Juha
15.11.20, 17:40
TIETOJA MATTI ANTINPOIKA SÖDERENASTA ?
Sukutarinan mukaan kaksi lappalaisia verottanutta pirkkalaisveljestä jäi asumaan kalaisan Evijärven rannalle. Karhu tappoi toisen veljen vaimon. Näiden Enakin poikien nimen mukaan kylä sai nimen Enaperä, nykyisin Inankylä. Inanlahden rannalle syntyi sarkajakoon perustuva ruotsalaiskylä, jossa oli 22 taloa päädyt vastakkain. Kylässä asui kaksi sukua Söder-Ena ja Norr-Ena. Kustaa Vaasan maakirjoissa Söderenalle merkittiin vuosi 1546 ja Norrenalle vuosi 1548.
Isoksikyläksi sanotun kylän väkiluku kasvoi ja asuminen oli ahdasta. Tultaessa 1800-luvulle joku nuorimies alkoi katsoa väljempää asuinpaikkaa. Söderenan talossa vanhin poika oli Matti Antinpoika, joka eli vuosina 1802 - 1866, joka ehkä kesällä 1833 löysi kauniin paikan kauempana Inanlahden rannalla. Kauniille koivuja kasvavalle mäelle hän päätti perustaa asuinpaikkansa. Seuraavana vuonna 1834 paikalle siirrettin vanha puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, jonka iso tupa on saattanut olla savupirtti kattorakenteesta päätellen.
Mutta Matti Antinpoika ei ollut itse pystyttämässä uutta kotiaan, sillä sukutarinan mukaan hän oli silloin Vaasan linnassa. Tuohon aikaan alkoi häjyjen valtakausi Pohjanmaalla ja mahdollisesti Matti Antinpoika kärsi tappeluistaan tai muusta syystä saamaansa tuomiota. Päähäjyn Antti Isotalon isoäiti oli Söderenan suvusta, ja Iso-Antti kävi Koivukankaalla tapaamassa serkujaan.
Vaasan vankien luettelosta v. 1834 ei kuitenkaan löydy Matti Antinpoikaa. Virkailijan mukaan osa luettelosta on voinut tuhoutua tulipalossa. Toiseksi olemme etsineet Matti Antinpojan tuomiota Lappajärven käräjien digitoiduista pöytäkirjoista oikeudenistunnoista syksyn 1833 ja talven 1834 käräjillä, mutta siellä ei ole mitään tietoa tuomiosta. Jos linnatuomioon johtunut asia on tapahtunut muilla paikkakunnilla, niin mahdollisesti syytetty joutui näiden paikkakuntien käräjille. Mahdollista on että pieni puukonkäyttö olisi voinut tapahtua esim. Kokkolan tai Pietarsaaren markkinoilla. Tuohon aikaan viinankäyttö oli melko yleistä Pohjanmaalla, ja riitaa saattoi syntyä pienestäkin aiheesta.
Niinpä kysyisin olisiko Matti Antinpojan oikeudenkäynti ollut Lappajärven käräjillä aikaisemmin kuin tutkittuna syyskäräjillä 1833 tai talvikäräjillä 1834 ? Toisena vaihtoehtona voisi olla oikeudenkäynti Evijärveä lähellä olevalla paikkakunnalla ja miten asiaa voisi tutkia.
Pitäisi myös selvittää minne hänet lähetettiin kärsimään linnatuomiota v. 1834, jos hän ei ollut Vaasan linnassa. Isontalon Antti kärsi linnatuomionsa Turussa ja Hämeenlinnassa. Pahimmille häjyille vankilarangaistus oman maakunnan ulkopuolella saattoi olla pieni lisärangaistus.
Olisin kiitollinen kaikista mahdollisista tiedoista koskien Matti Antipoika Söderenaa. Hän hoiti hyvin Söderenan talosta erotettua osuuttaan. Ennen kuin rautatie rakennettiin Pohjanmaan rannikolle, suora yhteys Tampereelta Ouluun kulki Koivukankaan pihan kautta. Talossa oli kaksikerroksinen hevostalli, johon mahtui yli 10 hevosta. Ja usein ison tuvan lattia oli täynnä nukkivia rahdinajajia. Minä olen tämän talon 15 tunnettu isäntä. Olisin kiitollinen pienistäkin tiedoista ja vihjeistä.
parhain terveisin
Olavi Koivukangas, prof.
eläkkeellä oleva Siirtolaisuusinstituutin johtaja Turku
e-mail: olavi.koivukangas*live.fi
Sukutarinan mukaan kaksi lappalaisia verottanutta pirkkalaisveljestä jäi asumaan kalaisan Evijärven rannalle. Karhu tappoi toisen veljen vaimon. Näiden Enakin poikien nimen mukaan kylä sai nimen Enaperä, nykyisin Inankylä. Inanlahden rannalle syntyi sarkajakoon perustuva ruotsalaiskylä, jossa oli 22 taloa päädyt vastakkain. Kylässä asui kaksi sukua Söder-Ena ja Norr-Ena. Kustaa Vaasan maakirjoissa Söderenalle merkittiin vuosi 1546 ja Norrenalle vuosi 1548.
Isoksikyläksi sanotun kylän väkiluku kasvoi ja asuminen oli ahdasta. Tultaessa 1800-luvulle joku nuorimies alkoi katsoa väljempää asuinpaikkaa. Söderenan talossa vanhin poika oli Matti Antinpoika, joka eli vuosina 1802 - 1866, joka ehkä kesällä 1833 löysi kauniin paikan kauempana Inanlahden rannalla. Kauniille koivuja kasvavalle mäelle hän päätti perustaa asuinpaikkansa. Seuraavana vuonna 1834 paikalle siirrettin vanha puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, jonka iso tupa on saattanut olla savupirtti kattorakenteesta päätellen.
Mutta Matti Antinpoika ei ollut itse pystyttämässä uutta kotiaan, sillä sukutarinan mukaan hän oli silloin Vaasan linnassa. Tuohon aikaan alkoi häjyjen valtakausi Pohjanmaalla ja mahdollisesti Matti Antinpoika kärsi tappeluistaan tai muusta syystä saamaansa tuomiota. Päähäjyn Antti Isotalon isoäiti oli Söderenan suvusta, ja Iso-Antti kävi Koivukankaalla tapaamassa serkujaan.
Vaasan vankien luettelosta v. 1834 ei kuitenkaan löydy Matti Antinpoikaa. Virkailijan mukaan osa luettelosta on voinut tuhoutua tulipalossa. Toiseksi olemme etsineet Matti Antinpojan tuomiota Lappajärven käräjien digitoiduista pöytäkirjoista oikeudenistunnoista syksyn 1833 ja talven 1834 käräjillä, mutta siellä ei ole mitään tietoa tuomiosta. Jos linnatuomioon johtunut asia on tapahtunut muilla paikkakunnilla, niin mahdollisesti syytetty joutui näiden paikkakuntien käräjille. Mahdollista on että pieni puukonkäyttö olisi voinut tapahtua esim. Kokkolan tai Pietarsaaren markkinoilla. Tuohon aikaan viinankäyttö oli melko yleistä Pohjanmaalla, ja riitaa saattoi syntyä pienestäkin aiheesta.
Niinpä kysyisin olisiko Matti Antinpojan oikeudenkäynti ollut Lappajärven käräjillä aikaisemmin kuin tutkittuna syyskäräjillä 1833 tai talvikäräjillä 1834 ? Toisena vaihtoehtona voisi olla oikeudenkäynti Evijärveä lähellä olevalla paikkakunnalla ja miten asiaa voisi tutkia.
Pitäisi myös selvittää minne hänet lähetettiin kärsimään linnatuomiota v. 1834, jos hän ei ollut Vaasan linnassa. Isontalon Antti kärsi linnatuomionsa Turussa ja Hämeenlinnassa. Pahimmille häjyille vankilarangaistus oman maakunnan ulkopuolella saattoi olla pieni lisärangaistus.
Olisin kiitollinen kaikista mahdollisista tiedoista koskien Matti Antipoika Söderenaa. Hän hoiti hyvin Söderenan talosta erotettua osuuttaan. Ennen kuin rautatie rakennettiin Pohjanmaan rannikolle, suora yhteys Tampereelta Ouluun kulki Koivukankaan pihan kautta. Talossa oli kaksikerroksinen hevostalli, johon mahtui yli 10 hevosta. Ja usein ison tuvan lattia oli täynnä nukkivia rahdinajajia. Minä olen tämän talon 15 tunnettu isäntä. Olisin kiitollinen pienistäkin tiedoista ja vihjeistä.
parhain terveisin
Olavi Koivukangas, prof.
eläkkeellä oleva Siirtolaisuusinstituutin johtaja Turku
e-mail: olavi.koivukangas*live.fi