PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : ombudsman


Juha
29.09.08, 11:51
Eräs esi-isäni mainitaan ao. tittelillä hänen ollessaan Karjalohjan Karkalin yksinäistalon isäntänä 1700-luvun puolivälissä. Mikä voisi mielestänne olla oikea termi suomeksi.


Juha

Henrik
29.09.08, 11:55
"Ombudsman" on asiamies. Tai joku joka toimii jonkun puolesta jossain asiassa.
Nimike "ombudsman" on siirtynyt esim englannin kieleen käsitteessä EUn oikeusasiamies. Englanniksi hän on ombudsman.
t. Henrik

Juha
29.09.08, 12:23
Kiitos,

Voisiko olettaa, että tässä tapauksessa kyseinen herra ei välttämättä omistanut taloa, vaan ainoastaan hoiti sitä esim. perikunnan lukuun?

Juha

Maisa M
29.09.08, 12:51
"Sukututkijan sanat ja nimet"-kirjan (toimittaneet Anneli Mäkelä-Alitalo ja Ilkka Alitalo) mukaan ombudsman on kruununvouti.

"Kruununvouti taas oli Suomessa valtion virkamies (http://fi.wikipedia.org/wiki/Virkamies), joka toimi kihlakunnan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kihlakunta) ylimpänä poliisiviranomaisena (http://fi.wikipedia.org/wiki/Poliisi). Hän oli myös kihlakuntansa ylin virallinen syyttäjä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallinen_syytt%C3%A4j%C3%A4), veronkantomies ja ulosottomies (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulosottomies). Lisäksi hän toimi täytäntöönpanoviranomaisena. Kruununvoutien johtosääntö säädettiin 1898 ja virat lakkautettiin vuoden 1945 alussa. Heidän tehtävänsä jaettiin nimismiehille (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies) ja henkikirjoittajille (http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkikirjoittaja). Ulosottotoimen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulosotto) johtaminen siirtyi maalla nimismiehille ja kaupungeissa kaupunginvoudeille (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunginvouti). Vuonna 1997 tehdyn uudistuksen jälkeen ulosottoa hoitavat kihlakunnanvoudit (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kihlakunnanvouti)."

Tuon jälkimmäisen osan otin googlella Wikipediasta.

terv. Maisa M

Seppo Niinioja
29.09.08, 13:07
Anneli Mäkelä-Alitalon ja Ilkka Mäkitalon toimittama Sukututkijan sanat ja nimet -kirjanen antaa ombudsmanille vastineen kruununvouti. Nämähän olivat veronkannosta vastanneita virkamiehiä. Myös kronofogde on merkinnyt samaa. Ns. vanhempaa tilikirjasarjaa nimitetään voudintileiksi, uudempaa muistaakseni henkikirjojen käyttöönotosta alkavaa sarjaa läänintileiksi. Aikanaan oli myös voutikunnat. Kronofogde-nimityksen muuttuminen ombudsmaniksi näyttää HisKin mukaan lähinnä seuranneen näitä muutoksia, vaikka en ole tarkemmin tutkinut.

Seppo N.

P.S. Maisa M ennättikin ensin. Juhan tapauksessa oli kyse 1700-luvusta, joten silloista tilannetta on tietysti tarkasteltava.

Tapani Kovalaine
29.09.08, 15:03
Ombudsman Gustav Costiander (1720-1764) mainitaan Matti Waltan Virkamiehiä kirjan sivulla 209 Paltamon nimismiehenä vuodet 1758-1764. Hän ehti toimia aikaisemmin ombudsman -ammatissa, katselmuskirjurina, fiskal -ammatissa ja commissaarinakin. Hiski kertoo hänen roolistaan perheenisänä Mietoisissa, Paltamossa ja Pälkäneellä. Ammatit vaihtelivat, mutta kruununvouti hän ei ollut. Ei ollut Karkalissa ombudsman Johan Rautell'kaan Karjalohjan kruununvouti, jälkeläiset avioituivat Karjalohjan ja Tenholan nimismiesten (Qvarnström ja Mellen) kanssa.
Hiskin kautta ombud-hakusanalla saa aika kirjavan henkilögallerian kokoon ja kukaan heistä ei tunnu päässeen Matti Waltan kirjassa nimismiehen roolia korkeammalle.

Tapani Kovalaine
29.09.08, 15:19
Vuosi sitten syyskuussa oli Suku Forumissa puhetta Hans Henrik Barck'ista (1675-1758), joka oli ombudsman ja myös Nybyn ja Iitin nimismies:

Giösling 06.09.07, 14:04
Kari,
Ja lisäksi sekin, että Israel on Barck-Berkénin oma esi-isä. Israelin veljet ja sitä kaukaisemmat "sivusukulaiset" ovat olleet vähemmän kiinnostavia.

Kiitos Dreffling-tiedoista. Heidän kauttaan avautuu monta
jännittävää linkkiä Ruotsin ja mannermaankin aatelistoon. Itseäni kiinnostavin on ehkä Dreffling-Ehrenborg-Reiher-yhteys. Ja sitten tietysti Lars Barckin ja Maria Drefflingin lapsilista.

Ovatko parin lapsia mahdollisesti:
1) Hans (Johan) Henrik Barck (1675-1758), Porvoon postimestari, Iitin nimismies, Sarvilahden kartanon "ombudsman" Pernajassa
2) Susanna Larsdr Barck, aviossa Adrian Wufrathin kanssa?

Hans Henrikistä on keskusteltu aiemminkin. Onko hallussasi mitään uutta
dokumentointia hänen osaltaan?
Parhain terveisin
Juhani

Tapani Kovalaine
29.09.08, 15:41
Googlaamalla muuttuu käsitys siitä, mikä se voisikaan olla "oikeesti" ombudsman:

Puoliso Hesselius, Tobias, Hisselius / Hissa s. 01.11.1741 Isokyrö. k. 06.06.1790 Pietarsaaren maaseurakunta. Liqvidations-comissarien; Chartae Sigillatae Ombudsman; Kronolänsman i Pedersöre. Lisätietoja: Tobias bodde i Pirilö hemman. Alkujaan Topias Hissa. Ammatinlisäyksiä: Pietarsaaren nimismies 1763.

Tuommoista löytyi Bure-suvun taulustoista, olisikohan ollut taulu nro 357...

Matti Lund
29.09.08, 16:27
Hei

Olen taipuvainen väittämään, ettei kruununvoutia nimitetty nimikkeellä "ombudsman" 1700 -luvulla, vaan kuten Tapaninkin esimerkistä erään tapauksen kohdalla ilmenee, yleensä tarkoitettiin jonkun virkamiehen lisävastuuvirkaa päätoimen ohella tai sitten pelkästään asiamiestä tiettyä väliaikaista tehtävää varten (ombud, ombudskap). Jos tässä Juhan tapauksessa titteli esiintyy vuodesta vuoteen, se viittaisi johonkin pysyvämpään virkavastuuseen, joka selvinnee tutkimalla henkilön tekemisiä hieman tarkemmin. Esimerkiksi selviäisi se, onko virka yhden pitäjän miesten tai useamman pitäjän miesten valinnalla nimitetty luottamusvirka vai keskushallinnon taholta määrätty virka.

Oikeastaan jo 1600 -luvun loppupuoliskolla vakiintuu kruununvoudin standardiksi tittelinimeksi "kronobefallningsman", jota oli lanseerattu jo aikaisemminkin, ja muoto "kronofougde" oli lähes tykkänään väistynyt käytöstä pois jo aivan 1600 -luvun lopuilla. Ettei vaan SSS:n sivuiltakin löytyisi artikkeli, jossa "cronofougde" -titteli niputetaan keskiaikaiseksi nimikkeeksi. Vähäsen nimikettä saattoi vielä esiintyä myös lyhennetyssä muodossa fougde 1600- ja 1700 -luvun taitteeseen saakka ja hieman ylikin. Nähtävästi kruununvouti haluttiin erottaa muista sekalaisista voudeista niin, ettei sekaannuksia pääsisi syntymään?

terveisin Matti Lund

Juha
29.09.08, 18:23
Esi-isäni Johan Rautell ehti asua Karkalissa vain muutaman kuukauden. Hänet vihittiin esiäitini Ulrika Jägerhorn af Storbyn kanssa maaliskuussa 1749 ja jo saman vuoden lopulla Johan kuoli. Heidän ainoa yhteinen lapsensa Johanna syntyi vasta seuraavana vuonna.

Eräissä kirjoitelmissa Rautell mainitaan mm. Lohjan Moision kartanonvoudiksi. Tämä ombudsman vain on jäänyt häiritsemään...

Lisää tästä Ulrika Jägerhornista on täällä (http://juhansuku.blogspot.com/2006/10/ulrikan-kolme-puolisoa-johanit-dammert.html)


Juha