Lyhenteitä

[Eija Elmgrén]

Törmäsin mm. tällaisiin lyhenteisiin (henkilönimen edessä):

Rotftg.Inh.

gl:vda:ea:

ing.p.

Mitähän ne merkitsevät?

[Julle]

< Törmäsin mm. tällaisiin lyhenteisiin (henkilönimen edessä):

Rotftg.Inh. Ruotuvaivainen, itsellinen

gl:vda:ea: Vanha leskiemäntä

ing.p. ??? itsellinen, naimaton???

Mitähän ne merkitsevät?>

http://www.genealogia.fi/lyhenteita

Tulkitsemisiin

[Eija Elmgrén]

Kiitos vastauksestasi sekä linkistä.

[Pekka Hiltunen]

< Törmäsin mm. tällaisiin lyhenteisiin (henkilönimen edessä):

Rotftg.Inh. Ruotuvaivainen, itsellinen

gl:vda:ea: Vanha leskiemäntä

ing.p. ??? itsellinen, naimaton???

Mitähän ne merkitsevät?>

http://www.genealogia.fi/lyhenteita

Tulkitsemisiin
Hiukan vielä terminologiasta:
Esim. "ruotuvaivainen" on hiukan vaikeasti käännettävissä nykykielelle, mutta kyseessä oli (ruotu-)sotilaan leski ilman elättäjää - eikä pohjatonta KELA-kasaakaan ollut käytössä. Nimityksen voisi ajatella jopa henkilöä ja orpoja halventavaksi. Tästä ei ole kyse, vaan yksinomaan siitä, ettei leskellä ollut asianmukaisia edellytyksiä elättää sodassa tai taudissa kuolleen miehensä kanssa yhteisiä jälkeläisiä. Ruotuvaivaisen asema p.o. ajan terminologiassa oli siis enemmän kunnioitusta kuin väheksyntää tai sääliä osoittavaa: "vaivainen" ei viittaa leskeen tai hänen ominaisuuksiinsa, vaan on puhdasta ajan "kirjakieltä".
PH

[Jouni Kaleva]

Hiukan vielä terminologiasta:
Esim. "ruotuvaivainen" on hiukan vaikeasti käännettävissä nykykielelle, mutta kyseessä oli (ruotu-)sotilaan leski ilman elättäjää - eikä pohjatonta KELA-kasaakaan ollut käytössä. Nimityksen voisi ajatella jopa henkilöä ja orpoja halventavaksi. Tästä ei ole kyse, vaan yksinomaan siitä, ettei leskellä ollut asianmukaisia edellytyksiä elättää sodassa tai taudissa kuolleen miehensä kanssa yhteisiä jälkeläisiä. Ruotuvaivaisen asema p.o. ajan terminologiassa oli siis enemmän kunnioitusta kuin väheksyntää tai sääliä osoittavaa: "vaivainen" ei viittaa leskeen tai hänen ominaisuuksiinsa, vaan on puhdasta ajan "kirjakieltä".
PH
Tässä on sana rotfattig, sananmukaisesti ruotuköyhä.


Vuosisadasta riippuen, termiä ei ole sidottu sotilasruotuihin, vaan köyhäinhoitoruotuihin.


"- Maaseudulla keskeinen 1800-luvun köyhäinhoidon muoto oli ruotojärjestelmä (p.o. ruotujärjestelmä/JK) eli pitäjän jakaminen ruotuihin (=muutama talo), jotka huolehtivat kukin itselleen määrätyistä köyhistä. Ruotuhoito kiellettiin 1916." http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/historiaa.htm

Olen ihmetellyt, onko sana ruotuköyhä ihan sama kuin rutiköyhä, vai sattumaltako ne vain muistuttavat toisiaan? Ruti-etuliite korostaa adjektiiviansa, esim. rutikuiva.

[Pekka Hiltunen]

Tässä on sana rotfattig, sananmukaisesti ruotuköyhä.


Vuosisadasta riippuen, termiä ei ole sidottu sotilasruotuihin, vaan köyhäinhoitoruotuihin.


"- Maaseudulla keskeinen 1800-luvun köyhäinhoidon muoto oli ruotojärjestelmä (p.o. ruotujärjestelmä/JK) eli pitäjän jakaminen ruotuihin (=muutama talo), jotka huolehtivat kukin itselleen määrätyistä köyhistä. Ruotuhoito kiellettiin 1916." http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/historiaa.htm

Olen ihmetellyt, onko sana ruotuköyhä ihan sama kuin rutiköyhä, vai sattumaltako ne vain muistuttavat toisiaan? Ruti-etuliite korostaa adjektiiviansa, esim. rutikuiva.

Asiaa onkin katsottava voudin näkökulmasta ja ajan terminologian mukaisesti. Oikean päätelmän sinä minunkin mielestäni olet tehnyt: oli veronmaksukyvytön henkilö - ja ilman enempiä adjektiiveja tai adverbeja.
PH

[Pekka Hiltunen]

Luulen, ettei esi-isien tai etäsukujen eteläkarjalaiset Ruti-sukuhaarat mitenkään juonnu esi-isiensä ruti-köyhyydestä, vaan kyseessä on täytynyt olla aivan eri etymologia. Ruti olisi voinut oman intuitioni perusteella viitata esim. tarkkuuteen - ehkä saituuteenkin saakka? Ehkä nyt tulee palautetta asiantuntijoiltakin, kun on kerta päästy sohaisemaan näittenkin hymyn häiville ja kielenkantimille.
PH

[Julle]

< Tässä on sana rotfattig, sananmukaisesti ruotuköyhä.


Vuosisadasta riippuen, termiä ei ole sidottu sotilasruotuihin, vaan köyhäinhoitoruotuihin.


"- Maaseudulla keskeinen 1800-luvun köyhäinhoidon muoto oli ruotojärjestelmä (p.o. ruotujärjestelmä/JK) eli pitäjän jakaminen ruotuihin (=muutama talo), jotka huolehtivat kukin itselleen määrätyistä köyhistä. Ruotuhoito kiellettiin 1916." http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/historiaa.htm

Olen ihmetellyt, onko sana ruotuköyhä ihan sama kuin rutiköyhä, vai sattumaltako ne vain muistuttavat toisiaan? Ruti-etuliite korostaa adjektiiviansa, esim. rutikuiva. >

Minä taas olen ihmetellyt, että Hämeessä käytetään samaa tarkoittavaa kyrckofattig kirkkovaivainen samassa merkityksessä. Mutta ruotu, seurakunta tai jokin yhteisö, kuten esimerkiksi talokunta, kinkerikunta tai - piiri, joka hänet elätti ruualla tai aputyöllä. Muttei kuitenkaan huutolainen.

[Pekka Hiltunen]

Muttei kuitenkaan huutolainen.
Omakin isäni aikoinaan "leventeli" olleensa "huutolaispoika", joka kuitenkin päätyi oman, biologisen isoisänsä kasvatiksi. Kaikilla huutolaisilla ei kai ollut asiat yhtä hyvin.

Ruti-sanan etymologia on kadonnut aikojen saatossa itseltäni asianmukaisen opuksen jäätyä matkan varrella ties mihin hyllyyn pölyyntymään, mutta jos on "rutikuiva", on kai kuiva perustaansa myöten. "Rot" eli "juuri" kyllä painuu syvälle, mutta niin tekee myös esim. joen "alkujuuri" eli lähde tai suo - jollei ole kyse maanmuodostumasta, kuten niemekkeestä, laaksosta t.m.s. - "Rot" eli ruotu voi ruotsalaisille tietenkin merkitä jotain saman kaltaista perustaa, jolla jalkaväen maavoimat makasivat.
PH

[Julle]

< Omakin isäni aikoinaan "leventeli" olleensa "huutolaispoika", joka kuitenkin päätyi oman, biologisen isoisänsä kasvatiksi. Kaikilla huutolaisilla ei kai ollut asiat yhtä hyvin.

Ruti-sanan etymologia on kadonnut aikojen saatossa itseltäni asianmukaisen opuksen jäätyä matkan varrella ties mihin hyllyyn pölyyntymään, mutta jos on "rutikuiva", on kai kuiva perustaansa myöten. "Rot" eli "juuri" kyllä painuu syvälle, mutta niin tekee myös esim. joen "alkujuuri" eli lähde tai suo - jollei ole kyse maanmuodostumasta, kuten niemekkeestä, laaksosta t.m.s. - "Rot" eli ruotu voi ruotsalaisille tietenkin merkitä jotain saman kaltaista perustaa, jolla jalkaväen maavoimat makasivat.
>

Voi olla, että ruotsin kielen kantasana onkin ollut rote ja fattig on tullut englannin kielen poor parka, raukka johdannaisena nykykieleen.

[Pekka Hiltunen]

Voi olla, että ruotsin kielen kantasana onkin ollut rote ja fattig on tullut englannin kielen poor parka, raukka johdannaisena nykykieleen.
Luulen, että Ranska on ollut sittenkin Iso-Britanniaa lähempänä: "route" on tie eli yleensä aika suora linja eli "ruotu". Kalassa ja toivottavasti ihmiselläkin on selkäruoto... Fattas on ruotsia, "puuttua". USA:ssa tunnettiin "Route 66", joka kulki Chicagosta Los Angelesiin. "Fatta" taas tarkoittaa ymmärtämistä ("fattar du?") - vaikkakin myös Ruotsin "pokkaa"/ "sossua" eli sikäläisen Kelan "toimeentuloluukkua", josta köyhät ("dom fattiga") hakevat elantoa.

Tämä nyt vain viikonlopun rutiköyhää rutinaa...
PH

[Jouni Kaleva]

Rutikuiva-sanan alkuperä on hämärämpi: jokin voi olla niin kuivaa, että rutisee (rutikuiva oksa). Toisen selityksen mukaan ruti olisi syntynyt lyhentymällä sanasta ruuti, jolloin ruuti- eli rutikuiva-sanan määrittämä aine olisi niin kuivaa, että se syttyy helposti. Kun tällaisten alkuosien merkitys on alkanut hämärtyä, ne ovat ruvenneet rinnastumaan vahvistaviin partikkeleihin. Näin ollen ruti voi määrittää muitakin sanoja kuin kuivaa: joku voi olla rutiköyhä tai rutilaiska. Samaan tapaan sanat patalaiska ja patavanhoillinen lienevät saaneet vahvistavan alkuosansa sanan patamusta mallin mukaan. https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/vitivalkoista_vaivatta

Rotfattig - ruotuköyhä
Rutiköyhä - tosiköyhä