo,
olkoon elämäsi valo!"

Toivotus on mielestäni niin osuva, että olen sillä joskus onnitellut suvun nuoriakin juhlapäivinä.

terveisin,

Riitta Valanto-Iho

[Sirpamamma]

Piti minunkin ottaa vanha muistikirjani esiin ja sieltä löytyivät ainakin:

Oi kuule äidin neuvoja, oi kuule lapsi kulta.
Äidin neuvot poistavat.
niin monta pahaa Sulta.

Käy riemuiten lapsi leikkihin vaan.
Ei saa Sulla huolia olla. Sä kentillä, kunnailla karkeloi.
Ja ahojen päivän puolla.

Onhan Sulla syytä kiittää kun on koti ihana,
jossa vanhemmat ja lapset rakastavat Sinua.
Onhan Sulla syytä kiittää, terveenä kun olla saan.
Kun saan kouluhuni käydä,
paljon hyvää oppimaan.

Pikku lapsi tiellä oman ponnen.
Saavutamme oman onnen.
Luontoonsa kun luottaa,
niin se tuen tuottaa.

Täällä meille kukkuu käki.
Laulaa pikkulintuin väki.
Kasvaa ruusut, kielot liljat.
Täytyy unelmatkin hiljat.

Kaksi sanaa vaan:
Luota Jumalaan.

Herran pelko on viisauden alku.

Tämän viimeisen värssyn on kirjoittanut ekaluokan opettaja. Aika kovaa tekstiä pikkutytölle!

Oli kiva idea palauttaa vanhoja muistoja!:)

[JaMaHa]

Hei!

Omat runomuistoni ovat -80 luvulta, jolloin minulla oli tapana ystävieni ja serkkujeni kanssa kirjoitella toisillemme.


Siniset silmät ja naurava suu ... se on eikä kukaan muu.

Omatuntos ohjausta noudata läpi elämän. Siinä on portti poikki kuilun, silta vaarojen välillä.

Kolme poikaa istui halkopinon päällä, yksi mietti oispa ... täällä.

Kolme kovaa koita! Kärsi, taistele ja voita!

Lemmen kukka kiekurainen peittäköön sun pääsi. Kesäillan hämärässä vietetään sun hääsi.

Tuuti, tuuti tuomenkukka, ... pieni kultatukka. Aamuntullen (poika) kuulee, leivoseksi varmaan luulee.

Pieni olet piiaksi, laiha emännäksi. Paras olet nätin pojan kahvinkeittäjäksi.

Kataja on matala ja oksat pitkin maata. Nätin pojan rinnalla on niin kiva maata.

... on se nätti tyttö, taivaskin sen todistaa. Onnellinen on se poika joka...omistaa.

Oli taivaalla kuu, kuun alla puu, puun alta kuului I love you.

Ei onni tule itsestään, se saadaan eläen. Ei onni tule ulkoa, se nousee sydämestä.

... istuu ikkunalla kutoo pientä sukkaa. Älä itke ... rukka itkus menee hukkaan.

... tytön ikkunalla on iso kasa jäitä, mitäs muuta se tietää, kun ... tytön häitä.

Ota omena onnen puusta, pusu kauniin pojan suusta.

... pieni lirun larun katkaisi äidin pyykkinarun. Äiti siitä suuttui ja ... kiltiks muuttui.

Kaksi poikaa on mielessä mulla, heidän takiansa taidan hulluksi tulla. Toinen on tumma kuin hiilen lempi. Toinen on hiirtäkin hiljaisempi. Tumman kanssa kun illoin kuljen, vaalean nään kun silmäni suljen. Tumma kun mulle kutreja puistaa, sieluni kaiholla vaaleaa muistaa.

Siellä lehmä-missä sonni, siellä lempi-missä onni. Siellä rakkaus kiikkuu, missä liha liikkuu.

Ei vuosi ilman kuukautta. Ei kuukausi ilman viikkoa. Ei viikko ilman päivää. Ei päivä ilman iltaa. Ei ilta ilman sinua, et sinä ilman minua.

Jos järvellä soutelet, niin souda rantaan asti. Jos poikaa rakastat niin rakasta hautaan asti.

Tumma lempii tulisesti mutta vaalea lempii tunteellisesti. Tumma helposti ihastuu, vaalea iäksi rakastuu.

Kukkia siellä, kukkia täällä. ... istuu kukkien päällä.

Olen orja, mutta orjista onnellisin, olen vanki, mutta vangeista vapain. Olen orja sinun silmies ruskeiden, olen vanki onneton rakkauden.

Rakkaus voittaa vihan, kuten vesi tulen.

Meillä on rakkaus, miksi emme kiitä. Meillä on toisemme, eikö se jo riitä.

Älä kulje edessäni, en voi seurata. Älä kulje takanani, en voi johtaa. Kulje vierelläni ja ole vain ystäväni.

Lopuksi laitan yhden lempirunoistani, joka vieläkin "säväyttää"

Niin hiljaa nousee kuu, niin hiljaa syttyvät tähdet, niin hiljaa hymyilee suu, niin hiljaa luontani lähdet.

Terv. Jaana H.

[Gunnel]

Ja jos joku kaipaa värssyjä ruotsiksi niin ilmoittakaa.....


Terv.
Gunnel

[Sariainen]

Minulla olisi myös eräs "hauska" lapsuusmuisto liittyen noihin kiiltokuvalla varustettuihin muistikirjoihin. Yritän muistaa tilanteen mitä silloin tapahtui. Tämä tapahtui 1960-luvn lopulla.
Olimme silloin ehkä noin 9-10 vuotiaita ja minäkin olin saanut sellaisen kirjan. No siinä sitä sitten eräänä lauantaina liimailin innolla kiiltokuvia sivuille ja mietimme porukalla (meillä oli silloin muitakin kuin perheen jäsenet koolla) mitä äitini kirjoittaisi siihen ensimmäiseksi värssyksi, jonka jälkeen voisin viedä sen ystävilleni. :confused:

No sattui siinä olemaan myös naapurin saman ikäinen poika veljieni luona. Kun emme millään meinanneet keksiä hyvää pikku värssyä.
Sanoi tämä poika:
" Sari pieni ihana, killi silmä lihava".

Hetken oli hiljaista ja sitten tämä poika nappasi karvalakkinsa päähän ja naama punaisena syöksyi ovesta ulos, eikä häntä moneen päivään näkynyt lähitienoilla. :oo:

Toki meitä muita alkoi naurattaa. Mutta ei sanojan kuullen. Tuo ikähän on aivan kauhistus pojille. Eihän ne tykkää tytöistä yhtään ei mitenkään.
Varmaan vasta sanottuaan asian ääneen poika tajusi mitä oli vahingossa sanonut. Liekö ollut totta toinen puoli ?!?! Mene ja tiedä.
Tälle asialle on aina naurettu jälkeenpäin hauskana pikku muistona.
Terv. SARIAINEN :D:

[Helena V.]

Hei,

Muutama värssy 1960-70 luvuilta:
- Kukkain keskellä linnut laulaa - nauraa ihmiskiireitä.
- Hölkkää, niin kuolet terveempänä.
- Avainrengas on kätevä pikku härveli, jonka ansiosta voit hukata kaikki avaimesi kerralla.
- Kukaan ei ole hyödytön. Aina voi olla edes huonona esimerkkinä.
- Kysyvä ei tieltä eksy. Hän on jo eksynyt.
- Minkä nuorena oppii, sen vanhana unohtaa.
- Mitä enemmän asioita tietää, sen enemmän tietää asioita, joita ei tiedä.
- Naura ongelmillesi, niin kaikki muutkin tekevät.
- Se viimeksi nauraa, joka hitaimmin ajattelee.
- Meille on annettu kaksi lahjaa, joita tulisi käyttää mahdollisimman paljon - huumori ja mielikuvitus. Mielikuvitus korvaa sen, mitä emme ole ja huumori auttaa meitä hyväksymään sen mitä olemme.
- Ihmisiä on kolmenlaisia. Niitä, jotka osaavat laskea ja niitä, jotka eivät osaa.
- Idiootit pitävät yllä järjestystä, nerot hallitsevat kaaoksen.
- Kun on korviaan myöten k.u.s.e.s.s.a, on parempi pitää suunsa kiinni.
- On hyödytöntä lähettää armeijoita taistelemaan ajatuksia vastaan.
- Elämme nopeiden muutosten aikaa. Se mikä eilen oli mahdotonta, on tänään ylellisyyttä ja huomenna välttämätöntä.
- Kaikki on ihmisten käsissä, siksi niitä pitää pestä usein.
- Menneet sukupolvet ovat varastaneet kaikki parhaat ajatukseni.

ja vielä "romantiikka"-osiosta - ei edelleenkään missään järjestyksessä:
- Naiset pitävät hiljaisista miehistä, he luulevat heidän kuuntelevan.
- Miehiä on kahta eri tyyppiä. Niitä, jota pitävät kaikkia naisia pikkutyttöinä ja niitä, jotka käyttäytyvät niin kuin nainen olisi heidän äitinsä.
- Käsi on sydämen näkyvä osa.
- Muisto onnesta on onnen este.
- Yritäpä järkeillä rakkaudenasioissa niin menetät järkesi.
- Odota vähän, katsele. Ei sinun tarvitse maksaa samalla mitalla. Jätä maksamatta. Se velka luetaan sinulle koroksi.

ja vielä (vähän positiivisempaa):
- Itseään kuluttamalla tulee rikkaaksi.
- On oikeudenmukaista tarkastella ihmisiä ja lasimaalauksia parhaassa mahdollisessa valossa.

ja vielä se iki-ihana:
- Onni on taito koota kukkavihko niistä kukista, jotka ovat ulottuvilla.

Ja missään ei ollut lainauksen lähdettä!;)

t. Helena V.

PS. oli siellä vielä nämäkin: Uskon heikkous, joka on yhtynyt älyllisyyteen, johtaa helposti monisanaisuuteen. & Uskon heikkous, joka on yhtynyt älyn heikkouteen, johtaa helposti ahdasmieliseen dogmaattisuuteen. & Sanavalmiutta voi erehtyä pitämään viisautena.;);)

[Tuulakki]

Tässä vielä muutama 50-luvulta. Näitä en löytänyt edes annetusta linkistä. Oma muistikirja on jossain tallessa...tämä taitaa olla sen ensimmäinen värssy:Sun untesi valkea polku se satujen linnaan vie
Kuin kullalla kiilloitettu on lapsuuden puhtoinen tie.
Yksi opettajistani kirjoitti:Leiki sä tyttönen, leiki ja kiiku Eihän ne töppöset vanhana liiku
Kavereilta tuli seuraavia....pieni tallusteli .... joen jäällä (lisättiin lähimmän joen nimi)
junttapulla kainalossa, vähän voita päällä.
Kun lehdet putoo, niin kannet jää
Ja kansissa säilyy muisto tää.
Mielenkiintoista huomata värssyjen muuttuminen kevyemmiksi, "filosofisemmiksi" ja humoristisemmiksi 60-70 luvulla!

Näistä muistikirjoista sain aasinsillan erääseen hauskaan juttuun: mieheni on saanut työtovereiltaan 60-vuotislahjaksi nykyaikaisen ystäväkirjan, johon he olivat liimanneet kuvansa ja vastailleet valmiiksi painettuihin kysymyksiin. Mikä lahjaidea! Ja miltä sen lukeminen tuntuukaan kiikkustuolissa 20 vuoden päästä.

Aikuisille pitäisi järjestää lapsellisuuskursseja... kiitos ketjun aloittajalle tästä mukavasta aiheesta.:)

[Sariainen]

Niin oletteko tulleet ajatelleeksi, että joskus myöhemmin nämä ovat meihän historiaamme tuleville sukupolville.

"Kun kirppu puree sinua muista silloin minua".
"Kun lehdet irtoo ja kannet jää, niin kansissa säilyy muisto tää"...
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
P.S. löytyisiköhän omia musitikirjoja jostakin vintin kätköistä....? kun kerkeis etsiä. Ihan kiva musitella. :D:

[Vikelli]

Suurkiitokset teille kaikille forumilaisille ja Sepon vaimolle kauniista muistoista. Sariainen oli muistanut pienellä tarinallakin ja Piritalta sain kirjan nimen ja sitä oli vielä myynnissäkin.

Tarinoita ja muistoja voi tulla lisääkin. Viestiketjuhan on auki jatkossakin ja kiitokset odottavat vain päivitysnapin painallusta.

Terveisin ikionnellinen mummi Leena Spelman

[maritas]

Tässä värssy vuodelta 1918 n. 20-vuotiaan nuoren naisen muistokirjasta:

Vilukukkanen pohjolan lapsi, voitko lähteä lännenpään.
Mä hellästi juuresi nostan, vien laaksohon lämpimään.

Vilukukkanen valkea pelkää ja kuiskii kuitenkin:
Vie minnekä tahdot armain, sua kuolohon seuraisin.

Oi, kuinka se koskee, riistää, vilukukkanen loistaa vaan.
Niin kuuma on paahde päivän, hän on autuas tuskassaan.

Ei juurtunut pohjolan kukka, pään taittoi, kuihtui pois.
Vaan kohtaloaan koskaan, elon auvohon vaihtanut ois.

Tämä värssy vuodelta 1935:

Ällös pelkää yötä maan, taivaan tähdet loistaa.
Luota Herraan Jumalaan, hän voi varjot poistaa.

Karisto on toimittanut myös kaksi värssykirjaa kiiltokuvilla kuvitettuna,
Pienen pojan ja Pienen tytön ikioma kirja.

T: Marita

[Vikelli]

Marita,

Kiitos sinullekin kauniista värssyistä!

T. Leena