Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Veli Gössling haussa
Lähetyssanomia lehdessä nro 2/1876 On seuraava teksti "Kolme menee Uuteen Selantiin, näiden kanssa myös veli Gössling,joka tähän saakka on hoitanut erästä Saksalaista seurakuntaa. Onkohan kukaan törmännyt Gössling sukua tutkiesaan siihen kuka Gössling kyseessä :confused: Tässä linkki tuohon lehtikirjoitukseen. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/844620?term=G%C3%B6ssling&page=7
Mielenkiintoinen löytö!
Vaikuttaisi siltä että Suomen Lähetysseura olisi kouluttanut tämän "veli Gösslingin" Saksassa, josta hän olisi siirtynyt lähetyssaarnaajaksi Uuteen Seelantiin. Googlaamalla löytyy Okato-nimiseltä pikkupaikkakunnalta Gossling Street. Okato sijaitsee Taranakin piirikunnassa, joka on mahdollisesti ollut maorien asuttama Gösslingin maahan tullessa. Toisaalta Wikipedia sanoo: The town was established as a military settlement in the 1860s.[4]
Uuden Seelannin patenttiluettelosta vuodelta 1910 löytyy P.J. Gössling, joka
on saanut "Document file"-patentin 16.6.1910.
Luultavimmin kyseessa on yksi ja sama henkilö.
Mistä kummasta tämä P.J. olisi kotoisin? Loviisan Gösslingejäkö?
Vähän ahetta selailtua pistän seuraavan linkin: https://en.wikipedia.org/wiki/Hermannsburg_Mission
Kiitos molemmille vastaajille. MyHeritagessa on joku Gössling tai jälkeläiset tehnyt puuta ja on uusiseelantilainen mutta en päässyt viestittelemään tai en osannut kun en ole jäsen.. tutkin huomenna sitä paremmin.
Vilkaisin pikaisesti MyHeritage-entryjä. Näyttää siltä, että Uudessa Seelannissa
on jo vanhastaan (siis ennen veli Gösslingiä) vaikuttanut Brittein-saarilta kotoisin oleva Gosling-suku, joka kirjoittaa sukunimensä yhdellä s-kirjaimella.
Parhaimmaksi johtolangaksi jäisi siten tuo Okaton tuplaässäinen Gossling, joka lienee sama kuin patenttiluettelon P.J. Gossling.
Kuka muuten on tuo "ikonissasi" esiintyvä sotilas? Sukulainenko kenties?
Kiitos kysymästä Giösling. Isäni Rikhard, hänen armeijakuvansa. :)
Kiitos kysymästä Giösling. Isäni Rikhard, hänen armeijakuvansa. :)
Niin arvelinkin, kiitos! Hieno kuva! Olen näkevinäni jotain yhdennäköisyyttä
omaan isääni, jonka nuoruudenkuva löytyy Pappila-opuksen kuvagalleriasta
osoitteessa:
https://kotisivut.nurmiin.fi/sukukirja.php#Galleria
Kuva on aivan hännässä, ennen Hietamäki-osiota.
Hän on hääkuvassaan 18-vuotias. Pian sen jälkeen mentiin armeijaan.
Siis molemmat vanhempani! Isäni "smuglasi" äitinikin Kotkan edustalla sijaitsevaan Vanhankylänmaan saareen, jossa oli erikoiskomennuksella.
Onko isästäsi, tai mahdollisista veljistäsi olemassa Y-DNA-tulos?
Giöslingien juurien haarukoinnissa, siitä saattaisi olla suuri apu.
Muita suoria mieskantaisia linjoja löytyy Pappila-Penttilä- ja Sievers-suvuista.
Tietääkseni sillä suunnalla testi on jo tehty. Tuloksia vain odotellaan.
Kiitos viestistäsi Giösling. Minäpä katson sivuja. Valitettavasti ei ole DNA:ta ja tämäkin haara mieskantaisesti ilmeisesti nyt päättyi kun pikkuveljeni kuoli hiljattain ellei jostain valtameren takaa löydy isänisän veljellä lapsia. Koko mies on multa hävöksissä. Joku kuoli New Yorkisssa olikohan 1939 ? liki saman niminen V(Walter) Rudolf(ph) Gossling mutta en tiedä oliko oikea.Alaskassa myös 1990 jotain mutta olisi ollut satavuotias. Minulla on elossa yksi velipuoli mutta hän on kanssani eri isästä että ei taida tässä auttaa. Olis oikeastaan kiva löytää vaikka lehtolapsia jostain. Suku on niin pieni mulla nyt. Tytär lapsineen.
Toivoa sentään on Giöslingien Y-DNA:sta, kuten (ehkä epäselvästi) tuolla
aiemmin mainitsin. Sekä eräät Sieversit, että Pappila-Penttilät polveutuvat
suoralla mieskantaisella linjalla korpraali Jacob Giöslingistä. Sukunimi vain muuttui muuksi vävyyksien myötä.
Ehkä jo ennen vuodenvaihdetta ensimmäiset testit olisivat valmiina. Sitä päivää odotamme!
Seudulta muutettiin Amerikkaan ja Alaskaan kenties siksikin, että Arvid Adolf Etholen, kontraamiraali, toimi Alaskan kuvernöörinä, Uno Cygnaeus seuruessaan. Kontra-amiraali viljeli kotiin palattuaan Elimäen Hämeenkylän kartanoa ja valistuksellisesti & kokeilunomaisesti harjoitti yhteisviljelystä Ruotsinkylässä Gustaf Johansson Bergholmin (Fiskars) aisaparina, vaikka olisi "pikkurahalla" voinut ostaa omakseen kyseiset tilukset itselleen. N.s. "Amiraalinhaka" rajoittuu tänäkin päivänä Fiskarsin ja Pesun maihin kylässä.
Gustafin Johan-veljen vaimo oli Anna Sophia Gustafsdr Giösling, Gustaf Jacobsson Giöslingin (Pesu) ja Maria Helena Johansdr Pappilan tytär.
Kiitos taas sinulle Giösling kun selvennät sukua. Vaikka en tuota Y-DNA:ta nyt omista läheisistäni pysty minnekkään toimittamaan niin oman DNA:ni toki ihan tässä piakkoin. En vain tiedä millaisen testin tekisin, osaisiko joku kertoa mikä olisi viisain valinta ja kenen testaajan testi olisi paras vaihtoehto. ? se serkkutesti nyt ainakin eiks niin ?
Suosittelen esim. Family Tree DNA:n "Family Finder"-testiä, joka näkyy olevan erikoistarjouksessa juuri nyt:
https://www.familytreedna.com/?cjevent=680a0d44428e11eb83d8012f0a18050d&cm_mmc=CJ-_-9166945-_-5292344-_-FamilyTreeDNA&utm_source=cj&utm_content=9166945&utm_term=13806157#productCards
Kyseessä on n.s. "serkkutesti", jolla saat näkyviin sekä isän-, että äidin-puoleiset serkut läheisyysjärjestyksessä, viisituhatta ja risat heti kättelyssä!
Amiraali Etholenista vielä sen verran, että hän perusti Teutjärven rantaan, Ruotsinkylän puolelle höyrysahan, johon hänen "lippulaivansa" kariutui. Saha osoittautui virheinvestoinniksi ja vei amiraalin Alexander-pojan vararikon partaalle. Hän joutui myymään Peippolan ja Hämeenkylän päästäkseen pälkähästä. Amiraalin Saharanta oli lapsuuteni mutainen uimapaikka. Siellä myös pidin talviteloilla kanoottiani, kunnes vuoden 1962 ahtojäät runnoivat sen käyttökelvottomaksi.
Tuo vaikutti aika yksinkertaiselle ja onkin varmaan sinne asti kunnes tulos tulee.. Tarjous näköjään voimassa joulunpyhät eikä hintakaan päätä huimaa. Kiitos taas. Tuota Uuteen Seelantiin mennyttä Gössling'iä pähkäillyt ja hauskaa sattumaa että etunimen kirjaimet P.J kun mun pikuveljellä ne oli J.P. Voisikohan tuo J. tuossa nimessä meinata jotain Juho /Johan/ Jakob/ Joakim nimistä, mutta mikä voisi olla tuo P. ehkä Petter / Pehr / Philip / Påfwel / Paul Mitkä rimmaisivat hyvin.? Vai onko joku minua viisaampi jo löytänyt saarnamiehelle etunimet ? Löytääkö jostain mitä tuo hänen hakemansa patentti koski ? Nämä Loviisan Gösslingit ainain olivat kovia yrittämään kaikenlaista. Tosin paljon oli epäonnea matkassa.
Tuo vaikutti aika yksinkertaiselle ja onkin varmaan sinne asti kunnes tulos tulee.. Tarjous näköjään voimassa joulunpyhät eikä hintakaan päätä huimaa. Kiitos taas. Tuota Uuteen Seelantiin mennyttä Gössling'iä pähkäillyt ja hauskaa sattumaa että etunimen kirjaimet P.J kun mun pikuveljellä ne oli J.P. Voisikohan tuo J. tuossa nimessä meinata jotain Juho /Johan/ Jakob/ Joakim nimistä, mutta mikä voisi olla tuo P. ehkä Petter / Pehr / Philip / Påfwel / Paul Mitkä rimmaisivat hyvin.? Vai onko joku minua viisaampi jo löytänyt saarnamiehelle etunimet ? Löytääkö jostain mitä tuo hänen hakemansa patentti koski ? Nämä Loviisan Gösslingit ainain olivat kovia yrittämään kaikenlaista. Tosin paljon oli epäonnea matkassa.
Hyvä arvaus veli Gösslingin etunimiksi voisi olla Peter Johan, Philip mahdollisuuksien rajoissa. Patentti Uudessa Seelannissa on myönnetty P.J. Gösslingille hänen kehittämästään "asiakirjakansiosta" (Document file), mikä se sitten lieneekin...
Kuten huomioit, Loviisan Gösslingeillä oli monta rautaa tulessa. Erityisen aktiivi oli Adam Victor Gössling (1859-1909), joka mm. hankki oikeudet toimittaa sähkövalaistuksen Loviisan yksityistalouksiin, katuvalaistuksen ohella v. 1907. Hän myös vuokrasi ja piti yllä ravintola- ja majoitustoimintaa kuuluisassa Kasinossa. Tämän lisäksi Adam harjoitti panimo/virvoitusjuomatehtailua ja sai mm. patentin "Punsch-Limonadille". Valitettavasti sähköistysprojekti osoittautui tappiolliseksi ja Gössling haettiin konkurssiin. Adam Victor ampui itsensä 2.7.1909 Loviisan-lahden rannassa. Kaunis Kasino paloi poroksi joskus 1960-luvulla. Muistan infernon hyvin. Tulipalossa kuoli useampikin henkilö.
Adam Victorin veljistä Johan (Janne) Reinhold Gössling kuoli Loviisassa 6.1.1923. Oliko muita?
Paitsi yrittäjyyttä, Loviisan Gösslingit olivat myös musikaalisia. Parikin heistä oli mukana Loviisan torvisoittokunnassa, josta itselläni on todisteena valokuva, jossain arkistoistani. En vain sitä tähän hätään löytänyt.
Loviisan vanhalla hautausmaalla (sen keskivaiheilla ) on kaksikin punaruskeagraniittista Gössling-hautamonumenttia heidän muistokseen. Kävin tervehdyskäynnillä muutama kesä sitten.
Näitä Loviisalaisten vaiheita olen lueskellut vanhoista lehdistä ja tilasinpa jonkun vanhan pienen lehtisen jossa kerrotaan Loviisan museosta. Janne Gössling oli siinä ollut kovasti mukana ja lahjoittanut sinne mm. vanhoja hopeaesineitä ja toimi olikohan rahastonhoitajana.? Mainitsemistasi hautakivistä minulla on kuvia jossain pilvessä. Kävin myös Loviisassa, olisikohan ollut noin 5 vuotta sitten. Muistaisin laittaneeni niitä jonnekin sivustolle ellen ihan väärin muista. Hankin myös hiljattain Wilhelmina Nordströmin kirjoittaman runoteoksen DIKTER vuodelta 1861. Hänen äitinsähän oli Gössling. Itse tykkään kirjoittaa myös kaikenlaista niin runoja kuin muutakin niin jotenkin mahdollisuus saada tuo teos, nappasi sillä hetkellä. Hän oli opettaja ja perusti muutaman tyttökoulun sekä oli Runebergien läheinen perheystävä. Kuvan nähneet sanovat minussa olevan paljon hänen näköään kasvonpiirteissä.
Näitä Loviisalaisten vaiheita olen lueskellut vanhoista lehdistä ja tilasinpa jonkun vanhan pienen lehtisen jossa kerrotaan Loviisan museosta. Janne Gössling oli siinä ollut kovasti mukana ja lahjoittanut sinne mm. vanhoja hopeaesineitä ja toimi olikohan rahastonhoitajana.? Mainitsemistasi hautakivistä minulla on kuvia jossain pilvessä. Kävin myös Loviisassa, olisikohan ollut noin 5 vuotta sitten. Muistaisin laittaneeni niitä jonnekin sivustolle ellen ihan väärin muista. Hankin myös hiljattain Wilhelmina Nordströmin kirjoittaman runoteoksen DIKTER vuodelta 1861. Hänen äitinsähän oli Gössling. Itse tykkään kirjoittaa myös kaikenlaista niin runoja kuin muutakin niin jotenkin mahdollisuus saada tuo teos, nappasi sillä hetkellä. Hän oli opettaja ja perusti muutaman tyttökoulun sekä oli Runebergien läheinen perheystävä. Kuvan nähneet sanovat minussa olevan paljon hänen näköään kasvonpiirteissä.
Wilhelmina Elisabeth Nordström perusti ainakin Heinolaan tyttökoulun ja teki opintomatkoja Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan. Ei tietojeni mukaan avioitunut. Hänen äidin äitinsä Maria Johansdr Skogin tausta on harmittavasti auki. Maria vihittiin 24.10.1782 Michelspiltomissa, Liljendalissa Henrik Carlsson Giöslingin kanssa. En sitten millään löydä Maria Skogille vanhempia! Löytyykö forumilta apua?
Suvun merkittäviin naisiin kuuluu myös Maria Katarina Giöslingin pojantytär Natalia Nordmann, joka tunnetaan parhaiten Ilja Repinin muusana, avovaimona ja filantrooppina. Repin maalasi hänestä useita muotokuvia ja osti Kuokkalan huvilansa (Repino) Natalian nimiin. Natalia kuoli Locarnossa Sveitsissä 28.6.1914 ja Ilja Repin Kuokkalassa 29.9.1930.
Ja totta puhut Tarja! Vertasin Wilhelminan kuvaa omaan kuvaasi facebookissa. Identtisiä ovat! Geenit periytyvat randomisti suvuissa ja sinulle & Wilhelmiinalle "hedelmäpeli" on antanut täyden suoran!
Enemmän Wilhelmina Nordströmistä osoitteessa:
http://www.blf.fi/artikel.php?id=2926
Artikkelissa pistää erityisesti silmääni lause, jonka mukaan Wilhelmina sai tilaisuuden oppia saksaa ja ranskaa Louise Stoffertin saksalaisessa pensionaatissa Systerbäckissä (Siestarjoki). Louisen isä Fredric Michelsson (Feodor Michailovich) Stoffert toimi siellä kuuluisan venäläisen kivääritehtaan lääkärinä. Fredrikin äiti oli Maria Elisabeth Thomaedr Wirenius, Virolahden Kotosesta ja isoäiti Maria Christina Jacobsdr Giös (man). Thomas Wirenius (pistooliseppä) ja Maria Giös(man) oli vihitty Elimäen Ratulassa 20.9.1739. Marian vanhemmat olivat Ratulan Mikkolan Jacob Giösman (1668-1766) ja Gertrud Ericsdr Herckman, esivanhempiani hekin. Olen myös merkinnyt tiedostolleni, että Thomas Wirenius olisi ollut aiemmin aviossa Margareta Johansdr kanssa, joka ilmeisesti oli kuollut Philip-pojan syntymän yhteydessä v. 1735. Pelkkä rohkea arvaus on sensijaan se, että Margareta olisi ollut Giöslingejä ja Wilhelmina Nordström olisi siten saanut oppia aviosukulaisensa (Louise Stoffert) luona.
No joo, en tiedä Wilhelminan ikää kuvassa mutta on minulla hiukan kapeammat leukaperät "vielä" ja paljon olen perinyt äidiltänikin. Mitä tulee tuohon Ilja Repinin ja Natalian suhteeseen niin tätini eli isäni sisko tiesi siitä jotain vaikka muuten oli kovin hiljainen sukutarinoista. Hänellä oli mm. postikortti kehystettynä tauluksi ja tuo kortti on nimenomaan Repinin maalaus. Terttu tädin mukaan heidän isänsä oli jossain vaiheessa asunut/kulkenut Terijoella ja jotenkin hän vaikkei juuri muusta kuin Jumalan sanasta perustanut niin oli tietoinen jollain tasolla sukutaustastamme. Hänen kuolinpäivänsä onkin jäänyt vaivaamaan minua sillä hän viimeisillä voimillaan soitti sairaalasta minulle ja pyysi tulemaan pian että saisi puhua minulle jotain. Olin kesken päivän töissä Helsingissä ja hänet oli vasta aamulla vanhainkodista viety sairaalaan vaikka oli ollut sairaana jo monta päivää. Tyttäreni joka asui lähempänä lähti mutta hänen saapuessa sairaalaan täti oli jo menehtynyt. Sydän petti.
Huomasin, että sukupuusi Genissä yltää vain Johan Giöslingiin ja Ulrica Adamsdr Carianderiin.Toisaalta Genissä on jo juuriltaan täydellisempi sukupuu Axel Rudolfiin asti:
https://www.geni.com/people/Axel-Gustafsson/6000000025691129023
Olisipa hienoa, jos yhdistäminen onnistuisi helposti?
Olen myös hiukan tutkaillut Edla Maria Hansdr (Kuggantas) taustaa, mutta jämähtänyt äidin osalta Maja Lovisa Abrahamsdotteriin, joka rippikirjojen mukaan oli syntynyt joko 10.1.1802, tai 20.1.1802, mutta missä?
Hans Henriksson, Edlan isä, oli varmuudella Kuggantas-rusthollin poika, jonka äidinpuoleiset juuret vievät Lapinjärven Labbyn Petakseen ja Norrbyn Silfastiin ja sieltä edelleen Artjärvelle, kuten Jean Sibeliuksen suora patriarkaalinen linjakin parallellisti. Kenties juuriyhteys olisi korteissa Artjärvellä?
Kiitos linkistä ja muistakin vinkeistä taas Giösling sinulle. En muista ihan mihin asti olen askarrellut tuota puutani ja minulta puuttuu Genistä paljonkin mitä on paperilla. Olen tehnyt myös Geneanet sivustolle puuta ja My heritageen vaikka se taittaa olla yhtä Genin kanssa. Äitini puu taitaa olla My heritagessa. En ole sitä Geniin taitanut laittaa ollenkaan.? Menee vissiin jonnekkin Jumpseniuksen asti vai mikä lie oli pappismies nimeltään ? :D Koitan joulun pyhinä askarrella näitä kasaan kun nyt on näitä joulun valmisteluja tässä. Kolme koiraa ja kissa joiden kanssa sitä rauhassa viettelen. Toki tytär perheineen tarjoaa jouluruuat aattona mutta muuten. Axelin kuolinaika kuten paikkakin on minulla ihan auki mutta vuonna 1926 oli vielä elossa kun vaihtoi työpaikkaa. Oli jossain "konepaja" ? lehdessä ilmoitus. Minulla on ollut Blidit viimeisinpänä mielessä. Heitä olen etsiskellyt ja eräs henkiö myös kanssani etsii heidän tietojaan. Ollaan vaihdettu mielenkiintoisia tietoja...Niihin palaan ehkä täälläkin jos hän antaa luvan tiedustella ?
Jemsoniuksista voisi tulla siis lisää yhteisiä geenejä välillemme, sillä Jämsän kirkkoherra Laurentius Pauli Jemsonius on esi-isäni Jemsonius-Lyra-Bux-Ahlfors-linjalla, joka vie Elimäen Ratulaan.
Blideistä kuulisin mielelläni lisää.
Jouluterveiset aurinkoisesta ja sopivan lämpimästä Riadista kaikille Forumin jäsenille ja lukijoille!
Kiitos sinne Riadiin ja Hyvää joulua myös täältä lumisista Keski-Suomen maisemista. Melkein tuli musta joulu mutta aamuyön ja aamupäivän aikana ilokseni maa peittyi valkeaan vaippaan. Tuohon Ilja Repiniin palatakseni minullakin on yksi arvoituksellinen maalaus jonka minun mielestäni on signeerannut joku Gössling, etunimestä on vaikeaa saada tolkkua. Se tuli tätini jäämistöstä minulle ja on jostain Karjalan mailta asti tullut suvussa mukana, koska kehykset ovat sitä raskasta leveää mallia, kuten silloin oli tapana. Lapsuuden kodissani oli näitä muitakin, mutta valitettavasti siivousintoinen tätini äidin puolelta, ja velipuoleni päättivät että ne ovat rumia, ja hävittivät kaiken vanhempieni kuoleman jälkeen. Sinne meni vanhat mööbelitkin varastosta kaatikselle. Olivat varmaan isäni lapsuuden aikaisia. Tummia raskaita kalusteita.Nyt niitä näkee myytävän antiikkina. Taulusta vielä että piti kysymäni, että onko tullut kenelläkään vastaan sellaista Gösslingiä jolla olisi ollut maalausharrastusta tai -taitoa. Taulu ei ole mikään huono teos, sen minäkin ymmärrän. Jotain lahjoja sen maalarilla on ollut.Tätini Tertun en tiedä maalanneen mutta hän oli tosi taitava käsityöihminen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.