Tietoja Oulunsuun Juuruksesta ja Pikkaralasta

[Matti Lund]

Tietoja Oulunsuun Juuruksesta ja Pikkaralasta


Avaan otsikonmukaisen ketjun tähän paikkaan.

Tarkoituksena on ohjata otsikon mukaiset tiedot tähän ketjuun.


Olen selvitellyt hieman lisää Juuruksesta, itse asiassa pienen läpivalaisun sen 1600 -luvun asuttajista.

Jätän vielä 1500 -luvun tarkemmin käsittelemättä ja palaan siihen myöhemmin, kun ehdin tai pystyn.

Aloitan 1590 -luvulta. En löydä Oulunsuusta vuotuisveroluetteloista Heikki Juurusta, mutta kymmenysluetteloissa hän esiintyy maksaen papinveroa, Heikki seuraa listassa aina Matti Kurkea eli Kurkista, nimi toistuu aluksi: "Hendrich iứrứxen" tai "Hendrich Jứrứxen" (1594: ES836: 4806: 87;1598:ES837: 4811: 22;1600: ES837: 4819: 71;1601: ES838: 4822: 77).

Vuoden 1608 verontarkistuksessa hänelle määrätään ¾ manttaalia (1608:ES841: 4861A: 67), Heikki Juurus (Jẃrứs), talon erityiset veromitat: 4 - ½ - 4 - 2, Engh 3 l. Vuoden 1619 vuotuisverossa nimi: Heikki Juurus (Jẃras)[ES848: 4929: 11].

Vuoden 1625 myllytullissa esiintyy Juuruksia kaksin kappalein:
Heikki Juurus (Jứrứs) ja Tapani Juurus (Jứrứs) [ES852: 4959A: 37]

Vuoden 1627 ruodutuksessa Juuruksessa, ¾ mtl., ilmoitetaan ikäloppu Heikki Koistinen ja hänen poikansa Heikki on kirjattu 20 -vuotiaaksi (s. 1607)[WA773: 754]

Vanha Heikki Juurus katoaa sen jälkeen luetteloista. Vuonna 1629 ei ilmene poikaakaan, vaan Erkki Tapaninpoika Juurus.[WA773: 755]

Vuonna 1630 tulee Juuruksen ¾ mtl:ssa esiin Heikki Heikinp. Koistinen, Iin kirkkoherran lampuoti, hänellä on renkinä Lasse Heikinp..[WA773: 758]

Vuonna 1633 Juuruksessa ¾ mtl ilmoitetaan Heikki Heikinp., ikä 26 v.[WA773: 760:251] ja vuonna 1637 HH on edelleen Juuruksessa [ES2467: 9104].

Vuonna 1640 Juuruksessa on ¾ manttaalia Lasse Kinnusella, ikä 49 v, poikansa Matti, ikä 20 v sekä nihti Heikki Heikinp. Koistinen, ikä 32 v.

Heikki pysyy sitten Juuruksessa, mm. 1644-45 kymmenykset [LT1107:9117:80].

Nyt minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, minä vuonna Heikki väistyi Juuruksesta. Tilalla on 1653 Matti Heikinpoika Juurus [WA774: 776] ja jatkaa Juuruksen haltijana eteenpäin, mutta sitten ilmenee, ettei hän asu moneen vuoteen talossa paikan päällä, vaan on pestautunut nihdiksi ja asuu monia vuosia yhtäjaksoisesti linnoituksessa (suurin osa Pohjanmaan rykmenttiä oleili tuolloin Riiassa). Juurus ajautui tällöin ahdinkoon, mutta jotenkuten maksoi veronsa. Vuoden tarkastus kertoo tästä koruttomasti (ransakning 1679, 9177:
"Matz Jứrứs Tillstår och skattar. … I härute ej tillstår, denne ähr än desse med hielp och slåtz knächt, stoor skatt och aldeles uthfattigh, behöfwer förmedlingh"
;ingen borgare;[ES2474:9177:-])

Matti Juuruksen nimi esiintyy myllytulleissa 1670 -luvulta 1680 -luvun lopulle enimmäkseen ypöyksin, ilman vaimoa. Vaimo oli saanut vapautuksen ilmeisesti jonkin vamman takia ja oli myös ilmeisesti kuollut miestä ennen. 1680 -luvulla Matti Juurusta ei esinny usena vuonna lainkaan myllytulleissa (henkikirjoissa), koska hän oleili sotamiehenä muilla mailla.

Vuonna 1678 on poikkeama edellisestä, esiintyy Matti ja vävy Jaakko Hakkarainen, vo Anna Matint., tr Liisa Matint..[ES2474:9175:77]

Vuonna 1683 ei ilmene Juuruksia, mutta vuonna 1684 on ruodutuksissa ja henkikirjoissa ja kymmenyksissä Heikki Juurus, esiintyy myös Matinpoikana.
[1684: WA774: 785;1686: ES2475:9192:245;1691: ES2476: 9204:231]. Myös Heikki ilmoitetaan nihdiksi ja vo:n sokeus mainitaan kerran;[ES2477: 9210:334]. Ilmeisesti vaimo saa vapautuksen sokeuden takia eikä enää esiinny henkikirjoissa, viimeisen kerran 1696[1696: ES2477: 9212].

Vuonna 1700 Heikki saa rinnalleen poikansa Aapon [WA774: 788] ja maakirjassa lukee:
¾
Heikki Juurus eli Aappo
6 - 14 2/5, ¼ mtl. 1700

[1700: OS105: 9222: 43; 1701: OS105: 9225: 44; 1706: ES2478: 9241].

Veli Juho tulee esiin (1708, 1709: WA774: 789)

Maakirjassa 1712 on Aappo Juurus, verolievennys edelleen voimassa, eli perittävä manttaali ½, vähennys ¼ mantt.osaa ¾:sta [1712: ES2478: 9260: ]

Tässä oli Juuruksen läpivalaisu aikavälillä ~1590 ... ~1713.

terveisin Matti Lund

[Matti Lund]

Tietoja Oulunsuun Juuruksesta ja Pikkaralasta
Vuonna 1700 Heikki saa rinnalleen poikansa Aapon [WA774: 788] ja maakirjassa lukee:
¾
Heikki Juurus eli Aappo
6 - 14 2/5, ¼ mtl. 1700

[1700: OS105: 9222: 43; 1701: OS105: 9225: 44; 1706: ES2478: 9241].

...

Tässä oli Juuruksen läpivalaisu aikavälillä ~1590 ... ~1713.

terveisin Matti Lund


---------------------------

Siis edellisestä tiedonannostani, jos nojataan ja uskotaan pelkästään veroluetteloihin, on vedettävissä Oulunsuun Aappo Juuruksen isoisäketju vähintäänkin seuraavasti:

5. polvi
iiii
Heikki Koistinen eli Juurus
(veronmaksajana Juuruksessa ~1590-1627)
à

4. polvi
iii
Heikki Heikinp. Koistinen eli Juurus
(taloll., lampuoti ja nihti)
à

3. polvi
ii
Matti Heikinp. Juurus
(taloll. ja nihtittu)à

2. polvi
i
Heikki Matinp. Juurus
(taloll. ja nihti)
à

1. polvi
pk
Aappo Heikinp. Juurus
(taloll.)

-----------------------------

terveisin Matti Lund

Ps.

Könönen -ketjuun liittämäni kuvan tietoa ei ole kommentoitu. Ehkä ei ole osattu lukea sitä. Ohje: Napauttamalla hiirellä kuvaa se skaalautuu luettavaksi, lähdeviite näkyy oikealla hiiren painikkeella selaamalla.

[tellervoranta]

Tottahan toki osaamme lukea. Kiitos syvällisestä paneutumisesta Juurukseen.
Itse en tiedä, mikä yhteys Juuruksella ja Pikkaraisella on.:confused:

Jk. mitä tämä Juuruksen Matti Heikinpka haluaa sanoa?

[Alpo Rantala]

Hei Matti Lundin vastauksessa salakirjoitettu 3. polven merkintä

3. polvi
ii
Matti Heikinp. Juurus
(taloll. ja nihtittu)à

tarkoittanee samaa kuin 2. sukupolven alla suluissa oleva merkintäkin.;)

Alpo Rantala
Suonenjoki

[Raimo Ranta]

Juuruksista vielä..

Matti Lundille kiitos jälleen kerran selventävistä kannanotoista, pohdiskelin tuota Juuruksen isälinjaa isännyyksien ja oletettamieni syntymäaikojen suhdetta. Aiemmin pidin outona sattumana tällaista ”nuorien isäntien ” jatkumoa ja siksi aiemmin tehty selvitykseni poikkeaakin Matin esittämästä. Mielestäni hyvän lähtökohdan antaa Heikki Heikinp Koistinen jonka ikä ilmoitetaan.

Heikki Koistinen eli Juurus s.n 1550 mainitaan ikälopuksi v 1627
isäntä 1608-1627
Heikki Heikinpoika Koistinen eli Juurus s. 1607
isäntä 1630-1645
poika Matti Heikinpoika Juurus s.n 1630
isäntä 1653-1679
poika Heikki Matinpoika Juurus s.n 1650
isäntä 1684-1696
poika Abraham Heikinp Juurus s. 1670
isäntä
(hk1700-1720) talollinen
(rk1723-1748 talollinen

Kaivellessani vanhoja käsin kopioituja asiakirjoja löysin seuraavanlaisia merkintöjä Juuruksesta joita nyt ansiokas Matin selvitys osittain tukee. Lähde viitteet ovat minulta jääneet merkitsemättä vain suuntaa antavat vuosiluvut isännyyksien ajoilta.

Nyt kun Matti toi Kinnusen nimen esille josta minulla ei ollut merkintää, onhan Kinnunen aika lähellä Juurusta, joen pohjoispuolella ja että isäntä Juurukseen tuli sieltä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että asiat olisivat näin menneet, mutta jätän tässä nuo vanhat merkintäni muidenkin vertailtaviksi.

Henrik Larsson Oulunsuun Juurus 1/1 mant. (patronyymistä saattaa olla monenlaista tulkintaa)
(hk1587) talollinen
poika Lars Heikinp Juurus isäntä 1640-
edell. poika Matti Larss Juurus isäntä 1670-1680
edell. poika Henrik Matinp Juurus isäntä
edell. poika Matti Heikinp Juurus 1670-1680 isäntä
edell. poika Heikki Heikinpoika Juurus 1680-1700 isäntä

”Lars Juurus Oulun Oulunsuun kylässä. Kuoli todennäköisesti ennen vuotta 1700 Oulussa. Hänellä tiedetään olleen Henrik-niminen veli joka oli Oulunsuun Juuruksen isäntä vuodesta 1683 vuoteen 1700. Henrik-isännällä ei nähtävästi ollut poikaa, koskapa Juuruksen isännyys siirtyi silloin, eli vuonna 1700, veljenpojalle eli Larsin pojalle Abrahamille” (Pekka Oilinki)

Itse en ole lähteistä löytänyt Abrahamille Lars nimistä isää vaan olen tukeutunut Oilingin selvitykseen. Juha Saarela mainitsi tulkinneen Aapon olevan poikapuoli.

Kaunista syyspäivää kaikille ja ”ahaa elämyksiä” sukututkimuksen parissa.
tv. RaimoR

[Raimo Ranta]

Selvennykseksi lisäys edelliseen viestiini

Lainaus Matti Lundin selvityksestä

"Vuonna 1640 Juuruksessa on ¾ manttaalia Lasse Kinnusella, ikä 49 v, poikansa Matti, ikä 20 v sekä nihti Heikki Heikinp. Koistinen, ikä 32 v."

Selvitykseni mukaan Lars Kinnunen olisi yhtä kuin Lars Juurus isäntä 1640

terv RaimoR

[juhasaarela]

Hei,

Liittenä on (toivottavasti) Oulunsuun henkikirjoista (Qvarn...) vuodelta 1700. Rulla LT971, nide 9224 aukeama luokkaa 226. Minusta siinä lukee näin:

3/4 Hendrich Juruss---soldat
31 (= on minun kopioon kirjottaman numero joka on järestysnumero Oulunsuun talojen alusta)
h. Gertrud ---gl med Syting
Syting Sohn
Abraham 1
hust Marg 1

Eli veroja maksetaan vain Aaposta ja vaimosta.Tuntuisi että jos Aapo olisi oikeasti Heikin poika niin hänet olisi merkitty vain poikana kuten muissa taloissa eikä erityisesti korostettu syytinkisuhdetta.

Jos oletetaan että kirkonkirjojen syntymävuodet ovat oikein eli Aapo s 1670, Margareta s 1680 ja heidän poika Heikki s 1698 niin ainakin Aapon olisi pitänyt näkyä henkikirjoissa jo aiemmin viimeistään 1698 kun hän oli jo perheellinen.

Oletteko muuten huomanneet että digiarkistossa olevassa isonvihan aikana vietyjen lasten luettelossa on Abraham Juurukselta viedyiksi merkitty pojat Johan ja Jaakob. Jaakko on selvästi päässyt takaisin koska on Juuruksessa myöhemmin isäntänä.

Juha M Saarela

[Matti Lund]

Hei,

Liittenä on (toivottavasti) Oulunsuun henkikirjoista (Qvarn...) vuodelta 1700. Rulla LT971, nide 9224 aukeama luokkaa 226. Minusta siinä lukee näin:

3/4 Hendrich Juruss---soldat
31 (= on minun kopioon kirjottaman numero joka on järestysnumero Oulunsuun talojen alusta)
h. Gertrud ---gl med Syting
Syting Sohn
Abraham 1
hust Marg 1

Eli veroja maksetaan vain Aaposta ja vaimosta.Tuntuisi että jos Aapo olisi oikeasti Heikin poika niin hänet olisi merkitty vain poikana kuten muissa taloissa eikä erityisesti korostettu syytinkisuhdetta.

Jos oletetaan että kirkonkirjojen syntymävuodet ovat oikein eli Aapo s 1670, Margareta s 1680 ja heidän poika Heikki s 1698 niin ainakin Aapon olisi pitänyt näkyä henkikirjoissa jo aiemmin viimeistään 1698 kun hän oli jo perheellinen.

Juha M Saarela


Hei Juha

Näin tällä henkikirjasivulla tarkasti ottaen lukee:

¾ Hendrich Jứrứs ---------------- Soldat
H. Giärdrứd ------------------- gl.mod. Sytning

Sytningz Sohn
Abraham - 1
Hứst Marg - 1 --------------- 2

- Toisin sanoen kirjaimellisesti ottaen vaimo Kerttu on vanha äiti ja talon syytinkiläinen ja Aappo on syytinkiläisen poika tai syytinkipoika. Toisaalta Kerttu on tämän mukaan sotamies Heikki Juuruksen äiti.

Syytinkiläisen poika/syytinkipoika voi olla biologinen poika, mutta myös syytinkiläisen ottama syytinkimies, jolle syytinkiläinen on määrännyt testamentilla oman pojan oikeuden taloon niin irtaimessa kuin kiinteässäkin omaisuudessa sillä ehdolla, että tämä huolehtii testamenttaajasta vanhuudessa ja ylläpitää perintö/verotaloa veroa maksavana. Tyypillisesti syytinkimies oli vävy, tuleva vävy (naimakauppa sovittu, mutta tytär ei vielä naimaiässä), vävypuoli, poikapuoli, poikapuolen poika, tytärpuolen poika tai puolison lähisukulainen, jonka kautta taloa pyrittiin pitämään mahdollisimman läheisellä suvulla, jos itseltä puuttui rintaperillinen. Hyvin harvinaista oli, että jouduttiin ottamaan täysin suvun ulkopuolinen syytinkimies.

Edellisen listan perusteella ennemminkin vanha syytinkiläisäiti olisi ollut talon perintöoikeuden haltija ja sotamies Heikki Juurus varsinaisesti ei.

Tämä on monimielinen sivu, jonka varassa ei voida yksistään edetä. Eli tästä voidaan tehdä 3-4 eri sukulaispäätelmää, joista yksikään ei vaikuta muita edullisemmalta/vahvemmalta.

Nythän samalta vuodelta on vastineeksi antamani kuva ruodutusluettelosta, jossa Aappo on kirjattu selkeästi Heikin pojaksi. Tämäkään ei nyt riitä täydeksi varmuudeksi, koska jommassa kummassa lähteessä on nähtävästi kirjurin virhe, mutta varmaa päätelmää siitä, kummassa virhe on, ei voida tehdä pelkästään näiden kahden listan perusteella, vaan täytyy olla jokin kolmas tieto, joka tukee jompaa kumpaa listaa.

Tilanteen selkiyttää lähinnä syytinkisopimuksen esiinkaivaminen. Jos en nyt löydä syytinkisopimusta, katson, mikä tuomiokirjavuosi minulta mahdollisesti puuttuu ennen vuotta 1700 ja tilaan sen itselleni, mutta ensin selaan vielä läpi nyt hallussani olevat Oulun pitäjän tuomiokirjat aikaväliltä ~1685-~1700.

terveisin Matti Lund

[Matti Lund]

Hei

Katsoin muutamia lisävuosia Limingan pitäjän Oulunsuunkylän veroluetteloista voudintileiltä aikavälillä 1560...1640 selvittääkseni tarkemmin Juuruksen asujia.

Siltä pohjalta päädyin sellaiseen tarkennettuun tulokseen, että Juuruksen taloa asui noin 50 vuotta Heikki Laurinpoika Juurus (1577-1627). Nimi esiintyy kokonaisuudessaan näin 1590 vuotuisveroluettelossa [mf ES835: 4790: 55]

Aikaisin havaintoni hänestä on vuoden 1577 kymmenysveroluettelosta [mf ES831: 4750: 84], nimi esiintyy ennen vuotta 1590 patronyymisessä muodossa ja sen jälkeen lisänimellisessä muodossa.


En ole vielä niin tarkasti tutkinut 1550- ja 1560 -lukujen veroluettelovuosia (vaatii vielä jokaisen vuoden kaikkien luetteloiden tutkinnan), että voisi sanoa, kuka varmuudella edelsi Heikki Laurinpoikaa Juuruksessa.

Eräs muutosvuosi on 1576 [kymmenysluettelo, mf ES831: 4747: 81], jolloin Heikki Laurinpoikaa ei vielä esiinny Oulunsuussa. Kun verrataan vuoteen 1577, huomataan, että nimet luettelossa ovat muuten samat vuonna 1576, mutta tästä aikaisemmasta puuttuvat Heikki Tuhkanen ja Heikki Laurinpoika (Juurus), jotka esiintyvät myöhemmin peräkkäin kymmenysluetteloissa. Vuonna 1576 heidän tilallaan on "Lứtria enchia". Tästä olisi pääteltävissä, että jompi kumpi Heikki, Tuhkanen tai Juurus, tulee "Lứtria enchia":n tilalle. Edellyttää tarkkaa tutkimusta erotella se, ketä isäntää "Lứtria enchia" leskenä seuraa ja kumpi Heikki sitten seuraa "Lứtria enchia":aa!

Lisäksi vaikuttaa siltä, että Heikki Laurinpoika Juuruksella olisi vain yksi poika, Olli Heikinpoika Juurus, joka oli ruotunumeron 14 sotamies Oulunsuussa vuonna 1627, mutta ei ilmene enää sen jälkeen, joten pahalta näyttää, kun mies oli sotamies.

Lisäksi ilmeni, että Juurusta asuttiin kahdessa savussa ja Heikin kumppani oli Tapani Juurus, joka ilmenee vasta 1600 -luvun puolella, mutta sekä Heikki että Tapani Juurus ilmoitetaan vuoden 1627 ruodutuksessa ikälopuiksi. Oliko Tapani sitten Heikin veli, ei ole minulle varmistunut. Tapanillakin ilmeni yksi poika, Erkki, joka häipyy myös Oulunsuusta.


Lisätietojen valossa Heikki Koistinen on samanikäinen eri mies kuin Heikki Juurus, mutta Heikki Koistisen poika Heikki on todennäköisesti Heikki Juuruksen seuraaja talossa. Aivan pomminvarmaksi tätä on vaikea määritellä, sillä Oulunsuussa asui kolme Heikki Heikinpoikaa. Jos luotetaan ruodutusluetteloihin ja veroluettelohin, niiden ikä-, paikka- ja manttaalikokotietoihin, Heikki Heikinpoika Koistisesta tuli sangen todennäköisesti seuraava Heikki Juurus ja muut Heikki Heikinpojat näyttäisivät pysyvän omissa ¼ manttaalin taloissaan.

Tulee sellainen vaikutelma, että ikäloppu vanhus Heikki Koistinen saapui ~1627 Oulunsuuhun juuri naimaikään tulleen poikansa Heikin kanssa ja tästä Heikistä olisi tullut pienen sotilaspestivälivaiheen jälkeen syytinkimies Juurukseen. Mahdollisesti Heikki voisi olla Juuruksen vävy. Tämä vävyys on kuitenkin toistaiseksi täysin hypoteettista ja pitäisi löytää lisää tietoja, jotta hypoteesia voitaisiin koetella. Toivottavasti käräjiltä löytyy jotain selvyyttä tähän ja suurempi varmuus siihen, että juuri Heikki Heikinp. Koistinen oli se mies, joka tuli asumaan Juurusta. Nyt on myös laitettu aika suuri painoarvo Heikin ikätietoon, jonka mukaan hän oli syntynyt 1607/8.

terveisin Matti Lund

[juhasaarela]

Kävin tarkastelemassa Oulun maakunta-arkistossa henkikirjoja liitttyen Abraham Juuruksen alkuperään ja patronyymiin.

Vuonna 1698 Ei Abrahamia tai vaimoa Margaretaa Juuruksessa.
Vuonna 1699 (saa korjata kirjaimet, toivottavasti kuva tulee näkyviin, ja viite on LT1322:nide 9221: aukeama 238):
3/4 Henrich Jurus--- Såldat
Hust Gertrud------gl
Sytings Man Abram 1
Hust Margeta 1
Vuosi 1700 olikin jo forumissa.
Vuonna 1701 ei mainittu enää Heikkiä tai Kerttua mutta renki Thomas ilmestyy mukaan.

En tiedä millaiset viiveet syytinkisuhteen näkymisessä verotuksessa on mutta vaikuttaisi siltä että sopimus on laadittu 1698 tai 1699.

Juha M Saarela

[Ritva Nygren]

Oulun raastuvasta joskus tullut esille:
19.4.1729 s. 113 (k. 60) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11624992
Talollinen Abraham Jakobsson Hakkarainen Oulunsuun Juuruksen talosta kertoi, että hänen täysveljensä Johan Jakobsson Hakkarainen oli vihan aikana ollut ensin edesmenneen pormestari Esaias Groopin palveluksessa renkinä ja mennyt sitten Gävlen kaupungin puolesta kruunun laivamieheksi ja joku aika sitten kuollut ilman muita perillisiä. Abraham oli kuullut, että Gävlen kirkon arkussa olisi Johanilta jäänyttä rahaa 700-800 taaleria ja pyysi maistraatin apua asiassa.