Kankaanpään suutarin anoppi Maria Tuomaant.

[raimoensio]

Ikaalisten vihittyjen mukaan Heikki Laurinpoika Tuori ja Oukarin piika Maria Tuomaantytär vihittiin 24.5.1727.
Heikki oli syntynyt Jämijärvellä 1702 ja k. 1771 Kankaanpään Suutarilla. Marialla näkyy vain syntymävuosi 1708 ja k. 1790.
Pariskunta on palveluksessa Hongolla n. vuoteen 1740 asti, sitten muotaman vuoden Vuorenmaassa ja sitten Vähä-Oukarilla itsellisinä.

Lapsia syntyi ainakin kymmenen.
1) Tuomas, s. 1728, myöhemmin Lamminojan torppari. Tuomas ei näy kastekirjassa, mutta näkyy poikana Vuorenmaassa Ikaalisten rippikirjassa 1741-48
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7035005

2) Antti, s. 1729, ilmeisesti kuoli pienenä,
3) Valpuri, s. 1732, kuoli saman vuonna,
4) Juho, s. 1733, renkinä Hongossa, sitten vihittiin Isojoella 1756 Valpuri Joosepintytär Berglingin kanssa, jäi vain yksi tytär.
5) Elias, s. 1737, k. 1740.
6) Maria, s. 14.12.1740 Vuorenmaassa. Tällainen Maria on Kellahdella Kustaan Joonaanp Aspin vaimon, mutta ei ole välttämättä sama
7) Anna, s. 1743 nai suutari Yrjö Matinpoika Damstedtin Kankaanpäässä, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5466080
8) Jaakko, s. 1746 ja kuoli suutarin renkinä 1788
9) Kreetta, s. 1748 ja nai Tuomas Yrjölän Venesjärveltä, Tuomolan isäntäpariskunta
10) Leena, s. 1753 vihittiin Honkajoen Marjaniemen rengin Simo Mikonpojan kanssa ja olivat palveluksessa mm Pihlajaniemessä.

Mistä Maria Tuomaantytär oli kotoisin?

[Pekka Sukeva]

Olisiko tämä Anders:in syntymä 30.10.1729



http://hiski.genealogia.fi/hiski/fzognd

[Pekka Sukeva]

Ikaalisten Hiski-haussa on taas (monen muunkin seurakunnan) paikannimissä eroja o-kirjaimen ja å-kirjaimen välillä



jos haet talonnimella hongo taikka hångo niin saat eri vastauksia




Olisiko Jöran 16.4.1736 samaa sisarussarjaa

[KariKK]

Vastausta kysymykseen, mistä Maria Tuomaantytär oli kotoisin, en tiedä.

Mutta eräs Marian äitilinjainen jälkeläinen näyttää teettäneen mtDNA-testin.
Haploryhmä on sama kuin itselläni, mutta en ole löytänyt yhteyttä, geneettinen ero (GD) on 0.
Marian jälkeläistä ei näy FF-testituloksissa etäserkkunani, joten ehkä
ei ole tehty FF-testiä. Kannattaisi luultavasti tehdä, sillä lähialueelta eli entisen Suur-Ilmajoen alueelta on peräisin useita k.o. haploryhmään kuuluvia, jotka
ovat myös etäserkkujani. FF-testin tulos voisi siis antaa vihjeitä Marian alkuperästä.

[KariKK]

Edelleenkään en voi määritellä Maria Tuomaantyttären (s. 1708) vanhempia, mutta jotakin on selvinnyt. Pidän erittäin todennäköisenä, että Marian äidin äiti kuitenkin voidaan nimetä. Peräsin edellisessä viestissäni Marian äitilinjaisen jälkeläisen FF-testiä, sillä mtDNA-testin tiesin olevan olemassa, koska kuulumme samaan haploryhmään. FF-testikin on olemassa, mutta emme ole etäserkkuja.
Minulla on kuitenkin käytettävissäni kahden sisareni FF-testien tulokset ja toinen sisaristani on Maria Tuomaantyttären etäserkku ja X-Match.
Tämä X-Match ei voi tulla tässä tapauksessa kuin äitilinjoista, joten Maria Tuomaantytär äitilinjaisine jälkeläisineen kuuluu tähän samaan Suur-Ilmajoen alueen haploryhmäesiintymään. Siihen ryhmään kuuluu ainakin seitsemän muuta, jotka on voitu yhdistää kahteen esiäitiin, joiden yhteisen esiäidin arvioin syntyneen luultavasti 1500-luvun loppupuolella. Ei voi olla juuri kauempana, koska FF-testi ei enää tunnistaisi ainakaan X-Matchia. Toinen (ei omassa äitilinjasani) näistä kahdesta vanhimmasta on Kauhajoen Korhosen Tuomas Laurinpojan puoliso Liisa Matintytär (s. n. 1655, k. 17.2.1729 Kauhajoki, hautausmerkinnän ikä on väärin). Liisa Matintytär oli aihetodisteiden perusteella Matti Matinpoika Kosken tytär (Kauhajoelta). Ei oikein muita
sopivia isä-Matteja löydy tuolta ajalta. Tuomaan ja Liisan kahden tyttären kautta tunnetaan kolme Liisaan johtavaa äitilinjaa. Korhosen Tuomaan ja Liisan jälkeläiset ovat niin hyvin tiedossa, että Maria Tuori ei oikein sovi joukkoon.
Olen yhden Liisan linjan testauttajan etäserkku ja X-Match, sisareni ovat kahden muun Liisan linjan etäserkkuja ja X-Matchejä. Maria Tuorin jälkeläinen on etäserkku ja X-Match saman Liisan jälkeläisen kanssa kuin minä, mutta ei etäserkku kenenkään muun Suur-Ilmajoen ryhmään kuuluvan kanssa. Näissäkin tapauksissa X-Matchit voivat tulla vain äitilinjoista. Tämä käsittääkseni kuvastaa sitä, että keskinäiset etäisyytemme ovat lähellä sitä rajaa, että X-Matchit jäisivät ilmaisematta.
Muistaakseni olen jossakin Karvian Otavaan liittyvässä keskustelussa aiemmin
todennut näillä sivuilla, että käsittääksen Karvian Mattilan Matti Matinpojan
(k. 1733) puoliso Maria Matintytär on sama, joka näkyy SAY:ssa Yrjänäisen
Reko Sipinpojan (k. viim. n. 1681) puolisona 1675-1677. Karvian Mattilassa
näkyy vaimo Maria vuodesta 1682. Vaimo Maria Matintytär Karviasta
on kuollut 7.10.1730, hautausmerkintä on Kauhajoen haudatuissa. Ikänä
on 75 vuotta eli oli hyvin samanikäinen kuin Korhosen Liisa Matintytär.
Rekosta olen löytänyt kirkonkirjoista vain yhden merkinnän, kuollut poika Ilmajoen haudatuissa 1681. Muista Rekon ja Marian lapsista ei ole tietoa.
Olen myös aiemmin päätellyt sukuverkostojen perusteella, että Maria Matintytär oli Koskesta ja siten Korhosen Liisa Matintyttären sisar.

Tässä olisi tarjolla sopiva kuvio, Liisa Matintytär Korhosen sisarena Maria Matintytär Mattilalla
olisi oikea mtDNA haploryhmä ja oikea kaukainen esiäiti ja Maria Tuomaantytär olisi siten Maria Matintytär Mattilan o.s. Kosken tyttären tytär.
Koska käsitykseni mukaan Maria Matintytär oli Karvian Mattilassa toisessa avioliitossaan eikä Maria Tuomaantyttären äidin nimeä tunneta, ei voida tietää varmuudella myöskään sitä, oliko tämä tuntematon äiti Maria Matintyttären ensimmäisestä vai toisesta avioliitosta.
Jos olisi ollut Maria Matintyttären ensimmäisestä avioliitosta, pitäisi oikestaan olla hänen kastemerkintänsä Ilmajoen kastetuissa, mutta ei ole.
Ainuttakaan sopivaa merkintää Rekontyttärestä ei ole tullut esiin, joten pidän todennäköisempänä, että tuntemttoman välipolven äidin isä oli Matti Matinpoika Mattila.

Karvian Mattilassa mainitaan kyllä 1720-luvulla isännän Heikki Matinpojan
sisar Maria, mutta oliko hän Maria Tuomaantyttären äiti? Todiste puuttuu.
Isä-Tuomas on voinut olla sotilas, joten merkinnät hänestäkin ovat harvassa.

Päättelyä Maria Matintyttären alkuperästä tukeva todiste olisi, jos löytyisi suora äitilinja Maria Matintytär Mattilaan (k. 1730) ja saataisiin tulokseksi sama haploryhmä kuin Maria Tuomaantytär Tuoriin johtavassa äitilinjassa. Haploryhmä ei ole mitenkään yleinen, joten todiste olisi vahva.

Kirjoitan tätä siksikin, että jos lukijoissa olisi joku, joka tuntee tai kykenee löytämään tällaisen suoran ja ehjän äitilinjan ja saataisiin vielä aikaan mtDNA-testi.
Jonkin verran olen katsonut, olisiko tällainen äitilinja löydettävissä ja todennut, että ei välttämättä löydy, vaikka 1800-luvun puolenvälin paikkeilla joitakuita
mahdollisia äitilinjan jatkajia on ollutkin. Äitilinjoja on kuitenkin helpompi selvittää nykyisyydestä kohti menneisyyttä.

Lähinnä näitä Maria Matintyttären äitilinjaisia jälkeläisiä voisi löytää Liisa
Matintytär o.s. Mattilan ja Lauri Juhonpoika Korteuksen kahden tyttären Valpurin ja Liisan jälkeläisistä. Lauri Juhonpoika ja Liisa Matintytär Mattila on vihitty Kauhajoella 24.6.1721, jolloin Lauri Juhonpoika oli Nummikoskella.

Valpuri Laurintytär, s. 29.3.1724 Karvia, oli Kauhajoen Kangasniemen perustajan Juho Antinpojan puoliso. Heillä oli useita tyttäriä.

Liisa Laurintytär, s. 26.5.1734 Karvia, avioitui Heikki Erkinpojan kanssa.
Heillä oli ainakin kaksi tytärtä, Liisa s. 27.10.1765 ja
Margareta s. 10.7.1768, merkinnät Ikaalisten kastetuissa.

Joitakin aihetodisteita päättelyn puolesta on löydettävissä.
Maria Tuomaantyttären tytär Leena Heikintytär ja miehensä Simo Mikonpojan kaksi lasta on kastettu Kauhajoella, Valpuri 23.5.1786 ja Johannes 1.6.1788, luultavasti siellä on käyty synnyttämässäkin.
Leena ja Simo olivat kirjoilla Honkajoella, mutta näistä toisen lapsen kastemerkinnässä Kauhajoen kappalainen on merkinnyt Leenan ja Simon asuinpaikaksi Karvian Mattilan ja toisen lapsen kastemerkinässä asuinpaikkana on ilmeisesti Mustalammi.
Ja vielä.
Kauhajoen rippikirjassa 1790-1797 Lukkarin talon sivulla 188 on maininta,
että Margeth Henrici 7.10.1768 on tullut todistuksen kera Isojoelta 25 Dec 1792.
Marketan syntymäpäivässä päivä ja kuukausi ovat vaihtaneet paikkaa, mutta kyse on kyllä Liisa Laurintyttären o.s. Korteus (26.5.1734) tytär Margaretasta, s. 10.7.1768. Tämä virhehän on melko tavallinen.
Margareta vihittiin sitten joskus n. 1796 Kauhajoella Yli-Seppäsen leskeksi jääneen isännän Jaakko Jaakonpojan (s.24.4.1757) kanssa.
Tarkkaa päivämäärää ei ole, koska Kauhajoen vihittyjen luettelossa on aukko
tuohon aikaan.
Margareta ja Jaakko saivat 8.8.1798 tyttären, joka sai nimen Albertina. Mutta
äiti Margareta kuoli ilmeisesti synnytyksen komplikaatioihin samana päivänä ja tytär Albertina kuoli kaksi viikkoa myöhemmin.

Tämä Margaretan Kauhajoelle tulo viittaa kuitenkin siihen, että hänellä oli Kauhajoella sukuverkostoa. Margareta oli todistetusti Maria Matintytär Mattilan
(k. 1730) tyttären (Liisan Matintytär) tyttären (Liisa Laurintytär) tytär.
Siten jos/kun Maria Matintytär oli Koskesta, oli Margaretalla Kosken ja Korhosen väessä kolmansia serkkuja, ei kovin läheisiä, mutta
sukulaisuus varmaankin oli tiedossa. Seppäset (Yli- ja Ala-) olivat Korhosen naapureita eikä Koskeenkaan ollut kuin n. 5 km ja Lukkarin talokin oli lähellä Koskea. Kauhajoella oli Margaretalla siten vahva sukuverkosto, mikä näyttää perusteelta Kauhajoelle tuloon.

Toivon, että olisi ja joku voisi löytää kiistattoman äitilinjan nykyajasta lähtien Maria Matintytär Mattilaan (k. 1730), että tämä päättely saisi vahvistusta tai sitten kumoaisi sen. Kumoamisen todennäköisyys on kuitenkin näillä näkymin lähinnä teoreettinen, mutta ei tietenkään täysin mahdoton.

[KariKK]

Kun jäi pois edellisestä viestistäni, lisään vielä yhden yksityiskohdan, mikä liittyy Kauhajoelle muuttaneeseen Margareta Heikintyttäreen (s. 10.7.1768 Karvia).
Kun Margareta avioitui n. 1796 Yli-Seppäsen leskeksi jääneen isännän Jaakko Jaakonpojan kanssa, hän tuli Yli-Seppäseen, joka oli alkuperäisen Seppäsen (Sepän) puolikas. Tämä Hyypän Seppänen oli se talo, jonne Margaretan äidin äidin isän Karvian Matti Matinpoika Mattilan isän isä Mikko Erkinpoika (sama mies kirjattiin Karviassa Niilo Erkinpoikana) tuli usean poikansa kanssa n. 1624 Keski-Suomesta ja muutti sitten 1630-luvun jälkipuoliskolla Karviaan.

Vaikka välissä on useita sukupolvia ja vuosiakin n. 172, niin ainakin osittain
avioliiton taustalla todennäköisesti oli sukuverkoston vaikutusta.

[KariKK]

Täytyy vielä korjata Maria Matintytär Mattilan Yrjänäisen o.s. Kosken avioliitoista antamiani tietoja ja antaa muutakin täydennystä tarkalta lukijalta saamani palautteen johdosta ja siksi, että tiedot olisivat mahdollisimman oikein.

Yrjänäisessä Maria Matintyttären puoliso oli Jaakko Pertunpoika, ei Reko Sipinpoika.
Yrjänäinen SAY:ssa Ilmajoki 1675-1694 täällä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65872 .

Tässä kuvassa näkyy Jaakko Pertunpoika vain 1675, vaimo on Maria Matintytär, joka lienee sama kuin inh. Maria Matintytär v. 1676 ja s. (sväg) Maria Matintytär v. 1676. Tämä Maria avioitui myöhemmin Matti Matinpoika
Mattilan kanssa.
Tässä kuvassa Rekon vaimon nimi onkin Maria Mikontytär v. 1676.
Kauhajoen historian mukaan Jaakko Pertunpoika oli Yrjänäisen isäntänä
1675-1677. Lapsista ei ole tietoja, mutta kastemerkintöjähän puuttuu, joten aivan varma ei voi olla.
Jos Maria Tuomaantyttären (s.1708) äiti oli Maria Matintyttären ensimmäisestä avioliitosta, äidin patronyymi oli siis Jaakontytär.
Tuntuu kuitenkin vähemmän todennäköiseltä kuin se vaihtoehto, että Maria Tuomaantyttären äidin isä Matti Matinpoika.

Mutta v. 1675 Rekon vaimon nimenä näkyy Maria Matintytär täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65901 .
Mahdollisesti tässä Marialla on väärä patronyymi, mutta 1675 jälkeen
ei esiinny kahta Maria Matintytärtä. Joten tässä yhteydessä Reko voidaan
unohtaa.

Jäi myös mainitsematta, että Antti Heikinpoika Yrjänäisen
puoliso oli Susanna Matintytär Karvian Mattilasta.
Antti Heikinpoika oli Yrjänäisen isäntänä 1719-1742.
Kävi sitten näin, että Maria Matintyttären asema Yrjänäisen emäntänä jäi lyhyeksi, mutta Marian tytär oli sitten pidempään Yrjänäisen emäntänä.

Susanna Matintyttären kastemerkintä on Kauhajoella 2.2.1697.
Antin ja Susannan tyttäristä ainakin Susanna Antintytär (s. 12.1.1720) ja Liisa Antintytär (s. 27.10.1731) ovat eläneet aikuisiksi ja periaatteessa heillä voi olla äitilinjaisia jälkeläisiä nykyisin.

[KariKK]

Kirjoitan vielä Maria Tuomaantyttären (s. 1708) vanhempien tunnistamisesta.

On aika selvää, että mitään sitovien todisteiden ketjua, joka yhdistäisi
Maria Tuomaantyttären vanhempiinsa, ei ole mahdollista löytää.
Siksi ajattelin kokeilla eräänlaista profilointia eli sellaisen mahdollisen tarinan
muodostamista, että voitaisiin hahmottaa, mitä on tapahtunut ja että
tarina ja tunnetut tosiasiat ovat yhteensopivia.

Ensinnä äitilinjan haploryhmä edellyttää äitilinjan jatkuvuutta ja Maria Tuomaantyttären äitilinja näyttää liittyvän Suur-Ilmajoen alueella
todettuihin äitilinjoihin. Siksi Maria Tuomaantyttären äiti hyvin todennäköisesti
olí Maria Matintytär Mattilan (s. n. 1655) tytär.
SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1695-1714, Karvian Mattila s. 27,
kertoo, että Mattilassa oli tytär Marketta vuosina 1697-1698.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31779 .
Patronyymi ei siitä selviä, mutta vuosi on niin aikainen, että Marketta voi
olla Maria Matintyttären ensimmäisestä avioliitosta eli hän voi olla Matti Matinpojan tytärpuoli, mutta sukulaisuudet eivät välttämättä SAY:ssa ole
täysin tarkkoja.

Sitten kysymys siitä, miksi Maria Tuomaantytär oli piikana Kankaanpään Oukarissa. Kun hänen vanhemmistaan ei ole tunnistettavia tietoja ainakaan
Marian syntymän ajalta 1708 eikä sen jälkeen, voi selitys olla, että hänen isänsä oli sotilas, joka palveli Oukarin ruodussa. Tämä isä, Tuomas, on todennäköisesti kuollut isonvihan aikana ja ehkä Maria ja hänen äitinsä ovat palanneet Oukariin. Jos tältä alueelta on sotilaita viety Riikan varuskuntaan,
on mahdollista, että koko perhe on ollut Riikassa, tai jossakin muualla.
Saattaa olla , että Marian äitikin on kuollut isonvihan aikaan tai ennenkuin
kirkonkirjoihin on taas kirjattu tietoja.

On hyvin todennäköistä, että Maria Tuomaantyttären vanhemmista on merkintöjä kirkonkirjoissa, lähinnä Ikaalisissa, ne pitää vain tunnistaa.
Voisi ajatella, että Marketan mieheksi löytyneella Tuomaalla tai hänen suvullaan oli jokin yhteys Mattilaan vanhastaan, ei Tuomas voinut olla kuka tahansa satunnainen Tuomas.
Kun tutkii Ikaalisten vihittyjen luetteloa, nousee esiin yksi merkintä, joka sopii
kuvaan. Ikaalisissa on vihitty 24.5.1705 Tuomas Martinpoika Hintusta ja
Marketta Jaakontytär Wännistä. Sitten Ikaalisten kastetuissa merkintä, että
4.4.1706 on syntynyt poika Yrjö, jonka isä oli Tuomas Wännistä.
SAY:ssa ei Markettaa eikä Tuomasta mainita Kartun Wännissä eivätkä näytä kuuluvan sukuunkaan eli olivat piika ja renki siellä.
Tämä lapsi on sikäli merkittävä, että kun tiedetään, että heillä oli lapsi, niin lapsia saattoi olla muitakin.
Tämän Yrjön kasteen jälkeen ei Tuomaasta ja Mariasta näytä löytyvän mitään merkintöjä kirkonkirjoista. Sekin sopii kuvaan.

Tuomas Martinpojan isä oli Martti Sipinpoika Hinttu, jolla oli veli Sipi Sipinpoika.

Ikaalisissa vihittiin 30.11.1692 Sipi Sipinpoika Jämijärveltä ja Marketta Niilontytär Karviasta. Marketta Niilontytär oli Matti Matinpoika Mattilan sisaren Valpuri Matintyttären tytär. Sipi Sipinpoika tunnetaan Karviassa Sipi Otavana.
Näin Hintulla ja Mattilalla oli yhteys jo vanhastaan.

Näyttää nyt siltä, että Maria Tuomaantyttären todennäköiset vanhemmat olivat
tuo 24.5.1705 vihitty pari. Tämä ratkaisisi myös sen, että
Maria Tuomaantyttären äidin Marketan isä oli Jaakko Pertunpoika Yrjänäinen.

Maria Tuomaantyttären jälkeläisellä voisi siis olla etäserkkuja, joiden esipolvissa on Kauhajoen Yrjänäisen sukua.