Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tallimestari Ture
Naantalista lähtöisin olleen Sandelin/Sandelinus/Sandelhielm-suvun kantaisä oli Fryxellin Värmlannin sukukirjateoksen mukaan Tukholman persialainen Thure Spahandelin, mutta hänestä ei vaikuta toistaiseksi löytyneen aikalaislähteitä.
Turun tileissä löytyy eräs ruotsalainen Mårten Bullerin lippukunnan tallimestari Tord Larsson:
"Stal(l)mestaren(n) Tord Larsson(n)"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862512
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1585-1585 (1443)
"Tordh Larsson landh kneht under Mårten Bullers fänika"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856026
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1583-1583 (1415)
"Ture Larsson i Havstorp"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071066_00188
Strödda kamerala handlingar, Strödda kamerala handlingar, SE/RA/5103/56 (1565-1590), bildid: A0071066_00188
Olisiko tämä tallimestari Ture voinut naida (ennen lokakuuta) vuonna 1584 kuolleen Paraisten kirkkoherra Elias Simoniksen (Esping) tyttären ja kenties nimennyt ainoan poikansa rusthollari Mårten Turessonin ratsumestarinsa Mårten Bullerin mukaan?
T: Janne H
Mårten Turessonin poikien ja pojanpojan Sandelinus-pappisnimen oletetaan nykyisin tulleen tyypilliseen tapaan kotitilan mukaan vasta Naantalin ajan jälkeisen Merimaskun Sannaisten ratsutilan nimestä, joka lienee sijainnut Sannaisten hiekkarannan lähellä ja hiekkaa näyttää olevan myös Sandelhielm-suvun vaakunassakin.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Sandelhielm_nr_1709 (Adelsvapen)
Mårten Turessonin aikalaislähteissä tuntemattoman isän aikainen tallimestari Ture herättää mielenkiintoa siksi, että kantaisä Thure 'Spahandelin' on esitetty myöhemmissä tarinoissa Ruotsin kuninkaan (yli)hovitallimestarina.
Naantalista lähtöisin olleen Sandelin/Sandelinus/Sandelhielm-suvun kantaisä oli Fryxellin Värmlannin sukukirjateoksen mukaan Tukholman persialainen Thure Spahandelin, mutta hänestä ei vaikuta toistaiseksi löytyneen aikalaislähteitä.
Turun tileissä löytyy eräs ruotsalainen Mårten Bullerin lippukunnan tallimestari Tord Larsson:
"Stal(l)mestaren(n) Tord Larsson(n)"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862512
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1585-1585 (1443)
"Tordh Larsson landh kneht under Mårten Bullers fänika"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856026
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1583-1583 (1415)
"Ture Larsson i Havstorp"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071066_00188
Strödda kamerala handlingar, Strödda kamerala handlingar, SE/RA/5103/56 (1565-1590), bildid: A0071066_00188
Olisiko tämä tallimestari Ture voinut naida (ennen lokakuuta) vuonna 1584 kuolleen Paraisten kirkkoherra Elias Simoniksen (Esping) tyttären ja kenties nimennyt ainoan poikansa rusthollari Mårten Turessonin ratsumestarinsa Mårten Bullerin mukaan?
Hovitallimestari Thure Spahandelin tuli Fryxellin sukukirjan mukaan Tukholmaan Persiasta Ture Bielken mukana, jonka tiedetään kuitenkin matkustaneen vain Euroopassa.
Ture Bielke vieraili sen sijaan tallimestari Ture Larssonin Turun linnan tositteen kirjoittamisen (13.9.1585) vuoden lopussa myös siellä mukanaan pari erinimistä tallirenkiä.
Turun linnan henkikirja 1585:
"Fremmande" (vieraat), "her Ture Bielke" (seurueineen)
13. (karkaus)kuukausi, 1. viikko:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862665
13. (karkaus)kuukausi, 2. viikko:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862736
Turun linnan tilikirja 1585-1585 (1444)
Olisiko tallimestari Ture Larsson saattanut sitten siirtyä Ture Bielken mukana Tukholmaan? Häntä ei vaikuta huovipäällikkö Mårten Bullerin lippukunnan rullista tämän jälkeen löytyvän.
T: Janne H
Tässä Tordh Larssonin ilmeisesti alkuperäisenä sinetillään ollut Ruissalon (Runsala) tosite liittyy siellä Abrahamiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856017
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1583-1583 (1415)
Ruissalon ladugårdskarl oli Abraham Nilsson. Alemman tositteen paikka on varmaankin Kaarinan Kuusiston (Kustö) latokartano ja nimi Thomas Erichsson.
Arne Deckwirth
11.09.20, 01:26
Ottamatta kantaa mielenkiintoiseen löytöösi Tord Larssoniin, niin ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Thure Spahandelin olisi 1620 tullut "Resare-Bengt"inä tunnetun Bengt Bengtsson Oxenstiernan mukana Ruotsiin. Hänhän oli oikeastikin käynyt Ispahanissa. Ajankohta vaan ei oikein tahdo sopia käytettävissä olevaan aikajanaan, mutta onko se jo täysin poissuljettu vaihtoehto?
"Resare-Bengt" on Anrepin http://runeberg.org/anrep/3/0119.html Tab. 32 ja Adelsvapenin https://www.adelsvapen.com/genealogi/Oxenstierna_af_Eka_och_Lind%C3%B6_nr_1 Tab. 17 mukaan pitänyt matkapäiväkirjaa. Onkohan se vielä jostain löydettävissä? Jos he ystävystyivät ja matkasivat yhdessä, niin luulisi sieltä jos mistään löytyvän joku maininta.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on muuten myös, että Bengt nimettiin 1627 ylitallimestariksi. Olisikohan tässäkin vain useampi tarina nivoutunut yhteen?
Ottamatta kantaa mielenkiintoiseen löytöösi Tord Larssoniin, niin ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Thure Spahandelin olisi 1620 tullut "Resare-Bengt"inä tunnetun Bengt Bengtsson Oxenstiernan mukana Ruotsiin. Hänhän oli oikeastikin käynyt Ispahanissa. Ajankohta vaan ei oikein tahdo sopia käytettävissä olevaan aikajanaan, mutta onko se jo täysin poissuljettu vaihtoehto?
"Resare-Bengt" on Anrepin http://runeberg.org/anrep/3/0119.html Tab. 32 ja Adelsvapenin https://www.adelsvapen.com/genealogi/Oxenstierna_af_Eka_och_Lind%C3%B6_nr_1 Tab. 17 mukaan pitänyt matkapäiväkirjaa. Onkohan se vielä jostain löydettävissä? Jos he ystävystyivät ja matkasivat yhdessä, niin luulisi sieltä jos mistään löytyvän joku maininta.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on muuten myös, että Bengt nimettiin 1627 ylitallimestariksi. Olisikohan tässäkin vain useampi tarina nivoutunut yhteen?
Tuo Thure "Spahandelinin" todennäköisesti liian myöhäisenä Tukholman kuolinvuotenakin (1627) pidetty Oxenstiernan nimitys on tosiaan erikoinen sattuma.
Olisi myös hyvä nähdä, mitä Fredrik Fryxell tarkalleen kirjoitti, tosin vasta 1700-luvun lopulla, Rauman kirkkoherra Thuro Martini Sandelinuksen isän isästä tässä teoksessaan:
https://start.varmlandsrotter.se/anor/warmelands-slagte-bok/ (Värmelands Slägte-bok, Värmlandsrötter, Värmlands Släktforskarförening)
https://sok.riksarkivet.se/nad?postid=Arkis%20d687253e-83e0-481b-856c-acdedd41da5c (Riksarkivet)
Hovitallimestari Thure Spahandelin tuli Fryxellin sukukirjan mukaan Tukholmaan Persiasta Ture Bielken mukana, jonka tiedetään kuitenkin matkustaneen vain Euroopassa.
Ture Bielke vieraili sen sijaan tallimestari Ture Larssonin Turun linnan tositteen kirjoittamisen (13.9.1585) vuoden lopussa myös siellä mukanaan pari erinimistä tallirenkiä.
Turun linnan henkikirja 1585:
"Fremmande" (vieraat), "her Ture Bielke" (seurueineen)
13. (karkaus)kuukausi, 1. viikko:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862665
13. (karkaus)kuukausi, 2. viikko:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862736
Turun linnan tilikirja 1585-1585 (1444)
Olisiko tallimestari Ture Larsson saattanut sitten siirtyä Ture Bielken mukana Tukholmaan? Häntä ei vaikuta huovipäällikkö Mårten Bullerin lippukunnan rullista tämän jälkeen löytyvän.
Myös vaimonsa ja veljensä Klasin seurassa Turun linnassa tuolloin vieraillut Ture Bielke (1548-1600) oli noina vuosina rajakomissaarina neuvotellen venäläisten kanssa ja hän toimi aiemmin diplomaattina käyden mm. 1570-luvun alussa Venetsiassa sen ja ottomaanien Kyproksen sodan (1570-1573) aikaan.
https://sok.riksarkivet.se/sbl/mobil/Artikel/18184 (Riksarkivet: Ture Bielke, Diplomat, Riksråd)
Tord Larsson oli jo 1582 kirjoittamissaan tositteissa stallmästare över unga hästar i Finland eli jonkinlainen Ruotsin kruunua palveleva Suomen (hevoskasvatus)tallimestari, mikä lienee ollut aika merkittäväkin tehtävä, vaikkei hovitallimestarin veroinen olekaan.
- Laitilan Vahantaan virkatalo:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855649
- Saaren kartano:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855628
- Saaren kartano ja Iso Latokartano:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855573
- loppuosa tositteen kopiosta, jossa vuosiluku vain näyttää olevan alun 82 sijaan 81
Pohjois-Suomen ruokalisäluettelo ja tilikirja 1582-1582 (1411)
Nimestään huolimatta nuo Pohjois-Suomen tilit siis käsittivät tuohon aikaan alueita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta.
Mahdollinen poikansa Mårten Turesson tunnettiin myös patronyymin muodolla Tordsson ja hän vaikuttaa olleen Merimaskun Sannaisten ratsutilansa aikaan myös muutaman vuoden 1630-luvulla tuon Saaren kartanon voutina ollen jo nuorena 1620-luvulla varsin kirjoitustaitoinen hänkin.
T: Janne H
Tord Larsson oli jo 1582 kirjoittamissaan tositteissa stallmästare över unga hästar i Finland eli jonkinlainen Ruotsin kruunua palveleva Suomen (hevoskasvatus)tallimestari, mikä lienee ollut aika merkittäväkin tehtävä, vaikkei hovitallimestarin veroinen olekaan.
- Laitilan Vahantaan virkatalo:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855649
- Saaren kartano:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855628
- Saaren kartano ja Iso Latokartano:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855573
- loppuosa tositteen kopiosta, jossa vuosiluku vain näyttää olevan alun 82 sijaan 81
Pohjois-Suomen ruokalisäluettelo ja tilikirja 1582-1582 (1411)
Nimestään huolimatta nuo Pohjois-Suomen tilit siis käsittivät tuohon aikaan alueita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta.
Mahdollinen poikansa Mårten Turesson tunnettiin myös patronyymin muodolla Tordsson ja hän vaikuttaa olleen Merimaskun Sannaisten ratsutilansa aikaan myös muutaman vuoden 1630-luvulla tuon Saaren kartanon voutina ollen jo nuorena 1620-luvulla varsin kirjoitustaitoinen hänkin.
Tehtävässä toimi vielä vuonna 1579 Måns Sigfridsson, mutta jo tammikuussa 1580 Tord Larsson.
Suomen tallimestari Måns Sigfridsson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852221 (syyskuu 1579)
Pohjois-Suomen ruokalisäluettelo ja tilikirja 1579-1579 (1363)
"Var 1574 stallmästare för unga hästar i Finland och kallas 1585 fordom stallmästare."
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fogelhufvud_nr_227 (Adelsvapen)
Suomen tallimestari Tord Larsson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1853321 (tammikuu 1580)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1853305 (lokakuu 1580)
Pohjois-Suomen ruokalisäluettelo ja tilikirja 1580-1580 (1379)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854490 (tammi- ja syyskuu 1581)
Pohjois-Suomen ruokalisäluettelo ja tilikirja 1581-1581 (1394)
T: Janne H
Tallimestari Tord Larsson ja Paraisten kirkkoherra Elias Simonis kävivät molemmat pariin kertaan vieraina "Frem(m)ande" otsikoiden alla Turun linnassa vuonna 1582, mutta eri kuukausina.
"Tord Larsson, stallmästare över de unga hästar i Finland"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854780 (4. kuukausi)
"Tord Larsson, stallmästare"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854702 (7. kuukausi)
"her Elias i Pargas"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854769 (2. kuukausi)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854737 (11. kuukausi)
Turun linnan tilikirja 1582-1582 (1398)
Koska Mårten Torsson ja hänen Naantalin äitinsä olivat yksi perijäosapuoli kirkkoherran leski Agneta Klemetsdotter Espingin (k. 1619) perinnönjaossa 1620-luvulla,
niin Paraisten kirkkoherra Elias Simonis saattoi olla tämän Tord Larssonin appi jo tuolloin tai vasta kuolemansa 1584 jälkeen.
Naantalista lähtöisin olleen Sandelin/Sandelinus/Sandelhielm-suvun kantaisä oli Fryxellin Värmlannin sukukirjateoksen mukaan Tukholman persialainen Thure Spahandelin, mutta hänestä ei vaikuta toistaiseksi löytyneen aikalaislähteitä.
Turun tileissä löytyy eräs ruotsalainen Mårten Bullerin lippukunnan tallimestari Tord Larsson:
"Stal(l)mestaren(n) Tord Larsson(n)"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862512
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1585-1585 (1443)
"Tordh Larsson landh kneht under Mårten Bullers fänika"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856026
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1583-1583 (1415)
"Ture Larsson i Havstorp"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071066_00188
Strödda kamerala handlingar, Strödda kamerala handlingar, SE/RA/5103/56 (1565-1590), bildid: A0071066_00188
Olisiko tämä tallimestari Ture voinut naida (ennen lokakuuta) vuonna 1584 kuolleen Paraisten kirkkoherra Elias Simoniksen (Esping) tyttären ja kenties nimennyt ainoan poikansa rusthollari Mårten Turessonin ratsumestarinsa Mårten Bullerin mukaan?
Riksarkivetin Ture Larsson i Havstorp hevosasioissa ja ehkä jopa Turun linnan tositteen Mårten Bullerin lippukunnan maaknihtikin saattaisivat olla eri henkilö tai henkilöitä kuin tallimestari Tord Larsson Suomessa.
Kirkkoherra Eliaksen leski mainitaan Turun linnan vieraissa "udi ottonde månad" eli elokuussa 1584.
"hustru Agnis her Elias efterlefverska i Pargas" (8. kuukauden 1. viikon vieraita)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857126
Turun linnan tilikirja 1584-1584 (1428)
"her Elias i Pargas" näkyy vielä oudosti haudan takaa vuoden 1586 tilien kymmenyksiin liittyvässä tositteessa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1863860 (edellisessä tositteessa tilitetty vuosi 85)
Nääsin kartanon ja Etelä-Suomen tilikirja 1586-1586 (1460)
Ture Bielken Turun linnan parin viikon vierailu vuoden 1585 lopussa ei näytä vaikuttaneen vuonna 1580 alkaneeseen tallimestari Tord Larssonin "stallmästare över unga hästar i Finland"-toimintaan,
joka jatkuu tuona ja seuraavana vuonna Varsinais-Suomen tilien jälkeen Satakunnan tileissä mm. näillä sivuilla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773128 (Kokemäen kartano 1585)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773139
- 9. kuukauden 4. viikko, 1585, Vieraat: Tord Larsson, 1 päivä, eli ollut varsin liikkuva henkilö
Porin kartanon tilikirja 1585-1585 (2368)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773639 (5.7.1686)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773764
Porin kartanon tilikirja 1586-1586 (2377)
Porin kartanon tallirenki Matts Tawast ei vaikuta olevan Turun porvari nuorena, sillä hän on vaikkakin ilmeisesti vain tilapäisesti liikuntakyvytön eli "Förlam(m)ad stal(l)dreng":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773728
Porin kartanon tilikirja 1586-1586 (2377)
Ture Bielken Turun linnan parin viikon vierailu vuoden 1585 lopussa ei näytä vaikuttaneen vuonna 1580 alkaneeseen tallimestari Tord Larssonin "stallmästare över unga hästar i Finland"-toimintaan,
joka jatkuu tuona ja seuraavana vuonna Varsinais-Suomen tilien jälkeen Satakunnan tileissä mm. näillä sivuilla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773128 (Kokemäen kartano 1585)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773139
- 9. kuukauden 4. viikko, 1585, Vieraat: Tord Larsson, 1 päivä, eli ollut varsin liikkuva henkilö
Porin kartanon tilikirja 1585-1585 (2368)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773639 (5.7.1686)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773764
Porin kartanon tilikirja 1586-1586 (2377)
Porin kartanon tallirenki Matts Tawast ei vaikuta olevan Turun porvari nuorena, sillä hän on vaikkakin ilmeisesti vain tilapäisesti liikuntakyvytön eli "Förlam(m)ad stal(l)dreng":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773728
Porin kartanon tilikirja 1586-1586 (2377)
Vuosiluku on tuossa kohtaa tietenkin myös 1586 ja lähde Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1586-1586 (2376).
Ture Bielken Turun linnan parin viikon vierailu vuoden 1585 lopussa ei näytä vaikuttaneen vuonna 1580 alkaneeseen tallimestari Tord Larssonin "stallmästare över unga hästar i Finland"-toimintaan,
joka jatkuu tuona ja seuraavana vuonna Varsinais-Suomen tilien jälkeen Satakunnan tileissä mm. näillä sivuilla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773128 (Kokemäen kartano 1585)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773139
- 9. kuukauden 4. viikko, 1585, Vieraat: Tord Larsson, 1 päivä, eli ollut varsin liikkuva henkilö
Porin kartanon tilikirja 1585-1585 (2368)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773639 (5.7.1686)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773764
Porin kartanon tilikirja 1586-1586 (2377)
Porin kartanon tallirenki Matts Tawast ei vaikuta olevan Turun porvari nuorena, sillä hän on vaikkakin ilmeisesti vain tilapäisesti liikuntakyvytön eli "Förlam(m)ad stal(l)dreng":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773728
Porin kartanon tilikirja 1586-1586 (2377)
Tord Larsson on tarkalleen kartanon vieraana 10. kuukauden 1. viikolla 1585 ja kun siinäkin alapuolella on lueteltu useita "liikuntakyvyttömiä" henkilöitä, niin Matts Tawast on seuraavan sivun alussa muiden mukana kartanon vakituisena (ei kuninkaallisena) tallirenkinä.
Onkohan Tord Larsson merkitty kuolleeksi "dödh" tässä vuoden 1587 tileissä, kun viitataan hänen aiempaan 7.5.1585 päivättyyn tositteeseen?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760289
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1587-1587 (2384)
Mårten Turesson saattoi kyllä syntyä jo 1580-luvulla, vaikka varhaisin havainto hänestä on Merimaskun Sannaisten tilan haltuunottoa vuonna 1627 edeltänyt muu maahankinta siellä alkuvuodesta 1624 ja toimiminen oikeudessa Naantalin luostarin edusmiehenä loppuvuonna. Merimaskusta kotoisin olleet ja ylioppilaaksi käyneet pappispoikansa syntyivät ilmeisesti Naantalissa 1620-luvulla.
Jos Mårten Turesson oli Esping-perinnönjaon aikaan ainoa ainakin elossa ollut lapsi ja äitinsä asui (leskenä) 1600-luvun alun Naantalissa, niin olettaisi Ture-isänsä kuolleen jo suhteellisen aikaisin joko vuosisadan vaihteessa tai ennen sitä. Mårten Turesson on saattanut tietenkin olla paljon matkustaneen tallimestari Tord Larssonin tai muun Ture-nimisen henkilön avioton poikakin, mutta siitä ei ole viitteitä.
Merimaskun kappalainen ja Rauman kirkkoherra Turo Martini Sandelinuksen oletettavan veljenpojan, Naantalin kappalainen ja pedagogi Turo Jeremiasson Sandelinuksen eli 1650-luvulla syntyneen "pikku-Turon" isä oli Jeremias (henkikirjassa Mårtensson) Naantalin kaupungin Sillanpään talosta.
Vaikka Jeremiaan mainitaan ostaneen talon turkulaiselta porvarilta, voi vielä asukasluvultaan harvalukuisen ja uskonpuhdistuksen jälkeen asemaansa menettäneen Naantalin kaupungin Sillanpäässä vanhaksikin mainitun styrman Mårtenin perheen luona (vanhempi henkilö kuin Mårten Turesson) vuosina 1609-1619 asuneen leski Gertrudin arvella olleen 1620-luvun Esping-perinnönjaon Mårten Torssonin äiti Naantalissa eli kirkkoherra Elias Simoniksen (k. n. 1584) ja leskensä Agneta Klemetsdotter Espingin (k. 1619) tytär.
T: Janne H
Naantalin kaupungissa asuivat 1600-luvun alussa myös Naantalin kirkkoherra Olaus Eschilli ja tämän leski. Nämä ovat selvinneet käräjämaininnoista sekä Turo Martini Sandelinuksen vaimon että oletettavan veljenpoikansa Turo Jeremiasson Sandelinuksen äidin eli Naantalin pormestari Hans Olofssonin tyttärien isovanhemmiksi.
Ainakin tällä forumilla näkyy kysytyn viime aikoina tämän aikanaan ruotsalaistuneen Sandelin-suvun isälinjan testiä:
https://forum.rotter.se/index.php?topic=73905.0 (https://forum.rotter.se/index.php?topic=73905.0)(Rötters Anbytarforum, Sveriges Släktforskarförbund)
Onkohan Tord Larsson merkitty kuolleeksi "dödh" tässä vuoden 1587 tileissä, kun viitataan hänen aiempaan 7.5.1585 päivättyyn tositteeseen?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760289
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1587-1587 (2384)
Mårten Turesson saattoi kyllä syntyä jo 1580-luvulla, vaikka varhaisin havainto hänestä on Merimaskun Sannaisten tilan haltuunottoa vuonna 1627 edeltänyt muu maahankinta siellä alkuvuodesta 1624 ja toimiminen oikeudessa Naantalin luostarin edusmiehenä loppuvuonna. Merimaskusta kotoisin olleet ja ylioppilaaksi käyneet pappispoikansa syntyivät ilmeisesti Naantalissa 1620-luvulla.
Jos Mårten Turesson oli Esping-perinnönjaon aikaan ainoa ainakin elossa ollut lapsi ja äitinsä asui (leskenä) 1600-luvun alun Naantalissa, niin olettaisi Ture-isänsä kuolleen jo suhteellisen aikaisin joko vuosisadan vaihteessa tai ennen sitä. Mårten Turesson on saattanut tietenkin olla paljon matkustaneen tallimestari Tord Larssonin tai muun Ture-nimisen henkilön avioton poikakin, mutta siitä ei ole viitteitä.
Tallimestari Tord Larssonin kirjuri (Söffringh Jönsson) ilmaisee hänet edesmenneenä Porissa 23.3.1590 päivätyissä vuoden 1587 veronkantoihin liittyvissä tositteissa:
"Tord Larsson stalmester...udi saligh Tord(e) Larssons opbördh..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1774374
Ala-Satakunnan kymmenysluettelo ja tilikirja 1587-1587 (2387)
Tallimestari Tord Larssonilla oli viimeisinä elinvuosinaan vapaa verotila Porissa ja hän oli elossa kirjoittaessaan tositteen heinäkuussa 1589.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1774646
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1588-1588 (2391)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1776613
Ala-Satakunnan maakirja, kymmenysluettelo ja tilikirja 1590-1590 (2404)
Tord Larsson "stallmästare över unga hästar i Finland" oli siis kruunun tallimestari Suomessa kymmenen vuoden ajan 1580-89.
Seuraajansa vuoden 1590 alusta Arn eli Arend(t) Persson oli hänkin tehtävässä noin kymmenen vuotta.
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1878997 (1599)
Pohjois-Suomen tilikirja 1600-1600 (1594)
Ramsayn mukaan sama "stallmästare för unga hästar i Finland" oli vuonna 1602 Erik Persson Hara.
T: Janne H
Tallimestari Tord Larssonin kirjuri (Söffringh Jönsson) ilmaisee hänet edesmenneenä Porissa 23.3.1590 päivätyissä vuoden 1587 veronkantoihin liittyvissä tositteissa:
"Tord Larsson stalmester...udi saligh Tord(e) Larssons opbördh..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1774374
Ala-Satakunnan kymmenysluettelo ja tilikirja 1587-1587 (2387)
Tässä samalla aukeamalla ovat Porin Storholmaan liittyen sekä Tordh Larsson että seuraajansa Arn Persson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760385
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
Tord Larsson kuoli otsikon perusteella vasta vuoden 1590 puolella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760376
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
Seuraavan tositteen hustru Barbro Tordsdotterin patronyymi on ilmeisesti vain sattuma. Tileissä näkyi myös lippukunnan profossi Tord Andersson.
Tässä samalla aukeamalla ovat Porin Storholmaan liittyen sekä Tordh Larsson että seuraajansa Arn Persson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760385
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
Kaksi muuta henkilöä tilikirjan aukeamalla Storholmaan 1589-1590 liittyen ovat ilmeisesti Axel Kurck (1555-1630) ja Måns Ivarsson Stiernkors (1560-1628).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Kurck (Axel Kurck, Wikipedia)
https://www.geni.com/people/Akseli-Kurki-till-Anola/6000000009427473449 (Geni)
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39 (Stiernkors, Adelsvapen-Wiki)
https://www.geni.com/people/M%C3%A5ns-Stiernkors/6000000011156388791 (Måns Ivarsson Stiernkors, Geni)
Tallimestari Tord Larssonin (k. 1590 Pori) olettaisi olleen heidän ikäpolveaan kuten myös Paraisten kirkkoherra Elias Simoniksen Naantalin tyttärenkin.
Kaksi muuta henkilöä tilikirjan aukeamalla Storholmaan 1589-1590 liittyen ovat ilmeisesti Axel Kurck (1555-1630) ja Måns Ivarsson Stiernkors (1560-1628).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Kurck (Axel Kurck, Wikipedia)
https://www.geni.com/people/Akseli-Kurki-till-Anola/6000000009427473449 (Geni)
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39 (Stiernkors, Adelsvapen-Wiki)
https://www.geni.com/people/M%C3%A5ns-Stiernkors/6000000011156388791 (Måns Ivarsson Stiernkors, Geni)
Tallimestari Tord Larssonin (k. 1590 Pori) olettaisi olleen heidän ikäpolveaan kuten myös Paraisten kirkkoherra Elias Simoniksen Naantalin tyttärenkin.
Akseli Kurki oli tosin Genin mukaan Måns Ivarssonin eno, vaikka vain viisi vuotta tätä vanhempi.
Tord Larssonkin oli varmaan hieman ainakin Måns Ivarssonia vanhempi, sillä tuskinpa hän aloitti ilmeisesti ei aatelisena tallimestarina Suomessa aivan 20-vuotiaana.
Vuosisadan puoliväli sopinee karkeasti arvioituna syntymäaikana hänelle, kun kuolikin noin varhain.
Tallimestari Tord Larssonin mahdollinen anoppi Agneta Klemetsdotter Esping on Genissä Akseli Kurjen 3. serkku eli Kurki-suvun jälkeläisenä pikkuserkusta seuraava.
Tässä samalla aukeamalla ovat Porin Storholmaan liittyen sekä Tordh Larsson että seuraajansa Arn Persson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760385
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
Tord Larsson kuoli otsikon perusteella vasta vuoden 1590 puolella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760376
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
Seuraavan tositteen hustru Barbro Tordsdotterin patronyymi on ilmeisesti vain sattuma. Tileissä näkyi myös lippukunnan profossi Tord Andersson.
Tallimestari Tord Larssonin kuoleman jälkeisenä vuonna esiintyy erikoisesti ehkä ainoastaan juuri samaan aikaan kaksi Tord-nimistä profossia.
Toinen heistä on jopa kaimansa kuten aiemmin Turun linnan ja latokartanoiden tileissä, mikäli kyse ei ole sitten kopiointivirheestä.
Itä-Götanmaan lippukunnan profossi Tord Larsson: (30.7.1591)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1777044
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1591-1591 (2412)
Torsten Christofferssonin lippukunnan profossi Tord Andersson: (ehkä myös 30.7.1591)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1777278
Ala-Satakunnan maakirja, kymmenysluettelo ja tilikirja 1591-1591 (2414)
Tässä samalla aukeamalla ovat Porin Storholmaan liittyen sekä Tordh Larsson että seuraajansa Arn Persson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760385
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
Tord Larsson kuoli otsikon perusteella vasta vuoden 1590 puolella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760376
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
Seuraavan tositteen hustru Barbro Tordsdotterin patronyymi on ilmeisesti vain sattuma. Tileissä näkyi myös lippukunnan profossi Tord Andersson.
Kuolinvuotensa 1590 yhteydessä esitetty "vapaa verotila" oli vuodesta 1585 alkaen pienimuotoinen läänitys Eurajoen Kuivalahdella:
Hurunen, Kuivalahti, Eurajoki: "hafver Tord Larsson Stalmest: till förl." (tallimestari Tord Larssonilla läänityksenä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322345
Asutuksen yleisluettelot > Eurajoki 1580-1599
Tallimestari Tord Larssonin kerrotaan saaneen tuon yhden manttaalin läänitystilan (Juhana III:n aikaisella) kuninkaallisella kirjeellä 7.7.1585, josta mainitaan tileissä jo silloin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1773027
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1585-1585 (2367)
Riksarkivetin vanhassa läänitysrekisterissä kerrotaan tallimestari Tord Larssonilla olleen jo 7.6.1581 päivätyn kuninkaallisen kirjeen perusteella elinikäinen yhden manttaalin läänitysoikeus.
"Förläningsregister över Finland (1589-92)"
"Tord Larsson stallmästare för de unga hästar i Finland, har all sin livstid, där på konung majestäts brev datum 7 juni anno 81.": mm. "Mantal 1"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070996_00051 (sivun ala- ja yläosa)
Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630, Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630Förläningsregister, SE/RA/5101/5101.18/33 (1589-1592), bildid: A0070996_00051
Tässä samalla aukeamalla ovat Porin Storholmaan liittyen sekä Tordh Larsson että seuraajansa Arn Persson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760385
Porin kartanon ja Ala-Satakunnan tilikirja 1590-1590 (2402)
"Ut(t)spisningar"-ruokamenotilitysten "Till Tord Lars[s]on(n) stalmester för the un(n)ge hest i Biörneborg..."-kappaleensa yhteydessä kuten muidenkin aukeaman henkilöiden kohdalla lukee sittenkin kirjauspaikka "Stocholms" eli Tukholma.
Turun tileissä on tallimestari Tord Larssonin kanssa samaan aikaan myös Ture Bielken veljen Klas Bielken tallimestari Torkill Knutsson, jota kolme sataa vuotta aiemmin eläneellä valtaneuvoskaimalla on patsas Viipurissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862504
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1585-1585 (1443)
Tämänkään tallimestarin suvusta ei tunnu löytyvän mitään tietoa. Sannaisten rusthollari Mårten Turessonilla (Torsson/Tordsson jne.) ei kyllä Torkil-nimeä koskaan patronyymissä käytetty.
Nimet Lars ja Knut esiintyvät Espingien Glad-suvussa, mutta Mårten Torsson ja äitinsä Naantalissa olivat siis kirkkoherra Elias Simoniksen (k. 1584) ja leskensä Agneta Klemetsdotter Espingin (k. 1619) perijöitä 1620-luvulla.
Torkkelia ei pidetä Turon vastineena, mutta se on johdettu samasta Tor-jumalnimestä yhdistettynä pataan tai kypärään (kettil).
https://sv.wikipedia.org/wiki/Torkel (Wikipedia)
Kun Torkil näyttää olleen myös nimenomaan Ture Bielken tallimestari, voi hänkin olla vaihtoehto Mårten Turessonin isäksi:
"Utgif(ft)ten"
"Bekom her Ture Bielckes stalmestere N: Torckill til sin herres hestars behoff."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1810373
Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1585-1585 (1457)
Voisiko Bielken tallimestari Torkil Knutssonia arvella Knut Jönsson Gladin pojaksi?
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Esping_nr_739
Agneta Klemetsdotter Espingin isä oli Ramsayn mukaan Klemet Mattsson, mutta nykykäsityksen mukaan Larsson.
https://www.geni.com/people/Agneta-Esping/6000000009739597370 (Geni)
Rauman kirkkoherra Turo Martini Sandelinuksella oli Merimaskun kappalaisena Sannaisten ratsutilallaan asutuksen yleisluettelon perusteella vanhimmat pojat Mats ja Peer (1667), jotka saattoivat olla joko hänen tai vaimonsa Elin Hansdotter Käkölän 1. avioliitosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287213
Asutuksen yleisluettelot > Merimasku 1654-1673
T: Janne H
Perijäluettelon Mårten Torssonin äiti oli aiemmin ennen Sandelinus-sukuun yhdistämistä Lars Knutsson Gladin toisena puolisona vailla perusteluja.
https://www.geni.com/people/Lasse-Glad-till-Veiby/6000000011476219770
Ture Bielken Turun tallimestari Torkil Knutsson hänen veljenään saattaisi siitä päätellen olla oikea yksi aviomies. (Fryxellin Thure "Spahandelin")
Voisiko Bielken tallimestari Torkil Knutssonia arvella Knut Jönsson Gladin pojaksi?
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Esping_nr_739
"Adlad 1569-07-18, naturaliserad diplom 1668-07-30, introducerad 1668. Sannolikt utdöd." (Adelsvapen, Esping)
Olisiko alkuperäisen Glad-aatelissuvun mieslinja voinut jatkua Ruotsin Sandelin-suvun puolella nykypäivään?
Claes Bielken tallimestari Torkill Knutsson kertonee tässä Turun linnan tositteensa kopiotekstissä 25.7.1586 kirjoittaneensa omakätisesti,
mutta käytetyn vahtimestari Svenn Bencktssonin sinettiä, koska hänellä itsellään ei sellaista ollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1810564
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Turun linnan tilikirja 1586-1586 (1459)
Mitäköhän viitteitä tällaisessa kortissa mahtaa olla:
"Spahandelin, vitt kort – ref till handskrifter." (Släktkartoteket S, Genealogiska Föreningen)
https://www.genealogi.net/a-o/slaktkartoteket/slaktkartoteket-s/
No ovathan nämä Paraisten kirkkoherran kivitalon aikaan ja heti kuolemansa jälkeen Turussa käyneet tallimestarit Tord Larsson ja Torkil Knutsson nyt ainakin vaihtoehtoina,
mikäli mahdollisia Sandelinien Y-DNA-testituloksia joudutaan Ruotsissa ihmettelemään, eivätkä ne tai aikalaislähteet kaukomaille viittaisivatkaan.
Nykyisten Aurajoen varren arkeologisten kaivausten kivitalon kirkkoherraveljensä Jeremiaan kanssa isältään perinyt porvari Isak Eliasson oli vuonna 1600 viikon numero 16 vangittuna Turun linnassa:
"Mantals Register på Åbo slått pro anno 1600"..."16. Wekånne"...
"Fremmande"..."Isacus Elies hustru i Åbo"... (vaimonsa ensin vieraslistan viimeisenä)
"Fong"..."Isak Eliessån borgare i Åbo, är fongen för sin geld skuld, som han h: Morthen kirckie : skydig är" (porvari Isak Eliasson vangittuna velan vuoksi)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1877783
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Turun linnan tilikirja 1600-1600 (1585)
Suomen tallimestari Tord Larssonin (k. 1590) tapaan Klas ja Ture Bielken tallimestari Torkil Knutsson näyttäisi sopivan myös Naantalin 1600-luvun alun lesken (Eliasdotter Espingin) nuorehkona kuolleeksi (avio)mieheksi ja ainoan pojan Mårten Torssonin isäksi, sillä Liivinmaalta 9.12.1589 Turkuun tulleeksi merkityn Claes Bielken tallimestarina oli ainakin jo eri henkilö Simon Sälle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868630
Turun linnan tilikirja 1590-1590 (1507)
T: Janne H
Tallimestari Torkill Knutsson oli varsin liikkuva henkilö hänkin, tässä Turun tositteiden välisenä aikana Clas Bielken kirjurina (tienare) Tammisaaressa (Ekenäs) 3.7.1586:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2012051
Uudenmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Raaseporin läänin tilikirja 1586-1586 (3422)
Klas Bielke till Vik (Uppsala) sai läänitysmaita Limingasta juuri vuonna 1586, mutta hänellä oli siellä eri kirjuri ainakin lokakuussa 1587:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673607
Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1587-1587 (4780)
Limingan maihinsa liittyvät asiakirjat tehtiin Tallinnassa lokakuussa 1586 ja toiseen avioliittoonsa vihkimisen jälkeen Kalmarissa helmikuussa 1588.
(Liivinmaan komissaari) Claes Bielke, Rääveli, 2.10.1586:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673603
Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1587-1587 (4780)
Claes Bielke, Kalmarin linna, 3.2.1588:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673905
Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1588-1588 (4783)
Mitäköhän viitteitä tällaisessa kortissa mahtaa olla:
"Spahandelin, vitt kort – ref till handskrifter." (Släktkartoteket S, Genealogiska Föreningen)
https://www.genealogi.net/a-o/slaktkartoteket/slaktkartoteket-s/
No ovathan nämä Paraisten kirkkoherran kivitalon aikaan ja heti kuolemansa jälkeen Turussa käyneet tallimestarit Tord Larsson ja Torkil Knutsson nyt ainakin vaihtoehtoina, mikäli mahdollisia Sandelinien Y-DNA-testituloksia joudutaan Ruotsissa ihmettelemään, eivätkä ne tai aikalaislähteet kaukomaille viittaisivatkaan.
Kyseessä voivat olla Fredrik Fryxellin (1724-1805) teoksessaan käyttämät ja osittain säilyneet käsikirjoitukset Kuninkaallisessa kirjastossa: "Fryxell var en flitig historieforskare och hopbragte storartade samlingar, särskilt sådana rörande Värmlands historia. Hans handskrifter finns delvis i Kungliga biblioteket." https://sv.wikipedia.org/wiki/Fredrik_Fryxell (Wikipedia)
Edesmenneen ruotsalaisen toimittaja, kirjailija Lennart Cedrupin (1921-1994) (toimittajakollegoiden itselleen keksimät nimet Adrup, Bedrup ja Cedrup) kokoelmissa on säilynyt joku 1800-luvun sukuselvitys Thure Spahandelinista, mutta senkin uskoisi perustuvan Fredrik Fryxellin tietoihin: "Lennart Cedrups arkiv, Karlstad" "Slä[l]ktutredning Thure Spahandelin u å." (utan år) "Datering 1838–1881" https://sok.riksarkivet.se/nad?postid=Arkis%2070725069-1cf2-431d-8b51-8555e51ab90f (Riksarkivet)
T: Janne H
Korjaus syntymävuoteen: http://runeberg.org/authors/cedrulen.html "Cedrup, Lennart (1924-1994), writer, Sweden." (Project Runeberg)
https://sok.riksarkivet.se/nad?postid=Arkis%2070725069-1cf2-431d-8b51-8555e51ab90f (Riksarkivet)
Vaikka viimeinen Lennart Cedrupin kokoelman osio on "1838 – 1881, u å", niin kyseinen Thure Spahandelinin sukuselvitys (utan år) voi kai olla täysin ajalta määrittelemätönkin.
Tord Larssonin seuraajan Suomen hevosjalostuskirjanpito vuodelta 1600 löytyy omalla alaotsikolla (tosin vielä digitoimatta) Ruotsin valtionarkiston hovitallitiedoissa eli kyllä heidät voi sinnekin tavallaan yhdistää.
"11.) Arent Person stallmästares räkenskap för stodgången i hela Finland 1600."
https://sok.riksarkivet.se/arkiv/4xxMZy9lzD3X5HSZJNNSu9 (Hovstallet, Riksarkivet)
Fryxellin teos ja sen Spahandelin-sivu (Sandelin, Sandelhjelm, Landberg) ovat nyt nähtävillä Alvin-sivustolla:
https://www.alvin-portal.org/alvin/imageViewer.jsf?dsId=ATTACHMENT-0080&pid=alvin-record:502539
Wermlands slägtebok vol. 2; Fryxell, Fredrik, 1724-1805 (Alvin)
https://www.geni.com/people/Ture-Spahandelin/6000000011921927915 (Geni)
T: Janne H
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.