Pernajan Sarvilahti - noitia?

[Satu H]

Hei,
Ilta-Uusimaa lehdessä oli kertomus Pernajan Sarvilahden kartanon mailla tapahtuneesta 23 noidan polttamisesta roviolla 1700-luvulla. Onko kenelläkään tietoa onko tämä vain tarina tai onko näin todella tapahtunut ? Löytyykö kirkonkirjoista jälkiä ja millä lailla ? tai muuta aineistoa.
t. Satu H

[Giösling]

Hei,
Ilta-Uusimaa lehdessä oli kertomus Pernajan Sarvilahden kartanon mailla tapahtuneesta 23 noidan polttamisesta roviolla 1700-luvulla. Onko kenelläkään tietoa onko tämä vain tarina tai onko näin todella tapahtunut ? Löytyykö kirkonkirjoista jälkiä ja millä lailla ? tai muuta aineistoa.
t. Satu H

Satu H.

Tähän ihan pikaisesti:

Eräs oma esipolvilinjani (Bergholm) johtaa Sarvilahden Klemitz-taloon ja saman kylän Nissakseen (Blyberg). En toistaiseksi ole törmännyt tutkimuksissani "noitarovioihin". Olisipa jännittävää saada näköhavainto mainitsemaasi artikkeliin. Voisitko mahdollisesti skannata sen privaatisti tänne Riadiin?

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Satu H]

Lainaus Ilta-uusimaa lehdestä 18.7.2007:
ON AIKA KERTOA AAVETARINOITA

Viattomat naiset vaikertavat kartanon puutarhassa

Pernaja / Pernajassa Sarvilahden kartanon pihapiirissä voi nähdä vaaleiden hahmojen lipuvan puiden lomassa ja kuulla naisten vaikerrusta. Näiden hahmojen uskotaan olevan kartanossa muinoin tapahtuneen hirmuteon uhreja.
1700-luvulla Sarvilahden kartanoa asuttanut paroni von Morian uskoi lähistöllä asuvan noitia. Paroni pelkäsi ja halusi päästä näistä paholaisista eroon hinnallla millä hyvänsä. Keinoja ei todellakaan kaihdettu, sillä hän poltti roviolla 23 naista. Näiden viattomien naisten uskotaan vaeltavan puutarhassa edelleen.
Sarvilahden pihapiirissä on myös kartanon alustalaisten muinoin asuttamia torppia. Näistä torpista yhdessä, surullisennäköisessä punamullatussa mökissä, oli -ja luultavasti on vieläkin- varsinainen riivaajahenki.
1900-luvun alkupuolella torpassa asui monilapsinen perhe, jota henki kiusasi heittelemällä tavaroita ympäri mökkiä. Lopulta perhe ei enää kestänyt asua torpassa ja muutti pois. Tuon perheen jälkeen mökissä on asunut useita eri perheitä, mutta yksikään ei ole voinut asua siellä pitkään, sillä tavaroiden heittely piinasi jokaista.
Lopulta kukaan ei enää halunnut muuttaa tuohon synkkään mökkiin, ja vielä tänäkin päivänä se nököttää paikalllaan tyhjilllään.

Luettuani tarinan kartanon puiston vaikertavista naisista, muistin lapsuudessani 1970-luvulla kuulleeni tätä tarinaa, nyt heräsi mielenkiinto onko tässä mitään todenperäistä?
t.Satu H

[Helena V.]

Hei,

Pernajassa on tutkimusten mukaan tuomittu nähtävästi vain yksi noita:

1595, Pernaja Skinnarby, sukunimeltään tuntematon Valpuri.Lisää "noitatietoutta" esim.:

http://www.chonicon.com/noita/kuolemantuomiot.html

Mutta voihan siellä kuitenkin kummitella...:eek:

t. Helena V.

[Antti Järvenpää]

Sarvilahden isäntä Lorentz Creutz tuomitsi 1600-luvun puolivälin jälkeen noin 20 noitaa kuolemaan, mutta tämä tapahtui Ruotsissa jossakin Stora Kopperbergin maisemissa. Olisiko niin, että tarina on siirtynyt hänen asuinkartanoonsa?

[Satu H]

Sarvilahden isäntä Lorentz Creutz tuomitsi 1600-luvun puolivälin jälkeen noin 20 noitaa kuolemaan, mutta tämä tapahtui Ruotsissa jossakin Stora Kopperbergin maisemissa. Olisiko niin, että tarina on siirtynyt hänen asuinkartanoonsa?

Kiitos, mielenkiintoista, olisiko tarina lähtenyt sieltä ?

Hankin vihdoinkin kirjan ´Pernajan pitäjän historia keskiajalta 2000-luvulle´ Olle Sirén. Kohdassa kirkot ja seurakunnat ei puhuta 23 noidasta mitään, Helena V:n mainitsema valpuri kylläkin:" Skinnarbyssä walborg-nimistä vaimoa syytetään 1595 mm. siitä, että hän oli taikakeinoilla aiheuttanut yhden kotikylänsä asukkaan parhaan lehmän kuoleman ja Andersbyn talollinen oli menettänyt useita päitä karjaa. Kihlakunnanoikeus tuomitsi Walborgin noituudesta poltettavaksi roviolla. Kyseessä on varhaisin suomesta tunnettu tämäntapainen noitaoikeudenkäynti.
Pernajasta ei ole muita tietoja noituudesta annetuista kuoleman rangaistuksista.
Pernajan kihlakunnanoikeus tuomitsi 1723 lapsenmurhasta mestattavaksi ja poltettavaksi roviolla Anna-nimisen piian Malmsbystä. Muutama muukin pernajalainen nainen koki saman kohtalon 1700-luvulla."

Luettavana on nyt myös M.Nenosen&T.Kervisen kirja: Synnin palkka on kuolema, Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla.

t.Satu H

[Kirsti Ervola]

Voipa olla, että Pernajan kummitukset ovat Ruotsin noitavainojen uhreja. Niinkuin Antti kirjoitti, toimi Lorenz Creutz vanhempi mm. Taalainmaan noituuskomission puheenjohtajana. Siellä, Morassa ja Älvdalenissa tuomittiin v. 1668 31 naista ja tyttöä kuolemaan. Seuraavana vuonna heitä teloitettiin Morassa 15, Älvdalenissa 7. - Suomessa ei noitavainot tainneet missään vaiheessa yltyä sellaiseksi hysteriaksi kuin Ruotsin puolella.

[Sariainen]

Vastauksen voisi löytää tuomiokirjosta ?!?! Vai oliko kyse "lynkkauksesta"...? Oman kädenoikeudesta ?
Terv. SARIAINEN :eek:

[rammac]

itse asiassa malmgårdenin kopiokirjasta löutyy 1586
15 maj 1526
Knut Larsson (Creutsin esi-isä) vakuuttaa että noituudesta ja varkaudesta syytetty Anna Oluffzdotter on ostettu vapaaksi sillä että hänen poikansa on antanut tilansa Larsonille

Creutzin noitavainosta on kirjoittanut Gillou Häxornas försvarare.

Keskiajalla rikkaiden oli kätevää julistaa joku noidaksi että sai sen omaisuuden itsellen
Rammac

[Svidis]

rammac,

vet du om denna kopiebok ännu finns bevarad på Malmgård? Då jag för ett par år sedan frågade om saken av Johan Creutz så visste han inget om denna bok.

[rammac]

Hej
Jag vet att det finns kopia, men har glömt var
har sett en diskussion om var den finns
Mvh
Mac