Juuso Runtti Kiimingistä [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Juuso Runtti Kiimingistä

Jouni Kaleva

29.11.20, 19:11

emankinen

29.11.20, 22:31

Joseph (Juuso) Runtti (sukunimi aik. Runttila ja Manninen; 2. maaliskuuta 1854 Kiiminki 16. huhtikuuta 1927 Oulu) oli suomalainen maanviljelijä ja vanhoillislestadiolainen maallikkosaarnaaja. Hän toimi Suomalaisen puolueen ja kokoomuksen kansanedustajana 1900-luvun alkupuolella. Runtin vanhemmat olivat maanviljelijä Paavali Runttila ja Liisa Huttu. Hän toimi maanviljelijänä Kiimingissä ja oli myös maallikkosaarnaajana vuodesta 1877 alkaen. Runtti oli Kiimingissä kunnallisten ja kirkollisten kassojen hoitaja ja hän toimi palo- ja eläinvakuutusyhtiöiden asiamiehenä. Juuso Runtti oli naimisissa vuodesta 1875 Maria Holman kanssa. Runtti oli kansanedustajana 1907 1908 ja 1917 1919 edustaen Oulun läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän kuului kokoomuksen eduskuntaryhmään 9. joulukuuta 1918 alkaen. Runtti oli myös presidentin valitsijamiehenä vuoden 1925 presidentinvaaleissa. Hän oli Kiimingin kuntakokouksen puheenjohtajana ja oli lisäksi kirkolliskokouksen jäsenenä. (Wikipedia)

Löytyykö tämmöisen merkkimiehen esipolvia valmiina?

Ohessa alla isälinjaa. Tiedot varauksella.
Erik (Eric) KAKKO ca 1480-
|
Henrik Erikinpoika (Henric Ericsson) KAKKO ca 1512-
|
Sipo Henrikinpoika (Sigfrid Henricsson) KAKKO ca 1545-
|
Esko Siponpoika (Eskil Sigfridsson) KAKKO ca 1575-1663
|
Matti Eskonpoika (Mats Eskilsson) LESKELÄ (KAKKO) ca 1607-1689
|
Juho Matinpoika (Johan Mattsson) LESKELÄ (ESKOLA) ca 1652-ca 1713
|
Pekka Juhonpoika (Pehr Johansson) KANNIAINEN (PONDO) 1696-1770
|
Juho Pekanpoika (Johan Pehrsson) RUNTTI (KANNIAINEN, ESKOLA) 1736-
|
Juho Juhonpoika (Johan Johansson) RUNTTI 1771-1809
|
Paavo Juhonpoika (Påhl Johansson) RUNTTILA 1807-
|
Juuso/Jooseppi Paavonpoika (Josef/Joseph Påhlsson) RUNTTILA 1854-1927

Jouni Kaleva

30.11.20, 08:38

emankinen

30.11.20, 09:45

Kiitos pikaisesta vastauksestasi!

Tuossa ketjussa on entisiin tietoihini verraten heikko lenkki tuossa:

Juho Matinpoika (Johan Mattsson) LESKELÄ (ESKOLA) ca 1652-ca 1713
|
Pekka Juhonpoika (Pehr Johansson) KANNIAINEN (PONDO) 1696-1770

Karjalankylän Leskelässä on rippikirjoissa näkyvissä varsin täydellisesti Juho Matinpk. Leskelän lapsisarja, mutta ei näy Pekka-poikaa, ei myöskään Iin kastetuissa Hiskissä ketään tähän sopivaa Pekkaa. Olisiko tähän kytkentään jotakin viitettä Kiimingissä näkösällä?

PS: tämä Juho Matinpoika on ollut koko ajan Leskelä. Onkohan Eskola tullut siitä, että Juhon vihkimerkintään 20.12.1684 on Hiskissä kirjattu nimeksi Eskola. Originaalissa se on selvästi Leskelä. (aukean oik. puolin alin vihkiminen) http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1680-1700_ik255/3.htm

Ollos hyvä!
Ei ole tarkempaa tietoa Kiimingistä. Tieto on epävarma. "Tiedot varauksella"
En ole itse tutkinut sitä tarkemmin.
https://www.geni.com/people/Pekka-Kanniainen-eli-Ponto/6000000065054678856

Kyllä näyttäisi että Leskelä sukunimi on tullut vihkimerkinnästä vaikkakin Hiskiin merkitty Eskola?
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2xococ?fi+0110+vihityt+52 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1680-1700_ik255/3.htm

tellervoranta

30.11.20, 15:57

tellervoranta

30.11.20, 16:00

Tässä on 1.rippikirja Eskolasta Isonvihan jäkeen.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=29&kuid=7297443&amnimeke=Haukiputaan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1731-1754+%28IAa%3A1%29&ay=824538&sartun=90863.KA&atun=184276.KA&ay2=115594

Jouni Kaleva

30.11.20, 16:10

Juuso Runtti ja vaimonsa Maria Holma olivat sukua ja tulisiko tästä Holman suvun selvityksestä nimi Eskola-Kanniainen. Kahden veljeksen Juhon ja Pekan vanhemmiksi on merkitty Pekka Juhonpka Eskola-Kanniainen 1696-1770 ja Kaarina Heikintr Sipola 1702-1779 Kiiminki.
Eskola No24/20 ja Sipola 28/24 sijaitsevat Kiimingin kirkon lähellä, joen toisella puolella ja isonvihan aikaan autioituvat.
Kanniala-Ponto no 25/21 sijaitsee kunnan keskustassa.

Tällä Forumilla on selvitelty Eskolan-talon vaiheitakin, mutta en löydä sitä selvitystä.

Kiitos Tellervo

Tämä selventää kysymystä. Kiimingissä on Eskolan talo. Sen sijaan Iissä ei ole Eskolaa, eikä Eskola-nimisiä henkilöitäkään ennen 1800-lukua.

Siispä epäilen, että jossakin on vedetty virheellisiä yhtäläisyyksiä, kun on etsitty isää tuolle Pekka Juhonpk. Eskola-Kanniaiselle, s. 1696.
Iistä ei löydy tätä isää, ei ainakaan Karjalankylän Leskelästä. Kyseessä siis näyttäisi olevan vain Hiski-tallentajan tai edeltäneen Mustan kirjan kirjurin erhe (Juho Leskelän vihkimerkinnän virheellinen muuntuminen Eskolaksi), joka tässä jäänyt elämään sukutauluihin.

Mistäs muuten on saatu tämän Pekan syntymävuosi 1696? Hän taisi kuolla 2.6.1770 "73v2kk" iässä (Hiski) jolloin siitä laskien olisi synt. n. 4/1697.

tellervoranta

30.11.20, 17:33

Syntymävuosi on saatu ko sukuselvityksestä, mihin merkitty s.lokakuussa 1696, k.2.6.1770.
Olen muuten sukulainen Juuso Runtin jälkeläisten kanssa, kun Juuso Runtin tytär Hilja oli aviossa isäni sisarenpojan Martti Karjalaisen kanssa. Olen käynyt serkkujeni kanssa Hilja Karjalaisen luona, kun serkku-Martti oli jo kuollut.Vieläkin yhteyksiä ko perheeseen.

tellervoranta

01.12.20, 18:02

No niin. Edellinen sanonta sukulainen oli huumoria...

Ja nyt asiaan. Pekka Juhonpoika Eskola-Kannianen? s.1696 on renkinä Pekka Pekanpoika Kanniaisen k.n.1734 talossa ja näkyy myös aviossa Kaarina Heikintr Sipolan kanssa. Minulla on heille lapsina Juho s.18.12.1736 Kiiminki sekä Pekka s.5.10.1740.( Pojat avioituvat Putkosen sisarusten kanssa)
Täältä perhe muuttaa Eskolan taloon.
Pekka Juhonpka s.1696 näkyy Kanniaisessa 1. kerran vuonna 1734.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=22&kuid=7297431&amnimeke=Haukiputaan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1731-1754+%28IAa%3A1%29&ay=824538&sartun=90863.KA&atun=184276.KA&ay2=115594

s.peltonen

07.12.20, 00:54

Tervehdys Kaikki,

Mistäs muuten on saatu tämän Pekan syntymävuosi 1696? Hän taisi kuolla 2.6.1770 "73v2kk" iässä (Hiski) jolloin siitä laskien olisi synt. n. 4/1697.

Pekan syntymäajaksi mainitaan lokakuu 1696 vuosien 1749-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297580) ja 1759-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295629) (vuoteen 1761 saakka) rippikirjoissa (Eskolan talo), sekä vuosien 1759-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295606) (vuodesta 1762 alkaen) ja 1765-1770 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295611) rippikirjoissa (Kanniainen eli Ponto). Tosin tuon ajan rippikirjoihin kirjatut syntymäajat saattoivat heittää useita vuosia suuntaan taikka toiseen.

Pekka Juhonpoika Kanniainen ja Karin Heikintytär Sipola vihittiin 31.10.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319073). He saivat kolme poikaa: Juhon (s.18.12.1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318930), isänsä isän kaima), Pekan (s.05.10.1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318949), isänsä kaima) ja Heikin (s.07.06.1746 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318966), äitinsä isän kaima).
Perhe kirjataan henkikirjoissa Eskolan taloon vuodesta 1743 alkaen. Perhe kirjataan Kanniainen eli Ponto taloon vuodesta 1763 alkaen.

Kun talot vuoden 1727 maakirjassa saivat talonumerot, sai tämä neljännesmanttaalin Kanniainen eli Ponto talo talonumeron N:o 25. Talo kirjataan talonumerolla N:o 25 vielä vuoden 1855 maakirjaan. Vuoden 1875 maakirjassa talojen kyläjakoa ja talojen numerointia muutetaan, ja tuolloin (Kanniainen eli) Ponto talo saa talonumeron N:o 21 (tämä siksi, että pienemmällä talonumerolla aiemmin olleet talot N:o 1, N:o 15, N:o 19 ja N:o 21 siirrettiin Huttu kylään). Vuoden 1905 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918616) maakirjassa kerrotaan, että (Kanniainen eli) Ponton talo lunastettiin perintötaloksi vuonna 1767; taloon lisättiin vuoden 1781 verollepanossa 5/24 manttaalia kruununluontoista maata, mikä osa lunastettiin perinnöksi 29.10.1805. Vuoden 1830 maakirjaan talo kirjataan vielä nimellä Kanniala. Vuoden 1845 maakirjaan talo kirjataan jo nimellä Pondo, ja vuodesta 1875 alkaen talon nimeksi kirjataan Ponto.

Pekka Juhonpoika Kanniainen eli Ponto menehtyy 02.06.1770 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319545) ja vaimo Karin Heikintytär seuraa puolisoaan 19.11.1779 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319564). Pekka Juhonpoika Kanniaissen ja vaimo Karin Heikintyttären perukirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77218129) on päivätty 29.03.1780. Perukirjassa mainitaan pariskunnan lapset Juho, Pekka ja Heikki; perintöön kuuluu runsaasti irtaimistoa sekä Alakiimingissä sijaitseva Kanniaisen (eli Ponton) N:o 25 neljännesmanttaalin perintötalo, jossa poikien mainitaan asuvan.

Juho Pekanpoika Eskola (eli Kanniainen eli Ponto) avioitui 28.03.1756 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319081) Marketta Pekantytär Putkosen kanssa. Pekka Pekanpoika Kanniainen eli Pondo avioitui 21.01.1766 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319085) Karin Pekantytär Putkosen kanssa. Heikki Pekanpoika Kanniainen (eli Ponto) vihittiin vilhkirjan mukaan 04.02.1783 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9484697) piika Liisa Matintytär Saarelan kanssa; myöhemmissä rippikirjoissa Heikin vaimon nimeksi kuitenkin kirjataan Liisa Juhontytär.

Vuoden 1794 talvikäräjillä (KO b:6:268, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu, ja oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25553761)) lainhuudatetaan Kanniainen (eli Ponto) N:o 25 talon kauppa. Pekka Pekanpoika Kanniainen oli ostanut veljensä Heikki Pekanpoika Kanniaisen kolmanneksen tilasta 24.10.1791. Samoin Pekka Pekanpoika oli ostanut veljensä Juho Pekanpoika Kanniaisen eli Runtin kolmanneksen 20.01.1794 (tuolloin Juho asui jo Runtin talossa).

Lautamies poika Juho perheineen kirjataan Ponton taloon viimeisen kerran vuoden 1790 henkikirjassa. Seuraavasta vuodesta alkaen Juho perheineen kirjataan Alakiimingissä sijaitsevaan Runtin talon. Kun talot vuoden 1727 maakirjassa saivat talonumerot, sai tämä neljännesmanttaalin Runtin talo talonumeron N:o 20. Samaisella talonumerolla se kirjataan vielä vuoden 1855 maakirjaan. Kun vuoden 1875 maakirjassa Vuoden 1875 maakirjassa talojen kyläjakoa ja talojen numerointia muutetaan, ja tuolloin Runtin talo saa talonumeron N:o 17. Vuoden 1905 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918615) maakirjan mukaan Runtin talo lunastettiin perintötaloksi 26.07.1758; vuoden 1781 verollepanossa taloon lisättiin 1/6 manttaalia kruununluontoista maata, mikä osuus siirrettiin perintöluontoiseksi 29.12.1894.

Iin talvikäräjillä 28.02.1799 (KO b:8:290, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25542014)) lainhuudatetaan Runtin talon kauppa. Lautamies Juho (Pekanpoika) Kanniainen oli ostanut kolmanneksen Runtin talosta Paavo Pekanpoika Putkoselta ja tämän vaimolta Marketta Jaakontytär Runtilta; kyseessä oli Marketta Jaakontytär Runtin perintöosuus kyseisestä talosta. Pöytäkirjassa mainitaan, että Juhon pojat Pekka ja Juho omistivat talosta ennestään 2/3, joten Runtin talo oli tämän kaupan jälkeen Pekka Juhonpoika Kanniaisen ja hänen kahden poikansa omistuksessa. En äkkimiten onnistunut löytämään lainhuudastusta Juho ja Pekka poikien talon ostamisen tiimoilla. Juho pojan osuus talosta saattaisi juontaa siitäkin, että hän oli avioitunut 26.04.1793 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9484698) Valpuri Jaakontytär Runtin kanssa.

-

Uskoisin, että renkinä Kanniaisen (eli Isokaniainen) talosta Eskolan taloon ja sieltä Kanniainen eli Ponto taloon muuttanut Pekka Juhonpoika Kanniainen olisi sama henkilö kuin Juho Pekanpoika Kanniaisen poika Pekka Juhonpoika Kanniainen. Pieni epävarmuus jää siihen, ovatko nämä kaksi Pekka Juhonpoika Kanniaista sama henkilö, mutta uskoisin varsin hyvällä todennäköisyydellä näin olevan.

Pekka Juhonpoika Kanniaisen isäpolvea (i - isä, ii - isän isä, jne.):
i: Juho Pekanpoika Kanniainen
- puoliso: Valpuri
- lapsia: Pekka Juhonpoika
- Juho isännöi 1700-luvun alussa sitä Kanniaisen taloa, jota myöhemmin kutsutaan Isokanniaiseksi, 1727-1732 talonumerolla N:o 8, 1733-1855 talonumerolla N:o 6, ja vuodesta 1875 alkaen talonumerolla N:o 5
- Juho oli sisarussarjansa vanhin poika
- Juhon poika Pekka Juhonpoika luovutti perintöoikeutensa ja perintöosuutensa Kanniaisen talosta isänsä pikkuveljelle Pekka Pekanpolle vuonna 1723 (tuolloin Juho oli jo edesmennyt)
- Juho ja hänen vaimonsa Valpuri kirjataan henkikirjoissa Kanniaisen taloon vuodesta 1696 alkaen
Juho kirjataan vielä vuoden 1706 henkikirjaan, mutta tuolloin hänet mainitaan raihnaiseksi eikä hänestä makseta henkirahaa;
vuodesta 1708 alkaen henkikirjoissa Kanniaisen taloon ensimmäisen kirjataan Pekka (Pekanpoika) Kanniainen, ja henkirahaa maksetaan myös veljen (Juho Pekanpojan) vaimosta Vapurista ja Simo veljestä.
ii: Pekka Eskonpoika Kanniainen, s.n.1655, +1715
- puoliso: Karin Juhontytär
- lapsia: Juho, Esko, Anna, Pekka, Simo, Erkki, Heikki; mahdollisesti myös: Liisa
- äiti: isän puoliso Kirstin Pekantytär, joka oli aiemmin avioliitossa Niilo Tapaninpoika Väänänen eli Karjalaisen kanssa
- Pekka isännöi n.1677-n.1701 sitä Kanniaisen taloa, jota myöhemmin kutsutaan Isokanniaiseksi
- Pekka ja hänen vaimonsa Karin Juhontytär kirjataan henkikirjoissa Kanniaisen taloon vuodesta 1675 alkaen
- Pekasta maksetaan viimeisen kerran henkirahaa vuonna 1702 ja vaimo Karinista vuonna 1703
iii: Esko Erkinpoika Kanniainen
- puoliso: Niilo Tapaninpoika Väänänen eli Karjalaisen leskivaimo Kirstin Pekantytär, +1684
- lapsia: Pekka, Erkki, Anna, Karin, Simo; luultavasti myös: Juho
- lapsipuolia: Helga Niilontytär, Kirstin Niilontytär, Tapani Niilonpoika, Jaakko Niilonpoika
- Kanniaisen puolenmanttaalin talo jaettiin vuoden 1676 tietämillä Eskon ja hänen veljensä Erkki Erkinpoika Kanniaisen kesken kahdeksi neljännesmanttaalin taloksi;
Eskon taloa kutsutaan myöhemmin Isokanniaiseksi ja Erkki veljen talo jää nimelle Kanniainen; Erkki veljen talolla on vuosina 1727-1732 talonumerona N:o 9, 1733-1855 N:o 8, ja vuodesta 1875 N:o 7
iiii: Erkki Eskonpoika Kanniainen, s.n.1560
- Erkki Eskonpoika isännöi n.1601-n.1634 Kanniaisen puolenmanttaalin uudistilaa (samainen talo, jonka isännöintiä jatkaa Erkki Erkinpoika Kanniainen ja joka sittemmin jaetaan Erkki Erkinpojan ja Esko Erkinpojan kesken)
Erkki kirjataan kymmenesluetteloihin vuodesta 1601 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1607 alkaen; hänen talonsa kirjataan vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (kyseessä ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus)
- Erkki kirjataan veroluetteloihin toisinaan nimellä Erkki Kanniainen ja toisinaan nimellä Erkki Eskonpoika
- Kun talot vuoden 1606 maantarkastuksessa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) saavat manttaaliluvut, tulee Erkki Eskonpojan talon kooksi neljännesmanttaali;
talon koko näyttäisi nousevan kolmannesmanttaaliin vuoden 1631 tietämillä ja puoleen manttaaliin vuoden 1647 tietämillä
ja puolenmanttaalin kokoisena talo näyttäisi säilyvän, kunnes se vuoden 1767 tietämillä jaetaan kahdeksi neljännesmanttaalin taloksi veljesten Erkki Erkinpojan ja Esko Erkinpojan kesken;
syy manttaaliluvun nousemiseen on jäänyt epäselväksi, ehkä taloon yhdistettiin maata jostain muusta talosta
- vielä vuoden 1615 kantoluettelossa Erkin taloon kirjataan pariskunta, mutta vuoden 1616 kantoluettelossa Erkin taloon kirjataan leskimies ja piika
- vuoden 1618 ruodutusluetteloon Erkin talo kirjataan nimellä Erkki Kanniainen ja taloon kirjataan isännän lisäksi yksi ruodutusikäinen ja -kuntoinen poika
- Erkki kirjataan veroluetteloihin viimeisen kerran patronyymillä vuoden 1624 maantarkastuskirjassa
(kyseiseen luetteloon kirjatut isännät ovat ajan tasalla, eli ovat suurella todennäköisyydellä tuolloin elossa ja toimivan talojensa isäntinä)
- vuosien 1626-1645 veroluetteloihin Erkin talo kirjataan Erkki Kanniaisen nimellä, ilman patronyymiä;
vuodesta 1647 alkaen talo kirjataan Erkki Erkinpojan nimellä, joten viimeistään tuolloin Erkki Eskonpojan isännyyden aika on päättynyt
- On mahdollista, vaikkakin erittäin epävarmaa, että Kanniainen eli Ponto uudistilan vuoden 1618 tietämillä perustanut Tuomas Kanniainen (s.n.1571) olisi Erkki Eskonpoika Kanniaisen veli.
Tuomas Kanniaiselle kirjataan patronyymi vuoden 1645 autiotaloluettelossa; tuolloin talo kirjataan autiona Tuomas Eskonpoika Kanniaisen nimellä.
- Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Erkki Kanniaisen iäksi mainitaan 80 vuotta, ja vuoden 1630 ruodutuksessa Erkki Kanniaisen iäksi mainitaan 70 vuotta.
Mikäli ikä on ruodutusluettelossa suurinpiirten oikein kirjattu, niin Erkillä olisi aika paljon ikäeroa Erkki Erkinpoika Kanniaiseen ja Esko Erkinpoika Kanniaiseen.
On mahdollista, että Erkki Eskonpoika olisi Erkki Erkinpoika Kanniaisen ja Esko Erkinpoika Kanniaisen isoisä ja poikien isä olisi hypoteetinen Erkki Erkinpoika.
Mutta voi olla niinkin, että Erkki Eskonpoika on Erkki Erkinpoika Kanniaisen ja Esko Erkinpoika Kanniaisen isä,
ja että Erkki Eskonpojalla oli useampia avioliittoja ja pojat Erkki ja Esko syntyivät isän varttuneemmalla iällä solmitusta liitosta vaimon ollessa puolisoaan nuorempi.
Saattaa olla, että vuoden 1618 kantoluettelossa Erkki Eskonpojan taloon kirjattu leskimies oli isäntä itse, ja hän olisi sen jälkeen solminut vielä avioliiton, josta osa Erkin lapsista olisi sitten syntynyt.
Sitäkin tapahtui, että saman miehen kahden peräkkäisen vaimon ikäeroa oli yli 50 vuotta, mutta yleensä peräkkäisten vaimojen ikäero oli toki reilusti pienempi.
Painotettakoon vielä sitä, että tämä on vain arvuuttelua ja ei ole varmuutta siitä, että Erkki Eskonpoika Kanniaisella olisi ollut useampia avioliittoja.

Vuoden 1655 talvikäräjillä (KO: a:9:11, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708811)) Erkki Erkinpoika Kanniainen esitti 24.03.1653 tehdyn inventaarion ja perinnönjakokirjan Kanniaisen talosta.
Talon perillisiksi mainitaan sisarukset Jaakko Kanniainen, Esko Kanniainen, Marketta Kanniainen, Juliana Kanniainen ja Karin Kanniainen.
Mainittu veli Jaakko Kanniainen saattaisi olla Jaakko Erkinpoika Kanniainen, joka muutti vuoden 1654 tietämillä Alakiimingissä sijaitsevaan Karjalaisen taloon (Jaakko kirjattiin Karjalaisen taloon vuosien 1654-1660 henkikirjoissa, vuosina 1654-1655 nimellä Jaakko Kanniainen ja sen jälkeen nimellä Jaakko Erkinpoika). Kyseessä saattaa olla sama alakiiminkiläinen Jaakko Erkinpoika Kanniainen, joka haudattiin 22.11.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318786). Tämän Jaakko Erkkipoika Kanniaisen veljenpoika ja täyskaima Jaakko Erkinpoika Kanniainen avioitui Brita Pentintyttären kanssa ja muutti Haukiputaan Kauppilan taloon ja ryhtyi Jaakko Martinpoika Kauppilan syytinkimieheksi. Jaakko Erkinpoika Kanniaisen (senior) muuttaminen Karjalaisen taloon ajoittuu siihen, kun Karjalaisen talon aiempi isäntä Niilo Tapaninpoika Väänänen oli edesmennyt. Niilo Tapaninpoika Väänäsen leskivaimo puolestaan avioitui Jaakko Erkinpoika Kanniaisen veljen Esko Erkinpoika Kanniaisen kanssa.
Juliana ei tuohon aikaa ole Iin seudulla kovinkaan yleinen nimi, joten on mahdollista, että jakokirjassa mainittu sisar Juliana saattaisi olla Jaakko Simonpoika Jaaran (n.1613-08.06.1689) kanssa avioitunut Juliana Erkintytär; asiaan jää kuitenkin merkittävää epävarmuutta.

Erkki, Karin ja Marketta ovat tuohon aikaan niin yleisiä nimiä, joten Marketta Erkintyttäriä ja Karin Erkintyttäriä Iinkin seudulla on paljon.
Erkki Erkinpoika Kanniaisen sisaren Maketta Erkintyttären osalta voisi tehdä erittäin epävarman arvauksen, että hän ehkä saattaisi olla Simo Paavonpoika Haipuksen vaimo Marketta Erkintytär.
Korostettakoon, että tämä on vain hatara arvaus, ja arvauksen perusteet ovat heikot. Simo Paavonpoika Haipuksen vaimo Marketta haudattiin 07.11.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318783). Vuoden 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018) henkikirjassa Haipuksen taloon kirjataan (Simo Paavonpoika Haipuksen poian) Matti Simonpoika Haipuksen äiti Marketta Erkintytär. Tuon jälkeen Marketasta ei enää makseta henkirahaa. Vuoden 1699 talvikäräjillä (KO a:20:513, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697058)) luetellaan edesmenneen Paavo Simonpoika Haipuksen lapset: Matti, Simo, Jaakko, Marketta, Juliana, Brita ja Karin. Juliaanaa lukuun ottamatta tytärten nimet ovat erittäin yleisiä; mikäli lasten äiti Marketta Erkintytär olisi ollut Kanniaisen perinnönjakokirjassa mainittu Marketta, olisi Juliana Haipus saattanut saada etunimensä äitinsä sisaren mukaan.
Vuoden 1664 kesäkäräjillä (KO a:11:429, oikeanpuoleisen sivun toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712077)) alakiiminkiläinen Simo Paavonpoika sai sakot, kun oli syyttänyt Erkki Kanniaista: "beskyllte Erich Kanninen att hafwa stuhlit doomare och laghmans doomar på sine ägor". En oikein ymmärtänyt mitä tämä tarkoittaa tarkoittaa. Tarkoittaako tämä sitä, että Simo Paavonpoika (Haipus) syytti Erkki (Erkinpoika) Kanniaista tuomiokirjelmien varastamisesta, vaiko sitä että Simo olisi syyttänyt Erkin pimittäneen tietoja omistuksistaan tuomioihin liittyen, vaiko sitä että Simo olisi syyttänyt Erkin kähveltäneen joko Simon taikka Erkin omistuksiin liittyviä tuomiokirjelmiä, vai tarkoittaako tämä joitain aivan muuta. Mikäli kyseessä olisi tuomiokirjelmät, jotka liittyisivät Kanniaisen talon omistuksiin, niin se saattaisi tukea sitä, että Simo Haipuksen vaimo Marketta Erkintytär olisi ollut Erkki Kanniaisen sisar ja kyseessä olisi ollut Marketan perintöön liittyviä tuomioita. Liikaa epävarmuutta liittyy tähänkin.
Mainittakoon vielä, että Simo Paavonpoika Haipuksen ja Marketta Erkintyttären pojan (Simo Simonpoika Haipuksen eli Putkosen) tytär Karin Simontytär Haipus ja hänen lapsiaan oli Pekka Juhonpoika Kanniaisen (eli Eskolan eli Ponton) lasten kummien joukossa. Pekka Juhonpoika Kanniaisen esikoisen (Juhon) kummien joukossa oli Simo Matinpoika Tiri (Karin Simontytär Haipuksen poika), keskimmäisen pojan (Pekan) kummien joukossa oli Heikki Tiri (Karin Simontytär Haipuksen jälkimmäinen puoliso) ja vaimo Karin Simontytär, Simo Matinpoika Tiri (Karin Simontytär Haipuksen poika) ja Maria Heikintytär Tiri (Karin Simontytär Haipuksen tytär). Mikäli Simo Paavonpoika Haipuksen vaimo Marketta Erkintytär olisi ollut Kanniaisen talon tyttäriä, olisi Karin Simontytär Haipus ollut Pekka Juhonpoika Kanniaisen (eli Eskolan eli Ponton) isän pikkuserkku. Tämä sukulaisuus ei kuitenkaan ole niin läheinen, että sen voisi katsoa olleen syynä kummiuteen, ellei sitten perheiden yhteydenpito olisi jatkunut kiinteänä vuosikymmenten saatossa.

Vuoden 1673 kesäkäräjillä (KO a:13:240; vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715338)) nimismies Casper Forbus ja pitäjänkirjuri Gabriel Tuomaanpoika nimettiin osapuolten pyynnöstä selvittämään Erkki Erkinpoika Kanniaisen ja hänen veljensä Esko Erkinpojan välistä kiista (koti)talosta. Ja vuodesta 1676 alkaen puolenmanttaalin Kanniaisen talo aletaan kirjataan kahtena neljännesmanttaalin talona; toista isännöi Erkki Erkinpoika ja toista Esko Erkinpoika.

-

Vuoden 1750 kesäkäräjien ilmoitusosassa (KO b:2:44, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25564462)) kerrotaan, että Pekka Juhonpoika Kanniainen oli 13.03.1723 tehnyt kauppakirjan isänsä veljen Pekka Pekanpoika Kanniaisen kanssa Alakiimingissä sijaitsevasta Kanniaisen 1/4 manttaalin perintötilasta. Kauppakirjassa ei kuitenkaan ollut mainittu kauppasummaa. Silloisen ostajan poika (Juho Pekanpoika Kanniaisen serkku) Jaakko Pekanpoika halusi vahvistaa kaupan uudelleen ja sille tehtiin ensimmäinen lainhuudatus (Pekka Pekanpoika Kanniainen oli haudattu 03.06.1736 ja taloa isännöi nyt hänen poikansa Jaakko Pekanpoika). Jaakko Pekanpoika kertoo myös, että hänen isänsä veljelle Heikki Kanniaiselle oli maksettu 145 kuparitaaleria ja toiselle isän veljelle Simo Kolehmaiselle (Simo Pekanpoika Kanniainen oli lunastanut Kolehmaisen kruununtalon talon isännöintioikeuden 20.07.1719 Klemet Heikinpoika Kolehmaiselta ja muuttanut perheineen Kolehmaisen taloon) oli maksettu 50 kuparitaaleria ja 12 äyriä 29.12.1747, ja mainitulle isän veljenpojalle Pekka Juhonpojalle oli maksettu 120 kuparitaaleria. Koska summat eroavat näin paljon toisistaan, on summista luultavasti jätetty pois aiemmin maksettuja osuuksia. Toinen lainhuudatus tehtiin vuoden 1751 talvikäräjillä (KO b:2:71, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25564631)) ja kolmas lainhuudatus samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO b:2:124, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25564684)).

Lainhuudatuksessa mainittua 13.03.1723 tehtyä talokauppaa käsiteltiin vuoden 1723 kesäkäräjillä (KO a:39:1946, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622724)). Pekka Pekanpoika Kanniainen oli tuolloin sairaana ja häntä käräjillä edusti luutnantti Erkki Granberg. Pekka Juhonpoika Kanniaisella oli perintöoikeus Alakiimingissä sijaitsevaan neljännesmanttaalin Kanniaisen perintötaloon, koska hänen edesmennyt isänsä (Juho Pekanpoika Kanniainen) oli ollut veljeksistä vanhin. Pekka Juhonpoika oli 13.03.1723 allekirjoitetulla sopimuksella luovuttanut talon perintöoikeuden edesmenneen isänsä veljelle Pekka Pekanpoika Kanniaiselle.

Samaisilla käräjillä luutnantti Erkki Granberg esitti sairaana olevan Pekka Pekanpoika Kanniaisen puolesta mainitun Pekka Pekanpojan, tämän veljen Heikin ja veljenpojan Pekka Juhonpojan kesken tehdyn jakokirjan talon irtaimistosta perustuen vuonna 1718 tehtyyn inventaarioon (KO a:39:1962, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622732)). Sopimuksessa on todistajana mm. Heikki Heikinpoika Kanniainen, joka isännöi sitä Kanniaisen taloa, josta Pekka Pekanpoika Kanniaisen talo oli aikoinaan (vuoden 1676 tietämillä) irtautettu. Heikki Heikinpoika Kanniainen (s.20.01.1691) oli Pekka Pekanpoika Kanniaisen ja tämän sisarusten pikkuserkku. Pöytäkirjassa näkyvät puumerkit ovat paljolti samankaltaiset veljeksillä Pekka Pekanpoika ja Heikki Pekanpoika Kanniaisella, heidän veljenpojallaan Pekka Juhonpojalla sekä heidän pikkuserkullaan Heikki Heikinpoika Kannaisella.

Pekka (Juhonpoika) kirjataan veljenpoikana Pekka (Pekanpoika) Kannaisen taloon vielä vuoden 1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10657744) henkikirjassa. Samaisena vuonna Pekka Juhonpoika Kanniainen avioitui Karin Heikintytär Sipolan kanssa.
Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906767) vuonna Pekka Juhonpoikaa ei kirjata Kannaisen taloon, mutta tuolloin Simo Kontion taloon kirjataan renki Pekka ja tämän vaimo Karin. Simo (Simonpoika Haipuksen eli) Kontion vaimo oli Brita Heikintytär Sipola, joka sopisi olemaan Pekka Juhonpoika Kannaisen vaimon Karin Heikintytär Sipolan sisar. Vuosien 1734-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297433) rippikirjassa Simo Kontion taloon kirjataan emännän (Brita Heikintytär Sipolan) sisar Karin vuosina 1743 ja 1736. Vuosien 1736 kirjaukset sopisivat siihen, että tuolloin talossa olisivat asuneet Brita Heikintytär Sipola ja tämän tuore aviopuoliso Pekka Juhonpoika Kanniainen (vaikkakin rippikirjassa Pekka Juhonpojan vuoden 1736 kirjaukset on kirjattu Kanniaisen taloon). Vuodesta 1737 alkaen renki Juho Pekanpoika ja vaimo Karin Heikintytär kirjataan rippikirjoissa Pekka Pekanpoika Kanniaisen leskivaimon Valpuri Jaakontyttären emännöimään Kanniaisen taloon.

Vuoden 1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983403) henkikirjassa Kanniaisen taloon kirjataan Pekka (Pekanpoika) Kanniainen (jonka mainitaan menehtyneen, hänet haudattiin 03.06.1736), tämän leskivaimo Valpuri (Jaakontytär Ollila), renki Pekka ja tämän vaimo Karin. Tämä sopisi siihen, että Pekka Juhonpoika Kanniainen palasi vaimonsa kanssa Kannaisen taloon setänsä kuoltua.
Renki Pekka vaimonsa Karinin kanssa kirjataan Kanniaisen taloon vielä vuoden 1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12242244) henkikirjassa.
Vuoden 1742 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305468) henkikirjassa Kanniaisen taloon kirjataan leskivaimo Valpuri, renki Pekka, renkipoika Heikki ja tytär Valpuri. Tuolloin henkirahaa ei makseta Pekka rengin vaimosta, joten on vaikea sanoa onku kysessä sama Pekka kuin aiempina vuosina.
Vuoden 1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305844) henkikirjassa Pekkaa ei enää kirjata Kanniaisen taloon; tuolloin taloon kirjataan Kanniainen Heikki (joka on edesmenneen Pekka Pekanpoika Kanniasen vävy Heikki Klemetinpoika Kolehmainen) ja tämän vaimo Karin (Pekantytär Kanniainen).
Samaisen vuoden henkikirjassa Pekka ja tämän vaimo Karin kirjataan ensimmäistä kertaa Eskolan taloon.

Vuoden 1742 kesäkäräjillä (KO:a:195, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24697199)) kerrotaan Pekka Kanniaisen saaneen 07.07.1742 isännöintioikeuden Eskolan autioon kruununtaloon, kunhan hän maksaisi pois talon kruunun rästit. Samoin kerrotaan, että Pekka Kanniainen oli seitsemän vuoden ajan auttanut ylläpitämään Kanniaisen taloa leskivaimo Valpuri Jaakontyttären lasten ollessa alaikäisiä. Jutussa ei mainita sitä, että Pekka olisi leskivaimo Valpurin edesmenneen puolison veljenpoika. Uskoisin kuitenkin niin, että Pekka Pekanpoika Kanniaisen veljenpoika Pekka Juhonpoika Kanniainen (joka oli vuonna 1723 luovuttanut Kanniaisen talon perintöoikeuden Pekka sedälleen) olisi sama henkilö kuin Pekka Juhonpoika Kanniainen, joka kirjattiin rengiksi Kanniaisen taloon Pekka Pekanpoika Kanniaisen menehtymisen jälkeen. Tätä jollain tapaa tukisi se, että vuonna 1735 Pekka Pekanpoika Kannaisen taloon kirjattiin veljenpoika Pekka ja samaisena vuonna vihittiin Pekka Juhonpoika Kannainen ja Karin Heikintytär Sipola. Pekka Juhonpojan ja Karin vaimon esikoisen kummilistaan on ensimmäisinä kirjattu Simo Kolehmainen ja tämän vaimo (Simo Pekanpoika Kolehmainen ja Pekka Juhonpoika Kanniaisen isä Juho Pekanpoika Kanniainen olivat veljeksiä), sen jälkeen kummilistassa on Heikki Kanniainen ja vaimo (Heikki Heikinpoika Kanniainen on Pekka Juhonpoika Kanniaisen isän Juho Pekanpoika Kanniaisen pikkuserkku), sen jälkeen kummilistassa on Simo Matinpoika Tiri ja Karin Pekantytär Kanniainen (Karin Pekantytär Kanniainen on Pekka Juhonpoika Kanniaisen serkku). Samoin asiaa hienoisesti tukisi se, että Pekka Juhonpoika Kanniaisen pojan Juho Pekanpoika Kanniaisen tiedetään olleen elossa vuonna 1750, kun hän vahvisti Pekka Pekanpoika Kanniaisen pojan Jaakko Pekanpoika Kanniaisen kanssa sopimuksen, mikä oli solmittu vuonna 1723 Kanniaisen talon perintöoikeuden luovuttamisesta.

Eskolan talon isännöintioikeuden hakemisen yhteydessä Pekka oli ilmeisesti tehnyt jonkinlaisen sopimuksen Eskolan talon edellisen isännän Simo Juhonpojan leskivaimon Maria Heikintyttären kanssa. Vuoden 1743 talvikäräjillä (KO a:63:19; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24713469)) alakiiminkiläinen leskivaimo Maria Heikintytär penää edellisenä kesänä Eskolan talon ylösottaneelta Pekka Kanniaiselta saataviaan. Pekka oli talon isännyyden ottaessaan luvannut maksaa Marialle 30 kuparitaaleria ja antaa Marialle niityn.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

timolaurmaa

08.12.20, 23:22

[...] Pekka Juhonpoika Kanniainen ja Karin Heikintytär Sipola vihittiin 31.10.1735. He saivat kolme poikaa: Juhon (s. 18.12.1736, isänsä isän kaima), Pekan (s. 05.10.1740, isänsä kaima) ja Heikin (s. 07.06.1746, äitinsä isän kaima). Perhe kirjataan henkikirjoissa Eskolan taloon vuodesta 1743 alkaen. Perhe kirjataan Kanniainen eli Ponto taloon vuodesta 1763 alkaen. [...]

Kiitos Sari, olipa mahtava tietopläjäys. Pekka Juhonpoika on minulle iiiääii, joten tässä riittää mielenkiintoista sulattelemista :)

timolaurmaa

19.03.23, 15:28

Mistäs muuten on saatu tämän Pekan syntymävuosi 1696?..

iii: Esko Erkinpoika Kanniainen
- puoliso: Niilo Tapaninpoika Väänänen eli Karjalaisen leskivaimo Kirstin Pekantytär, +1684
- lapsia: Pekka, Erkki, Anna, Karin, Simo; luultavasti myös: Juho
- lapsipuolia: Helga Niilontytär, Kirstin Niilontytär, Tapani Niilonpoika, Jaakko Niilonpoika
- Kanniaisen puolenmanttaalin talo jaettiin vuoden 1676 tietämillä Eskon ja hänen veljensä Erkki Erkinpoika Kanniaisen kesken kahdeksi neljännesmanttaalin taloksi;
Eskon taloa kutsutaan myöhemmin Isokanniaiseksi ja Erkki veljen talo jää nimelle Kanniainen; Erkki veljen talolla on vuosina 1727-1732 talonumerona N:o 9, 1733-1855 N:o 8, ja vuodesta 1875 N:o 7

...

Tämän Jaakko Erkkipoika Kanniaisen veljenpoika ja täyskaima Jaakko Erkinpoika Kanniainen avioitui Brita Pentintyttären kanssa ja muutti Haukiputaan Kauppilan taloon ja ryhtyi Jaakko Martinpoika Kauppilan syytinkimieheksi. Jaakko Erkinpoika Kanniaisen (senior) muuttaminen Karjalaisen taloon ajoittuu siihen, kun Karjalaisen talon aiempi isäntä Niilo Tapaninpoika Väänänen oli edesmennyt. Niilo Tapaninpoika Väänäsen leskivaimo puolestaan avioitui Jaakko Erkinpoika Kanniaisen veljen Esko Erkinpoika Kanniaisen kanssa.

...

Satuin tutkimaan näitä 1650-167x Erkinpoika Kanniaisia, ja jäin kummastelemaan Helga ja Kirsti Niilontyttärien sekä Tapani ja Jaakko Niilonpoikien asemaa Alakiimingin henkikirjan 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018) valossa. Tässä ote samalta sivulta:

http://sukua.net/img/Kanniainen1674.gif

Kun "B." ja "S." ovat suhteessa ensimmäisenä mainittuun Erkki Erkinpoikaan (Eskon veljeen), eikös myös "Stij.Dr." Kirsti Niilontyttären pitäisi olla Erkin (eikä Eskon) tytärpuoli? Jos päättelen oikein, silloin Erkin tähän kirjatun vaimon Valpuri Pekantyttären pitäisi olla Kirstin äiti ja siis 1653 kuolleen Niilo Tapaninpojan leski.

s.peltonen

12.04.23, 03:16

Tervehdys,

Oikein Paljon Kiitoksia vietistä!

Kun "B." ja "S." ovat suhteessa ensimmäisenä mainittuun Erkki Erkinpoikaan (Eskon veljeen), eikös myös "Stij.Dr." Kirsti Niilontyttären pitäisi olla Erkin (eikä Eskon) tytärpuoli? Jos päättelen oikein, silloin Erkin tähän kirjatun vaimon Valpuri Pekantyttären pitäisi olla Kirstin äiti ja siis 1653 kuolleen Niilo Tapaninpojan leski.

Tuon ajan henkikirjoissa sekä nimet että sukulaisuudet on kirjattu usein varsin suurpiirteisesti. Sukulaisuus saattaa viitata taloon ensimmäiseksi kirjattuun henkilöön, johonkin toiseen taloon kirjattuun henkilöön, taikka henkilöön, jota ei kirjata lainkaan henkikirjaan. Toisinaan sukulaisuus viittaa henkilön rooliin talossa, esim. taloon kirjattu vävy saattaa olla isännän lanko ja edesmenneen isännän vävy. Veljeksi mainittu ei välttämättä ole veli, vaan saattaa olla esim. isän veli. Pojaksi taloon kirjattu saattaa olla isännän poika, isännän veljen poika, poikapuoli tai kasvattipoika. Sama henkilö saatetaan eri henkikirjoissa kirjata eri sukulaisuuksilla (toisissa henkikirjoissa henkilö saattaa olla poikapuoli, toisissa samainen henkilö saattaa olla poika; ja toisissa henkikirjoissa henkilö saattaa olla lanko ja toisissa vävy, jne.)

Esim. Pohjois-Iin Paason taloon kirjataan vuoden 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00015) henkikirjassa Antti Matinpoika Paaso, veli Heikki Matinpoika, tytär Marketta Matintytär ja tytär Anna Matintytär. Seuraavan (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274173518&aineistoId=1591890141) vuoden henkikirjaan Anna Matintytär on kirjattu sisarena eikä tyttärenä.

Vuoden 1675 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274173527&aineistoId=1591890141) henkikirjaan Kanniaisen talo kirjattiin vielä yhtenä puolenmanttaalin talona. Tuolloin taloon kirjattiin Erkki Kanniainen, veli Erkki Esko Erkinpoika, vaimo Kirstin Pekantytär, poika Heikki Erkinpoika, vaimo Liisa Martintytär, poika Erkki Erkinpoika, vaimo Karin Heikintytär, poika Pekka Eskonpoika ja vaimo Karin Juhontytär (tällöinkin kirjattiin ensin vanhemmat sukupolvet ja heidän jälkeensä veljesten poikia vaimoineen).

Vuodesta 1676 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274192415&aineistoId=1591981801) alkaen Kanniaisen talo kirjataan kahtena neljännesmanttaalin talona (toiseen kirjataan Erkki Kanniainen, poika Heikki Erkinpoika, vaimo Liisa Martintytär, poika Erkki Erkinpoika ja vaimo Karin Heikintytär; ja toiseen kirjataan Esko Erkinpoika, poika Pekka Eskonpoika ja vaimo Karin Juhontytär). Mikäli lapsipuolia olisi vielä tuolloin kirjattu Kanniaisen taloon, olisi siitä nähnyt, kumpaan taloon lapsipuolet olisivat olleet kirjattuna.

Helga Niilontytär kirjataan Haukiputaan 5/12 manttaalin Luukelan taloon (kun talot vuoden 1727 maakirjassa saavat talonumerot, tulee tämän Luukelan talon talonumeroksi N:o 15) jo vuoden 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018) henkikirjassa. Seuraavan (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274173527&aineistoId=1591890141) vuoden henkikirjassa tähän Luukelan taloon kirjataan Pekka Jaakonpoika Luukela, vaimo Helga Niilontytär, veli Tapani Jaakonpoika, vaimo Kirstin Niilontytär ja piika Marketta Markuksentytär Sipola.

Haukiputaalaisen Tapani Jaakonpoika Luulekan vaimo Kirstin haudataan jo 21.11.1680 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603973&aineistoId=1243005602).

Luukelan veljeksistä Pekka Jaakonpoika koetti penätä vaimonsa Helga Niilontyttären perintöä, ensin Väänäsen talosta ja anopin kuoleman jälkeen vaimonsa Helga Niilonyttären velipuolelta Pekka Eskonpojalta.
Vuoden 1683 kesäkäräjillä käsiteltiin perintökiistaa, jossa haukiputaalainen Pekka Jaakonpoika oli penännyt vaimonsa perintöä vaimonsa isän velipuolelta Tapani Tapaninpoika Väänäseltä (KO a:3:292, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809639554&aineistoId=650099560)). Vuoden 1699 laamannin käräjillä oli Tapani Väänänen tuomittu maksamaan jäljellä perintörästejä Pekan anopille eli Niilo Tapaninpojan leskelle. (Väänäsen talon perinnönjako oli vahvistettu vuoden 1651 talvikäräjillä. Joko tuolloin määritettyjä perintöosuuksia oli jäänyt maksamatta, taikka maksuista ei ollut säilynyt asianmukaisia kuitteja.) Pekan kanne katsottiin perusteettomaksi, koska Pekka ei ollut nostanut kannetta kolmen vuoden sisällä avioitumisestaan.

Tapani Jaakonpoika ei ollut jutussa kantajana. Joko Tapani ei ollut yhtä innokas perintöä penäämään kuin veljensä, taikka sitten hänelle ei ollut syntynyt lapsia Kirstin Niilontyttären kanssa taikka lapset eivät enää olleet elossa.

Edesmenneen Esko Kanniaisen leskivaimo Kirstin Pekantytär haudattiin 20.01.1684 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603997&aineistoId=1243005602).
Samaisen vuoden kesäkäräjillä haukiputaalainen Pekka Jaakonpoika penäsi vaimonsa Helga Niilontyttären velipuolelta alakiiminkiläiseltä Pekka Eskonpojalta vaimonsa äidinpuoleista perintöä (KO a:4:339, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809647073&aineistoId=650107820)).
Pekka Jaakonpojan anopin mainitaan kuolleen hiljattain. Pekka esitti 05.04.1676 päivätyn kuitin, jossa sisarukset Tapani Niilonpoika, Jaakko Niilonpoika, Helga Niilontytär ja Kirstin Niilontytär olivat kuitanneet sekä isän- että äidinpuoleisen perintönsä. Näin myös tämä Pekka Jaakonpojan kanne todettiin perusteettomaksi.

Pekka Luukelan vaimo Helga (etunimi kuolinkirjassa kirjoitettu Helena; Helga ja Helena nimiä käytettiin toisinaan samasta henkilöstä) haudattiin 29.07.1688 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603802&aineistoId=1243005602), Helenan mainittiin syntyneen Alakiimingissä ("Petter Luukilas hust Helena Nilsdr föde i Nederkiming 46 åhr").

On Pekka Jaakonpoika Luukelan ahkeran käräjöinnin ansiota, että Niilo Tapaninpoika Väänäsen leskivaimon identiteetistä jäi tietoa meille nykypolville :)

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

timolaurmaa

12.04.23, 10:24

Paljon kiitoksia, Sari!

Kanniaiset, Luukelat ja Väänäset kerralla selväksi. Nyt voikin jättää aamulenkin väliin, kun tätä lukiessa hengästyy oikein kunnolla :)